Johan Fredrik Randén oli yksi monista entisajan ihmisistä, jotka Wikipedian ja yleisen kirjaston puutteessa keräsi mittavan muistiinpanokokoelman. Randénin osalta siitä on myös ilmeisesti merkittävä osuus tallentunut Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin. Selasin lukuisia kirjoiksi sitomia kokonaisuuksiaan läpi ja totesin pääasiallisen sisällön olevan ruotsinkielisistä kirjoista tai sanomalehdistä kopioitua. Signumin DD 207H saanut erosi joukosta olemalla lähes alusta loppuun sanontoja,…

Lue lisää

Ylläoleva valokuva löytyy monelta verkkosivilta ja oli julkisuudessa jo Otavassa 1/1915 kuvatekstillä "Skruuvipöydässä. Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju-tytär, Minna Canth." Vietämme Canthin päivää, mutta marginaalin ystävänä kysyn "kuka oli Alma Tervo?"Naisten äänessä 16/1912 julkaistun muistokirjoituksen mukaan Alma Tervo oli syntynyt Oulussa ja hautakivensä kertoo päiväksi 12.2.1863. Tiedot vahvistuvat Oulun kasteluettelolla, johon Alma Johannan vanhemmiksi on…

Lue lisää

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Lue lisää

Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa…

Lue lisää

FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]

Lue lisää

FM Asta Kihlmanin taidehistorian väitöskirja ” Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa” tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Leena-Maija Rossi, […]

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Tutkimusmatkoillaan Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista ensimmäisestä vuonna 1858 tehdystä tutkimusmatkastaan lähtien. Hän kertoi havainnoistaan muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan. Hän oli ympäristölukutaitoinen ihminen.

Lue lisää

Anton Ulrik Rönnholm (s. 8.10.1787 Haminassa, k. 6.6.1862 Parikkalassa) syntyi Venäjän imperiumin laidalla sijainnessa Haminan kaupungissa. Hän oli kaupungin pormestarin Karl Fredrik Rönnholmin (s. 21.8.1740 Hamina, k. 17.3.1816 Kerimäki) poika. Äitinsä Christina Bruunin (s. 12.7.1751, k. 1826) kautta Anton Ulrik Rönnholm kiinnittyi useisiin Vanhan Suomen alueella vaikuttaneisiin kauppiassukuihin. Äiti oli Poitsilan kartanon omistajan kauppias Heino…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

Lue lisää

Parin viikon takaisessa 1800-luvun seminaarissa kuuntelin session, jossa Ihan Oikeat Historiantutkijat miettivät naiskirjailijoita käsittelevää hanketta. Tai naiskirjoittajia, mistä heräsi keskustelua rajauksesta, joka oli täysin auki tutkimuskysymyksen ohella. Onko olennaista kirjoitusten julkaiseminen vai niiden kirjoittaminen?Keskustelu palasi mieleeni kun Aurorasta 2/1922 luin Ilmari Kiannon äidistään Cecilia Calamniuksesta (o.s. Lundahl) kirjoittamaa henkilökuvaa, joka keskittyi tämän runotuotantoon. Jota ei…

Lue lisää

Näin Runebergin päivänä voi vaikka miettiä, että kenen ammattitaidon ansiosta patsaansa seisoo Espan puistossa. Vastauksen tarjoaa Suomen teollisuuslehti 2/1904, joka kertoo, että patsaan jalustan teki Stigellin kivihakkaamo. Saman tekstin julkaisi myös moni sanomalehti Henrik Johan Stigellin muistokirjoituksena.Stigellin sukutaustasta on Juha Vuorela kirjoittanut jo vuonna 2009. Esipolvensa olivat Nummen pitäjän talollisia, mutta isänsä oli vuoteen 1834…

Lue lisää

Kun tässä on talvea muistuttavia päiviä jo nähty Helsingissäkin, on sopiva aika esitellä Suomessa 1800-luvun lopussa keksitty talvipolkupyörä. Joka ei tainnut päästä koskaan tuotantoon.Kipsityöntekijä Pekka Ville Halonen Mäntsälästä on keksinyt talvipolkupyörän, tai oikeammin semmoisen lisäyksen tavalliseen kesäpyörään, jotta sillä voi talvellakin ajaaSen rakenne on seuraava:Tavallinen etupyörä otetaan kokonaan pois ja sen sijalle kiinnitetään kevyt, ontelomainen,…

Lue lisää

Koivistolaisen talonpojan runo kahvista julkaistiin Suomettaressa 19.9.1859. Runon lähettänyt H. S. oli sitä mieltä, että "sopis soimata niitä, jotka ylen aikaa istuvat kahve-kattilan ääressä, josta aina puolen tunnin kuluttua kallistavat pisaran huulillensa. Löytyypä semmoisiaki, jotka eivät juo muuta kuiin kahveta: aamuisella kuin panevat kattilan tulille, se seisoo uunissa koko päivän, ja sitä ryyppivät leipänsä särpimeksi."Ja itse…

Lue lisää

Elisessä tekstissä unohdin mainita, että Kati Mikkola mainitsi esityksessään SKS:n upouuden verkkojulkaisun Kynällä kyntäjät, joka esittelee joitakin kansankirjoittajia. Kuvakaappaus yllä Siikaisten Kaisa Juhontyttären kohdalta.Lauantaina kuuntelin 1800-luvun tutkimuksen päivillä esityksiä, jotka liittyivät maatalouteen ja maaseutuun. Petri Talvitien esitys isojaon vaikutuksesta tilattomien elämään tarjosi mietittävää. Talvitien mukaan vanha käsitys merkittävästä muutoksesta perustuu melko olemattomaan tutkimukseen. Mutta varmalta tuntuu, että…

Lue lisää

Perjantaina jaksoin olla 1800-luvun tutkimuksen päivillä aamusta viinitarjoiluun, joten toivottavasti tammikuun taudit on nyt selätetty. Mutta raportissa vain otteita päivän annista.Aamun aloitti Jari Elorannan hieno esitys Suomen taloushistoriasta. Erilaisin mittarein Suomi löysi enemmän verrokkeja Itä-Euroopasta kuin lännestä. Talouden kasvun laantuminen 1800-luvulla on selvää, mutta sen syyt eivät. Eloranta tunnisti muitakin tutkimusta vaativia teemoja ja mainitsi,…

Lue lisää

Eilen alkoivat 1800-luvun tutkimuksen päivät. Koska olen maannut puolet tammikuusta sängyn pohjalla, olin niin puolikuntoinen, että raahauduin paikalle lähinnä pitämään oman esitykseni. Toivottavasti jaksan tänään enemmän.Poisto 27.1.2018. Loppuosa tekstistä oli minihutkimus, jonka aiheen otin yhdestä kuulemastani esityksestä. Esittäjä kyseenalaisti tänään kasvokkain käydyssä keskustelussa motiivini moiseen tuotantoon ja sen julkaisuun, joten katsoin parhaimmaksi poistaa pätkän näkyviltä.

Lue lisää