Kirjoittaja: Ossi TammistoMikäli kuljette joskus itäisellä Uudellamaalla ja piipahdatte Lapinjärven kunnassa saatatte kirkkomaalla kohdata erikoisen näyn. Kaksi kirkkoa seisoo vastapäätä toisiaan, ovelta ovelle ei pitkäjalkaisen tarvitse montaa harppausta tehdä. Erikoiselle ratkaisulle löytyy selityksensä historiasta. Suurempi, 1746 valmistunut on tehty alkujaan seurakunnan ruotsinkielisten ja pienempi 1744 valmistunut suomenkielisten kirkoksi. Järjestelmä oli ollut olemassa jo 1600-luvulta asti,…

Lue lisää

Näingö naivat naittilahat Vaimoi ottavat Urohot Keskellä sodan sälyä Metelissä miesten miecan Ongos cuultu cummembata Saatuna sanat mucomat? Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203320?page=1 Näin kommentoi kuulemiaan hääuutisia nimimerkki N.M. tammikuussa 1717. Turkulainen kauppias Henric Rungen kuului niihin kymmeniin tuhansiin suomalaisiin, jotka olivat paenneet isonvihan aikaista venäläismiehitystä länteen. Hänen nimensä esiintyy Arbogan kaupungin pakolaisluettelossa: ”Hendrich Rungren,…

Lue lisää

Eilisessä kuukausiraportissa mainittua esitysehdotusta tehdessä selasin tusinan verran 1600-luvun Posttidningar-vuosikertoja. Varsinaista asiaa etsiessä huomasin tietenkin muutakin ja kiusasin (taas) FB-kavereitani leikkeillä. Tuskan jakamiseksi laajemmalle ja tehdyn "työn" kierrättämiseksi... 1) Olenhan minä 1600-luvustakin kirjoittanut, mutten ole ymmärtänyt, kuinka tarkasti Pohjolassa seurattiin kristikunnan kamppailua vääräuskoisia vastaan. (Tukholmaa koskeva leike Posttidningar 1688-10-01)Leikkeessä kerrotaan, että kaikissa Tukholman kirkoissa oli vietetty…

Lue lisää

Häärunoilla kuten hautarunoillakin on juurensa demonstratiivisessa retoriikassa eli ylistyspuheen retoriikassa. Molempien runon lajien tarkoitus on esittää kohteensa positiivisessa valossa ja kiinnittää kuulijan tai lukijan huomio kohdehenkilön ansioihin. Tunnesävy runoissa on kuitenkin vastakkainen. Hautarunot ovat sururunoja, häärunot taas ilorunoja. 1600-luvun häissä oli lupa olla iloinen, ja ilonpito sai näkyä ja kuulua kauas. Usein häärunojen kirjoittaja kertoo…

Lue lisää

Petri KaronenRuotsalainen vaikutusvaltainen historiantutkija, emeritaprofessori Eva Österberg (s. 1942) väitteli puoli vuosisataa sitten 20.11.1971 Lundin yliopistossa tutkimuksella Gränsbygd under krig. Ekonomiska, demografiska och administrativa förhållanden i sydvästra Sverige under och efter nordiska sjuårskriget (Bibliotheca Historica Lundensis XXVI. Lund: Lund universitet, 1971). Väitöskirjan teema vaikuttaa otsikkonsa perusteella varsin perinteiseltä historiantutkimukselta, sillä seitsenvuotisen pohjoismaisen sodan (1563–1570) aikoja…

Lue lisää

1) Koronarajoitteista aletaan paikoin luopua, mutta onneksi vielä on verkkotapahtumia, kuten taannoinen ruotsalainen semmaesitys maakirjakartoista. Verkon kautta seurasin keväällä myös Mari Välimäen väitöstilaisuuden, mutta väitöskirjansa Rikotut lupaukset: Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla on jäänyt linkittämättä.2) Yleisradio tuottaa nykyään niin paljon historiaohjelmia, ettei niitä ehdi edes listata. Suht äskettäin väitellyt Jenni Lares oli…

Lue lisää

Tapahtumat alkavat palata fyysisiin tiloihin, mutta vielä ehdin eilen nauttimaan etäyhteyksin ruotsalaisen maanviljelyn historiaan keskittyvän seminaarin sessiosta. Sen aiheena oli Clas Tollinin uutuusteos Sveriges kartor och lantmätare 1628 till 1680. Från idé till tolvtusen kartor. Kirjaan on dokumentoitu tulokset tutkimusprojektista, jonka pääaineistona olivat Riksarkivetin maakirjakartat. Tästä käy jo ilmi tutkimuksen ja kirjan ilmeinen ongelma, josta…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto Pari kesäreissuani on suunnannut Etelä-Savoon Kangasniemelle, missä paikkakunnan muun kauneuden lisäksi olen saanut ihastella sen komeaa puukirkkoa. Tämän myötä intouduin hieman penkomaan sen taustoja ja huomasin sen edeltäjien vaiheet perin mielenkiintoisiksi, ja siksipä kirjoitan niistä nyt teillekin jotain. Kuvitus tosin koostuu valitettavasti vain nykyisen kirkon kuvista, vanhoista kun en ainakaan minä ole…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto  Habent sua fata libelli, "kirjoilla on kohtalonsa", on tapana sanoa. Joittenkin kirjojen kohtalo on ollut tavallista värikkäämpi, jopa niin, että niiden matka on ollut loppua alkuunsa kuin kanan lento. Tällä kertaa ajattelin kertoa teille siitä, kuinka erään kristillisen klassikon julkaisu suomen kielelle koki paitsi ihmeellisiä vastoinkäymisiä myös vielä ihmeellisempiä pelastumisia."Pietismin isoisä" ja…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…

Lue lisää