Julkaisuseuranta
Eräässä vuonna 1711 julkaistussa onnittelurunossa kohtaamme puhujan, joka rehvastelee vallallaan ja voimallaan. Puhujan sanojen mukaan hän vaikuttaa taustalla aina, kun mainetekoja ylistetään, kun kuninkaita kruunataan hallitsijoiksi tai syöstään vallasta. Hän toimii lain ja oikeuden välikappaleena, aloittaa sodat ja solmii rauhat, ja kykenee saamaan aikaan niin ilon kuin ahdistuksen ja surun tunteita. Kuka runon puhuja siis…
7.2.2024
Tammikuun lopussa matkustin Ouluun osallistuakseni 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville. Tutkimuspäivien teema liittyi tänä vuonna ruumiillisuuteen ja sen erilaisiin merkityksiin ja ilmenemismuotoihin historiassa. Esitelmäaiheiden kirjo oli tavalliseen tapaan ilahduttavan laaja ulottuen aikakauden taiteesta, tieteestä ja aatemaailmasta pukeutumiseen, matkustamiseen, sodankäyntiin, talouteen, arkkitehtuuriin ja ruokakulttuuriin. Torstain ja perjantain key note -luennot keskittyivät puolestaan ruumiillisuuden teemaan, molemmat hyvin…
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 400 vuotta paljon henkilörunoutta julkaisseen Ericus Justanderin syntymästä. Justanderin runoja käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Vuonna 1652 Justander julkaisi suomenkielisen hautarunojulkaisun Christina Staffanintyttären muistoksi. Vainajan puoliso Bertil Judius oli Justanderin tavoin opiskellut Turun akatemiassa. Christina Staffanintyttären julkaisu sisältää peräti neljä suomenkielistä runoa, jotka osoittavat runoilijan laajentaneen aiheiden ja runokeinojen…
Henkilörunoudessa törmää harvemmin kirjoittajiin, joilla olisi erityisen suuri tai huomattava tuotanto. Useimmilta kirjoittajilta runoja on säilynyt vain muutama. Runojen kirjoittaminen oli monille opiskeluaikojen harrastus, johon ei välttämättä myöhemmissä elämänvaiheissa palattu. Poikkeuksiakin löytyy. Etenkin yliopiston viroissa toimivat henkilöt kirjoittivat ja julkaisivat sekä henkilörunoja että onnittelu- ja omistusrunoja esimerkiksi väitöskirjoihin, ja heille myös omistettiin paljon runoutta. Yksi…
Kuva: Cristina de Suecia a caballo, Sébastien Bourdon 1653, Museo Nacional del Prado. Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen…
31.10.2023
Lokakuussa Antiikin, keskiajan ja varhaisen uuden ajan tutkimuskeskus Trivium järjesti Tampereella syysseminaarin otsikolla Kadonnut kirjallisuus: Kadonneet, unohtuneet ja tutkimattomat tekstit ja tekstilajit. Aiheesta on Tampereen yliopistossa käynnissä myös tutkimushanke, Kirjallinen sukupuutto: Kadonneet kirjallisuudenlajit ja menneisyyden kuvittelu, jota johtaa Sari Kivistö. Seminaarissa pääsimme tutustumaan tutkimushankkeen teemoihin ja kuulemaan myös muita Triviumin piirissä toimivia tutkijoita, joiden tutkimusaiheet…
7.9.2023
Varhaisen uuden ajan runoudessa huomio kiinnittyy varsin nopeasti runojen samankaltaisuuteen. Runoissa toistuvat samat aiheet ja samankaltaiset ilmaisut, samat kuvat ja samat vertaukset. Vaivaako varhaisen uuden ajan kirjoittajia mielikuvituksen puute? Tällainen kysymys sisältää tietenkin oletuksen siitä, että mielikuvituksellisuus, uutuudellisuus ja omintakeinen ilmaisu ovat asioita, johon kirjallisuudessa pyritään. Kun lukee Luoja ties kuinka monetta hautarunoa, jossa vaeltajaa…
Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Trivium järjesti kesäkuun 1. päivänä kirjamessut, joissa esiteltiin tutkimuskeskuksen tutkijoiden kirjoittamia kirjoja parin viime vuoden ajalta. Menomatkalla Tampereelle junan ikkunaan vihmoi jotain, joka muistutti räntää tai lunta, ja sää tuntui enemmän huhti- kuin kesäkuulta, mutta ehkä juuri siksi tapahtuma kokosi paikan päälle paljon tutkimuskeskuksen väkeä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Trivium on keskittynyt antiikin,…
25.5.2023
Toukokuun lopussa juhlitaan Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiota, jossa tuoreet maisterit saavat sormuksen sormeensa ja laakeriseppeleen päähänsä ja tohtorit saavat oikeuden käyttää oppiarvonsa merkkejä, tohtorinhattua ja miekkaa. Yliopistolliset promootiot ovat itse asiassa vanhimpia Suomessa vietettäviä juhlia: promootioita on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1643, jolloin promovoitiin Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäiset maisterit. 1600-luvulla promovoitiin vain maistereita, tohtoripromootio tuli…
Jo aiemmin blogissa on ollut esillä Turussa opiskellut värmlantilainen ylioppilas Petrus Magnus Gyllenius, joka tunnetaan erityisesti päiväkirjastaan. Monien muiden tapaan Gyllenius kirjoitti ylioppilasvuosinaan myös henkilörunoutta. Yksi Gylleniuksen kirjoittamista runoista kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmiin. Kyseessä on hautaruno, joka on omistettu kolmelle vainajalle: Maria, Birgitta ja Nicolaus Tollelle, värmlantilaisen kruununvoudin Gilius Giliusson Tollen (1601–1678) kolmelle…
”Kulttuuri on sellainen luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa.” Näin lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskuntavaalien alla järjestetyssä puheenjohtajatentissä maaliskuussa. Hetkessä media täyttyi kommenteista ja laskelmista, joissa vertailtiin kulttuurin tukemiseen käytettyjä euroja suhteessa kulttuurisektorin tuottamiin euroihin. Se mikä on liikaa, paljon tai tarpeeksi on kai lopulta poliittinen arvokysymys. Kiistatta lausahdus kuitenkin osoitti,…
25.10.2022
Suomen keskiajan historiantutkimusta seuraava ei voi välttyä tiedolta, että keskiaikaisia käsikirjoituksia päätyi reformaation jälkeen kirjankansien täytteeksi. Mutta kolmen vuoden lehdistöhistorian lukemisen jälkeenkin minulle tuli yllätyksenä Eeli Granit-Ilmoniemen tiedotus toimittamassaan lehdessä Aurora 1/1922:Vanhin säilynyt sanomalehti nykyisessä merkityksessä on Johannes Carolus nimisen kirjanpainajan ja v. 1609 Strassburgissa julkaisema »Relatio». Samantapaisia on allekirjoittanut saanut kansitutkimuksen avulla päivän valoon,…
Miia KuhaPapiston asema varhaismodernissa Ruotsin valtakunnassa oli keskeinen, mutta pappien vaimot eivät ole kovinkaan suuressa määrin kiinnostaneet historiantutkijoita. Eniten huomiota on kiinnitetty papinleskien elatuksen järjestämiseen, sillä sen on nähty vaikuttaneen jopa virkanimityksiin. Konservointi oli epävirallinen järjestelmä, jonka avulla papinleskien elatus järjestettiin, kun virallista leskeneläkettä tai muuta yhteiskunnan tukijärjestelmää ei vielä ollut. Konservointi tarkoitti yksinkertaisimmillaan sitä,…
Eilisen kuukausirapsan intron alkupisteenä oli keskustelu siitä, että sanomalehtien lukemiseen pitää (edelleen) tottua tai peräti oppia. Se helposti unohtuu kaltaiseltani. Synnyin 1970-luvun alussa keskiluokkaiseen perheeseen, joten sanomalehtien tilaus ja lukeminen oli pitkään itsestään selvyys. Viimeisessä työpaikassani kummastelin nuorempaa kollegaa, jonka kanssa ei voinut keskustella aamun lehden sisällöstä. En mielestäni tee kovin suurta anakronistista virhetulkintaa, kun…
Kun viime vuoden lopussa kävin läpi kotimaan uutisia 1600-luvun lopun Posttidningarista yllätyin Ruotsissa järjestetyistä kiitosjumalanpalveluksista voitoille kaukana Euroopassa. Teema tuli uudestaan vastaan Anna Maria Forssbergin kirjan The Story of War. Church and Propaganda in France and Sweden 1610-1710 (2016) sivuilla 186-191, joten koossa on ainekset muistiinpanoon.Ottomaaneista eli turkkilaisista oli luotu täällä vihollista katolisten rinnalle jo 1640-luvulla. Kolmekymmentävuotisen…
Eilisessä kuukausiraportissa mainittua esitysehdotusta tehdessä selasin tusinan verran 1600-luvun Posttidningar-vuosikertoja. Varsinaista asiaa etsiessä huomasin tietenkin muutakin ja kiusasin (taas) FB-kavereitani leikkeillä. Tuskan jakamiseksi laajemmalle ja tehdyn "työn" kierrättämiseksi... 1) Olenhan minä 1600-luvustakin kirjoittanut, mutten ole ymmärtänyt, kuinka tarkasti Pohjolassa seurattiin kristikunnan kamppailua vääräuskoisia vastaan. (Tukholmaa koskeva leike Posttidningar 1688-10-01)Leikkeessä kerrotaan, että kaikissa Tukholman kirkoissa oli vietetty…
1) Koronarajoitteista aletaan paikoin luopua, mutta onneksi vielä on verkkotapahtumia, kuten taannoinen ruotsalainen semmaesitys maakirjakartoista. Verkon kautta seurasin keväällä myös Mari Välimäen väitöstilaisuuden, mutta väitöskirjansa Rikotut lupaukset: Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla on jäänyt linkittämättä.2) Yleisradio tuottaa nykyään niin paljon historiaohjelmia, ettei niitä ehdi edes listata. Suht äskettäin väitellyt Jenni Lares oli…
Tapahtumat alkavat palata fyysisiin tiloihin, mutta vielä ehdin eilen nauttimaan etäyhteyksin ruotsalaisen maanviljelyn historiaan keskittyvän seminaarin sessiosta. Sen aiheena oli Clas Tollinin uutuusteos Sveriges kartor och lantmätare 1628 till 1680. Från idé till tolvtusen kartor. Kirjaan on dokumentoitu tulokset tutkimusprojektista, jonka pääaineistona olivat Riksarkivetin maakirjakartat. Tästä käy jo ilmi tutkimuksen ja kirjan ilmeinen ongelma, josta…
9.10.2017
Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…