Julkaisuseuranta
Footangel hautajaisvaakunaKuva: Yrjö KotivuoriHeraldica, KansallisarkistoCC BY 4.0Lindybeigen video Some points about caltrops johdatti minut eilen Footangel-suvun tietoihin. Niissä kiinnitti huomion maininta valtiopäivillä 1633 esitetystä listasta Suomen aatelismiehistä, jotka eivät ehkä olleetkaan aatelia. Suomen aatelin historian ruotsinnos on nykyään verkossa, mutta siitä ei löytynyt lisätietoa vuosilukuhaulla. Koska omissa tutkimuskohteissani on pari 1600-luvun alkupuolen tyyppiä, joiden aatelisarvo on kyseenalaistettu,…
Veli Pekka Toropainen Olin joulukuussa 2024 tutkimusmatkalla Tukholmassa Riksarkivet Mariebergissä. Tarkoituksenani oli etsiä materiaalia Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa suoritettavaan projektiin, jossa tutkitaan äärimmäistä hätää. Keräsin samalla materiaalia Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtävään hankkeeseen VirTuAr, jossa rekonstruoidaan Turun hovioikeuden palanut arkisto muista lähteistä, joissa hovioikeus ja sen toimijat mainitaan. Kolmanneksi keräsin materiaalia oikeustieteelliseen tekemääni väitöskirjaan. Silmiini…
Veli Pekka Toropainen Kauppias Joachim Wittfoothin leski Anna Margareta Bugenhagen valitti 24. syyskuuta 1678 kärsimästään varkaudesta. Vaimo oli pidetty, ja häntä edusti oikeudessa hänen poikansa Hans Wittfooth. Tämä kertoi Turussa raivonneen 23. syyskuuta 1678 tulipalon, jonka tieltä Anna Margareta oli pyytänyt saada viedä suuren osan irtaimistostaan hovioikeuden presidentti Ernst Johan Creutzin taloon. Presidentti oli määrännyt…
28.10.2024
Kansalliskirjaston järjestämillä Tutkijan aamukahveillä kirjaston aineistoja käyttävät tai tiloissa toimivat tutkijat esittelevät tutkimustaan yleisölle. Olen kertomassa henkilörunouden tutkimuksesta keskiviikkona 30.10. klo 9.30 alkaen Agricola-huoneessa. Kahviakin kuulemma saa. Lisää aiheesta Kansalliskirjaston blogissa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/blogi/tutkijan-aamukahvit-kirjallisuudentutkija-eeva-liisa-bastman-tuo-uusia-nakokulmia-varhaisen
Syyslomaviikko alkoi osaltani kirjanjulkistuseminaarilla, jolla juhlistettiin uuden Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika (SKS 2024) -kokoomateoksen ilmestymistä. Teos on satoa Jalmari Finnen säätiö rahoittamasta hankkeesta, jonka parissa Raisa Maria Toivo, Mari Välimäki, Jenni Lares ja Tiina Miettinen ovat työskennellet. Kirjan artikkelit tarkastelevat henkilöhistoriallisen tutkimuksen perinnettä ja esittävät uudenlaisia näkökulmia siihen, millä tavoin henkilöitä voidaan tutkia ja miten…
Kiire ymmärretään usein nykypäivän urbaanille elämäntyylille ominaisena piirteenä. Kiireisiä olivat kuitenkin myös henkilörunouden kirjoittajat aikana, jolloin älypuhelimia ei ollut ja kellotkin olivat harvassa – ainakin silloin, kun oli raapustettava onnitteluruno hääparille tai toimitettava surunvalittelut hautarunon muodossa läheisensä menettäneelle perheelle. Kiireisistä kirjoittajista löytyy nimittäin 1600- ja 1700-luvun runoista lukuisia esimerkkejä. Kirjanpainaja Johan Winterin ja Christina Herwegin…
Varhaisen uuden ajan runoudessa luontoa kuvataan suhteellisen harvoin, eikä luonnon kuvauksella ole samanlaisia tehtäviä kuin mihin myöhemmässä kirjallisuudessa on totuttu. Jos luontoa kuvataan, sen tarkoitus on yleensä kertoa jotain ihmisistä ja ihmisten maailmasta. Henkilörunoudessa luonnon kuvauksiin törmää useimmiten häärunoissa. Häärunoudessa on kaksi tavallista aihepiiriä, jotka johtavat kirjoittajat kasvi- ja eläinmaailman pariin. Näistä ensimmäinen liittyy kysymykseen…
Käydessäni läpi Kansalliskirjaston Finna-tietokannan tietoja 1700-luvun lopun henkilörunoudesta huomioni kiinnittyi oudolta vaikuttavaan otsikkoon: Ehe Bund mit dem Tod, det är Ägta-förbund med Döden. Siis avioliitto kuoleman kanssa. Otsikon tietojen perusteella kyse ei ollut hautarunosta kuten ensin ajattelin, vaan häärunosta vuodelta 1777. Sulhanen oli Pietarsaaren kaupunginkirurgi Lars Thodén (1747–1790) ja morsian Susanna Christina Gallenia (1758–1806). On…
Eräässä vuonna 1711 julkaistussa onnittelurunossa kohtaamme puhujan, joka rehvastelee vallallaan ja voimallaan. Puhujan sanojen mukaan hän vaikuttaa taustalla aina, kun mainetekoja ylistetään, kun kuninkaita kruunataan hallitsijoiksi tai syöstään vallasta. Hän toimii lain ja oikeuden välikappaleena, aloittaa sodat ja solmii rauhat, ja kykenee saamaan aikaan niin ilon kuin ahdistuksen ja surun tunteita. Kuka runon puhuja siis…
7.2.2024
Tammikuun lopussa matkustin Ouluun osallistuakseni 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville. Tutkimuspäivien teema liittyi tänä vuonna ruumiillisuuteen ja sen erilaisiin merkityksiin ja ilmenemismuotoihin historiassa. Esitelmäaiheiden kirjo oli tavalliseen tapaan ilahduttavan laaja ulottuen aikakauden taiteesta, tieteestä ja aatemaailmasta pukeutumiseen, matkustamiseen, sodankäyntiin, talouteen, arkkitehtuuriin ja ruokakulttuuriin. Torstain ja perjantain key note -luennot keskittyivät puolestaan ruumiillisuuden teemaan, molemmat hyvin…
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 400 vuotta paljon henkilörunoutta julkaisseen Ericus Justanderin syntymästä. Justanderin runoja käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Vuonna 1652 Justander julkaisi suomenkielisen hautarunojulkaisun Christina Staffanintyttären muistoksi. Vainajan puoliso Bertil Judius oli Justanderin tavoin opiskellut Turun akatemiassa. Christina Staffanintyttären julkaisu sisältää peräti neljä suomenkielistä runoa, jotka osoittavat runoilijan laajentaneen aiheiden ja runokeinojen…
Henkilörunoudessa törmää harvemmin kirjoittajiin, joilla olisi erityisen suuri tai huomattava tuotanto. Useimmilta kirjoittajilta runoja on säilynyt vain muutama. Runojen kirjoittaminen oli monille opiskeluaikojen harrastus, johon ei välttämättä myöhemmissä elämänvaiheissa palattu. Poikkeuksiakin löytyy. Etenkin yliopiston viroissa toimivat henkilöt kirjoittivat ja julkaisivat sekä henkilörunoja että onnittelu- ja omistusrunoja esimerkiksi väitöskirjoihin, ja heille myös omistettiin paljon runoutta. Yksi…
Kuva: Cristina de Suecia a caballo, Sébastien Bourdon 1653, Museo Nacional del Prado. Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen…
Eilisen kuukausirapsan intron alkupisteenä oli keskustelu siitä, että sanomalehtien lukemiseen pitää (edelleen) tottua tai peräti oppia. Se helposti unohtuu kaltaiseltani. Synnyin 1970-luvun alussa keskiluokkaiseen perheeseen, joten sanomalehtien tilaus ja lukeminen oli pitkään itsestään selvyys. Viimeisessä työpaikassani kummastelin nuorempaa kollegaa, jonka kanssa ei voinut keskustella aamun lehden sisällöstä. En mielestäni tee kovin suurta anakronistista virhetulkintaa, kun…
Kun viime vuoden lopussa kävin läpi kotimaan uutisia 1600-luvun lopun Posttidningarista yllätyin Ruotsissa järjestetyistä kiitosjumalanpalveluksista voitoille kaukana Euroopassa. Teema tuli uudestaan vastaan Anna Maria Forssbergin kirjan The Story of War. Church and Propaganda in France and Sweden 1610-1710 (2016) sivuilla 186-191, joten koossa on ainekset muistiinpanoon.Ottomaaneista eli turkkilaisista oli luotu täällä vihollista katolisten rinnalle jo 1640-luvulla. Kolmekymmentävuotisen…
Eilisessä kuukausiraportissa mainittua esitysehdotusta tehdessä selasin tusinan verran 1600-luvun Posttidningar-vuosikertoja. Varsinaista asiaa etsiessä huomasin tietenkin muutakin ja kiusasin (taas) FB-kavereitani leikkeillä. Tuskan jakamiseksi laajemmalle ja tehdyn "työn" kierrättämiseksi... 1) Olenhan minä 1600-luvustakin kirjoittanut, mutten ole ymmärtänyt, kuinka tarkasti Pohjolassa seurattiin kristikunnan kamppailua vääräuskoisia vastaan. (Tukholmaa koskeva leike Posttidningar 1688-10-01)Leikkeessä kerrotaan, että kaikissa Tukholman kirkoissa oli vietetty…
1) Koronarajoitteista aletaan paikoin luopua, mutta onneksi vielä on verkkotapahtumia, kuten taannoinen ruotsalainen semmaesitys maakirjakartoista. Verkon kautta seurasin keväällä myös Mari Välimäen väitöstilaisuuden, mutta väitöskirjansa Rikotut lupaukset: Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla on jäänyt linkittämättä.2) Yleisradio tuottaa nykyään niin paljon historiaohjelmia, ettei niitä ehdi edes listata. Suht äskettäin väitellyt Jenni Lares oli…
Tapahtumat alkavat palata fyysisiin tiloihin, mutta vielä ehdin eilen nauttimaan etäyhteyksin ruotsalaisen maanviljelyn historiaan keskittyvän seminaarin sessiosta. Sen aiheena oli Clas Tollinin uutuusteos Sveriges kartor och lantmätare 1628 till 1680. Från idé till tolvtusen kartor. Kirjaan on dokumentoitu tulokset tutkimusprojektista, jonka pääaineistona olivat Riksarkivetin maakirjakartat. Tästä käy jo ilmi tutkimuksen ja kirjan ilmeinen ongelma, josta…
9.10.2017
Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…