Julkaisuseuranta
Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…
Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…
Tällä kertaa nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listausta vakuutusasiakirjojen numeroista 4001-4250(*).Digitoituina palovakuutuksia (sanallisia arviointeja ja piirustuksia) ei enää ole entisissä osoitteissa vaan Riksarkivet ohjaa nyt osoitteeseen Brandförsäkringsverkets stiftelse för bebyggelsehistorisk forskning. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa.Susikosken sahan karttaN:o 4012 Häradshöfdingen Hr O. J. Ekmans Gård i Torneå StadN:o 4026 Jungfru Eva Christina Bönings…
Kuten Helsinki-muistelmien yhdistelmästä kävi ilmi, häpeäpaalut olivat kaupungissa käytössä vielä vuoden 1890 tienoilla, vaikka jalkapuussa istuminen oli päättynyt kirkoissa jo vuonna 1848. Maallisen häpeärangaistuksen paikka maaseudulla saattoi olla esimerkiksi "kirkolla petäjän juuressa" (Wiipurin sanomat 18.2.1894) Suomen kuvalehdessä 6/1932 oli tällaisen puun kuva Joutsenosta.Sanomalehdistä ei ole vaikea löytää häpeäpaaluun tuomittuja 1880-luvulta. Hämmentävän monen väitettiin myös olleen viimeinen…
Eilen lainaamastani muistelmasta syntyi tarve perehtyä tarkemmin sanojen rakkari ja rankkuri merkitykseen. Oliko niillä 1800-luvun suomen kielessä eroa vai ei?Useassa sanomalehdessä toistettu pikku-uutinen antaa ymmärtää, että ero oli merkityksellinen."Rankkuri ei ole rakkari. Tammisaaren kaupungin rankkuri on, kuten E. N. kertoo, haastattanut raastuvanoikeuteen vastaamaan erään henkilön, joka häntä oli kutsunut rakkariksi, ja saikin vastaajan tuomituksi 12…
Muutama vuosi sitten mietiskelin raipparangaistuksen loppuaikaa helsinkiläisen muistelman inspiroimana. Siinä esiteltyä paalua Leppäsuolla käytettiin vielä pidempään häpeärangaistuksiin. Tämä tuli eteen, kun kesällä kaupungin arkistossa selailin läpi kilpakirjoituksia vuodelta 1968 (HKA. Helsinki-Seura ry. Ec:1 Muistelmia vanhasta Helsingistä).Kirvesmiehen poika Harju, Johan Severi oli syntynyt 27.1.1885 Isojoella ja muuttanut kesällä 1887 Helsinkiin, jossa hän asui vuoteen 1924. Muistelmassaan…
Kesätauon jälkeen nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listausta numeroista 3751-4000 (*).Digitoituina palovakuutuksia (sanallisia arviointeja ja piirustuksia) ei enää ole entisissä osoitteissa vaan Riksarkivet ohjaa nyt osoitteeseen Brandförsäkringsverkets stiftelse för bebyggelsehistorisk forskning. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun palovakuutuksia on Turun kaupunginarkistossa.N:o 3751 Byggmästaren Herr Johan Blomströms Gård i Åbo StadN:o 3776 Förbättringar och Tilbyggnader å en Gård…
Kesän käytännön oppia (Venäläiset 1800-luvun henkikirjoissa, esimerkkinä Matrosoff) vahvistaakseni lainasin kirjastosta Antero Leitzingerin kirjan Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972 (2008). Se osoittautui kultakaivokseksi aineistoesittelyineen ja suosittelen lämpimästi ulkomaalaisia hakeville. Itselleni oli uutta (tai unohtunutta) esimerkiksi Leitzingerin kokoama tietokanta Suomen kansalaisuuden vuosina 1832-1946 ottaneista. Se on osa Siirtolaisuusinstituutin tarjoamaa eli vaatii maksun. Vanhaan tapaan pääsee toki ilmaishaulla näkemään…
Ennustamisen ohella povarit saattoivat olla selvännäkijöitä, jotka "selvittivät" varkauksia jo 1600-luvulta tuttuun tapaan.Tampereelta .... Seikka on seuraava: Eräs tyttö — eli niinkuin täällä sanotaan flikka — pudotti muutamaa viikkoa ennen joulua yhden 3:n markan setelin, josta hän joutui niin hätiinsä, että kiiruhti oitis tietäjiin. Tietäjä luki kortista niinkuin kirjasta: kuinka mustan verevä mies oli omalla…
Kun kotikylien ennustajat katosivat paikalliskirjeistä, niissä esiintyi vielä hetken kiertäviä suomalaisnaisia.Oulun kaupungin Kakaravaaralta ... Olipa yksi hevosella kulkeva akka, kotosin Puolangalta, joka elätteli henkeään kerjäten kylästä kylään, talosta taloon. Tämäpä tuli kaupunkiimmekin vanhain tuttavansa tykö, joille se on monta vuotta jo ennenkin povannut. Siitähän neidot ovat hyvin tykänneet, ja kuka ei sellaisia ennustuksia luule tosiksi.…
Vuosi sitten totesin puhetavan (eli diedeellisesti ilmaistuna diskurssin) povauksesta muuttuneen merkittävästi 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Tätä on syytä katsoa inan tarkemmin ja samalla miettiä tekstien suhdetta ajan todellisuuteen. Tekstit olen (tietenkin) poiminut sanahaulla (povaus povaamalla povata povari) Kansalliskirjaston digitoinneista eli rajoittunut suomen kieleen.Varhaisin osuma oli Lönnrotin Rautalammelta, Juhana Ihalaiselta vuonna 1831 saama Tupakkiruno, jossa on esimerkki…
Nykyään saa toistuvasti lukea mediasta, että ratkaisu nuorison yhteen tai toiseen ongelmaan olisi se, että opettajat toimisivat kouluissa tavalla tai toisella. Toista oli ennen, jolloin Viipurin kaupungin kansakouluopettajien valiokunnan mielestä ongelmat ratkaistaisiin - kirjoituksella sanomalehdessä. Ei heidään kirjoittamallaan, vaan sanomalehden auktoriteetillaan muotoilemalla.Viipurin sanomissa ideasta ei innostuttu, mutta siihen tarttui 6.6.1894 koiranleuka, joka on voinut kyllä keksiä…
Satakunnan Kansassa julkaistiin 19.3.1932 lähetetty kirjoitus nimimerkiltä P., jolle oli tullut mieleen "kertoa vanhoja juttuja petoeläimistä."Itse en ole nähnyt sen pelottavampaa petoa kuin ilvesvainajan, joka jonakuna talviaamuna oli asetettu porstuaan pirtistä läpi seinän ulottuvan vuoliaisen päälle. Se tapahtui joskus 1880-luvun keskipalkoilla. Muistan kovin hyvin, että edellisinä päivinä oli kotona ollut paljon miehiä. Ilveksen matkoista oli…
Oulun Viikko-Sanomissa 4.5.1867 julkaistiin kasku Muuan kappalainen Pirkkalassa, B—th nimeltä, oli jo monta vuotta avioliitossaan elänyt lapsitonna, jota hänen vaimonsa välistä oli nurkunut. "Älä ole milläskään," oli hänellä silloin tapana sanoa vaimollensa, "kun Jumala antaa, antaa hän kaksin kolmin." Ollen sangen harras kalastaja, oli hän kerran järvellä tässä huvitustoimessaan, kun sana tuotiin, että vaimonsa oli…
Ulla Moilanen Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla sijaitsee vuonna 1870 Pierre Bonaparten ampuman lehtimiehen Victor Noirin (1848–1870) hauta. Hautamuistomerkissä Noiria esittää pronssinen patsas, jossa mies on kuvattu selinmakuulla, hattu päästä pudonneena. Monissa matkaoppaissa (esim. Lonely Planet 2015) kerrotun uskomuksen mukaan tietää aviomiestä tai hyvää seksielämää, jos ensin suutelee patsasta huulille ja sen jälkeen asettaa hattuun kukan ja…
Carlo Bassi oli 1800-luvun alun Turulle sitä mitä Engel Helsingille. Esa Piironen on kirjoittanut tästä yleisten töiden intendentinkonttorin (myöhemmän Rakennushallituksen, nykyisen Senaatti-kiinteistöjen) ensimmäisestä johtajasta kirjan Carlo Bassi 1772-1840: Suomen ensimmäinen arkkitehti (2023).Kirjan alussa on lyhyesti esitelty mm. Bassin elämänvaiheita, hänen asuntojaan Turussa, intendentinkonttorin työskentelyä ja kirkkojen rakentamista. Italialaissyntyisen Bassin varhaisista vaiheista ei paljon tiedetä, mutta…
17.8.2023
Petri KaronenHelsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professorina (1884–1904) ja sittemmin Suomen ja Skandinavian historian professorina aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1911 toiminut Ernst Gustaf Palmén (1849–1919) on yksi 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun merkittävimmistä ja myös poliittisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista historiantutkijoista. Palménin toiminta on saanut kuitenkin huomattavasti vähemmän huomiota osakseen kuin esimerkiksi kollegansa ja läheinen…
Benjamin Backmanin elämän alku 6.6.1767 ei ollut Lempäälän kastelistaa katsoen lupaava, sillä äitinsä oli Lempäälän pitäjänapulaisen Simon Justanderin naimaton tytär Anna Sophia Justander. Tämä oli rippikirjan perusteella kuitenkin saanut jäädä vanhempiensa talouteen, vaikka oli jo 24.12.1756 synnyttänyt pojan. Aikaisemmassa tapauksessa kastelistaan merkittiin isä (ratsumestari Anders Magnus Philp), mutta Benjaminin kasteessa isän nimi jätettiin tyhjäksi. Benjamin asui Lempäälän Vatsoilan Komulassa…
Blogitekstin Paljonko Helsingissä oli väkeä? Mastodontti-jakoon sain kommentin Mielenkiintoista olisi tietää miten nälkävuodet 1866-68 verottivat Helsingin väkilukua ja oliko eroja eri väestöryhmien välillä?Täällä samaan tekstiin tuli anonyymi kommenttiTilastokeskuksen palvelusta löytyy kuntien viralliset väkiluvut vuodesta 1980 lähtien. Kiinnostaisi tietää kotikuntani virallinen väkiluku myös aiemmilta vuosilta. Harmi kun ei Tilastokeskus ole niitä mitenkään julkaissut.Molempia usutin lyhyesti Tilastokeskuksen digitoitujen…
Kirjoittanut: Ossi Tammisto ANDERS SILFVAST (1829-1891)Evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Niinpä on enemmän kuin aiheellista puhua miehestä, jonka ajatusten pohjalta koko yhdistyksen idea alkoi kehittyä. Hän ei ollut liikkeen perustaja, sillä herätysliike oli syntynyt jo noin 30 vuotta aiemmin. Hän ei ollut pappi eikä teologi. Tämä itäisen Uudenmaan Lapinjärveltä syntyisin…