Jari Lybeck tarkastelee teoksessaan arkistolaitoksen kehitystä jatkosodan päättymisestä vuoteen 1974. Näinä kolmena vuosikymmenenä arkistolaitoksessa tapahtui paljon kuten yhteiskunnassa muutenkin. Viranomaisten ohjaus arkistotoimen asioissa tehostui ja tuli entistä kattavammaksi. Uuden arkistolain myötä 1981 arkistolaitos alkoi ohjata entistä systemaattisemmin arkistonmuodostusta. Tähän liittyi entistä voimakkaampi panostus arkistoaineiston seulontaan.
Arkistoaineiston mikrofilmaus oli uusi ja mittava toiminnan alue. sen avulla pyrittiin asiakirjojen turvaamiseen ja saatavuuden parantamiseen. Kansainvälinen arkistoyhteistyö, johon arkistolaitoskin osallistui, vilkastui ennennäkemättömästi sodan jälkeen.
Jari Lybeckin teos ilmestyi vuonna 2016 ja sen verkkoversio julkaistiin pdf-tiedostona maaliskuussa 2019.
Jari Lybeck: Arkistolaitoksen suhde tutkimukseen ja hallintoon järjestyy uudelleen: vuodet 1944–1974 (Agricola – Suomen humanistiverkon julkaisema verkkoversio teoksesta, maaliskuu 2019, pdf-tiedosto)
Teoksessa julkaistut kuvat ovat löydettävissä myös Kansallisarkiston Wikipedia sivuilta.
Muuta arkistoihin liittyvää:
- Jari Lybeck et al: Arkistot yhteiskunnan toimiva muisti. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen oppikirja. Arkistolaitoksen toimituksia 2 Versio 1.0. 22.5.2006 (Kansallisarkisto, pdf-tiedosto)
- Kansallisarkisto
- Kansallisarkisto Wikipediassa
- Suomalaiset arkistot Agricolan lähteille osiossa
Huikeeta Jari!
Tässä entinen opettajasi Upi!
Minua kiinnostaa kaksi arkisto-asiaa:
1) Antero Wareliuksen kirjasto, jonka hän luovutti ennen kuolemaansa Turun Yliopistolle! Missähän se on?
2) Sinun vahvaa aluettasi lienee raumalaiset merenkulkijat! Merikapteeni Paul Kristian Aarnio asui loppuelämänsä täällä Karkussa. Tiedätkö hänestä enemmän?
Totean kirjassani virheellisesti, että Tuomo Polvinen on ollut ainoa professorikunnasta valittu valtionarkistonhoitaja. Toinen vastaava virkamies oli Veikko Litzen, joka ennen valtionarkistonhoitajaksi tuloaan toimi kulttuurihistorian professorina Turun yliopistossa.