Entisen tulliaidan perustuksia Ryssänmäellä. Museovirasto.Ruotsin valtakunnassa määrättiin vuonna 1622 perittäväksi veroa eli pikkutullia kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Turkua ympäröi kyseisestä vuodesta tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen Karjakadulla, josta tie johti Uudellemaalle ja Kajalaan, Hämeenkadulla, josta kuljettiin Hämeeseen, ja Aninkaistenkadulla, josta päästiin Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Lisäksi tavaroiden tuontia ja vientiä valvottiin Aurajoen Multavierulla ja Linnanpuomilla. Tulliaidan rakentaminen…

Lue lisää

1600-luvun runoille on ominaista tietynlainen koukeroisuus, kielen tarkoituksellinen monimutkaisuus ja kerroksellisuus. Erilaisia kielikuvia ja figuureita ladottiin runoihin niin runsain mitoin, että parin säkeen jälkeen lukija saa ponnistella muistaakseen, mistä runo alkoi. Kekseliäiden ilmaisujen oli tarkoitus herättää lukijassa hämmästystä ja ihailua, mutta nykylukijaa ne saattavat pikemminkin eksyttää ja tuskastuttaa. 1600-luvun runouden keskeisin periaate tuntuu olevan, ettei…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turun oikeuslähteissä mainitaan usein vamman aiheuttaneita onnettomuuksia sekä erilaisia vammoja kehossaan kantaneita henkilöitä. Vammaisten elämä tai heidän hoitonsa jää sen sijaan yksittäisten mainintojen varaan. Näistä maininnoista on kuitenkin mahdollista rakentaa kuva vammaisen henkilön arkipäivästä ja kohtelusta. Keskityn tässä artikkelissa ruumiinvammoihin ja jätän mielen sairaudet mainintojen tasolle. Artikkelissa esiintyy 1600-luvun sanastoa, joka nykykielenkäytössä…

Lue lisää

Miia KuhaPapiston asema varhaismodernissa Ruotsin valtakunnassa oli keskeinen, mutta pappien vaimot eivät ole kovinkaan suuressa määrin kiinnostaneet historiantutkijoita. Eniten huomiota on kiinnitetty papinleskien elatuksen järjestämiseen, sillä sen on nähty vaikuttaneen jopa virkanimityksiin. Konservointi oli epävirallinen järjestelmä, jonka avulla papinleskien elatus järjestettiin, kun virallista leskeneläkettä tai muuta yhteiskunnan tukijärjestelmää ei vielä ollut. Konservointi tarkoitti yksinkertaisimmillaan sitä,…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Yli kolmesataa vuotta oli jokaisessa seurakunnassa Suomessa tapana soittaa hallitsijan kuoltua kirkonkelloja päivittäin, joskus viikkoja ja joskus jopa kuukausia. Tavasta on muistona enää muutaman paikkakunnan tarina soittoon tottumattomien käsissä rikkoutuneesta kirkonkellosta. Mutta sukupolvelle toisensa jälkeen kyseessä oli merkittävä kokemus. ”Muistan vielä hyvin, olin n. 6-vuotias silloin, kun siellä lapsuuskotini seinävierellä istuessani kuuntelin, kun…

Lue lisää

Turun kaupunginvälskäri Gustaf Treudderin antama lääkärintodistus. Puuseppien ammattikunta. Turun kaupunginarkisto. Veli Pekka Toropainen 2019.Turussa asui ja työskenteli 1600-luvulla eritasoisia lääkäreitä, apteekkareita, välskäreitä, lääketieteen professoreita ja ylioppilaita, partureita ja saunottajia, jotka kaikki harjoittivat laillista parannustointa, josta he nauttivat palkkaa. Lisäksi monet kaupunkilaisnaiset osasivat parannuskeinoja ja heihin myös turvauduttiin, kun ammattimiesten hoidot olivat liian kalliita. Vaikka heitä…

Lue lisää

Minua pyydettiin noin vuosi sitten osallistumaan Lundin yliopistossa järjestettävään konferenssiin ja paneelikeskusteluun, jonka aiheena on huumori varhaisen uuden ajan runoudessa. Suostuin välittömästi asiaa sen kummemmin pohtimatta, koska kukapa ei haluaisi syytä vierailla Lundissa. Tapahtuman lähestyessä mielessä alkoi kyteä pieni pakokauhu. On nimittäin niin, etten tiedä huumorista yhtikäs mitään. Sattumoisin olen päätynyt tutkimaan runoja, joissa huumori…

Lue lisää

Pettuleipä. Suomen Metsämuseo Lusto.Me kaikki tiedämme raskaan nälkäkevään 1697 ajaneen ihmisiä epätoivoisiin tekoihin selviytyäkseen hengissä. Maaseudun kihlakunnanoikeuksissa keväinen ravinnon loppuminen näkyy ruokatavaroiden ja elävän karjan varkauksina. Turussa suuri osa kaupunkilaisista oli varautunut hyvin katoon ruokavarastoilla, jotka olivat riittäviä ja monipuolisia. Huonompiosaiset kaupunkilaiset syyllistyivät varkauksiin, jotka kohdistuivat näihin varastoihin. Turun oikeuspöytäkirjat kertovat karua kieltään kerjäläislapsista, joilla…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turkulaisissa 1600-luvun asiakirjoissa esiintyy muutama maininta kissoista, joiden arvostus ei kuitenkaan ulotu hyötynäkökohtia pidemmälle. Kissojen päätehtävä oli pitää kaupungin hiiri- ja rottakanta kurissa. Tämä ei varmastikaan tarkoita sitä, etteivätkö eläimet olisi eläneet ainakin osittain perheiden kanssa samoissa tiloissa ja saaneet mahdollisesti osakseen silittelyjäkin. Kuoltuaankin niiden oli kuitenkin tarkoitus hyödyttää ihmistä. Kissannahasta syntyi…

Lue lisää

Eilisen kuukausirapsan intron alkupisteenä oli keskustelu siitä, että sanomalehtien lukemiseen pitää (edelleen) tottua tai peräti oppia. Se helposti unohtuu kaltaiseltani. Synnyin 1970-luvun alussa keskiluokkaiseen perheeseen, joten sanomalehtien tilaus ja lukeminen oli pitkään itsestään selvyys. Viimeisessä työpaikassani kummastelin nuorempaa kollegaa, jonka kanssa ei voinut keskustella aamun lehden sisällöstä. En mielestäni tee kovin suurta anakronistista virhetulkintaa, kun…

Lue lisää

Leikkihevoset 1800-luvulta. Kansallismuseo.Asiakirjoihin on jäänyt erityisen vähän mainintoja lasten leikeistä 1600-luvulla. Leikkiminen mainitaan vain silloin, kun sen seurauksena jouduttiin oikeuden eteen. Ja nämäkin kerrat ovat äärimmäisen harvinaisia. Jopa lasten opiskelusta on enemmän tietoja. Tässä esittämäni tapaukset ovat lähes ainoita, jotka olen löytänyt runsaan 70 vuoden ajalta vuosilta 1623-1696 Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjoista. Esimerkiksi Åbo Akademin tontin…

Lue lisää

Jumalan valtaistuin. Taiteilija Vasili Koren. Venäläinen Raamattu vuodelta 1696. Kuva: Wikipedia Commons.Turussa oleskeli jatkuvasti venäläisiä kauppamiehiä jo 1600-luvun alkupuolella. Heidän määränsä kasvoi erityisesti vuoden 1713 jälkeen, jolloin venäläinen sotaväki valloitti kaupungin. Kun Uudenkaupungin rauha solmittiin vuonna 1721, marssivat vieraan vallan sotajoukot maasta pois, mutta venäläiset kauppiaat eivät. He jäivät Turkuun aina 1730-luvulle saakka. Vuosikymmenen puolivälin…

Lue lisää

1600-luvulta on säilynyt vain vähän tietoja henkilörunojen kirjoittamisesta, painattamisesta ja lukemisesta. Useimmiten joudumme vain arvailemaan, onko aloite runon kirjoittamiseen tullut kohdehenkilöltä vai kirjoittajalta itseltään, onko kirjoittajalle maksettu runosta palkkiota ja jos on niin miten paljon, miten runo on toimitettu juhlatilaisuuteen ja minkälaisen vastaanoton se on saanut.  Toisinaan tutkijalla on onnea ja tiedonsirpaleisiin voi törmätä ihan…

Lue lisää

Asetus lasten murhasta vuodelta 1681. Kuva: Veli Pekka Toropainen, Kansalliskirjasto.Turussa tapahtui 1600-luvulla lapsenmurhia lähes joka vuosi. Lapsensa surmanneet äidit ilmoittivat syyksi tekoonsa mielenhäiriön, raskasmielisyyden, raskaan syntitaakkansa ja Jumalaa vastaan rikkomisen, kauhunsa ikuisen autuuden menettämisestä, raskaan ja kestämättömän häpeänsä, päähänpiston ja ymmärtämättömyytensä. Tekonsa he tekivät kenenkään neuvomatta. Jotkin äideistä käyttäytyivät oikeudessa täysin kylmästi ja katselivat eteensä…

Lue lisää

Reformaation jälkeen protestanttisten pappien perheille lankesi uusi yhteiskunnallinen rooli kristillisen perhe-elämän esikuvina. Perheellä oli tärkeä ideologinen merkitys varhaismodernin ajan yhteiskunnassa. Perheessä vallitsevaa hierarkiaa ja järjestystä peilattiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten kirkkoon ja valtioon. Pappiloiden väki oli etenkin maaseutuyhteisöissä näkyvässä asemassa. Kirkkolaissakin paitsi papeilta, myös heidän puolisoiltaan ja lapsiltaan vaadittiin hyveellistä ja kunniallista käytöstä.Hankkeessa Pappissäädyn naiset. Pappien…

Lue lisää

Minusta tehtiin lyhyt tutkijahaastattelu tuoreeseen Kansalliskirjaston vuosi 2022 -julkaisuun. Julkaisun yhtenä aiheena on digitalisaatio ja Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, ja jutussa kerron lisää siitä, miten käytän tutkimuksessani digitoitua runoaineistoa. Haastatteluun voi tutustua alla tai tämän linkin kautta. Juttu löytyy sivuilta 16-17.

Lue lisää

Toisinaan henkilörunouden kokoelmassa tulee vastaan yllätyksiä. Vähän aikaa sitten digitoitujen henkilörunojen otsikoita silmäillessäni kiinnostuin julkaisuista, jonka otsikko alkoi sanoilla Petrus Bergius, et barn på tredie året… Siis Petrus Bergius, lapsi kolmannella ikävuodella. Henkilörunouden kokoelmassa lapsille omistetut runot ovat yleensä hautarunoja, olihan lapsikuolleisuus varhaisella uudella ajalla ja vielä kauan sen jälkeenkin tavattoman yleistä. Petrus Bergiuksen nimeä…

Lue lisää

Saaristolaiva Lorenzo Magalottin mukaan 1674. Kuva: Suomen merimuseo.Turussa 1600-luvulla aviottomaan raskauteen päätyneet naiset, jotka olivat lähes poikkeuksetta piikoja, joutuivat usein käyttämään kaikki keinonsa saadakseen lapsensa isän vastuuseen. Osa miehistä sopi suosiolla avioliitosta tai rahallisesta korvauksesta, mutta monet yrittivät kiemurrella vielä oikeuden edessä vastuustaan. Siinä he tosin onnistuivat harvoin. Miehille tavallisin keino välttää epämieluinen avioliitto oli…

Lue lisää

Kun viime vuoden lopussa kävin läpi kotimaan uutisia 1600-luvun lopun Posttidningarista yllätyin Ruotsissa järjestetyistä kiitosjumalanpalveluksista voitoille kaukana Euroopassa. Teema tuli uudestaan vastaan Anna Maria Forssbergin kirjan The Story of War. Church and Propaganda in France and Sweden 1610-1710 (2016) sivuilla 186-191, joten koossa on ainekset muistiinpanoon.Ottomaaneista eli turkkilaisista oli luotu täällä vihollista katolisten rinnalle jo 1640-luvulla. Kolmekymmentävuotisen…

Lue lisää

Isonvihan aikana, vuosina 1714–1721, arviolta 20 000–30 000 ihmistä pakeni miehitysajan väkivaltaa ja samoihin aikoihin riehunutta ruttoepidemiaa nykyisen Suomen alueelta Ruotsin puolelle. Tämä tarkoittaa noin kymmenesosaa Suomen silloisesta väestöstä. Pakolaisten asettuminen Ruotsiin ei tapahtunut kitkatta. Töitä ei Suomesta tulleille juuri ollut tarjolla, ja moni joutui turvautumaan pakolaisapuun, jota rahoitettiin seurakuntien kolehtirahoista. Auttajia löytyi, mutta myös…

Lue lisää