Kiitos jonkun twiitin sain eteeni yllä näkyvän Nordiska museetin kokoelmiin kuuluvan maalauksen, jonka tiedot Digitaltmuseum.se -palvelussa ovat silmissäni sekavahkot. Tulkintani mukaan samassa kotelossa on ollut tämä kuva, josta eri aikoina kokoelmatietoihin kirjattuna"Porträtt af en finsk kvinna. (sign. 'L M-e I --- 1816 = [?]. Lemoine)""Porträtt af okänd finsk dam, iklädd hvit prickig klädning. Sign. L…

Lue lisää

Maria Julia syntyi 9.3.1793 todennäköisesti isänsä, everstiluutnantti Johan Bergstråhlen, virkatalossa Karlsdal Kirkkonummella. Ainakin kasteensa jo seuraavana päivänä merkittiin Kirkkonummen kirjoihin. Äitinsä Carolina Margareta von Christiersson kuoli kesällä 1799 ja vuosi myöhemmin 7-vuotias Maria Julia sai äitipuolen.Suomen sodan aikana Ruotsin armeijassa palveli isänsä lisäksi neljä isoveljeään. Sodan jälkeen ainakin isä ja äitipuoli olivat Ruotsin puolella. Mutta…

Lue lisää

Harrastettuani sukututkimusta 24 vuotta sain Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa (signum Fö II 35) ensimmäistä kertaa eteeni verojen kuittausvihon, joita ilmeisesti oli melkein joka talossa. Kun tiedustelin asiaa kanssasukututkijoilta, sain tietää, että vastaavia kuittipohjia käytettiin vielä 1908 ja yhdellä oli tallessa "isomummon isän, isomummon ja isovaarin kuitit maksetuista veroista", joista osa kuvasta tihrustaen 1910-luvulta. Nämä ja yksi erillinen 1800-luvun…

Lue lisää

Etsiessäni lisätietoa Aron Mathesiuksesta ruotsalaisista sanomalehdistä osuin Posttidningarissa 2.1.1808 julkaistuun lähes kahden palstan mittaiseen ilmoitukseen testamentista ja kuolinpesästä. Leskirouva Catharina Nordlindhilla (o.s. Håberg) oli testamentteja ainakin kolme ja perillisiä enemmän kuin viitsin laskea. Näistä leskirouvan verisukulaisia olivatLeskirouvan sisaren Anna Håbergin lasten isä oli Pyhäjoella elänyt Abraham Mathesius, Aronin velipuoli. Näitä lapsia N[ils] (värjäri Kalmarissa), Hedvig,…

Lue lisää

Lagervallista kirjoittaessani en löytänyt vahvistusta enkä lisätietoa 1800-luvun upseerien perustamista ylioppilaiden stipendirahastoista. Nykyisilläkin Helsingin yliopiston sivuilla on niukasti tietoa vanhoista rahastoista, mutta sittemmin avatut digitoidut lehdet toivat eteen kaipaamani yksityiskohdat.Kaarlo Teräsvuori oli koonnut lehteen Maatalous (10, 13, 14, 15-16/1920) agronomian opiskelijoille sopivia stipendejä ja näiden joukossa onNe kuusi suomalaista tarkk'ampujapataljoonaa, joiksi v. 1812 perustetut 3…

Lue lisää

Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa on 3 tilivihkoa signumilla 1984:36. Kirjaukset alkoivat 2.8.1860 kyytirahalla Pälkäneeltä Vehmaalle. Joitakin viikkoja myöhemmin, 21.8.1860, vihittiin Pälkäneellä kirjoilla ollut Josef Magnus Limon ja Vehmaan kirkkoherran tytär Helena Josefina Mollin.Vasabladet oli 28.7.1860 kertonut, että Josef Magnus Limon oli valittu Vaasan tyttökoulun apuopettajaksi. Tilikirjaan merkittiin 2.9.1860 kyytiraha Vehmaalta Vaasaan, jossa nuoripari merkittiin vuokralaisten rippikirjaan 1857-63 sivulle…

Lue lisää

Ulrika Katarina syntyi 13.7.1846 Rantasalmella Ahvensalmen kylässä talonpojan pojan Matts Henrik Partasen (s. 1821) ja Brita Caisa Immosen (s. 20.12.1820) tyttäreksi. Hän lähti kotitalostaan 1865, kun sai muuttokirjan Kontiolahdelle, jossa meni naimisiin.Ilmeisesti avioliitto ei kestänyt kovin kauaa, sillä Lastensuojelulehdessä 11/1929 julkaistussa muistokirjoituksessa kerrotaan Ulrika Katarinan toimineen taloudenhoitajana useissa suurissa säätyläisperheissä ennenkuin solmittuaan avioliiton tehtailijan ja kauppiaan N.…

Lue lisää

Kun teen verkkohaun "William Archibald Cramp" on ensimmäinen osuma Turun Sanomien juttuun Pieniä haudattuja tarinoita, jossa kerrotaan värikkäästi, ettäWilliam Archibald Cramp oli matkalla Pietarista Turkuun. Suurin osa mutkaisista teistä oli jo takana - Piikkiöstä oli enää hujaus Turkuun.Cramp ei kuitenkaan päässyt ehjänä perille. Piikkiössä hevoset pillastuivat, kyyti kaatui ja matkustaja loukkaantui. Cramp kuljetettiin Turkuun sairaalaan,…

Lue lisää

"Curiositeter (1800-luku) 1974:65" luki Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelman luettelokortissa ja tokihan kuriositeetit kiinnostaa. Pienen niteen etusivulla oli sama sana. Alkusivut olivat sekalaisia faktoja ja muistuttivat entisajan Wikipediaa.Monipuolisuus oli hauskaa, mutta mielelläänhän sitä tietäisi kenen kynän jälkeä lukee.Toivo kirjoittajan tunnistamisesta heräsi kun hän yhdelle lehdelle oli kirjannut "ordinaatio-kaverinsa". Kiitos Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin on yksinkertaista todentaa, että listassa on kaikki…

Lue lisää

Miten ennen vanhaan osattiin kulkea paikasta toiseen? Vain harvoilla oli varaa painettuun oppaaseen, mutta niiden avulla voimme nyt yrittää hahmottaa mahdollisia tiereittejä. Varsinkin kun näitä opuksia on mukavasti digitoitu. Mikä hävittää fyysisen todellisuuden, jonka vuoksi alkuun valokuva vuonna 1776 painetusta tiennäyttäjästä.Holger.Ellgaard, Wikimedia - CC BY-SA 3.0, Varhaisinta tuntemaani Ruotsin valtakunnan tiennäyttäjää 1700-luvun alusta ei ole tietääkseni…

Lue lisää

Sata vuotta sitten päättynyt Maria Tirkkosen (o.s. Enegrén) elämä vaikuttaa mielenkiintoiselta.Marian vanhemmat Henrik Enegren (s. 15.4.1810) ja Maria Cederlöf (s. 28.1.1805) oli vihitty renkinä ja piikana avioliittoon 9.10.1832 Turussa, josta muuttivat marraskuussa 1834 Tyrväälle helmikuussa syntyneen poikansa kanssa. Enegrénistä tuli Tyrvään siltavouti (RK 1834- s. 342).Perheeseen syntyi Tyrväällä 5 lasta ennenkuin Henrik kuoli 22.10.1846 ja kuudes 10.11.1846 (RK 1841- s.…

Lue lisää

FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]

Lue lisää

FM Asta Kihlmanin taidehistorian väitöskirja ” Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa” tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Leena-Maija Rossi, […]

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Tutkimusmatkoillaan Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista ensimmäisestä vuonna 1858 tehdystä tutkimusmatkastaan lähtien. Hän kertoi havainnoistaan muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan. Hän oli ympäristölukutaitoinen ihminen.

Lue lisää

Olen asunut melkein kolme vuotta Hesperiankadulla, mutta Hesperianpuiston historiaan tutustuminen on vielä alkutekijöissään. Mieleen tulee ravintola ja varhaiset venetsialaiset.Joitakin vuosia venetsialaisten jälkeen ravintolan palvelusväen asuntolana toiminut rakennus luovutettiin kaupungin rahatoimikamarin toimesta ilmaiseksi raittiusyhdistys Rauhan käyttöön, kun seuran puheenjohtaja tohtorinrouva E. Nordqvist oli tätä pyytänyt. Rauhan toiminta ei ollut kovin aktiivista, joten muutaman vuoden kuluttua samaa mökkiä…

Lue lisää

Sund-tutkimuksen (tarpeettomassa) hienosäädössä aloin etsimään osoitetta Schönbergien talolle Hämeenkadulla Helsingissä. Kaupunginarkiston kortistot eivät auttaneet ja henkikirjaa vuodelta 1835 en sentään lähtenyt käymään läpi. Mutta kertasin sanomalehti-ilmoitukset ja sain näin kuvan asioista, joita kellosepän ja myöhemmin leskensä tontille tultiin hoitamaan, jokapäiväisemmän ohella.Ostamaan uutta ja hyvää 5 ja puolen oktaavin forte-pianoa (FAT 27.8.1822)Vuokraamaan yläkerran huonetta (FAT 23.9.1824)Ostamaan…

Lue lisää

Oulussa 5.10.1878 painetusta Kaiusta voitiin lukea seuraavaa.Omassa maassamme löytyy ehkä toinen Mozart'in alku. Se on kolmevuotias poika, nimeltä Hanell Viitasaaren pitäjäässä. Hänestä olemme kuulleet kummia. Vanhemmilla on urkuharmonio. Sillä soittaa lapsi taitavasti vaikka on niin pieni, että ainoastaan varpailla ulottuu, tuolissa istuessaan, soittokalun polkimia liikuttamaan ylös alas. Hän ei urkuihin saa täyttä ääntä, kuin ei koko…

Lue lisää

Salahmin ruukilla kauppapalvelijana vuosina 1847-50 Matti Hahtola teki havaintoja, jotka muisti vielä vuosikymmeniä myöhemmin (*).Huomiota herättävämpiä miehiä talonpoikaissäädyssä siihen aikaan oli tällä paikkakunnalla, 5 virstaa pohjoispuolella tehdasta asuva talokas Pekka Kumpulainen, sittemmin Iisalmen tuomiokunnan valtiopäivämies, sekä kirkkoväärti R., jotka kumpikin olivat keski-ijässä olevia miehiä ja jotka useasti kävivät tehtaalla. Kirkkoväärdin sokea isä elätettiin ja hoidettiin…

Lue lisää