Anna-Brita Lövgrenin kirjassa Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860 (2018) Kustaa Vaasan jälkeinen aika käsitellään teemoittain ja keskityin tietoon sisäisistä passeista. Joista puhuttiin suomeksi viimeistään 1700-luvulla, sillä Kotuksen Elävät päät-blogissa Elina Heikkilä kirjoitti helmikuussa matkasanastostaMatkakirja on ainakin 1500-luvulta asti tarkoittanut matkustuslupaa; esimerkiksi 1740-luvulla kiellettiin asetuksella ”Caicki irrtain-Wäki yhteisesti – – culkemasta…

Lue lisää

Viime viikkojen aikana on uutisoitu laajalti Suomen huoltovarmuuden tasosta, kriisijohtamisesta, hoitopaikkojen rajallisesta riittävyydestä ja epäonnistuneista suojavarusteiden hankinnoista koronakriisin yhteydessä. Toisaalta pahimman paniikin laannuttua huomio on kääntynyt varsinaisesta epidemiasta kriisin hoitamisen taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Uuden ajan alun tutkijalle nämä kysymykset peilautuvat vastaaviin ongelmiin ja keskusteluihin, joita käytiin satoja vuosia sitten. Vaikka maailma ja teknologia ovat…

Lue lisää

Turun museokeskuksen Turun linnan kansainvälisestä naistenpäivästä naistenpäivään 8.3.2019–8.3.2020 kestävä näyttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa eläneen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat myös eräitä kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista päähenkilöitä. Nämä tulokset perustuvat väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623−1670, jossa selvitin kaupungin lähinnä ulkomaalaistaustaisen valtaporvariston…

Lue lisää

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki. Akatemian perustaminen Turkuun 1640 merkitsi tämän vanhan kauppa- ja hallintokaupungin intellektuaalin elämän voimistumista. Turku oli toki vanha koulukaupunki, mutta yliopiston perustaminen toi kaupunkiin uusia ihmisiä, aatteita ja virtauksia. Toisella puolella Pohjanlahtea sijaitsi Uppsalan yliopisto, jolle oli myönnetty privilegiot jo 1477. Näiden kahden yliopiston…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…

Lue lisää