Tänään, 10.4., viettää ortodoksinen kirkko Konstantinopolin vuonna 1821 kuolleen patriarkan Gregorios V:n muistoa. Tänä vuonna tulee puolestaan 200 vuotta siitä, kun Kreikan itsenäisyyssota alkoi. Nämä kaksi asiaa liittyvät elimellisesti yhteen. Gregorioksen kuolema oli näet osa niiden tapahtumien alkua, jotka johtivat Kreikan valtion syntymiseen ja hänen kohtalonsa inspiroi erästä hänen piispakollegaansa yli sata vuotta myöhemminkin tämän…

Lue lisää

Kauppias ja monen alan yrittäjä Carl Gustaf Langéen kuoli 85-vuotiaana Helsingissä 12.1.1877. Muistokirjoitusta en hänelle löytänyt ja tiedot verkossa ovat hajanaisia, joten on syytä koota ne yhteen.Jouni Yrjänän väitöskirjassa Metsäpirulainen. Liikemies Erik Johan Längman (1799–1863) talousjärjestelmän murroksessa Langéen on esittelyn ansainnut sivuhenkilö:... merkityksellisemmän ja kestävämmän suhteen Längman solmi Turussa syntyneeseen Carl Gustaf Langéeniin, joka työskenteli 1820-luvulla…

Lue lisää

Postitie Hämeessä, Werner Holmberg 1860. Kuva: Kansallisgalleria. Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja läheisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen elämään, jossa pitkien välimatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja läheisten tapaamisten välillä saattoi kulua pitkiä aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, hoidettiin paljon asioita…

Lue lisää

Osana oikeuslaitoksen muutoksia käsittelevää kirjoitussarjaa Hämäläisessä 24.9.1879:Tahdomme tässä kertoa erään tapauksen, jonka tiedämme todeksi. Jämsässä pidettiin käräjiä. Eras torppari Kuorehvedeltä oli haastettu oikeuteen. Hän sai majaa käräjätalon emännän huoneessa ja lepäsi yönsä emännän arkun päällä. Aamulla, kun käräjä-vieraat seisoivat ulkona, odottamassa oikeuden istuntoa, syöksyi emäntä parkuen huoneestansa ja huutaen, että hänen arkustansa oli rahat viety. Kukas muu…

Lue lisää

Joulukuussa 1878 syntynyt Katri Bergholm (o.s. Ignatius) muistelee kirjassaan Kuultua ja elettyä lapsuutensa Helsingin liike-elämää:Albion Lamppumakasiinia [Aleksanterin ja Kluuvikadun kulmassa matalassa puutalossa] vastapäätä, siinä missä nyt on Elannon talo, oli neiti Ellminin kauppa. Myymälän portaat olivat oven sisäpuolella ja niitä noustiin kymmenkunta askelta itse puotiin. Jo alhaalla tulvahti vastaan voimakas hajuveden ja tomun sekainen tuoksu. Tässä liikkeessä…

Lue lisää

 Mennään lyhyen ajan sisällä heti uudestaan Varsinais-Suomen Sauvoon, mutta ainakin omasta mielestäni hyvästä syystä. Törmäsin Sauvon kirkkoherrana vuosina 1936-1950 toimineen Albert Johan Soverin (1873-1961) vuonna 1939 Vartija-lehdessä julkaisemaan artikkeliin Huomioita Sauvon seurakunnan tarkastuspöytäkirjoista ajalta 1778-1878. Siinä Soveri tekee kiinnostavia nostoja seurakunnan tilanteesta eri aikoina noitten tarkastusten valossa, joten haluan poimia siitä joitain osia blogiinkin tarkasteltavaksi.…

Lue lisää

Kesällä 1818 Peräseinäjoella syntyi itsellisparille tytär Lisa ja Myllärin torpassa poika Henrik. Parikymmentä vuotta myöhemmin he löysivät toisensa ja kasteelle vietiin 12.9.1841 syntynyt tyttärensä Klara. Tuolloin Henrik oli vielä Myllyniemen renki, mutta pari vuotta myöhemmin hänet kirjataan jo torppariksi Topparissa. Torpan nimestä Vainionpää tuli sukunimen tapainen länsisuomalaiseen tapaan. (RK 1837-1846 s. 38, s. 44, 1849-1855 s. 86, 1856-1862 s.…

Lue lisää

Johan Jakob Reinbergin näkymä Turkuun Vartiovuorelta.Museovirasto, CC BY 4.0Otteita Erkki Almbergin muistelmista (Suomalainen. Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton albumi 1910)Lukuvuosina 1858—59 ja 1859—60 suoritin Porin ylialkeiskoulun kolmannen ja neljännen luokan. Saatuani sieltä päästökirjan ja suoritettuani sisäänpääsötutkinnon kirjoitettiin minut neljäntoista vuotiaana Turun kymnaasiin. En käytä nimitystä »lukio», syystä että eräs kunnioitettu opettajani, kuuluisa suomenkielen ja sen kirjallisuuden professori August Engelbrekt…

Lue lisää

Uudenmaankatu 23:ssa lapsuutensa asunut sepän poika Adolf Carling (s. 22.11.1882) muisteli eteläistä Helsinkiä 1880-luvulla seuraavasti (Sininen kirja 1/1929)Kivitaloja ei vielä ollut ehditty monia rakentaa; ne tunnettiin omistajan nimellä. Grönqvistin kivimuuri oli tietysti kuuluisin. "Baabelin torni" (nyk. puolustusmin. talo) rakennettiin ja ihmetytti korkeudellaan (6 kerrosta). Johanneksen kirkon paikalla oli Falckin paja ja harvinaisen hyvä lähde. Puutarhuri…

Lue lisää

Suometar julkaisi 28.9.1855 kehoituksenOlis hyvä ja tarpeellinen jokaisen kirjoitusta taitavan maamiehen paperille kirjoittaa. Näistä olisi huvitusta sekä hyötyä niin itselle kuin jälkeen tulevaisillekin. Pitäisi siis kunkin, jolla siihen on halua ja kykyä, laittaman itsellensä erinäinen kirja-vihko, johon väli-aikoina pistäisi ylös kaikkea, joka ansaitsisi vastakin muistettaa. Näin säilyisi moni arvollinen asia jälkeen tulevaistenkin tiettäväksi, joka ei olisi…

Lue lisää

Käynti Lapin metsämuseossa pari vuotta sitten oli valaiseva, mutta pystyiköhän se oikein välittämään työn ja työympäristön karuutta? Siihen törmäsin aikanaan Arto Kellbergin nuortenkirjassa Nelonen, joka kuvasin 1960-luvun loppua, ja Niilo Kivisen kertomuksessa 1880-luvulta. Näiden väliin osuu Kalle Kajanderin kokoelman Pahkakuppi ynnä muita kertomuksia (1902) kertomus, jossa majoitusoloja kuvataan näin:Kaukana tiettömällä salolla, jonka läpi luikertelee yksi suurien vesistöittemme äärimmäisiä…

Lue lisää

Kirjanpainajan poika Adolf Lindfors (s. 18.5.1857) oli vuoden ikäinen kun perheensä muutti Porvoosta Helsinkiin. MLL:n julkaisussa Uutta kylvöä 1922 hän ei kuvaa kotiolojaan vaan kertoo urasuunnitelmistaan 12-vuotiaana....päätin oppia valokuvaajaksi herra Hofferin johdolla, jolla oli hyvin arvossapidetty atelieri Heikinkatu 6:ssa. Ennen kaikkea siellä kävi taiteilijoita ja näyttelijöitä.Eräänä päivänä tuli kuvanveistäjä Sjöstrand käymään Hofferilla. Vieras sai päähänpiston,…

Lue lisää

Olutta lisää, hihkasin minä, — olutta sakuskaksi, neljä pulloa isäntä! On sitä rahaa vielä ja välipä näillä isän rahoilla, juo taikka pelaa.— Mutta tulette pöhnään, hähhäh, hehheh, hehhetteli isäntä. — Ette pääse kotiin ja sitte syytetään minua. Se oli häneltä vaan tavallista leikkipuhetta.— Tuli jos tuli, mutta neljä pulloa tarvitaan vielä.Näin sanaillaan Kallen kirjoittamassa kertomuksessa…

Lue lisää

Kaarlo Atra tunnetaan enemmän kuvataiteilijana kuin kirjailijana, mutta kirjassa Kuinka meistä tuli kirjailijoita: Suomalaisten kirjailijoiden nuoruudenmuistelmia (1916) hän korosti, että kirjoittamisesta hän aloitti 1890-luvun alussa. Ennen siihen pääsyä hän kuvaa lukemistaan.Olin siihen aikaan noin kahdentoista-vuotias. Asuimme Tampereella. Samassa talossa oli Verkatehtaan lainakirjasto ja lukusali. Kirjaston hoitajana oli silloin jo ja yhä vieläkin musikaalisista harrastuksistaan aikoinaan laajoissa…

Lue lisää

 Kuten monet ehkä tietävätkin, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä useita herätysliikkeitä. Monesti asia yksinkertaistetaan toteamalla, että niitä on perinteisesti viisi: rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys. Tosiasiallisesti näiden lisäksi on muitakin, minkä lisäksi edellä mainitutkin ovat historiansa aikana jakautuneet moneen haaraumaan. Ei ihme, että monella menee näiden eri porukoiden kanssa sormi suuhun eikä selkeän käsityksen…

Lue lisää

 Jo aiemmin ollaan blogissa vierailtu Laitilassa rukoilevaisten herätysliikkeen parissa. Nyt mennään jälleen samoihin maisemiin, 1800-luvun aivan loppuun ja 1900-luvun alkupuolelle Soukaisten kylään, jossa voimakastahtoinen opettaja sai yhdistettyä tuekseen eripuraiset rukoilevaisryhmittymät ja sai siten luotua kouluunsa järjestyksen, joka oli ilmeisesti ainutlaatuinen koko sen aikaisessa Suomessa.Tässä kirjoituksessa liikutaan Laitilan maisemissa, mutta aivan erityisesti Soukaisten kylässä. Kuvassa Soukaisten kyläkirkko vuonna…

Lue lisää

 Lähestyvän Saamelaisten kansallispäivän (6.2.) johdosta ajattelin jakaa pienen kuvauksen Utsjoen saamelaisten jumalanpalveluksesta vuoden 1821 alusta. Siitä on näet silloinen Utsjoen ja Inarin kirkkoherra Jakob Fellman (1795-1875) kirjoittanut kuvauksen. Hän oli astunut virkaan 1820 ja toimi siinä aina vuoteen 1831, jolloin joutui siitä terveyssyistä luopumaan. Kuvattava jumalanpalvelus sekä siellä mukana ollut vanha kirkonisäntä vaikuttivat voimakkaasti myös…

Lue lisää

 Entisinä aikoina ovat tulipalot olleet Suomenkin kaupunkien alituisena vaarana. Historiassamme tunnetuin on Turun palo vuonna 1827, mutta monet muutkin kaupungit ja kylät ovat joutuneet lieskojen saaliiksi. Roihun niellessä hohtavaan kitaansa kaiken tielle osuneen on jonkunkin rakennuksen pelastuminen ollut suuri ilon aihe. Siksi Porin palossa 1801 kirkon ihmeenomainen säästyminen liekeiltä jäi pysyvästi aikakirjoihin siitä huolimatta, että…

Lue lisää

GUSTAF (KUSTAA) STENMAN (1754-1809)Suomen hengellisessä historiasta löytyy monenlaista väkeä. Nyt tutustumme mieheen, joka ei kuulu heistä tunnetuimpiin eikä omana aikanaankaan varmaan ollut tiedetty kotiseutunsa ulkopuolella, mutta hänen elämäntyönsä muistomerkkeinä seisoo edelleen yksi kokonainen puukirkko ja kahdestakin laulukirjasta löytyy tämän myllärin ja rakennusmestarin sanoituksia. Mennään siis Pirkanmaalle, Kangasalan ja Suoniemen seuduille yli 200 vuoden taakse.Tämä Suoniemen…

Lue lisää

HEDVIG VON HAARTMAN (1862-1902)Joidenkin ihmisten elämä ei kulje kulkuaan tasaisena pitkänä virtana, vaan kuohuvana koskena, joka päättyy yhtäkkiä jyrkkänä vesiputouksena. Joidenkin elämä palaa sellaisella liekillä, että se loistaa ensin hämmästyttävällä kirkkaudella ja sitten hiipuu haihtuen pimeään. Näin erityisesti silloin, kun jonkun elämä nuoresta pitäen palaa asialle, joka on hänen omaa elämäänsä suurempi. Tällainen oli Hedvig…

Lue lisää