Langinkoskella kahdesti käydessäni (tuolloin ja tällöin) en muista kuulleeni historiasta, josta jakoi tietoa Ylen artikkeli Kapinalliset munkit elivät hurjaa elämää unohdetussa luostarissa Kymijoen varrella: Rikkoivat lakia ja häiriköivät naapureita. Sen mukaan "keisari [Paavali I] lahjoitti Langin- ja Siikakosken kalastusoikeudet yksinoikeudella Valamon munkeille." "Munkit rakensivat Siikakoskelle vaatimattoman sivuluostarin" ja "Langinkoskelle 1800-luvun alussa ortodoksisen kappelin eli tsasounan,…

Lue lisää

Karl Emil Carger syntyi Oulussa 22.7.1811 piirilääkäri Johan Herman Carger ja Johanna Katarina Brovallin pojaksi. Isoveljensä suoritti ylioppilastutkinnon Turussa vuonna 1825 ja Karl Emil seurasi jälkiään vuonna 1828. Myöhemmin testamenttimääräyksiensä lomassa hän muisteli, ettäkun minä 16 vuotta vanhana pääsin ylioppilaaksi arvolauseella optimae spei ja kotiintullessani annoin isälleni ylioppilaskirjani muassa lompakkoni siinä olevine sinisine ja punaisine…

Lue lisää

Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella lähellä Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, että sen multiin on laskettu pääasiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleensähän hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa haudattu viisi tuhatta ihmistä. Heidän joukossaan on englantilaisia, saksalaisia, amerikkalaisia,…

Lue lisää

Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) sekä Päivä ja ehtoo (1938). Kun kymmenkunta vuotta sitten kirjoitin…

Lue lisää

Rosa Wilhelmina syntyi 4.5.1849 Turussa. Hän oli noin viisivuotias kun perhe muutti Maarian seurakunnan puolelle Metsämäen tilalle, jossa isänsä Gustaf Ahlman kuoli 16.8.1869 jättäen puoliorvoiksi 7 lasta (RK 1864-70 s. 87)Naisten Ääneen 8/1909 kirjoittanut A. A. ei kerro vuosilukuja vaan kertoo jatkosta sanoinOllen maanviljelijän tytär tutustui hän jo vallan nuorena maalaisväestöön ja sen harrastuksiin. Lahjakkaana…

Lue lisää

Maija Ojala-Fulwood Vuosina 1660-1770 tuhansia nuoria neitoja muutti Lontooseen oppiakseen käsityöammattin. Virallisten sääntöjen mukaan naisia ei huolittu oppipojiksi Lontoon kiltoihin (Livery companies). Korporaatioiden ylläpitämät siisäänkirjautumisluettelot, jäsenlistat sekä muut säilyneet dokumentit todistavat kuitenkin, että arkipäivän käytäntö poikkesi suuresti virallisista ohjesäännöistä. Samanlainen havainto, jossa käytäntö poikkeaa säännöistä, voidaan tehdä eri puolilla Eurooppaa ja eri ammattialoilla tarkasteltaessa siirtolaisnaisten…

Lue lisää

Johannes Häyhä kertoo kirjassaan Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet, että ei mikään menneen ajan kohtaloista ja oloista ole täällä kansalla niin tuoreessa ja hirmuisessa muistossa, kuin rekryytin otto eli sitominen Venäjän vallan aikana, vaikka se ei kestänyt kuin neljätoista vuotta, kertoi Holttola. Meidän rovasti sanoi, että sitominen alkoi v. 1797 ja loppui v. 1811,…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Olen pyöritellyt vuodesta 2009 alkaen suuren suomalaisen yrityksen nimeltä Hackman & Co jälkeensä jättämää materiaalia. Yritys juontaa juurensa helmikuussa 1798 Johan Friedrich Hackmanin  (s. 1755, k. 1807) yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa perustamaan yritykseen Ignatius & Hackman. Toinen nimi jäi elämään, toinen poistui maamme taloushistoriasta miltei jälkiä jättämättä. Kuka oli tämä herra, jonka ura itsenäisenä…

Lue lisää

Pusulassa vuonna 1790 syntynyt Samuel Jansson muutti Suomen sodan jälkeen Helsinkiin. Hänestä puhutaan teurastajana, mutta kaupungin historiaan hän on ensisijaisesti jäänyt Kaisaniemen ravintolan toisena perustajana. (Esim. E. Nervander: I de dödas stad : en vägledning för vandraden på Helsingfors' lutherska begrafningsplatser, s. 42)Rudolf Åkerblom. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0Perhe-elämänsä sijoittui vuonna 1818 ostamalleen Korkeavuorenkadun tontille…

Lue lisää

Kuten monet muut kansankerääjät, Mathilda pyyteli anteeksi kirjoitustaitonsa puutteita. Hän kertoi olevansa ”oppimatoin, köyhä tyttö”, jonka koulunkäynti oli jäänyt hyvin lyhyeksi. Elanto oli pitänyt hankkia ”kätten työllä”, jonka tähden aikaa juuri jäänyt ”turhiin kirjootuksiin eikä varoja paperin haaskaukseen.” Turhat kirjoitukset ja paperin haaskaus viittaavat ympäristön asenteisiin kirjallisia harrastuksia kohtaan.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Olemme heinäkuun aikana tutkineet Aboa Vetus & Ars Nova -museon kaivauksilla kiinnostavaa ilmiötä, 1800-luvun lopun puutarhakujaa. Tai kuten meille selvisi, kahta eri aikaista puutarhakujaa.Tontilla olleet vanhat kivitalot tuhoutuivat Turun palossa 1827, minkä jälkeen niiden rauniot purettiin ja peitettiin maalla. Tontti päätyi Rettigin tupakkatehtailijasuvun haltuun 1800-luvun puolivälissä, ja 1870-luvulla alue muokattiin enlgantilaistyyliseksi puutarhaksi, jossa kulki istutusten…

Lue lisää

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

Lue lisää

Etelä-Karjalan kulttuurirahasto tuki Rönnholmin perhettä koskevaa tutkimustani vuoden apurahalla. Kiitos siitä! Pääsen tämän tutkimuksen pariin vasta parin vuoden päästä, mutta sitä ennen ehdin toivottavasti kerätä jotain materiaalia. Kirjoitin jo aiemmin blogitekstin Rönnholmeista.Kuten jo kirjoitin, Rönnholmin perheeseen kuului Elisabeth Carolina Regina (s. 4.10.1826 Parikkala, k. 27.3.1897 Parikkala), josta tuli vuonna 1864 Suomen ensimmäinen naispuolinen postinhoitaja. Hänen elämäntarinansa…

Lue lisää

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Erilaisten merieläinten kirjo viimeisten vuosisatojen aikana julkaistujen kulttuurintuotteiden joukossa on valtava. On kuitenkin joitain selkeästi erottuvia eläimiä, joita esimerkiksi populaarikulttuuri ja julkinen keskustelu ovat ruotineet tavanomaista enemmän. Erityisesti valtamerten suurissa syvyyksissä asustavat jättiläiskalmarit ovat herättäneet huomiota 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

Lue lisää

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Lue lisää