Kun Reisjärven pitäjänapulainen Nils Petter Cajaner kuoli marraskuussa 1841 esikoistyttärensä Sophia Christina oli 15-vuotias ja nuorin kuudesta elossa olleesta sisaruksesta 3-vuotias. Sophia Christina oli vuonna 1834 Iissä tehnyt nykyään Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvan merkkausliinan, jossa onYlhäällä neljä riviä kirjaimia ja numeroita sekä merkintä ja nimikirjaimet: Ijo d. 11 Iulj 1834. Sophia Christina Cajaner AMC. (Amanda Maria…

Lue lisää

Eilisestä jatkaen, Henrik August Reinholmia (Uusi Suometar 15. ja 16.1.1896) edelleen lainaten "Syksystä suolan nouto, keväistä kasken poltto" oli sananlaskuna Satakunnan ja Hämeen pohjoisosissa, josta tavan mukaan ennen joulun jaloa juhlaa matkustettiin Pohjanlahden rantakaupunkeihin suoloja ynnä muita tarpeita ja "kaupunnin tuliaisia" noutamaan. Sillä matkalla oli usein kymmenittäin hevosia ja miehiä, sillä tavallisesti liittyivät koko paikkakunnan…

Lue lisää

E. N. Setälä selosti Uudessa Suomessa 6.1.1929:Varsin laajalti levinneisiin tapoihin kuuluu, että se, joka ensi kertaa tekee jonkin matkan, tai muu ensikertainen tulokas joutuu erinäisten temppujen alaiseksi ja että hän, mikä lopuksi ehkä onkin pääasia, tämän johdosta saa kustantaa vanhemmille kumppaneilleen kestitvstä. Tässä suhteessa ovat tunnetut merimiesten menot, kun joku mukanaoleva ensi kertaa kulkee päiväntasaajan…

Lue lisää

Sarjassa asioita, joita en ymmärrä: millä perusteella organisaatiot valitsevat julkaisuarkiston aloittaessaan tai vaihtaessaan ja miten ne olettavat ihmisten löytävän julkaisut? Tuoreena esimerkkinä Suomen pankki, joka on työntänyt reilut sata julkaisua Heldaan eli Helsingin yliopiston ylläpitämään julkaisuarkistoon. Miksi? Etusivulla lukee "HELDAn tarkoituksena on lisätä [Helsingin] yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta tarjoamalla julkaisujen avoin saatavuus yliopiston…

Lue lisää

Koska Abraham Stenfelt oli yhdessä vaiheessa erittäin kiinnostunut salaviinanpoltosta, mieleen tuli usein lainattu veisu viinankeiton kiellosta. Mutta ihmeekseni laulun tekstistä lainattiin aina vain pari säettä ja koko teksti (tai ainakin sen painettu versio) piti mennä lukemaan Kansalliskirjaston mikrokortilta. Lukulaitteen äärellä vasta tajusin, että Herman Saxbergin Mokoman hupanen Runo-Laulu Viinasta, Oluesta ja Kahveesta Porissa vuonna 1867 painetussa arkkiveisussa…

Lue lisää

Tapanin päivän aamuna varhain herätti meitä huuto: "Onko Tahvana kotona, onko Tahvana kotona?""Jos kahvi on tahvanaa, niin se on kotona, viina-Tahvanan nähtävästi olette jo saaneetkin."Tämä Tahvanan ajaminen, kuuluu olleen täällä tapana monen muorin muisto-ajan, jota etenkin nuoriso innolla harjoittaa iltahämäriin saakka, yhtyypä väliin vanhempiakin henkilöitä heidän joukkoonsa. Toisinaan keräävät vanhentuneet oman seuransa, tahi kävelevät yksin…

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Artikkelissa selvitän, mitä koulutytöt opiskelivat ja miten oppisisällöt ilmensivät naisiin kohdistuneita asenteita ja odotuksia. Mitä tytöiltä odotettiin aikana, jolloin tyttöjen koulutus ei vielä tähdännyt suoraan ja selkeästi varsinaiseen ammattiin? Millaiset asiat täyttivät opiskelijatyttöjen arjen ja elämän koululäksyjen ohella? Miten tytöt viettivät vapaa-aikaansa suuriruhtinaanmaan elämää kuhisevassa pääkaupungissa?

Lue lisää

Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista niitä argumentteja, joita esitettiin klassisten kielten keskeisen aseman säilyttämiseksi opetussuunnitelmissa. Aikaisempaa kokoavaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vaikka keskitymme yhteen maahan, monet viime vuosien antiikin maailman reseption tutkimuksen (classical reception studies) näkökulmat nousevat esille.

Lue lisää

Ylen toimittaja Virpi Väisänen kävi haastattelemassa minua naimattomuuden historiasta. Juttu on kuultavissa Yle Areenassa.Haastatteluni perustui Friedrich Wilhelm Klingenderin (1789-n. 1848) päiväkirjaan. Klingender oli kirjanpitäjä Hackman & Co:n palveluksessa Viipurissa. Kuvassa on satiirinen kuvaus tyypillisestä 1700-luvun lopun kirjanpitäjästä, jonka hampaaton suu ja köyry selkä kertovat alan kovuudesta ja kirjanpitäjien työoloista. Kirjanpitäjien naimattomuus johtui monesti siitä, että heillä…

Lue lisää

Sain vinkin Parikkalasta, että siellä on toiminut lainakirjasto jo vuodesta 1848, jolloin tässäkin blogissa käsitellyn papin Anton Ulrik Rönnholmin pojan Karl Philip Rönnholmin (s. 1831, k. 1901) kerrottiin perustaneen kirjaston isänsä omistamaan Ristimäen kartanoon. Koska olen viime aikoina tutkinut Anton Ulrik Rönnholmin kirjakokoelmaa, jäin pohtimaan Parikkalan lainakirjastoa. Kansalliskirjaston digitoidussa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa tekemäni haut toivat luettavakseni Suometar -lehdessä toukokuussa…

Lue lisää

Maija Ojala-Fulwood Vuosina 1660-1770 tuhansia nuoria neitoja muutti Lontooseen oppiakseen käsityöammattin. Virallisten sääntöjen mukaan naisia ei huolittu oppipojiksi Lontoon kiltoihin (Livery companies). Korporaatioiden ylläpitämät siisäänkirjautumisluettelot, jäsenlistat sekä muut säilyneet dokumentit todistavat kuitenkin, että arkipäivän käytäntö poikkesi suuresti virallisista ohjesäännöistä. Samanlainen havainto, jossa käytäntö poikkeaa säännöistä, voidaan tehdä eri puolilla Eurooppaa ja eri ammattialoilla tarkasteltaessa siirtolaisnaisten…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Olen pyöritellyt vuodesta 2009 alkaen suuren suomalaisen yrityksen nimeltä Hackman & Co jälkeensä jättämää materiaalia. Yritys juontaa juurensa helmikuussa 1798 Johan Friedrich Hackmanin  (s. 1755, k. 1807) yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa perustamaan yritykseen Ignatius & Hackman. Toinen nimi jäi elämään, toinen poistui maamme taloushistoriasta miltei jälkiä jättämättä. Kuka oli tämä herra, jonka ura itsenäisenä…

Lue lisää

Kuten monet muut kansankerääjät, Mathilda pyyteli anteeksi kirjoitustaitonsa puutteita. Hän kertoi olevansa ”oppimatoin, köyhä tyttö”, jonka koulunkäynti oli jäänyt hyvin lyhyeksi. Elanto oli pitänyt hankkia ”kätten työllä”, jonka tähden aikaa juuri jäänyt ”turhiin kirjootuksiin eikä varoja paperin haaskaukseen.” Turhat kirjoitukset ja paperin haaskaus viittaavat ympäristön asenteisiin kirjallisia harrastuksia kohtaan.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Olemme heinäkuun aikana tutkineet Aboa Vetus & Ars Nova -museon kaivauksilla kiinnostavaa ilmiötä, 1800-luvun lopun puutarhakujaa. Tai kuten meille selvisi, kahta eri aikaista puutarhakujaa.Tontilla olleet vanhat kivitalot tuhoutuivat Turun palossa 1827, minkä jälkeen niiden rauniot purettiin ja peitettiin maalla. Tontti päätyi Rettigin tupakkatehtailijasuvun haltuun 1800-luvun puolivälissä, ja 1870-luvulla alue muokattiin enlgantilaistyyliseksi puutarhaksi, jossa kulki istutusten…

Lue lisää