Kiitos Kari K:n tutkimustyön ja kommentin voin nyt kolmen päivän Nordlund-lainauksen (osa 1, osa 2 ja osa 3) päätteeksi kertoa kenestä tarinoissa oli oikeasti kyse. Karin kommentin alkua lainaten: Frimanskyn esikuvana voisi olla kauppias Gustaf Adolf Gjörmansky (ent. Görman/Gjörman). Hän oli nähtävästi syntynyt Helsingin pitäjässä 31.5.1807 tai 1808 (Porin rippikirjoissa 5.5.1808) ja muutti perheensä mukana…

Lue lisää

Vielä yksi tarina kauppias Frimanista& Carl Ferdinand Nordlundin kirjasta Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista (1885).Historia ei tiedä kertoa paljonko Frimanskyn & Bullerbasin [edellä esitelty alus] omatunnolla oli salakuljetuksen syntitaakkaa. Muita syitä on otaksua ett'ei omatunto tässä kohden ollut täysin puhdas.Todistusten puutteessa jätän Frimanskyn & Bullerbasin urotyöt merellä sillensä, esitelläkseni kuljetusseikan kuivalla maalla, jossa Frimansky…

Lue lisää

Eilen esitellystä kauppias Frimanista Carl Ferdinand Nordlund kertoi kirjassaan Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista (1885) seuraavan episodin, joka sijoittunee Poriin 1830- tai 1840-luvulla.Frimanskyllä oli myös niin sanoakseni negativejä tuttavia, jotka saapuivat hänen luo sekä hänen taitonsa puolesta venäjän kielessä että myös hänen tunnetun vieraanvaraisuutensa tähden. Nämät tuttavat olivat upseerit siinä venäläissotaväestössä, joka siihen aikaan oli kaupungissa majoitettuna. Niitten…

Lue lisää

Carl Ferdinand Nordlund kertoi kirjansa Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista (1885) yhdessä luvussa miehestä nimeltä Frimansky. "Alkuperäisesti oli hänen nimensä Friman, jota hän kunnialla kantoi monta herran vuotta. Tähän liitti hän sittemmin, en tiedä mikä hänen päähänsä yhtäkkiä pöllähti, oliko se humorinen juoni vai jonkun luullun voiton pyyntö, tuon hyvin tunnetun päätteen "sky"."Oman kertomansa mukaan Friman oli…

Lue lisää

Johan Henrik Heidenstrauch (1776-1847)  muistetaan Helsingissä nykyään lähinnä Pohjois-Esplanadin merkkitaloista. Nykyinen Presidentinlinna oli hänen ja veljensä vuoteen 1837, jonka jälkeen se komistettiin kenraalikuvernöörin residenssiksi. Vuonna 1842 valmistui Pohjois-Esplanadi 7:ään Heidenstrauchin rakennuttama kolmikerroksinen kivitalo, joka toimii nykyään Ruotsin suurlähetystö.Pohjois-Espa 7 vuoden 1910 tienoilla Ivan Timiriasewin valokuvaamana.Talon julkisivua oli alkuperäisestä uudistettu venäläisen arkkitehdin toimesta.Helsingin kaupunginmuseo. CC BY…

Lue lisää

Kouluaikojeni musiikinkirjoissa oli aina useita kansanlauluja. Ilman tietoa keruuajankohdasta ja -paikasta. Enempää miettimättä olen tainnut ajatella, että "kaikki" lauloivat samoja lauluja "ennen vanhaan". Mutta eihän se niin (kai) mennyt.Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi vuonna 1849 H. A. Reinholmin (1819–1883) toimittaman kokoelman Suomen kansan laulantoja, jossa on 50 kansanlaulu- ja runosävelmää sanoineen. Joissain lauluissa on merkittynä keräyspaikka,…

Lue lisää

Räätäli Olovi Karjaliinilta Liperin pitäjästä kirjoitettu ja samoilla sanoilla tähän (eli alunperin Mehiläiseen 9/1839) präntätty:Vuonna 1837 syksyllä tuli varkaita muutaman sepän torppaan Kerimäellä ja varastivat pajakalut sepältä, palkeen ja kaikki, mitä vaan löysivät pajasta, ja kantovat ne veneesen, jolla he olivat yli järven tulleet. Nämät saivat he onnellisesti veneesen. Mutta nyt piti vielä syömäainetta saaha…

Lue lisää

Merikarvian Honkajärven Vanhatalon isäntäparille syntyi 13.11.1839 tytär, joka sai nimekseen Liisa. Perheen isällä oli jo tätä ennen kirkonkirjassa merkintä juopumustuomioista eikä elämänsä ollut jatkossakaan nuhteetonta. Eikä taloudellisesti menestyksekästä sillä perhe joutui jättämään tilan ja jatkoi elämää Lautjärven kylässä itsellisinä. Liisa oli 10-vuotias äitinsä kuollessa ja 17-vuotias isänsä kuollessa. (RK 1840-46 s. 57, 1846-52 s. 148, 1853 -…

Lue lisää

Fyren 47/1902Olin muokkaamassa otsikkoa alkamaan sanalla "historiantutkimusta", mutta rajaus ei päde, sillä ensimmäisenä linkitettävänä on Simon Chapmanin biologian alan väitöskirja Context-dependence of grandmother effects & selection on post-reproductive life. Sitä en olisi huomannut ollenkaan ilman Turun yliopiston tiedotteen otsikointia Olosuhteet vaikuttavat isoäitien hyödyllisyyteen ja eliniän evoluutioon. Lainaus:Väitöskirjassaan Chapman tutki 1700- ja 1800-lukujen suomalaisia seurakuntarekistereitä. Näihin kirjatuista…

Lue lisää

Hämeenkyrössä 25.7.1779 syntynyt Eva Sofia oli aatelista sukua niin äitinsä (Rosenlew) kuin isänsäkin (Skalm) puolelta. Mutta hänelle ei löytynyt säädystään sulhasta vaan "tahdon" sanottiin vuonna 1804 opinnoissaan heikosti menestyneen Karl Fredrik Careniuksen kanssa. Tämän isä Efraim Carenius oli ollut Loimaan kirkkoherra ja Eva Sofia asunut 1790-luvun Loimaan Kesärlän Köönikässä eli maantiede voi selittää liiton.Sen alkuaika asuttiin Luvialla…

Lue lisää

Florists' review 1912Kansalliskirjaston 1800-luvun sanomalehtiä digitoituina käyttäessä unohtuu helposti se, että useimmilla lehdillä oli tuolloin linja. Alueellisen edun ajaminen, kielipolitiikka ja työväenaate ovat jokseenkin helppoja tunnistaa, mutta nekin saattavat yllättää digikuvasta toiseen hyppiessä. Kertaukseksi ja opetukseksi löytyy erinomainen pätkä Kaarlo Hemmon juttukokoelmasta Ilman vaan aikojaan (1909)Annappa sitten maamme politiikasta ja siihen yhdistetyistä eri aatevirtauksista kuvaus!…

Lue lisää

Olli Koistinen kertoo artikkelissaan E. Lönnrotin matkat Ylä-Karjalassa (Suomi 3/1927) Lönnrotin kuulleen Juuassa runomuodossa "juukalaisten yhtä merkillistä, mutta raipparangaistukseen ja Viaporin vankeuteen päättynyttä yritystä päästä laulutaidottomasta lukkaristaan, kappalaisen Kustaa Lindbladin pojasta Juhana Lindbladista (synt. 10/4 1774, lukkarina Juuassa 1805-1836, k. 11 /12 1836), kantamalla hänet kahtena pyhänä peräkkäin, 5. ja 12 p;nä toukok., 1805 kirkon urkuparvelta kirkon…

Lue lisää

Project Gutenberg julkaisi kesällä Irene Mendelinin runokokoelmat Koivikossa I ja Koivikossa II. En ollut Mendelinistä koskaan kuullutkaan, mutta Wikipedia-sivuaan oli tehty huolella. Siinä ei näkynyt mitään ilmeistä blogitekstin aihetta, mutta lopun lähdeluettelossa huomioni kiinnitti Oulun kaupunginkirjaston julkaisu Saran sisaret : naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. Vaikka olen naistoimijoita nyt vuosikymmenen keräillyt, moni nimi oli…

Lue lisää

Silloin lienen vielä ollut aivan pieni, koska minulla ei vielä siihen aikaan ollut omaa päänpeitettäkään, vaan käytin piika Tiinan kanssa yhteisiä. Kuitenkin oli minulla jo aivan oma, mielestäni hyvin kaunis, sinikukkainen ja Venäjän karttuunista tehty koltti, joka juhlatilaisuuksissa pantiin päälleni. Arkipäivinä, kun sinikukkainen kolttini riippui vaatekaapin naulassa, kävin puettuna miten milloinkin sattui. Isäni oli leskimies ja…

Lue lisää

GallicaSaksalainen geologi Leopold von Buch tutkimusmatkaili Norjassa ja Ruotsissa vuosina 1806-08 eli juuri ennen Suomen sotaa. Matkastaan kirjoittamansa kirja Reise durch Norwegen und Lappland painettiin Berlinissä 1810 ja käännös englanniksi Lontoossa 1813. Siinä kerrotun mukaan hän ei ollut kiinnostunut nykyisen Suomen Lapista, mutta tuli jokia alas Enontekiöstä Muonion kautta Tornioon syyskuussa 1808. En huomannut kuvauksen…

Lue lisää

Kirjoitin aiemmin Anton Ulrik Rönnholmista, joka oli 1800-luvulla elänyt pappi. Hänen veljensä Henrik Jakob Rönnholm (s. 19.10.1774) teki uran upseerina Venäjän armeijassa. Tarkemmin sanottuna hän palveli Olavinlinnassa linnoituksen komendanttina eli ylimpänä sotilasvirkamiehenä vuoteen 1836 asti. Everstiluutnantin arvon hän sai vuonna 1831. Savonlinna oli itse asiassa suvun "omilla mailla", sillä Kerimäen Pulkkilan kylän tilaa numero yksi…

Lue lisää

Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…

Lue lisää

Jenny Lind (1820–1887) oli ruotsalainen oopperalaulaja, jota kutsuttiin ja kutsutaan edelleen Ruotsin satakieleksi. Lindin ura alkoi Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, josta hän siirtyi eurooppalaisille ja lopulta amerikkalaisille näyttämöille. Kiinnostus Lindiä kohtaan jatkui hänen koko elämänsä ajan, ja hänen inspiroimanaan valmistettiin useita taideteoksia. Muotokuvia saapui myös Suomeen, ja Turun kaupungin taidekokoelmassa on kolme Lindiä kuvaavaa teosta. Uransa alussa:…

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää