Uuden Aatelin historia Suomessa kirjan sivulta 312 löysin 1700-luvun kohdalta Petri Karosen tekstistä kartanon määritelmän, jota ajattelin testata Kokemäen tiloihin laajemmin, mutta eksyin Vuolteen historiaan. Kuten olen aiemmin todennut, kasvoin Vuolteen entisillä pelloilla, joista vanhempieni kuoleman jälkeen omistinkin muutaman kuukauden ajan palan. Vuolteen omistushistoriaa 1800-luvulla olen selvitellyt, mutta mitä tapahtui sitä ennen? Ja oliko Vuoltee…

Lue lisää

Pieter de Mare/Christina Chalon:Spelende kinderenRijksmuseumAnnika Sandénin kirjan Fröjdelekar. Glädje, lust och nöjen under svensk stormaktstid. ensimmäinen luku käsitteli lasten leikkejä. Lähteitä oli löytynyt vain kourallinen, mutta niissä on jotain jaettavaa.Ensinnäkin Sandén kertoi lasten työstä tietoja, jotka olivat enimmäkseen Jan Mispelaeren artikkelista ”När det så stor varder att det något kan göra” Om barns och ungdomars arbete…

Lue lisää

Cornelis Dusart: Drinkende man, 1685RijksmuseumPari viikkoa sitten Katja Tikka puolusti menestyksekkäästi oikeushistoriallista väitöskirjaansa Laivojen tuomaa lakia. Ruotsin ensimmäiset kauppakomppaniat 1600-luvulla ja "kiitos" koronan, tilaisuutta saattoi seurata oman tietokoneen ääressä. Tänäänkin pitää tai saa olla ruudun ääressä, sillä Tampereen yliopistossa Jenni Lares puolustaa väitöstutkimustaan Alkoholinkäytön sosiaaliset merkitykset 1600-luvun länsisuomalaisessa maaseutuyhteisössä. Perinteiseen tapaan käytän näitä tuttavieni suorituksia aasinsiltana opinnäytelinkkivaraston…

Lue lisää

 Aina silloin tällöin internet-keskusteluissa ja varmaan muuallakin putkahtaa esiin väite, että kristillisessä kirkossa olisi jossain vaiheessa kiistelty siitä, onko naisella lainkaan sielua ja että naisen sielun olemassaolo olisi tunnustettu vasta eräässä varhaisessa kirkolliskokouksessa niukalla enemmistöllä. Väite on hurja, ja se on luonnollisesti ollut oikea herkkupala kristinuskon kriitikoille jo vuosisatojen ajan. Mutta onko väitteessä mitään perää?…

Lue lisää

Perjantaina Kari Laitinen puolusti väitöskirjaansa Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja : Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla. Väitöskirjatutkimukseni kannalta työ kiinnosti 1700-luvun kulttuurin kannalta, mutta avattuani kirjan huomasin sen yhteyden sukututkimukseeni. Juuriini ei kuulu 1700-luvun lopun suomalaisia sotilassoittajia, joista tutkimuksessa olisi ollut eniten tietoa. Mutta Laitinen on lukuihin 2 ja 3 koonnut käyttökelpoisen paketin aiemmasta ajasta.Tästä lähdin…

Lue lisää

 Vaikka Suomen alueella aateliston valta ei olekaan ollut yhtä suuri kuin monissa muissa maissa eikä meillä esimerkiksi ole ollut maaorjalaitosta, on aatelissääty kuitenkin monin paikoin omannut tiettyjä etuoikeuksia. Eräs näistä on ollut joillain paikkakunnilla esiintynyt patronaattioikeus eli oikeus nimittää jonkun tietyn kirkon pappi. Vuoden 1686 kirkkolaki näet määräsi, että jos joku rakennutti kirkon, saattoi vanhan…

Lue lisää

Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja väljiä, ja asemakaava oli tiukan säännöllinen. Tätä asemakaavojen säännönmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvernöörikausilla (1637–1640 ja 1648–1654) Suomen keskiaikaisten kaupunkien asemakaavoja alettiin reguloida ja uudet kaupungit…

Lue lisää

JOHAN WEGELIUS NUOREMPI (1693-1764)Tällä kertaa esiteltävänä on edellisen esitellyn poika, Johan Wegelius Nuorempi. Kun hänen isänsä oli tunnettu pietistisen kristillisyyden pioneerina Suomessa, on poika puolestaan tunnettu erityisesti kirjallisesta tuotannostaan, jonka kautta hän on toiminut useiden sukupolvien opettajana. Siitä lisää myöhemmin.Johan Nuorempi näki päivänvalon Tukholmassa, missä isä-Wegelius oli vaatimassa kuninkaalta oikeutta jouduttuaan harhaoppisyytteiden vuoksi erotetuksi virasta.…

Lue lisää

Tämä teksti aloittaa kirjoitussarjan, jossa on tarkoitus esitellä lyhyesti erinäisiä kirkkohistorian enemmän tai vähemmän tunnettuja hahmoja, jotka kirjoittajan mielestä ansaitsevat syystä tai toisesta tulla muistetuksi.JOHAN WEGELIUS VANHEMPI (n. 1660 - 1725)Lähdetään liikkeelle Suomen herätysten historian varhaisvaiheista, nykyään varmaan monille tuntemattomasta pappismiehestä, Johan Wegelius vanhemmasta (joskus käytetty kirjallisuudessa myös nimimuotoa Juhana). Miksi vanhemmasta, no, se selviää…

Lue lisää

Viime viikkojen aikana on uutisoitu laajalti Suomen huoltovarmuuden tasosta, kriisijohtamisesta, hoitopaikkojen rajallisesta riittävyydestä ja epäonnistuneista suojavarusteiden hankinnoista koronakriisin yhteydessä. Toisaalta pahimman paniikin laannuttua huomio on kääntynyt varsinaisesta epidemiasta kriisin hoitamisen taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Uuden ajan alun tutkijalle nämä kysymykset peilautuvat vastaaviin ongelmiin ja keskusteluihin, joita käytiin satoja vuosia sitten. Vaikka maailma ja teknologia ovat…

Lue lisää

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki. Akatemian perustaminen Turkuun 1640 merkitsi tämän vanhan kauppa- ja hallintokaupungin intellektuaalin elämän voimistumista. Turku oli toki vanha koulukaupunki, mutta yliopiston perustaminen toi kaupunkiin uusia ihmisiä, aatteita ja virtauksia. Toisella puolella Pohjanlahtea sijaitsi Uppsalan yliopisto, jolle oli myönnetty privilegiot jo 1477. Näiden kahden yliopiston…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…

Lue lisää