Häärunoissa kuvataan usein luontoa ja tavallisimmin keväistä luontoa, sillä kevät ja rakkaus kytkeytyvät 1600-luvun runoissa tiiviisti toisiinsa. Pohjolan kevät on eräänlainen lemmenlääke: kun luonto lopulta herää, valo lisääntyy, aurinko lämmittää ja linnut ovat pesänrakennuspuuhissa, myös ihmiset alkavat kaivata kumppania rinnalleen. Toisinaan häärunojen kirjoittajat pohtivat runoissaan kysymystä siitä, mikä on paras vuodenaika juhlia häitä, ja asettuvat…

Lue lisää

Ruotsin historiassa on läpikäynnissäni päästy 1600-luvulle, josta kerrotaan kahdella osiolla 4-6-luokkalaisille ja kahdella osiolla 7-9-luokkalaisille, joille ei mielestäni ole ollut materiaalia tätä ennen. Voin olla väärässäkin.Nuoremmille suunnattu rajan hopeanälkä palaa Lappiin, johon aiemmin liitettiin hopea saamelaisten koruomaisuutena. Nyt kyse on vuoden 1634 pohjoisesta hopealöydöstä, josta syntyi hopeakaivos. Paikkaa on tutkittu arkeologisesti, joten tarjolla oli mielenkiintoinen katsaus…

Lue lisää

1600-luku oli globaalien kriisien aikaa. Suurvalta-asemaa havitteleva Ruotsi kävi jatkuvaa sotaa joko Tanskan tai Venäjän kanssa ja osallistui kolmikymmenvuotisen sodan verisiin taisteluihin Saksan maaperällä. 1660-luvulta 1680-luvulle noituussyytökset lietsoivat pelkoa, ja Ruotsissa satoja ihmisiä tuomittiin noitaoikeudenkäynneissä kuolemaan. Ilmaston kylmeneminen aiheutti katovuosia koko Euroopassa. Erityisen vaikea nälänhätä koetteli Suomea vuonna 1696 ja 1697, jolloin jopa kolmannes maan…

Lue lisää

Jouluevankeliumista kirjoitetaan vuosittain lukuisia uusia versiota, muunnelmia ja parodioita, esimerkkinä vaikkapa tämä Kotimaa-lehdessä taannoin ilmestynyt korona-ajan jouluevankeliumi. Ilmiö ei ole uusi, vaan jouluevankeliumia on versioitu aiemminkin. Vuonna 1690 Matthias Salamnius kertoi Jeesuksen syntymästä kalevalamitalla siirtäen samalla evankeliumin tapahtumat täkäläiseen maisemaan. Ilo-Laulussa ei havitella monien uusien versioiden kaltaista koomista efektiä, joka syntyy, kun toisilleen läpikotaisin vieraat…

Lue lisää

Jos henkilörunouden kirjoittajia on uskominen, yleisin syy runojen kirjoittamiselle 1600-luvulla oli sosiaalinen velvoite. Suurvalta-ajan kulttuurissa erilaiset henkilöverkostot ja suhteet olivat tärkeitä. Yksilön kannalta oli suotuisaa kuulua johonkin yhteisöön, kuten sukuun, ammattiryhmään tai kylä- tai kaupunkiyhteisöön. Erilaiset julkiset huomionosoitukset, kuten runot, olivat keino luoda ja ylläpitää hyviä suhteita omien sosiaalisten piirien keskeisiin henkilöihin. Kirjoittaminen oli tapa…

Lue lisää

Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puolivälin Maskussa elänyt äiti ja vaimo. Hänen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kylästä, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. Myös Gertrud työskenteli maarovastin taloudessa: hänestä käytettiin tuomiokirjoissa nimitystä huuskåna. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter kävi Turussa myymässä, panttaamassa ja ostamassa tavaroita. Huhtikuussa 1657 maarovasti Hoffman syytti Gertrud Sigfredsdotteria vaatteiden,…

Lue lisää

O! sentähden sin’ matcamiesVijsast vaella sinun ties. Lyriikkaa ajatellaan usein puheena, puhetta muistuttavana esityksenä. Tie runon tulkitsemiseen voi käydä runossa kuullun äänen, sen puhujan ja puhetilanteen analyysin kautta. Puheenomaisuutta on pidetty yhtenä lyriikan lajin tyypillisistä piirteistä. Myös suurvalta-ajan runoja voi hyvin lähestyä puheen kautta. Käsitys puheesta ja runosta puheena tosin eroaa siitä, miten puheen ja…

Lue lisää

1600-luvun tekstien lukeminen on ainakin aluksi hitaanlaista ja kompuroivaa. Oikeinkirjoitus on omalaatuista ja kirjaimet vieraita. 1600-luvun runous on painettu kirjasintyypillä, joka useimmille nykylukijoille on tuttu lähinnä Sisu-askin kannesta. Kirjasintyyppi – tai tutummin fontti – on nimeltään fraktuura ja se on peräisin 1500-luvun Saksasta. Eri tyylisiä painokirjaimia oli Euroopassa lukuisia, ja niiden käyttö vaihteli alueittain ja…

Lue lisää

Laivoja myrskyssä Suursaaren edustalla vuonna 1635. Lähde: Finna. Lokakuun neljäntenä päivänä vuonna 1668 Pohjanlahdella myrskysi. Huonossa säässä purjehtinut laiva haaksirikkoutui Uudenkaarlepyyn edustalla vieden mukanaan kolme nuorta poikaa, jotka olivat matkalla Pohjanmaalta opiskelupaikkakunnalleen Turkuun. Yksi heistä oli Jacob Brenner, Kruunupyyn kirkkoherran ainoa poika. Hän oli kuollessaan 22-vuotias. Jacob Brennerin muistoksi laadittiin komea surujulkaisu, johon opiskelijatoverit ja…

Lue lisää

 Aina silloin tällöin internet-keskusteluissa ja varmaan muuallakin putkahtaa esiin väite, että kristillisessä kirkossa olisi jossain vaiheessa kiistelty siitä, onko naisella lainkaan sielua ja että naisen sielun olemassaolo olisi tunnustettu vasta eräässä varhaisessa kirkolliskokouksessa niukalla enemmistöllä. Väite on hurja, ja se on luonnollisesti ollut oikea herkkupala kristinuskon kriitikoille jo vuosisatojen ajan. Mutta onko väitteessä mitään perää?…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…

Lue lisää