Hyvät blogini seuraajat! (Ainakin toivon ja kuvittelen, että teitä on.) 😄Koska Google ilmoitti sulkevansa Google+-palvelunsa huhtikuuhun mennessä, poistin jo nyt postausten kommentoinnin sen palvelun kautta. Kyse ei siis ole sensuroinnista vaan ennakoinnista. Kaikki Google+-kommentit katoavat joka tapauksessa muutaman kuukauden kuluttua. Kommentointiin tarvitsee jatkossa Blogger-profiilin.

Lue lisää

Paritanssi on monessa suhteessa merkillinen ilmiö: kaksi ihmistä liikkuu musiikin tahdissa täydellisessä synkronissa, harmoniassa. Kaksi kehoa ilmentää liikkeellä tunteiden monivivahteista kirjoa. "Pystysuora ilmaus vaakasuoralle halulle", kuten Jorma Uotinen sanoisi. Mutta tanssi välittää paljon muutakin (ja ennen kaikkea!): surua, iloa, kaipuuta, onnea.Ja silti lavatansseissa tanssipari voi olla itselle täysin vieras ihminen! Hetken ajan tanssi yhdistää heidät.…

Lue lisää

Paluu joululomilta sorvin ääreen on sujunut alun tahmeutta lukuun ottamatta ihan mallikkaasti. Vaikka mitään suurta intoa kirjoittamisen aloittamiseen ei ole ollutkaan, vauhtiin päästyäni tekstiä on tullut mukavasti. Hyvä niin, sillä rahoituskausi on käytettävä tehokkaasti. Aikaa on kesäkuun alkuun.Vaikka sainkin kyseisen apurahan Tyttöjen elämää 1700-luvulla-kirjaani, olen työstänyt samalla myös lavatanssikirjaa (jolta siis edelleen puuttuu iskevä ja…

Lue lisää

Täältä voit lukea kuulumisiani Study Group for the Eighteenth-Century Russia Xth International Conferencen tiimoilta. Konferenssi pidettiin tällä kertaa Strasbourgissa ja se oli ryhmän perustamisen 50-vuotisjuhlakonferenssi.Kuva ei liity konferenssiin, vaan on venäläinen rasia 1700-luvun alusta. Venäläinen rasia 1700-luvun alusta. Turun museokeskus. 

Lue lisää

Anton Ulrik Rönnholm (s. 8.10.1787 Haminassa, k. 6.6.1862 Parikkalassa) syntyi Venäjän imperiumin laidalla sijainnessa Haminan kaupungissa. Hän oli kaupungin pormestarin Karl Fredrik Rönnholmin (s. 21.8.1740 Hamina, k. 17.3.1816 Kerimäki) poika. Äitinsä Christina Bruunin (s. 12.7.1751, k. 1826) kautta Anton Ulrik Rönnholm kiinnittyi useisiin Vanhan Suomen alueella vaikuttaneisiin kauppiassukuihin. Äiti oli Poitsilan kartanon omistajan kauppias Heino…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta…

Lue lisää

Kun puhutaan Vanhankaupunginkosken patoamisesta, mainitaan yleensä sen ensimmäisinä vaiheina viimeistään 1300-luvulla alkanut Padisen luostarin kalastustoiminta sekä Helsingin kaupungin ensimmäinen 1500-luvulla rakennettu mylly. On kuitenkin eri asia puhua koskeen rakennetuista laitteista ja kosken patoamisesta niin, että pato rakennetaan joen poikki. Merkittävin ero on tietenkin se, että jälkimmäisessä tilanteessa kalan kulku kokonaan estyy.Vanhankaupunginkoskella patoamisen vaiheita voidaan varsin…

Lue lisää