Julkaisuseuranta
Kuva: Cristina de Suecia a caballo, Sébastien Bourdon 1653, Museo Nacional del Prado. Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen…
31.10.2023
Lokakuussa Antiikin, keskiajan ja varhaisen uuden ajan tutkimuskeskus Trivium järjesti Tampereella syysseminaarin otsikolla Kadonnut kirjallisuus: Kadonneet, unohtuneet ja tutkimattomat tekstit ja tekstilajit. Aiheesta on Tampereen yliopistossa käynnissä myös tutkimushanke, Kirjallinen sukupuutto: Kadonneet kirjallisuudenlajit ja menneisyyden kuvittelu, jota johtaa Sari Kivistö. Seminaarissa pääsimme tutustumaan tutkimushankkeen teemoihin ja kuulemaan myös muita Triviumin piirissä toimivia tutkijoita, joiden tutkimusaiheet…
Suunnitelmanani, joilla on harvemmin taipumusta toteutua, on väitöstilaisuuden jälkeen tarttua AES-projektiin, jonka piti valmistua jo vuonna 2008. Siis suunnitelmissani. Kevyeksi aloitukseksi ajattelin tarkistaa onnistuisinko saamaan jotain lisätietoa AES:n eli Anna Elisabet Sarenin (1733-1820) äidin äidin ensimmäisestä aviomiehestä. Hänen perustietonsa selvisivät Yrjö Kotivuoren tekemästä lähdeselvitystyöstä:KA valtakunnanregistratuura 8.10.1697 f. 640 (Till Stats Cont. om Nådeåhr för Fändrick…
Kaisa Kyläkoski Vuoden 2024 alusta voimaan tuleva Laki eläinten hyvinvoinnista määrää selväsanaisesti, että ”Luonnonvaraista selkärankaista eläintä ei saa ottaa elätettäväksi”. Säädös on tarpeen siksi, että villieläimiä on toisinaan pidetty lemmikkeinä ja sellainen voi ehkä vieläkin juolahtaa jonkun mieleen. Erityisesti karhujen vangitsemisella on pitkä perinne, johon liittyy eläinten kuljettaminen ja tanssittaminen maksua vastaan. Karhuja pidettiin muutenkin…
7.9.2023
Varhaisen uuden ajan runoudessa huomio kiinnittyy varsin nopeasti runojen samankaltaisuuteen. Runoissa toistuvat samat aiheet ja samankaltaiset ilmaisut, samat kuvat ja samat vertaukset. Vaivaako varhaisen uuden ajan kirjoittajia mielikuvituksen puute? Tällainen kysymys sisältää tietenkin oletuksen siitä, että mielikuvituksellisuus, uutuudellisuus ja omintakeinen ilmaisu ovat asioita, johon kirjallisuudessa pyritään. Kun lukee Luoja ties kuinka monetta hautarunoa, jossa vaeltajaa…
Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Trivium järjesti kesäkuun 1. päivänä kirjamessut, joissa esiteltiin tutkimuskeskuksen tutkijoiden kirjoittamia kirjoja parin viime vuoden ajalta. Menomatkalla Tampereelle junan ikkunaan vihmoi jotain, joka muistutti räntää tai lunta, ja sää tuntui enemmän huhti- kuin kesäkuulta, mutta ehkä juuri siksi tapahtuma kokosi paikan päälle paljon tutkimuskeskuksen väkeä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Trivium on keskittynyt antiikin,…
Pettuleipä. Lusto - Suomen Metsämuseo.Me kaikki tiedämme raskaan nälkäkevään 1697 ajaneen ihmisiä epätoivoisiin tekoihin selviytyäkseen hengissä. Maaseudun kihlakunnanoikeuksissa keväinen ravinnon loppuminen näkyy ruokatavaroiden ja elävän karjan varkauksina. Turussa suuri osa kaupunkilaisista oli varautunut hyvin katoon ruokavarastoilla, jotka olivat riittäviä ja monipuolisia. Huonompiosaiset kaupunkilaiset syyllistyivät varkauksiin, jotka kohdistuivat näihin varastoihin. Turun oikeuspöytäkirjat kertovat karua kieltään kerjäläislapsista,…
25.5.2023
Toukokuun lopussa juhlitaan Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiota, jossa tuoreet maisterit saavat sormuksen sormeensa ja laakeriseppeleen päähänsä ja tohtorit saavat oikeuden käyttää oppiarvonsa merkkejä, tohtorinhattua ja miekkaa. Yliopistolliset promootiot ovat itse asiassa vanhimpia Suomessa vietettäviä juhlia: promootioita on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1643, jolloin promovoitiin Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäiset maisterit. 1600-luvulla promovoitiin vain maistereita, tohtoripromootio tuli…
Jo aiemmin blogissa on ollut esillä Turussa opiskellut värmlantilainen ylioppilas Petrus Magnus Gyllenius, joka tunnetaan erityisesti päiväkirjastaan. Monien muiden tapaan Gyllenius kirjoitti ylioppilasvuosinaan myös henkilörunoutta. Yksi Gylleniuksen kirjoittamista runoista kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmiin. Kyseessä on hautaruno, joka on omistettu kolmelle vainajalle: Maria, Birgitta ja Nicolaus Tollelle, värmlantilaisen kruununvoudin Gilius Giliusson Tollen (1601–1678) kolmelle…
”Kulttuuri on sellainen luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa.” Näin lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskuntavaalien alla järjestetyssä puheenjohtajatentissä maaliskuussa. Hetkessä media täyttyi kommenteista ja laskelmista, joissa vertailtiin kulttuurin tukemiseen käytettyjä euroja suhteessa kulttuurisektorin tuottamiin euroihin. Se mikä on liikaa, paljon tai tarpeeksi on kai lopulta poliittinen arvokysymys. Kiistatta lausahdus kuitenkin osoitti,…
15.2.2023
Henkilörunojen kirjoittamista on tutkimuksessa yleensä pidetty keinona luoda suhteita yhteiskunnan merkkihenkilöihin. Vastineeksi runosta kirjoittaja saattoi saada rahaa, stipendin, suosituksia tai suojelijoita, joista oli hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Tällaisista suhteista kirjoittajan ja runon kohdehenkilön välillä on lukuisia esimerkkejä myös suomalaisesta henkilörunoudesta. Aina henkilörunouden kirjoittamiseen ei liittynyt suoraa hyödyn tavoittelua. Tällaisia ovat esimerkiksi monet perheenjäsenten toisilleen kirjoittamat runot.…
Koska tämä blogi yleensä sisältää hyvin paljon tekstiä ja vain vähän kuvia (ja silloinkin lähinnä kuvia teksteistä), olkoon tämänkertainen julkaisu omistettu kuville, eli henkilörunojen koristeina käytetyille puupiirroksille. Kuvat ovat peräisin Kungliga biblioteketin henkilörunouden kokoelmasta, ja ne on julkaistu vuosien 1683 ja 1725 välillä ilmestyneissä hää- ja hautarunoissa. Valokuvasin henkilörunoja käydessäni kirjastossa marraskuussa. Henkilörunojulkaisut kuvitettiin 1600-luvulla…
30.12.2022
1600-luvulla ja vielä 1700-luvun alussa lahjojen antaminen liittyi joulun sijaan uuden vuoden juhlintaan. Vuoden ensimmäisenä päivänä annetun lahjan toivottiin enteilevän hyvää vuotta ja antavan saajalleen onnea. Tapa tunnettiin jo antiikissa.Lahjaksi saattoi kelvata myös runo, ja uudenvuoden runoille oli jopa oma, latinasta lainattu lajinimikkeensä. Strena tarkoitti uudenvuodentervehdyksenä lahjoitettua runoa. Johannes Melartopaeuksen strena tai ”pieni uudenvuoden kirjoitus”…
Viime viikolla ilmestyi Venla Sykärin ja Nigel Fabbin toimittama kirja Rhyme and Rhyming in Verbal Art, Language, and Song (SKS 2022), johon olen kirjoittanut 1700-luvun virsirunouden riimikäytännöistä. Riimi eli loppusointu on lukuisissa maailman kielissä käytetty runokeino, jolla runosäkeitä voidaan äänteellisen samankaltaisuuden avulla tuottaa, jäsentää ja järjestää, kytkeä toisiinsa, erotella ja korostaa. Kirjan artikkelit käsittelevät riimiä…
25.10.2022
Suomen keskiajan historiantutkimusta seuraava ei voi välttyä tiedolta, että keskiaikaisia käsikirjoituksia päätyi reformaation jälkeen kirjankansien täytteeksi. Mutta kolmen vuoden lehdistöhistorian lukemisen jälkeenkin minulle tuli yllätyksenä Eeli Granit-Ilmoniemen tiedotus toimittamassaan lehdessä Aurora 1/1922:Vanhin säilynyt sanomalehti nykyisessä merkityksessä on Johannes Carolus nimisen kirjanpainajan ja v. 1609 Strassburgissa julkaisema »Relatio». Samantapaisia on allekirjoittanut saanut kansitutkimuksen avulla päivän valoon,…
Miia KuhaPapiston asema varhaismodernissa Ruotsin valtakunnassa oli keskeinen, mutta pappien vaimot eivät ole kovinkaan suuressa määrin kiinnostaneet historiantutkijoita. Eniten huomiota on kiinnitetty papinleskien elatuksen järjestämiseen, sillä sen on nähty vaikuttaneen jopa virkanimityksiin. Konservointi oli epävirallinen järjestelmä, jonka avulla papinleskien elatus järjestettiin, kun virallista leskeneläkettä tai muuta yhteiskunnan tukijärjestelmää ei vielä ollut. Konservointi tarkoitti yksinkertaisimmillaan sitä,…
Eilisen kuukausirapsan intron alkupisteenä oli keskustelu siitä, että sanomalehtien lukemiseen pitää (edelleen) tottua tai peräti oppia. Se helposti unohtuu kaltaiseltani. Synnyin 1970-luvun alussa keskiluokkaiseen perheeseen, joten sanomalehtien tilaus ja lukeminen oli pitkään itsestään selvyys. Viimeisessä työpaikassani kummastelin nuorempaa kollegaa, jonka kanssa ei voinut keskustella aamun lehden sisällöstä. En mielestäni tee kovin suurta anakronistista virhetulkintaa, kun…
4.5.2022
Reformaation jälkeen protestanttisten pappien perheille lankesi uusi yhteiskunnallinen rooli kristillisen perhe-elämän esikuvina. Perheellä oli tärkeä ideologinen merkitys varhaismodernin ajan yhteiskunnassa. Perheessä vallitsevaa hierarkiaa ja järjestystä peilattiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten kirkkoon ja valtioon. Pappiloiden väki oli etenkin maaseutuyhteisöissä näkyvässä asemassa. Kirkkolaissakin paitsi papeilta, myös heidän puolisoiltaan ja lapsiltaan vaadittiin hyveellistä ja kunniallista käytöstä.Hankkeessa Pappissäädyn naiset. Pappien…
Kun viime vuoden lopussa kävin läpi kotimaan uutisia 1600-luvun lopun Posttidningarista yllätyin Ruotsissa järjestetyistä kiitosjumalanpalveluksista voitoille kaukana Euroopassa. Teema tuli uudestaan vastaan Anna Maria Forssbergin kirjan The Story of War. Church and Propaganda in France and Sweden 1610-1710 (2016) sivuilla 186-191, joten koossa on ainekset muistiinpanoon.Ottomaaneista eli turkkilaisista oli luotu täällä vihollista katolisten rinnalle jo 1640-luvulla. Kolmekymmentävuotisen…
Kirjoittaja: Ossi TammistoMikäli kuljette joskus itäisellä Uudellamaalla ja piipahdatte Lapinjärven kunnassa saatatte kirkkomaalla kohdata erikoisen näyn. Kaksi kirkkoa seisoo vastapäätä toisiaan, ovelta ovelle ei pitkäjalkaisen tarvitse montaa harppausta tehdä. Erikoiselle ratkaisulle löytyy selityksensä historiasta. Suurempi, 1746 valmistunut on tehty alkujaan seurakunnan ruotsinkielisten ja pienempi 1744 valmistunut suomenkielisten kirkoksi. Järjestelmä oli ollut olemassa jo 1600-luvulta asti,…