Tapahtumat alkavat palata fyysisiin tiloihin, mutta vielä ehdin eilen nauttimaan etäyhteyksin ruotsalaisen maanviljelyn historiaan keskittyvän seminaarin sessiosta. Sen aiheena oli Clas Tollinin uutuusteos Sveriges kartor och lantmätare 1628 till 1680. Från idé till tolvtusen kartor. Kirjaan on dokumentoitu tulokset tutkimusprojektista, jonka pääaineistona olivat Riksarkivetin maakirjakartat. Tästä käy jo ilmi tutkimuksen ja kirjan ilmeinen ongelma, josta…

Lue lisää

Kirjoitin Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimeen kirja-arvostelun teoksesta Att dikta för livet, döden och evigheten. Tillfällesdiktning under tidigmodern tid, jonka ovat toimittaneet Arne Jönsson, Valborg Lindgärde, Daniel Möller sekä Arsenii Vetushko-Kalevich (Makadam förlag, 2020). Arvostelu ilmestyi juuri Avaimen numerossa 3/2021, ja se on luettavissa täällä: https://journal.fi/avain/article/view/108073/65207. Photo by Suzy Hazelwood on Pexels.com

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turkulainen yhteisö koki siveyden käsitteen hyvin laajasti. Tiiviissä kaupunkiyhteisössä, jossa pienellä maa-alalla eli 1600-luvun puolimaissa noin 5 000 kaupunkilaista, juoruiltiin, kytättiin ja odotettiin jotakin tapahtuvaksi. Kun naapuriin ilmestyi henkilö, jonka epäiltiin harjoittavan haureutta tai seksityötä, oli asia ilmoitettava mitä pikimmin raadille, sillä synnin stigma tarttui ja saastutti koko kadunpätkän pilaamalla sen kunniallisen maineen.…

Lue lisää

Eilisiltana, maanantaina 23.8.2021, olin vieraana Runokuu-tapahtuman Koettelevan kirjallisuuden klubilla, jonka teemana oli epäajankohtaisuus. Pääsin yleisön edessä keskustelemaan kirjailija Eeva Turusen ja runoilija Pauli Tapion kanssa siitä, minkälaista varhaisen uuden ajan runous on, miten sitä tutkitaan kirjallisuudentutkimuksen keinoin, ja mitä vanha runo voi lukijalleen tarjota. Keskustelu striimattiin, ja tallenne on Facebookin kautta katsottavissa elokuun loppuun asti…

Lue lisää

Pari kesäreissuani on suunnannut Etelä-Savoon Kangasniemelle, missä paikkakunnan muun kauneuden lisäksi olen saanut ihastella sen komeaa puukirkkoa. Tämän myötä intouduin hieman penkomaan sen taustoja ja huomasin sen edeltäjien vaiheet perin mielenkiintoisiksi, ja siksipä kirjoitan niistä nyt teillekin jotain. Kuvitus tosin koostuu valitettavasti vain nykyisen kirkon kuvista, vanhoista kun en ainakaan minä ole kuvia yhyttänyt.Kuolemaa ja…

Lue lisää

1600-luvun henkilörunous on Euroopassa yhdistetty ennen kaikkea hoviin, yliopistoon, kirkkoon ja kaupunkiin, eli toisin sanoen aatelin, papiston ja porvariston asuin- ja toimintaympäristöihin. Mihin maantieteellisiin paikkoihin suurvalta-ajan häärunous yhdistyy Ruotsin itäisessä valtakunnanosassa? Asian selvittäminen on helppoa, sillä runojulkaisuissa oli yleensä tapana kertoa, millä paikkakunnalla häitä vietettiin. Avioitumispäivän ja -paikan mainitseminen julkaisun kansilehdellä liittyy runojen tapaan ilmaista…

Lue lisää

 Habent sua fata libelli, "kirjoilla on kohtalonsa", on tapana sanoa. Joittenkin kirjojen kohtalo on ollut tavallista värikkäämpi, jopa niin, että niiden matka on ollut loppua alkuunsa kuin kanan lento. Tällä kertaa ajattelin kertoa teille siitä, kuinka erään kristillisen klassikon julkaisu suomen kielelle koki paitsi ihmeellisiä vastoinkäymisiä myös vielä ihmeellisempiä pelastumisia."Pietismin isoisä" ja totista kristillisyyttäSaksalaisen Johann…

Lue lisää

Heinäkuu on täällä ja sen myötä kesäloma. Tietokone saa jäädä muutamaksi viikoksi kaupunkiin kerämään pölyä. Riippumattoon ja laiturinnokkaan pakkaan kesälukemiseksi ainakin seuraavat teokset kevään tuoreesta kirjasadosta: Raisa Maria Toivo & Riikka Miettinen (toim.): Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisiin. Gaudeamus (2021)Johanna Ilmakunnas & Anu Lahtinen (toim.): Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400-2020. Vastapaino (2021)Anu…

Lue lisää

Keitä olivat morsiamet ja sulhaset, joita 1600- ja 1700-luvulla onniteltiin julkaistuin runosäkein? Tätä selvittääkseni koostin pienen taulukon Kansalliskirjaston Ruotsin ajan kokoelman digitoiduista häärunoista vuosilta 1652–1702. Aineisto sisältää julkaisuja yhteensä 48 hääparille. Joukossa on kauppiaita, papistoa, aatelia sekä aatelittomia säätyläisiä, kuten virkamiehiä. Lyhyt vastaus kysymykseen kenelle häärunoja kirjoitettiin, kuuluukin: ylemmille säädyille. Talonpojilla oli omat laulunsa, he…

Lue lisää

Vuonna 1687 julkaistussa häärunossa kerrotaan tarina, joka alkaa, kun äiti antaa pojalleen tehtävän: hänen tulee lähteä kauas pohjoiseen mukanaan kaksi kultaista nuolta. Pojan matka etenee ripeästi. Taakse jää vehreitä lehtoja ja laaksoja, kauniita kaupunkeja ja linnoituksia. Kohta ylitetään Iso-Belt ja ohitetaan Kööpenhamina. Edes Mälarenin rannalle poika ei pysähdy, sillä hän on utelias näkemää, miltä Suomi…

Lue lisää

Perjantaina 23.4.2021 osallistuin Zoomin välityksellä iltapäiväseminaariin, joka käsitteli varhaisen uuden ajan tilapääjulkaisuja, eli eri tilaisuuksiin ja tilanteisiin julkaistuja painotuotteita, johon henkilörunouskin kuuluu. Lundin yliopiston kirjallisuudentutkijoiden ja kirjahistorioitsijoiden järjestämän seminaarin tarkoitus oli juhlistaa uuden kirjan julkaisua ja samalla viritellä keskustelua ja pohjustaa uusia yhteistyön muotoja. Arne Jönssonin, Valborg Lindgärden, Daniel Möllerin ja Arsenii Vetushko-Kalevichin toimittama Att…

Lue lisää

Käydessäni läpi Kansalliskirjaston digitoituja hautarunoja 1600-luvulta panin merkille, että niissä esiintyy toistuvasti dialogimuotoa eli vuoropuhelua vainajan ja hänen läheistensä välillä. Tavallisimmin dialogimuotoiset runot on kirjoitettu naispuolisille vainajille, jotka runossa puhuttelevat aviopuolisoaan ja lapsiaan. Nämä runot rakentuvat usein vainajan ja hänen aviopuolisonsa puheenvuoroista. Puoliso suree edesmennyttä vaimoaan ja vainajan puheenvuoroissa lohdutetaan surevia ja jätetään jäähyväisiä. Vuoropuhelua…

Lue lisää

Häärunoissa kuvataan usein luontoa ja tavallisimmin keväistä luontoa, sillä kevät ja rakkaus kytkeytyvät 1600-luvun runoissa tiiviisti toisiinsa. Pohjolan kevät on eräänlainen lemmenlääke: kun luonto lopulta herää, valo lisääntyy, aurinko lämmittää ja linnut ovat pesänrakennuspuuhissa, myös ihmiset alkavat kaivata kumppania rinnalleen. Toisinaan häärunojen kirjoittajat pohtivat runoissaan kysymystä siitä, mikä on paras vuodenaika juhlia häitä, ja asettuvat…

Lue lisää

1600-luku oli globaalien kriisien aikaa. Suurvalta-asemaa havitteleva Ruotsi kävi jatkuvaa sotaa joko Tanskan tai Venäjän kanssa ja osallistui kolmikymmenvuotisen sodan verisiin taisteluihin Saksan maaperällä. 1660-luvulta 1680-luvulle noituussyytökset lietsoivat pelkoa, ja Ruotsissa satoja ihmisiä tuomittiin noitaoikeudenkäynneissä kuolemaan. Ilmaston kylmeneminen aiheutti katovuosia koko Euroopassa. Erityisen vaikea nälänhätä koetteli Suomea vuonna 1696 ja 1697, jolloin jopa kolmannes maan…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…

Lue lisää