Ottaen huomioon eilisen Uppsala-kuvan erot todellisuuteen, saman kirjan (Pierre Marie Louis de Boisgelin de Kerdu. Travels through Denmark and Sweden. Vol II. 1810) kuvien part of the Town of Torneonear Upper Torneoon the River Torneodokumenttiarvo on kyseenalaistettavissa, mutta koska varhaiset kuvat Suomesta ovat kortilla, niin epäluotettavuudesta ja heikkolaatuisesta digitoinnista huolimatta.Osa Tornion kaupunkiaLähellä Yli-Torniota (?)TornionjoellaKyseinen kirja oli itselleni…

Lue lisää

Hyvällä tahdolla yllä olevaa voi pitää kuvana Uppsalan kuningaskummuista, mutta vain siinä tapauksessa, ettei piirtäjä ole käynyt lähimaillakaan. Kuva on Pierre Marie Louis de Boisgelin de Kerdun kirjasta Travels through Denmark and Sweden. Vol II. 1810, jossa monen muun matkakertomuksen tapaan poiketaan Uppsalassa. Kuningaskummut eivät ole kenellekään pääkohde, mikä ei varsinaisesti yllättänyt.Mutta Nathaniel Wraxallin kokemus vuonna…

Lue lisää

Eilen mainittu naisten uskottomuuden yleisyys ei ollut ainoa yllätys loordi Broughamin muistelmissa. Yleisesti (Suomen tapaan) rehelliseksi kehutussa Ruotsissa hän joutui kestikievarissa lokakuussa 1799 varkaan uhriksi:Oct. 9. Our journey had been through forests, only interrupted here and there by pieces of cultivated plain, and occasionally great masses of rock, the inns being generally bad. At one…

Lue lisää

Opus The present state of all nations (1768) tarjosi hitusen yllättävän tai epätavallisen näkökulman Ruotsin naisiinThe women are generally fair, and wellshaped, reputed more eminent for chastity before, than for fidelity after wedlock. They are very fruitful, and, from the highest to the lowest, kept by their husbands under such authority, as would be deemed…

Lue lisää

Yksi Tukholman päänähtävyyksiä ulkomaisten matkailijoiden kertomusten perusteella oli "arsenaali", jossa oli jonkinlainen Livrustkammaren ja armeijamuseon alkio. William Coxe kuvasi vierailuaan vuonna 1779 näin:THE arsenal of Stockholm contains an immense number of standards and trophies, taken chiefly from the Imperialists, Poles, Russians, and Danes. Many of these standards were supplied by Gustavus Adolphus, Baner, Torstenson and Wrangel,…

Lue lisää

Paikka Ruotsissa, jonne Suomestakin jossain määrin matkustettiin oli Medevin terveyslähde. Siellä vuonna 1784 käynyt William Coxe kuvaa kohdetta näinAt Motala, we crossed the river of the same name, which issues from the Wetter, and is not navigable for the smallest vessels, and soon arrived at Medwi, the Swedish spa.Medwi is pleasantly situated in a gently…

Lue lisää

Tutkimusta tehdessä harmittavinta on muistaa lukeneensa jotain olennaista, mutta siihen liittyvää muistiinpanoa ei näy missään. On täysin mahdollista, että kyseessä on "muistaminen" eli havainto on tullut tehtyä unta nähdessä. Mutta ainoa tapa tarkistaa ja olla (melkein) varma on käydä relevantit lähteet uudestaan läpi.Tässä hengessä silmäilin - vaihteeksi järjestelmällisesti - läpi laajimmat julkaistut matkakertomukset 1700-luvun Ruotsista.…

Lue lisää

Lewenhauptin Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar (1920) antaa ymmärtää, että Merimaskussa 10.8.1727 syntyneen ratsumestari Fellbomin pojan äiti oli Anna Elisabet Starck. Kastemerkinnässä äitiä ei mainita, mutta on toki mainittu lapsen saama nimi: Alexander Magnus Fellbom.Tämä vietti lapsuutensa (todennäköisesti) Merimaskun Sannaisissa, jossa isänsä oli asunut jo ennen sotaa. Lapsuuden jakoi isosisko Anna Elisabeth (kast. 2.2.1725) ja vähemmän aikaa…

Lue lisää

 Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…

Lue lisää

Kirsi LaineJoitakin vuosia sitten eräs loimaalaisisäntä kertoi saaneensa tehtyä tilallaan sukunsa 450. kylvöt. Näin ilmaistuna sukupolvien ketju kuulostaa vaikuttavalta, jopa uskomattomalta. Useimmilla maatiloilla ei ole useiden vuosisatojen ketjua sukulaisia. Niillä, joilla on, ylpeys juurista näkyy esimerkiksi sukutilaviireinä katonharjoilla. Kääntöpuolena osa maatilojen lapsista kokee painetta siitä, ettei sukupolvien ketju saisi katketa.Varhaismodernissa yhteiskunnassa maankäyttöoikeus ja maanomistaminen määrittivät…

Lue lisää

Kuukausirapsassa mainittua artikkelia tarjouskuntoon viimeistellessäni tartuin Petri Karosen tutkimukseen Patruunat ja poliitikot. Yritysjohtajat taloudellisina ja poliittisina toimijoina Suomessa 1600–1920 (2004). Sivunvaihdossa 202-203 thuomasin tutun käsitteen: "Viimeistään näihin aikoihin lienee syntynyt edellä jo ruukinpatruuna af Malmsteninkin kanssa käytetty käsite Vaasan ruis, jolla selvästikin katsottiin olevan erityisiä ominaisuuksia ja markkina-arvoa tavalliseen viljaan verrattuna.” Alaviitteessä todetaan, että "Petter Johan Bladh…

Lue lisää

Romanttisessa viihteessä on toisinaan uskottomalta tuntuvia tekoja ja käänteitä, mutta ihmiset tosiaan tekevät outoja juttuja. Frans Michael Franzén saneli vanhoilla päivillään tyttärelleen muistelmansa (*), joka sijoittuu aikaan, jolloin hän oli Turun akatemian kirjastonhoitaja eli ilmeisesti aivan 1700-luvun viimeisiin vuosiin, todennäköisesti vuoteen 1797. Tekstin nuorimmalla täyssisarella tarkoitetaan vuonna 1781 syntynyttä Margareta Helenaa.Tämän käynnin aikana kotiseudullani [Oulussa]…

Lue lisää

Otto Ernst Boije (BLF)Hämeenlinnan kaupunginhistoriasta voi lukea, että sotaneuvos Otto Ernst Boije sai valtiopäiviltä 1762 luvan perustaa Hämeenlinnaan pellavakutomon. Sinne rekrytoitiin Ruotsin puolelta työnjohtajaksi Johan Ludolph Hermanner ja kuusi oppipoikaa. Hermanner osoittautui huolimattomaksi ja sai lähteä vuonna 1765. Tilalleen tuli Kristoffer Agarius, jonka kotiseutua tai työsuhteen loppua ei mainita. Kaikkien työsuhteet loppuivat viimeistään vuonna 1776,…

Lue lisää

Greta Caisa, joka myöhemmin oli kirkonkirjoissa myös Magrareta Catharina, syntyi Naantalin Taimossa 2.1.1747. Isänsä oli kapteeni Anders Hessling ja äitinsä Maria Hiilos. He olivat menneet naimisiin Naantalissa jo 5.12.1723, joten Caisa Greta oli iltatähtensä. Caisa Greta ehti kuitenkin kasvaa melkein teini-ikäiseksi, ennen kuin Maria kuoli 58-vuotiaana 27.2.1761.Tämän jälkeen Greta Caisa muutti Anders-veljensä ja leski-isänsä kanssa Sysmään (RK…

Lue lisää

Eilen alkuun saatu Helsingin kaupunginarkiston digitaalinen kaivelu jatkukoon ennestään tutulla aineistolla eli Berndt Aminoffin kokoelmalla, joka on hakulomakkeen Digitoitujen kokoelmien alavetovalikossa "Aminoffin kokoelma". Kyseessä on laiskan ja käsialalukutaidottoman mahdollisuus päästä kiinni Helsingin 1700-luvun ihmisiin ja tontteihin. (Olen kirjoittanut tästä esittelyn myös fyysisten korttien äärellä.) Kokoelmasta on digitoitu ensinnäkin Tonttikortisto omistajia koskevine tietoineen. Sen sisältö vastaa täysin…

Lue lisää

Luin eilen Ruotsin ja Suomen historiankirjoitusta vertailevaa tekstiä, jossa vilahti termi/käsite "egentliga Sverige". Tekstin kontekstissa oli olennaista vain todeta tätä käytetyn epähistoriallisesti. Itselleni heräsi kuitenkin uteliaisuus siitä, milloin "varsinainen Ruotsi" syntyi.Wikipedia oli avulias aloitus todeten, että kyseessä on ajassa muuttuva käsite, joka viittaa ydinvaltioon. Lisäksi lähdeviitteen kera, että "Termen myntades av E. G. Geijer i Svenska…

Lue lisää

Catharina Margareta Tollet syntyi Karkussa 20.5.1745. Isänsä Carl Gustaf Tollet oli eronnut Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä lippumiehenä neljä vuotta aiemmin (Wirilanderin virkataloluetteloiden mukaan). Wirilander ei jostain syystä tunne Tolletin siirtymistä Porin jalkaväkirykmenttiin. Kastettujen listan tittelien ja Posttidningarin 26.3.1764 perusteella hän eteni kersantista henrirakuunarykmentin korpraaliksi, tarjoten perheen asuinpaikaksi ensin Karkun Haron ja sitten Kiikan Ritarlan. Jälkimmäisen kohdalla rippikirjassa…

Lue lisää

Erik Johan Jägerskiöld sai armeijasta eron 28.5.1783, mutta häntä tituleerattiin loppuelämänsä luutnantiksi. Hän asui omistamassaan Mannilan talossa Kivijärvellä viimeistään vuonna 1786. Elämänsä ratkaiseva käänne oli tapaninpäivä, jolloin hän kirkonkirjojen mukaan ampui renkinsä Lassi Kolehmaisen. Kolehmaisen hautaus on kirjattu Kivijärven kirkonkirjoihin vuoden 1791 loppuun, mutta muun perusteella kuolema kohtasi hänet todennäköisesti 26.12.1790.Kivijärvellä tapahtumasta säilyneen muistitiedon kokosi…

Lue lisää

Turun maakunta-arkiston Dahlströmin kortistoa selatessa törmäsin muutamaan karhukorttiin.Ensimmäiseen on poimittu raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 2.9.1730 tieto, että karhu ja kaksi pentua olivat tulleet Gabriel Malmelinin pihalle. Viite on alkuperäiseen pöytäkirjaan, juttua ei näy puhtaaksi kirjoitetussa versiossa. Gabriel Malmelin ainakin selvisi kohtaamisesta. Viisi vuotta myöhemmin Turussa lastattiin Tukholmaan lähtevään laivaan karhua. Kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin Mynämäen ja Maskun kihlakuntien tuomiokunnan tuomari…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoAiemmin esitellessäni Paimion ja Sauvon vaiheita isonvihan aikana (1713-1721) on ilmennyt, että meno täällä Varsinais-Suomessa on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin surullisenkuuluisalla Pohjanmaalla, joka joutui hirvittävän hävityksen kohteeksi. Ja vaikka täälläkään ei jääty osattomiksi julmista ihmisryöstöistä ja rankasta verottamisesta, niin ainakin papisto näyttää saaneen olla suhteellisen rauhassa.Nyt menemme kuitenkin Varsinais-Suomen saaristoon Rymättylän pitäjään, jonne…

Lue lisää