Tekla Hultinin kirja Taistelun mies. Piirteitä Jonas Castrénin elämästä ja toiminnasta (1927) ei sisällä alaviitteitä ja käytetyt (muisti?)tietolähteet jäävät monessa kohtaa hämäriksi. Se, että Castrénin vanhemmat menivät naimisiin vuonna 1844, on vahvistettavissa Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista. Siellä ei näy vuotta 1847, jolloin Hultinin mukaan Zakris Castrén määrättiin "Pyhäjärven seurakunnan kappalaisen Jonas Laguksen apulaiseksi" (s. 11), mutta eiköhän…

Lue lisää

Kuokkamies, jonka muistelmia Sellainen laitos Huhkon tienhaarassa ja Turun Siirappi-jumaliset 1830-luvulla olen jo aiemmin jakanut, kertoi Sanomissa Turusta 9.2.1866, ettäLikempanä Naantalia on "Kukolan" rustholli tunnettu hyvastä piimästänsä. Erittäinkin muutama vuosi takaperin oli se hyvinki peräänkysyttyä tavarata Turussa. Pyysivät kerran isännän vissinä määräpäivinä tuomaan piimänsä paatilla Turun jokea myöden koulun kohdalle. Isäntä kuitenkin keksi paremman keinon, jolla tulostansa…

Lue lisää

Eino Sakari Forsman (vuodesta 1882 Yrjö-Koskinen) aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa 1875 ja aktiiviset opintonsa ajoittunevat seuraavaan viiteen-kuuteen vuoteen. Kirjassa Muistikuvia III. 1956, s. 183-184 julkaistiin näkemyksiään opettajistaan, joita ennen hän arvosteli isäänsä eli Yrjö-Sakari Yrjö-Koskista:Mutta puhuakseni hänestä erittäin yliopiston opettajana, tahdon sanotuksi, että hänen vaikutuksensa nuoren opiskelevan polven tieteelliseen kasvatukseen ei kohonnut eikä voinutkaan kohota…

Lue lisää

KA. Charta öfver Stapel Staden ÅboTurun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806…

Lue lisää

Jussi Kanervaisen Ilta-pakina Keski-Suomessa 30.1.1876„Hyvää iltaa, lautamies!" „Terve tultuasi, naapuri! Eikö lystää istua? — Mitäs kuuluu?„Ei liikaa mitään, Sopiiko kanssanne vähän neuvotella?"„Eiköhän. Mikä sinulla nyt on mielessäsi?"„Viitasaarelle aivon lähteä. Siellä kuuluu olevan hyvä perintö-tila kaupaksi. Muutan kenties sinne, jos tila on mieluiseni. Olette, isäni vanha ystävä. Sanokaat siis — mitä minun pitää kaupanteossa vaariin-ottaa?"„Älyä tarvitaan hevoskaupassakin…

Lue lisää

Suomen maa ei suinkaan ole kokonansa sen etuuden puutteessa, joka hedelmä-puiden istuttamisessa nautitaan. Etelä-puolisessa Suomen maassa menestyy omena-puu ja visna-puu (kirsbärin puu) ankarasti, ja meillä on omenapuun lai, joka taitaa menestyä Suomen pohjaisimmissakin maakunnissa, joka kasvaa kaikissa paikoissa, missä maa on voimakas kasvattamaan tuomia ja pihlajoita, joka kantaa vaikka pieniä, yhtähyvin varsin oivallisia ja makeita…

Lue lisää

Ernst Lampénin kirjaan Meiltä ja muualta (1919) sisältyy Särkisalon (Finby) esittely esihistoriaa myöten. Finbyssä tavataan kumminkin asutusta jo kolmetuhatta vuotta sitten. Sitä todistavat useat pronssikauden »jätinhaudat», jotka vieläkin koristavat korkeimpia vuorenhuippujamme. Heillä oli hyvä olla täällä Finbyssä näillä jättiläisillä. Heillä oli kapeita vesiä missä melailla vaappuvilla ruuhillaan, heillä oli kalaa kosolta, oh korkeita kallioita, mistä ruumis…

Lue lisää

 Liisa Steinby kirjoittaa:Leo Tolstoi: Hadži-Murat. Kokoelmassa Valitut kertomukset, III osa, suomentanut Juhani Konkka. WSOY: Helsinki 1963 Pienoisromaani tai laaja kertomus Hadži-Murat sijoittuu Kaukasukselle vuosiin 1851 ja 1852, missä venäläiset käyvät ikuista sotaansa tšetšeenejä ja muita Kaukasuksen islaminuskoisia heimoja vastaan. Nimihenkilö ja kertomuksen päähenkilö on yksi vuoristoheimojen mahtimiehistä, joka saavutettuaan erityisen urhean soturin maineen taistelussa venäläisiä…

Lue lisää

Hugo SimbergKansallisgalleriaUudessa Suomettaressa "Tositapauksia"-otsikon alla 23.1.1887:On niitä tositapauksia kaikellaisia. Ne, jotka eivät todeksi usko tätä juttua Kuturouvasta, kysykööt sellaisilta, jotka tämän vuosisadan alussa olivat Helsingin asukkaita, ne ne kyllä sen muistavat.Kuturouvan tunsi siihen aikaan jokainen helsinkiläinen. Hänen oikeata nimeään tuskin kukaan tiesi, Kuturouvaksi tahi Kutufruksi häntä vaan nimitettiin. Hän oli vanha, köykkyselkänen eukko, jonka kurja…

Lue lisää

Pari vuotta sitten huomasin kaunokirjallisessa kehystarinassa ylioppilaita palkkiota vastaan passaavat matamit. Myöhemmin olemassa olonsa vahvistui muistelmasta ja palasi mieleen porttööreistä. Tämä(kin) naisten ansaintakeino on muuten pakoillut dokumentaatiota, mutta laitan muistiin kolme uutta havaintoa näin syyslukukauden alkaessa.Ensinnäkin tehdessäni kesäksi blogipostauksia Helsingin pelistä tuli sen varhaisessa eli vuoden 1870 painoksessa vastaan ruutu 54: "Tässä tulee neitsy Karolla, joka vielä vanhalla iällänsä tuo…

Lue lisää

Mistä "ennen vanhaan" kaupungissa ostettiin elintarvikkeet? Olen aina ajatellut, että torilta ja kansoittanut jokaisen kaupungin ja vuosisadan aukiot samanlaisin kojuin kuin Helsingin Kauppatorin 1900-luvun alun valokuvissa. Mielikuvassani maalaiset "tietenkin" veivät kuormansa torille.Heräsin ajatuksen virheellisyyteen vasta kun luin Kotiseudusta 14/1900 J. M. M. T.: lyhyen kirjoituksen Mitenkä Raahessa ennen aikaan tultiin toimeen ilman paikallista sanomalehteä. Sen loppukappale…

Lue lisää

Tänään puolustaa Tampereen yliopistossa Hilja Solala väitöskirjaansa Suomalaisen hevosrodun synty : Maatiaishevonen ja kotieläinjalostuksen kansainvälinen murros 1893–1907. Perinteiseen tapaan tilaisuuden kunniaksi kronologiaan perustuva opinnäytelistaus.Haapala, Kati: Asukkaiden muokkaama elämä : mikroarkeologiaa 1700–1800-lukujen ratsutilalla UskelassaMiettinen, Lauri: Jaakko Juteini – varhainen fennomaani : Suomalaisuusaate Jaakko Juteinin kirjallisessa tuotannossaPitkänen, Heidi: ”Olen todellisuuden ja romantiikan välissä”. Omaelämäkerrallisuuden muodot ja merkitykset…

Lue lisää

Aikanaan esittelin maanvyörymässä peltonsa menettäneet veljekset Halikon Kurusta. Tuolloin löysin Inrikes Tidningarista kaksi sanomaa saadusta raha-avusta. En kuitenkaan huomannut hakea täydennystä Turussa ilmestyneistä lehdistä, joissa oli myös ilmoituksia annetusta avusta ainakin 2.1.1793, 29.4.1793, 5.8.1793 ja 2.9.1793.Samaa mallia yritettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Tuolloin oli salama osunut Maijalan puustellin mailla hiekkamäkeen, muodostanut syvän haudan ja heittänyt ilmaan…

Lue lisää

Pari kesäreissuani on suunnannut Etelä-Savoon Kangasniemelle, missä paikkakunnan muun kauneuden lisäksi olen saanut ihastella sen komeaa puukirkkoa. Tämän myötä intouduin hieman penkomaan sen taustoja ja huomasin sen edeltäjien vaiheet perin mielenkiintoisiksi, ja siksipä kirjoitan niistä nyt teillekin jotain. Kuvitus tosin koostuu valitettavasti vain nykyisen kirkon kuvista, vanhoista kun en ainakaan minä ole kuvia yhyttänyt.Kuolemaa ja…

Lue lisää

 Yksi Suomen viime sodissa menettämistä alueista oli Valamo, tuo kuuluisa luostarisaari Laatokan laineiden keskellä. Nykyisen Suomen puolella sen perintöä jatkaa Heinävedellä sijaitseva Valamon taikka Uuden-Valamon luostari, jonne luostarin munkit sodan jälkeen muodostivat uuden kilvoituspaikkansa. Paljon he saivat otettua mukaansa pakomatkalleen, mutta paljon jäi myös heidän jälkeensä, osa jo ihan suuren kokonsa vuoksi. Niin myös massiivinen…

Lue lisää

 Habent sua fata libelli, "kirjoilla on kohtalonsa", on tapana sanoa. Joittenkin kirjojen kohtalo on ollut tavallista värikkäämpi, jopa niin, että niiden matka on ollut loppua alkuunsa kuin kanan lento. Tällä kertaa ajattelin kertoa teille siitä, kuinka erään kristillisen klassikon julkaisu suomen kielelle koki paitsi ihmeellisiä vastoinkäymisiä myös vielä ihmeellisempiä pelastumisia."Pietismin isoisä" ja totista kristillisyyttäSaksalaisen Johann…

Lue lisää

Toukokuun alussa kirjoitin siitä, miten ajanjaksolla ennen Ahlströmiä (1909) tutkimuskirjallisuus on käsikirjoituksen laadinnassa merkittävässä roolissa, koska hankkeelle hyödyllistä alkuperäisaineistoa on ensimmäiseltä vuosisadalta niukalti. Jatkan nyt teemaa kertomalla missä määrin ja millaisin sisällöin olen kuitenkin voinut hyödyntää sanomalehtiaineistoa ja Paul Wahl & Co:n arkistoaineistoa täydentämään jo rakentamaani kuvaa Varkauden teollisesta menneisyydestä mutta myös tarjoamaan uutta tietoa.…

Lue lisää

ALBERT OSKAR SUNDHOLM (1835-1876)Jollain alalla ensimmäisenä oleminen kantaa muassaan tiettyä hohtoa. Useinhan listataan alansa ensimmäisiä, ja ensimmäiset muistetaan historiikeissa. Kuitenkin sillä saralla voi olla omat taakkansa. On oltava pioneeri, joka raivaa entuudestaan kulkematonta tietä. On ensimmäisenä koettava vastuksia, joihin muut eivät ole voineet edelläkävijää valmistaa. Ja toisaalta epäonnistuminen uhkaa leimata koko sitä työalaa, jolle pioneeri…

Lue lisää

 WILHELM ADRIAN MANDELLÖF (1848-1916)Seuraava elämäntarina vie meidät Pohjois-Satakunnasta Kainuun korpimaille, Etelä-Pohjanmaan lakeuksille, Ahvenanmaan saaristoon, eteläiseen Satakuntaan, rapakon taa Yhdysvaltoihin, ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja Päijät-Hämeeseen. Hengellisessä maisemassa liikutaan niin evankelisen kuin lestadiolaisenkin herätysliikkeen parissa sekä ensiaskeliaan ottaneen amerikansuomalaisen luterilaisuuden parissa. Wilhelm Adrian Mandellöf ei ole kirkkohistoriamme tunnetuimpia pappeja, mikä johtuu varmaan osin siitä, ettei hän kuulunut minkään…

Lue lisää

Viime lauantaina tarkastettiin Topi Artukan väitöskirja Tanssiva kaupunki - Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. Teos jakaantuu kolmeen osaan: seurapiirin toimijat ja rakenteet, seurapiirin tilat ja seurallisuuden kulttuuri - siis lyhyesti ketkä, missä ja miten osallistuivat Turun seuraelämään autonomian ajan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tärkeimpänä lähteenä on ollut Johan Winterin päiväkirja, mutta tutkimuksessa on hyödynnetty kaikkea käytettävissä olevaa…

Lue lisää