Eilen mainittu kurssiessee tuli kirjoitettua ja palautettua. Blogitasoa, joten julkaisen arvosanaa odottelematta.Åsa Ahrland valitsi ruotsalaisia 1700-luvun puutarhureita käsittelevän väitöskirjansa nimeksi Den osynliga handen eli näkymätön käsi, sillä hänen havaintojensa mukaan puutarhahistoriat antavat tekijän roolin puutarhan omistajalle ja jättävät huomiotta puutarhan työntekijät.[1] Saman huomion voi tehdä Irma Lounatvuoren toimittamasta Fagervikin puutarhojen historiasta, jossa puutarhurit ja puutarhan…

Lue lisää

Kylväjä 50-51/1907Wikipedian ja Kansallisbiografiankin perusteella on selvää, että sisaruksilla Hilda, Alba ja Anders Viktor Hellman oli merkitystä. Entä sisarillaan Anna ja Rosina? Maakansassa 27.7.1921 julkaistu Hilda Hellmania esittelevä kirjoitus päättyy: "Vaatimaton risti Vaasan hautausmaalla on osoittamassa paikkaa, johon on kätketty neljä sisarta, joiden elämästä ei löydetä muuta kuin jaloja piirteitä: Hilda, Anna, Alba ja Rosina Hellman."Useassa lehtikirjoituksessa Rosina esiintyy Alban ja…

Lue lisää

Etelä-Karjalan kulttuurirahasto tuki Rönnholmin perhettä koskevaa tutkimustani vuoden apurahalla. Kiitos siitä! Pääsen tämän tutkimuksen pariin vasta parin vuoden päästä, mutta sitä ennen ehdin toivottavasti kerätä jotain materiaalia. Kirjoitin jo aiemmin blogitekstin Rönnholmeista.Kuten jo kirjoitin, Rönnholmin perheeseen kuului Elisabeth Carolina Regina (s. 4.10.1826 Parikkala, k. 27.3.1897 Parikkala), josta tuli vuonna 1864 Suomen ensimmäinen naispuolinen postinhoitaja. Hänen elämäntarinansa…

Lue lisää

Monikohan nykyajan lakimiehistä osaisi lähteä kaivelemaan 1700-luvun läänintilejä? Lehdessä Lakimies julkaistiin vuonna 1917 K. R. Ottelinin artikkeli Pieni osviitta asiakirjain löytämiseen maakirjan ja läänin tilikirjan (landsbok) avulla, jossa hän m.m. antaa seuraavat käytännön neuvotRiidoissa, jotka koskevat myllynpaikkaa, olen parissa tapauksessa saavuttanut yhtä onnellisen tuloksen. Kuten tunnettu on, olivat myllyt vuoteen 1886 verolla. Kunkin kihlakunnan maakirjan lopussa…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseon esinekuvissa ei ole porttööriä1800-luvulta. Tämä 1920-luvun lopulta. CC BY 4.0Yksi vaikuttavimmista museokokemuksista minulle oli Anna Kortelaisen Ateneumille kuratoiman näyttelyn metalliastia, jossa 1900-luvun alussa kannettiin ravintolasta ruoka-annos kotiin. Siis jo yli sata vuotta sitten saattoi lakata kokkaamasta kotona?Juu, ja jo KAKSI sataa vuotta sitten saattoi lakata kotona kokkaamisen, johon tuolloin yksineläjällä ei usein ollut…

Lue lisää

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Mathias Weckströmin keräämien 1800-luvun alkupuolen erikoisyksilöiden (*) joukossa on useita "kamariurkujen" tekijöitä. SAOBiin kurkistus kertoo, että kammarorgel on "för boningsrum l. skolsalar l. kapell o. d. avsett orgelartat instrument med fritungor o. av den spelande själv trampade bälgar, orgelharmonium". Eli harmoni, joiden varhaishistoriaa sanomalehdistä hakiessani käytin siis väärää termiä! Tai sitten en. Ainakin allaolevassa 1800-luvun…

Lue lisää

Kauppias Johan Mattson Pylkkäsellä (s. 1823) ja vaimollaan Helena Sofia Mattsdotter Asikaisella (s. 24.4.1836) oli ainakin Mikkelissä lastenkirjaan merkityt 4 lasta: Johan Ferdinand (s. 26.4.1860), Carl Johan (s. 28.5.1864), Hilma Sofia (s. 10.10.1865) ja Anna Helfrid (s. 30.12.1858). Poika Johan Ferdinand kuoli lapsukaisena 19.10.1862, mutta muut kolme elivät aikuisiksi.He menettivät isänsä 19.9.1872 tämän ollessa omistamallaan…

Lue lisää

Y. Weilin tekstissään Muistelmia Helsingistä vuosilta 1885-1888 (Finlandia 1924 s. 72-89) kuvaa aikaa, jolloin Siltasaari oli edelleen saari, kuten vuoden 1869 kartassa.Siltasaaren Vironniemeen yhdistävä Pitkäsilta oli siihen aikaan "vain kapea puusilta". Siltasaaren pohjoispuolella oli Pikkusilta, jonka rakennusmateriaalia Weilin ei mainitse. Se ei myöskään ole tallentunut valokuviin, mutta Pitkästäsillasta on kuvia jo vuodelta 1866. Siltasaaren rakennuksistakin on täten etelärannalla…

Lue lisää

"Ankaran ukonilman toissapäivänä raivotessa Ruskealassa iski salama Ruisselän kylässä kuoliaaksi neiti Josefiina Schröderin. Neiti Schröder oli ollut kävelemässä maantiellä hautuumaan kohdalla, kun salama hänet tappoi, lyöden hänet aivan muodottomaksi." (Karjala 16.7.1914)Josefiina Schroeder oli syntynyt samalla paikkakunnalla 80 vuotta aikaisemmin. Isänsä Aron Johan Schröder oli tuohon aikaan maanmittari ja myöhemmin ylimetsänhoitaja. Naisten äänessä 2/1915 julkaistun muistokirjoituksen mukaan…

Lue lisää

Myös Bomarsundissa oli käyty 2010, ja nytkin suunnattiin ensiksi parhaiten säilyneeseen osaan, Notvikin tykkitornille (Notvikstornet).Tiiliseinien tila ei lähes vuosikymmenessä ainakaan kohentunut ollut.Muutama tykki sojottaa vielä uhmakkaasti merelle päin...mutta suurin osa makaa rivissä linnoituksen edustalla...sankkireiät umpeennaulattuina ja olkatapit katkaistuina kuten voitettujen tykeillä tapana on.Lahden takana oli sijainnut vastaavanlainen tykkitorni, Prästötornet, mutta sen rauniot oli kierrätetty niin…

Lue lisää

Ihailemani Matthias Weckströmin yhdessä käsikirjoituksessa (*) on muutamia 1860-luvulla tuntemiaan ja muutenkin tunnettuja pitkiä suomalaisia.Lappväärtissä oli ollut "Lång Carl", jonka pituudeksi muistettiin 6,5 jalkaa tai 3 kyynärää, 1 kortteli ja 1 tuuma eli jollain tarkkuudella 1,95 metriä. Hänet tunnettiin myös vahvuudestaan ja tappeli Suomen sodan loppuvaiheessa viittä venäläistä kasakkaa vastaan pitkään. Mutta lopulta vangittiin ja…

Lue lisää

Aurora Jolanda Thuneberg syntyi Kangasalan pitäjässä 11.8.1826. Upseeri-isänsä Karl Johan oli Suomen sodan veteraani ja isännöi vaimonsa Agatha Wilhelmina Jackin kanssa Haralan tilaa. Karl Johanin urasta on joitakin tietoja Jussi Jalosen väitöskirjassa On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the Battlefields of Poland,…

Lue lisää

Seuraavaksi vuorossa oli ensimmäinen varsinainen kohde, ja se joka osin sai retkelle osallistumaan, nimittäin Suomen taidehistorian opinnoista niin tuttu C.L. Engelin ja C. Bassin piirtämä Eckerön posti- ja tullitalo.Empiretyylinen monumentaalirakennus vaikuttaa pompöösiltä ahvenanmaalaisen rakennuskannan keskellä, mutta missään periferiassa se ei valmistuessaan 1828 suinkaan ollut. Jo 1600-luvulta alkaen toimineen postitien etappina se sijaitsi paraatipaikalla toivottamassa kävijät…

Lue lisää

Pyhtään Munapirtin saarella on useita muinaismuistorekisterin kohteita. (Valitsin Museoviraston karttapalvelussa kaikki mahdolliset karttatasot.)Mutta mikään näistä ei minusta vastaa Antero Wareliuksen kuvausta, joka julkaistiin Suomettaressa 7.9.1847:Pyhtän pitäjässä kävin Munapirtin saaressa, josta Knorring (kirjassa: Gamla Findland ellet det fordna Wiborgska Gouvernementet) sanoo vanhaan aikaan olleen epäjumalan temppelin, Sanoo hyvin lyhyesti, mistä todisteeksi ote sivulta 216mutta jossa ei…

Lue lisää

Ja viimeiset muistiinpanolappuset sekä kuvat kännykästä.1) Kauhajoen kappalaisen Anders Törnuddin "Kasasa olevan ystävän muisto mahlaa juodesa kokoonpantu kuin kirjoitin hänelle keväillä vuonna 1795" (C II 1c:7) ei ole suomenkielisen runouden kadonnut mestariteos, mutta hauska säilynyt esimerkki joka tapauksessa.2) Statististiska underrättelser angående Wiborgs län 1812 (DD129) yllätti olemalla tilastojen sijaan juoksevaa tekstiä, joka kuvasi läänin tilaa monipuolisesti…

Lue lisää

Kun tätä kirjoittaessani googlasin 'Helsingin ensimmäinen kirjasto' sain ensimmäisen sivun tuloksiin Hesarin jutun, joka alkaa "Suomen ensimmäinen kirjasto avattiin Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmaan 17.10.1860". Silkkaa potaskaa, sillä olihan Turun akatemian kirjasto olemassa jo 1600-luvulla.Turun akatemialla oli 1800-luvun alussa myös oma kirjakauppias, jossa toimessa tunnetaan Friedrich Anton Meyer vuosina 1813-31. Useimmiten, kuten lastensa kastekirjauksissa, hänestä kylläkin…

Lue lisää

Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein tärkein ja näkyvin juhla on jälleen täällä (tai noh, joillain se on ollut päällä jo hyvän tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pestään ja aurinko häikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen opiskelijoiden taholta jo 1920-luvulta lähtien erilaisin menoin, mutta juhlan juuret…

Lue lisää

Erilaisten merieläinten kirjo viimeisten vuosisatojen aikana julkaistujen kulttuurintuotteiden joukossa on valtava. On kuitenkin joitain selkeästi erottuvia eläimiä, joita esimerkiksi populaarikulttuuri ja julkinen keskustelu ovat ruotineet tavanomaista enemmän. Erityisesti valtamerten suurissa syvyyksissä asustavat jättiläiskalmarit ovat herättäneet huomiota 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

Lue lisää

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Lue lisää