Elias Lönnrot julkaisi "Kitteeltä" saamansa runon Kahverokasta Kanteleessa (1829-31). Aiheensa puolesta luulisin tositapahtumista kertovan. Eli Antin, Simon ja Pelkosen varkausretkestä "Karjalaisten kaupunkihin". (Kuva Fyren 5/1905)Alko Anterus sanoa:"Pelkonen perehen miesi!Mistäs laitat langoillesi Sunnuntaina suurustähen?"Vaimo vastasi somasti : "Menkää te yhessä yöllä, Kahen kesken kaunihisti, Karjalaisten kaupunkihin; Kantakaa te kahvet sieltä, Nyt ei oo koissa Kosken herra, Eikä seppä saapuhilla."Läksi Antit astumahanRapikolle rannalle,Simo siivihti jälessä.Lykkäsit lylyn…

Lue lisää

 Entisinä aikoina ovat tulipalot olleet Suomenkin kaupunkien alituisena vaarana. Historiassamme tunnetuin on Turun palo vuonna 1827, mutta monet muutkin kaupungit ja kylät ovat joutuneet lieskojen saaliiksi. Roihun niellessä hohtavaan kitaansa kaiken tielle osuneen on jonkunkin rakennuksen pelastuminen ollut suuri ilon aihe. Siksi Porin palossa 1801 kirkon ihmeenomainen säästyminen liekeiltä jäi pysyvästi aikakirjoihin siitä huolimatta, että…

Lue lisää

Ihastuin Alpo Noposen pienen kirjan Ensimäiseltä kymmeneltä (1905/1920), mutta tavalliseen tapaani halusin ymmärtää kuinka lähellä ne olivat totuutta. Verkosta ei tätä kirjoittaessani löytynyt valmista sukututkimusta perheestään, mutta kylläkin sukutaulun osa, joka paljasti, että Alpo ei ollut perheen ainoa kauas lähtökohdistaan päässyt.Alpon vanhemmat menivät Rantasalmella naimisiin 12.10.1843. Paul Olofsson Noponen oli talonpojan poika Joroisten Lahnalahdelta ja…

Lue lisää

Töölön Kammiosta tulee ensimmäisenä mieleen 1900-luvun alun (mieli)sairaala. Kammio sopii nimenä laitokselle niin hyvin, että on vaikea uskoa, että se on nykyisen Töölön varhaisimpia paikannimiä. Ihan suomenkielisenä eli huonetta tai kamaria tarkoittaen.Sanomalehdissä varhaisin löytämäni esiintymä on ilmoitus, jossa J. M. Altenstädter kertoi myyvänsä kukantaimia "På Egendomen Kamio wid Thölö" (FAT 4.6.1825). Pari vuotta myöhemmin puutarhamestari Wikström…

Lue lisää

Viipurissa toimineen peruukintekijä Johann Heinrich Erdmanin vaimo Catharina Elisabeth Tuderus synnytti 12.11.1800 tytön, joka kastettiin neljä päivää myöhemmin saksalaisessa seurakunnassa nimillä Amalia Catharina. Lapsen elämä ei saanut parasta mahdollista alkua, sillä äiti kuoli pian. Isä solmi uuden avioliiton 1.9.1804 Viaporiin sijoitetun ruotsalaisen vänrikin tyttären Fredrika Kockin kanssa. Viipurihan oli tuolloin ollut jo lähes sata vuotta…

Lue lisää

GUSTAF (KUSTAA) STENMAN (1754-1809)Suomen hengellisessä historiasta löytyy monenlaista väkeä. Nyt tutustumme mieheen, joka ei kuulu heistä tunnetuimpiin eikä omana aikanaankaan varmaan ollut tiedetty kotiseutunsa ulkopuolella, mutta hänen elämäntyönsä muistomerkkeinä seisoo edelleen yksi kokonainen puukirkko ja kahdestakin laulukirjasta löytyy tämän myllärin ja rakennusmestarin sanoituksia. Mennään siis Pirkanmaalle, Kangasalan ja Suoniemen seuduille yli 200 vuoden taakse.Tämä Suoniemen…

Lue lisää

Ruotsin 1700-luvun lehdissä on paljon hämmentävää. Yksi aihe, joka paljasti oman vinoutuneen historia-ajatteluni, oli hirsisten asuinrakennusten "sienet" (svamp), joista eroon pääsyyn kysyttiin ja tarjottiin apua. Vuosikymmeniä 1800-luvun alun hirsirakenteessa asunut mummoni naureskeli toisinaan puhetta entisajan rakennusten erinomaisuudesta, sillä hän muisti hyvin kylmyyden ja vedon. Tästä huolimatta olen itse omaksunut nostalgiset ajatukset siitä, että "kyllä ennen vanhaan…

Lue lisää

HEDVIG VON HAARTMAN (1862-1902)Joidenkin ihmisten elämä ei kulje kulkuaan tasaisena pitkänä virtana, vaan kuohuvana koskena, joka päättyy yhtäkkiä jyrkkänä vesiputouksena. Joidenkin elämä palaa sellaisella liekillä, että se loistaa ensin hämmästyttävällä kirkkaudella ja sitten hiipuu haihtuen pimeään. Näin erityisesti silloin, kun jonkun elämä nuoresta pitäen palaa asialle, joka on hänen omaa elämäänsä suurempi. Tällainen oli Hedvig…

Lue lisää

Ote Viljo Tarkiaisen artikkelista Tietoja vanhoista joulutavoista Etelä-Savossa Joulutunnelmassa 1912.Ensimmäinen joulupäivä oli luonteeltaan vakava. Mutta Tapanina sitten alkoi huvipuoli. Heti ylösnoustua lähdettiin usein »Tahvanan ajoon» s. o. kiiruhdettiin reellä ja välistä ratsainkin naapuritaloon väkeä herättämään ja saatiin siitä palkinnoksi viinaryyppy miehen suuhun ja kauravakka hevosen eteen. Ratsastettiinpa välistä ovesta suoraan tupaan, jos pihtipielien korkeus sen salli,…

Lue lisää

Betty Elfvingin (1837-1923) Uudessa Aurassa 21.12.1913 julkaistu kirjoitus. Ajoitus, nimi Iikka ja Tammisaari viittaavat siihen, että Elfving kertoo omasta lapsuudensa joulusta vuoden 1843 paikkeilla. Varhaisin joulukuusi Suomesta tunnetaan vuodelta 1829, joten sellainen säätyläisperheessä runsas kymmenen vuotta myöhemmin ei ole mahdottomuus. Perheen isä oli piirilääkäri.Kaupungin nuorison on miltei mahdoton käsittää, mitä ponnistusta kodeissa vaadittiin entiseen aikaan…

Lue lisää

Rauman raatihuoneAalto-yliopiston arkisto D4_21_3_1912_026E. Ljungbergin käsikirjoituksen suomennoksesta Rauma : käsikirja matkustajille (1895)Vaikka useimmat niistä tavoista, joista tässä tahdomme puhua ovat tauonneet, kannattaa ehkä kuitenkin historiallisessa suhteessa niistä kertoa, etenkin koska niitä vielä 1870-luvulla tarkasti noudatettiin.  Jota e. p. p. kello 10 ja joka j. p. p. kello 4 läpättiin yhdeksän kertaa kirkontornissa. Tämä tapa johtui katolisilta…

Lue lisää

Anni Swan kertoi Etelä-Saimaassa 10.10.1925 isänsä Carl Gustaf Swanin kouluvuosista Uudessakaarlepyyssä tämän muistiinpanoihin nojautuen:Erikoisen innokkaasti käyttivät patukkaa maisteri Lönnmark ja konrehtori Esaias Wegelius (Esa). Viimeksi mainittu oli puolihullu eikä voinut lainkaan ylläpitää järjestystä. Luokalla vallitsi yleinen surina, pojat liikkuivat paikasta toiseen mielensä mukaan, puhelivat ja naureskelivat.  Rehtori, joka kyllä tiesi minkälainen mies konrehtori oli, tuli…

Lue lisää

Lohjalla 21.5.1864 syntynyt Johan Konstantin Lindstedt kävi viisi luokkaa suomalaista normaalikoulua Helsingissä. Hän muutti sitten Pietariin, jossa Anton Lindebergin kirjakaupassa tehdyn työn ohella vuosina 1885-89 sai mitaleja ja palkintoja "kilpailuissa voimistelun, uimataidon, soudun, luistelun y.m. aloilla" (SK 14/1894). Esimerkiksi Hämäläisestä 2.2.1887 saatiin lukea, ettäTohtori W. F. Krajewski, suuri voimistelunharrastaja Pietarissa, oli t. k. 23 p.…

Lue lisää

Suomen valtiokalentereista tulee mieleen kirjastojen pienten kirjojen rivi, johon en ole koskaan koskenut. Mutta kun tuttavani viime viikolla mietiskeli helppoa lähdettä 1800-luvun tuomarien etsintään, tarjosin kuitenkin mahdolliseksi lähteeksi. Tämän jälkeen oli korkea aika tutustua sisältöön. Kirjastojen hyllyjen ääreen ei tätä kirjoittaessani (mutta toivottavasti vielä joskus) pääsyä eikä valtiokalentereja ole digitoitu kotimaassa, mutta Google on vääntänyt…

Lue lisää

Tänään Konsta Kajander puolustaa väitöskirjaansa Talonpoika, herra, puoliherra. Etnologinen tutkimus puoliherra-kategorioista ja talonpoikaisuuden kulttuurisista malleista suomalaisissa sanomalehdissä 1847–1870. Muistan edelleen Konstan Anna Kuisminin salongissa työnsä alkuvaiheessa pitämän esityksen, josta lähtien olen tätä hetkeä odottanut. Lukijat, jotka ovat etnologian hienouksia enemmän kiinnostuneita 1800-luvun maaseudun suhtautumisesta koulutukseen ja koreiluun, voivat huoletta hypätä lukuun 4 ja päästä mielenkiintoisen…

Lue lisää

Johan Björkman 1876Museovirasto, CC BY 4.0Kristiinankaupungissa ilmestyneessä sanomalehdessä Ahti julkaistiin vuonna 1878 jatkokertomus (*) Ensikerran kaupungissa, jossa nimimerkki D kertoo 11-vuotiaan näkökulmasta rekikelillä tehdystä tervanmyyntimatkasta "kolmenkymmenen peninkulman" päässä olevaan kaupunkiin, joka ilmiselvästi on ollut joku Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokaupunki. En mene vannomaan, että kyse on silkasta lapsuusmuistelmasta, mutta siltä se vaikuttaa ja varmasti tarkoitus on ollut…

Lue lisää

Jokin aika sitten FB:n historiaryhmässä nostettiin esiin Hietaniemessä muusta erottuva tiilinen hautarakennus ja kerrottiin sen kuuluvan Salomon Janssonin perheelle, jonka taloja Korkeavuorenkadulla ja Edla-tytärtä käsittelin kahdessa blogitekstissä (tässä ja tässä). Ilmeisesti asiantuntijat olivat vähissä tai hukassa (vaikka hautausmaalle järjestetään jatkuvasti opastettuja kierroksia), sillä vinkin saanut Hesarin toimittaja soitti minulle. (Kirjoittamansa juttu julkaistiin Hesarin verkkosivuilla itsenäisyyspäivänä. Ilmeisesti…

Lue lisää

F. A. Dahlgrenin kirjan Förteckning öfver svenska skådespel uppförda på Stockholms theatrar 1737-1863 och Kongl. theatrarnes personal 1773-1863, med flera anteckningar (1866) mukaan Betty Nathalia Boye syntyi Skoonessa 14.2.1822 ja päätyi kasvamaan Suomeen, kun isänsä Claes Otto Boye vaihtoi uran skoonelaisen husaarirykmentin ratsumestarina tullitöihin Porissa. Ruotsinkielinen Wikipedia puolestaan väittää Betty Boijen syntyneen Pietarsaaressa. Pietarsaaresta suomalaisuusastetta…

Lue lisää

SAARA PATJAS (1888-1955)Tällä kertaa esiteltävä henkilö ei ole kuuluisuus. Hän oli opettajatar, joka oli syntyisin Karjalan Antreasta ja teki elämäntyönsä Varsinais-Suomen Sauvossa ja Perniössä. Ellen olisi törmännyt hänen muistokirjoitukseensa vanhassa vuosikirjassa en olisi itsekään koskaan kuullut hänestä. Kuitenkin sen luettuani ajattelin, että haluan kertoa hänen tarinansa, osin siksi, että se koskettaa  myös seutuja, jotka kiinnostavat…

Lue lisää

 Tässä blogissa on jo aiemmin kerrottu pariin otteeseen luterilaisista vapaakirkoista, joita on ollut maassamme 1920-luvulta lähtien. Ne ovat mielenkiintoinen osoitus siitä, että luterilaista kristillisyyttä on mahdollista harjoittaa ja on harjoitettukin ainakin pienimuotoisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkopuolella jo liki sadan vuoden ajan, vaikka monelle nämä vaihtoehtoiset seurakunnat ovatkin varmasti vieraita. Mutta vielä useammalle on vierasta se,…

Lue lisää