Orjatsaari Laatokassa. Lappeenrannan museot, CC BY-NC-ND 4.0The Atlantic Monthlyssa toukokuussa 1864 julkaistun matkakertomuksen amerikkalaiset matkalaiset ohittivat Valamon nopeasti, aikoen palata sinne takaisin. Tämä jätti heille mahdollisuuden tutustua laivan päätesatamaan eli Sortavalaan. Kuvauksessa mainitut krinoliinit kaventavat matkan todennäköisen ajoituksen 1860-luvun alun kesiin.After some fifteen or twenty miles from the island, we approached the rocky archipelago in…

Lue lisää

The Atlantic Monthlyssa julkaistun matkakertomuksen matkalaiset yllättyivät, kun laivan pysähtyessä Käkisalmeen kaupunkia ei näkynyt ollenkaan. Siihen tutustumiseen jäi aikaa vähemmän kuin moderneilla risteilyturisteilla. Eikä kuljetus ollut yhtä mukava."But where is Kexholm?"A verst inland," says the captain; "and I will give you just half an hour to see it.There were a score of peasants, with clumsy…

Lue lisää

The Atlantic Monthly julkaisi toukokuussa 1864 matkakertomuksen A cruise on Lake Ladoga, jossa anonymisoidut P, Q ja R matkustavat höyrylaiva Valamolla Pietarista Sortavalaan. August Schaumanin muistelmien mukaan Valamo oli aloittanut liikennöintinsä vuonna 1845 eli matkan ajoitus jää varsin epätarkaksi.Ensimmäinen yöpyminen oli Konevitsassa, jossa matkalaiset näkivät tarpeelliseksi tutustua Hevoskiveen (Konj-kamen, Конь-камень), josta en ollut koskaan kuullutkaan. Wikipedian mukaan…

Lue lisää

Anna-Brita Lövgrenin kirja Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860 (2018) ei selvitä Suomen 1800-lukua, mutta viivytellessäni sarjan edellisten blogitekstien kanssa ehti ilmestyä Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion kirja Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020). Tämä liittyy Valokuvataiteen museossa olleeseen näyttelyyn, jota ehdin vilaista ennen koronakautta. Kirjan pointti…

Lue lisää

Lönnrotin Kanteleessa (1829-31) julkaistu runo entisajan tiedonvälityksestäHyv' on tyttö Hyppösessä,Kaunis Karmalan kylässä.Ei suate Suomen miestä, Ei taho talonpojasta; Tahtoo maata manttelissa, Verkaviitassa virua, Alla kurtikan asua.Sahviskon soria poika,Kapitaini miesi kaunis,Tuo on illalla tuleepi,Asteleepi yön alussa .Pian luihahti luhille,Lähettise läävän päälle.Setän Eva päälle kahto, Kuunteli kujan sisässä.Tuollen riuna ripsattihin; Ei riuna mitään maksa.Tuollen kaksi kapsattihin;Ei kaksi mitään maksa.Rupilainen rupsattihin,Jot' ei sais sanaa…

Lue lisää

Thomas Frimanin perustamassa ja toimittamassa Pietarin lehdessä ilmestyi toisesta numerosta alkaen jatkokertomus Taneli Äkäpää, joka alaotsikkonsa mukaan on "oma kirjoittama elämäkerta"(*). Kansallisbiografiaan Frimanista kirjoitetussa artikkelissa annetaan ymmärtää, että kyseessä on Frimanin "pienimuotoinen omaelämäkerta". Näinkö?Taneli Äkäpään isä on "Taneli Taavetinpoika Äkäpää, Pyhäjärveltä". Hän on pikkupoika tullessaan Pietariin. Oppipojasta kisälliksi edeten hänestä tulee kirjansitoja, joka toimii Pietarissa. Vaimonsa…

Lue lisää

Tanskalais-ranskalainen Conrad Malte-Brun sai vuonna 1810 valmiiksi useaosaisen teoksen Précis de géographie universelle ou Description de toutes les parties du monde. Sen päivitetty versio on "täydellinen ja universaali maantieto" eli  Géographie complète et universelle nouvelle édition, continuée jusqu’à nos jours, d’après les documents scientifiques les plus récents. Les derniers voyages et les dernières découvertes, joka julkaistiin vuonna…

Lue lisää

Keikyän Kiviniemen Uotilassa 23.3.1861 syntynyt tyttö sai nimen Selma Fransiska. Hän oli 5-vuotias isänsä kuollessa joulukuussa 1866. Äiti jäi emännöimään Uotilaa, jonne siis sijoittuu Selman tyttären myöhemmin kirjaama muisto nälkävuosistaPäivät päästään kulki loputon jono nälkäisiä ihmisiä ruokaa pyytäen. Jokaiselle annettiin keittoa ja leivänpala ja lähetettiin edelleen. Eräänä päivänä Selma-tyttönen seisoi keittiön portailla ja ojensi nälkäiselle…

Lue lisää

Hildur Johanna eli Hanna  Hernberg (s. 8.8.1859) oli nuorena naisena kirjoilla Helsingissä, mutta ilmeisesti oleskeli kesiä isänsä omistamilla tiloilla Lopella Launoisten Santamäellä ja myöhemmin Sajaniemen kylän Heikkilässä eli Pietilässä. Jälkimmäistä käsittääkseni tarkoitetaan muistelman Sarvijoen kartanolla.Torpan läheisyydessä oli Sarvijoen kartano. Nuoresta ijästään huolimatta oli tämän herrasperheen tytär tullut tunnetuksi erikoisesta ystävällisyydestään ja avuliaisuudestaan kotikylänsä yhteisen kansan…

Lue lisää

Huomaan kirjoittaneeni jo neljä vuotta sitten että Kärsämäen tiilitehtaan raunioilla pitäisi poiketa, mutta niin vain venähti tähän kevääseen ennen kuin paikalle ennätin. Turussa, entisen Maarian aluella, Vähäjoen rannalla sijainnut tehdas lopetti toimintansa 1930 eli kaikki puurakenteinen on ehtinyt jo aikaa sitten hävitä. Jäljellä on lähinnä sortunutta ja umpeenkasvanutta betonia.  Paikan kuvatuin muodostelma ovat nämä betonisten…

Lue lisää

Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…

Lue lisää

Jenny Lind (1820–1887) oli ruotsalainen oopperalaulaja, jota kutsuttiin ja kutsutaan edelleen Ruotsin satakieleksi. Lindin ura alkoi Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, josta hän siirtyi eurooppalaisille ja lopulta amerikkalaisille näyttämöille. Kiinnostus Lindiä kohtaan jatkui hänen koko elämänsä ajan, ja hänen inspiroimanaan valmistettiin useita taideteoksia. Muotokuvia saapui myös Suomeen, ja Turun kaupungin taidekokoelmassa on kolme Lindiä kuvaavaa teosta. Uransa alussa:…

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Artikkelissa selvitän, mitä koulutytöt opiskelivat ja miten oppisisällöt ilmensivät naisiin kohdistuneita asenteita ja odotuksia. Mitä tytöiltä odotettiin aikana, jolloin tyttöjen koulutus ei vielä tähdännyt suoraan ja selkeästi varsinaiseen ammattiin? Millaiset asiat täyttivät opiskelijatyttöjen arjen ja elämän koululäksyjen ohella? Miten tytöt viettivät vapaa-aikaansa suuriruhtinaanmaan elämää kuhisevassa pääkaupungissa?

Lue lisää

Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista niitä argumentteja, joita esitettiin klassisten kielten keskeisen aseman säilyttämiseksi opetussuunnitelmissa. Aikaisempaa kokoavaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vaikka keskitymme yhteen maahan, monet viime vuosien antiikin maailman reseption tutkimuksen (classical reception studies) näkökulmat nousevat esille.

Lue lisää

Ylen toimittaja Virpi Väisänen kävi haastattelemassa minua naimattomuuden historiasta. Juttu on kuultavissa Yle Areenassa.Haastatteluni perustui Friedrich Wilhelm Klingenderin (1789-n. 1848) päiväkirjaan. Klingender oli kirjanpitäjä Hackman & Co:n palveluksessa Viipurissa. Kuvassa on satiirinen kuvaus tyypillisestä 1700-luvun lopun kirjanpitäjästä, jonka hampaaton suu ja köyry selkä kertovat alan kovuudesta ja kirjanpitäjien työoloista. Kirjanpitäjien naimattomuus johtui monesti siitä, että heillä…

Lue lisää

Sain vinkin Parikkalasta, että siellä on toiminut lainakirjasto jo vuodesta 1848, jolloin tässäkin blogissa käsitellyn papin Anton Ulrik Rönnholmin pojan Karl Philip Rönnholmin (s. 1831, k. 1901) kerrottiin perustaneen kirjaston isänsä omistamaan Ristimäen kartanoon. Koska olen viime aikoina tutkinut Anton Ulrik Rönnholmin kirjakokoelmaa, jäin pohtimaan Parikkalan lainakirjastoa. Kansalliskirjaston digitoidussa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa tekemäni haut toivat luettavakseni Suometar -lehdessä toukokuussa…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää