Lappeenrannan museot CC BY-NC-ND 4.0Kuolemajärveltä kerrottiin ja Ilmariseen 25.1.1867 painettiin:Yksi mies, joka sanoi olevansa Asikkalan pitäjästä Hellelän kylästä kotoisin, oleskeli ennen joulua eräässä kylässä meidän pitäjässä ramu-nikkarin työssä, laitellen vanhoja tuolia, pöytiä j. m. s. Oltuansa eräässä talossa viikonpäivät, hän alkoi pyytää talon palvelus piikaa morsiameksensa. Tämä, jo hyvillään tästä, ilmoitti talon väelle: "en minä…

Lue lisää

Matilda Maria Kristiansson (s. 20.6.1858) oli rengin tytär Maariasta. Hän oli kaksivuotias äitinsä kuollessa. Samana vuonna talouteen tuli uusi piika, jonka Matilda Marian isä vei vihille Äitipuoli kohteli tyttöä niin pahasti, että kappalainen Antero Warelius puuttui tilanteeseen ja Matilda Maria asui jonkun aikaa hänen luonaan. Sitten hänet järjestettiin Paattisiin, jossa kappalainen Anton Grönholm oli kuollut…

Lue lisää

Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…

Lue lisää

Helsingin Uudenmaankatu 34 ja 36 tunnettiin 1800-luvun lopulla Antipoffin taloina. En ole löytänyt niistä valokuvaa, yllä on 1860-luvun maisemaa lähikortteleista Fredrikinkadulla (Gustaf Edvard Hultin, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0). Ina Langen salanimellä Daniel Sten kirjoittamassa kirjassa Bland ödebygder och skär (1884) Antipoffin "kivimuuri" esitellään näin:Se on syrjäisen kadun vieressä, ja sisältää pari sataa henkeä, kun…

Lue lisää

Sysmän Nuoramoisten Luikolassa syntyi 9.12.1855 talon tyttärelle Eva Kaisalle ja aviomiehelleen Antille tytär, joka sai nimet Anna Fredrika. Perhe muutti vuonna 1866 saman kylän Uuden Olkkolan Arolahden torppaan ja sieltä vuonna 1873 muonatorppariksi samaan kylään. Fredrika, joka pääsi ripille vuonna 1872, lienee jo tässä vaiheessa mennyt toisaalle töihin, sillä häntä ei merkitä vanhempiensa kanssa rippikirjaan.…

Lue lisää

Skottilaisamerikkalainen geologi William McClure ylitti 20.3.1810 Ruotsin ja Venäjän rajan Torniossa, jossa pari vuotta aikaisemmin ei vielä rajaa ollut. Rajanylitys sujui kuitenkin ongelmitta ja hän pääsi tutustumaan kaupunkiin, josta teki huomiotThis is a small town with one church, two windmills, and a few decent houses. The rest, like all of the houses in this country are…

Lue lisää

Heikki Klemetin (kuva: Fyren 23/1906) muistelua opiskeluajastaan 1890-luvun loppupuoliskolla julkaistiin Ylioppilaslehdessä 11/1916:»Fuskattiinko» tähän aikaan?Kylläpä vaan vähän, sen pahempi. Löytyi esim. erityisiä »preparaattoreja», jotka suorastaan elivät toimestaan. Nämä olivat kukin kirjoittaneet pitkällisen kokemuksen nojalla kokoonpannun knoppikirjan aineessaan; tämä oli opettajan johdolla valmistettava, muuta ei tarvinnut tietää. Ja hyvin vaan läpäistiin. Sattuipa joskus niinkin, että se, joka…

Lue lisää

Jenny Lind (1820–1887) oli ruotsalainen oopperalaulaja, jota kutsuttiin ja kutsutaan edelleen Ruotsin satakieleksi. Lindin ura alkoi Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, josta hän siirtyi eurooppalaisille ja lopulta amerikkalaisille näyttämöille. Kiinnostus Lindiä kohtaan jatkui hänen koko elämänsä ajan, ja hänen inspiroimanaan valmistettiin useita taideteoksia. Muotokuvia saapui myös Suomeen, ja Turun kaupungin taidekokoelmassa on kolme Lindiä kuvaavaa teosta. Uransa alussa:…

Lue lisää

Viime vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta keisari Aleksanteri I:n kiertomatkasta Suomeen. Kapteeni Sebastian Gripenbergin tehtävänä oli varmistaa Nissilän majatalosta Kajaaniin (ja takaisin) kuljettu osuus, ja hänen muistiinpanojensa pohjalta julkaistiin kuvitettu Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä Gästgifveri till Staden Kajana under Hans Majestäts sednaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om Sommaren år 1819. Kuvien luonnokset…

Lue lisää

Viime kesänä vastaan tullut aihe ei ole jättänyt rauhaan.1) Suhtautumisen varhaishistoriasta on voinut selvitä jotain ruotsalaisessa projektissa Utomordentliga kroppar i naturens utkant. Monster i svensk naturalhistoria, 1630-1830, mutta en saa tolkkua onko päättynyt vuonna 2012 vai edelleen käynnissä ja onko ilmestynyt tai ilmestymässä jotain. Jos tekisin tosissani, kysyisin tutkijalta eli Maja Bondestamilta.2) Ruotsissa on ainakin viime…

Lue lisää

Peltomiehen kotikoulu : maataloudellisia kertomuksia, tietoja, neuvoja y.m. y.m. Suomen kansalaisille no 4/1891 toi kuvan kanssa esille ylöjärveläisen Juha Penjami Mäkkylän elämäntyön. Hänsyntyi Mäkkylässä 22 p. helmik. v. 1821. Vanhemmat olivat ratsutilallinen Kaarle Kaarlenpoika Mäkkylä ja hänen vaimonsa Eeva Kaisa Juhanantytär. Tämän pariskunnan 9:stä lapsesta oli Juha Penjami kolmas järjestyksessä, joten siis näytti että hänestä…

Lue lisää

Kuokkamiehen matkamuistelmista (Sanomia Turusta 4.9.1863):Jos esimerkiksi menemme Raunistulan tietä "Rieskalähteen" sivutten; niin johtuu kohta mieleeni se lahkokunta, joka noin viisikolmatta vuotta takaperin Turun ympäristöllä ilmaantui: niin kutsutut "siirappijumaliset", joittenka johdattaja ja pääpappi, N. niminen suutari, näillä tienoilla asuntoansa piti. Mitkä näitten lahkolaisten oikiat pääkappaleet autuuden asiassa liene olleet; jos samalaatuset kun nykyaikain tekopyhien eli toisten, sitä…

Lue lisää

Nils Fredrik von Schoultzin ja Johanna Henrietta Gripenbergin kaksi lasta tarjoavat (jälleen kerran) mielenkiintoisen esimerkin kansallisen identiteetin liimaamisesta ja leimaamisesta. Perhe von Schoultz eli ennen Suomen sotaa Kuopiossa, jossa 7.10.1807 syntynyt poika sai nimen Nils Gustaf. Sodan jälkeen perhe asui Tukholmassa, jossa 6.3.1813 syntynyt tytär sai nimet Johanna Carolina Ulrika.Perheen isän kuoltua tammikuussa 1816 viiden…

Lue lisää

Maria Hertz syntyi Muolaassa 2.11.1824 äitinään Anna Maria Hofström ja isänään nimismies Nils Henrik Hertz. Muistitiedon mukaan hän sai opetusta ensin kotiopettajalta ja kävi sitten Viipurissa saksankielistä tyttökoulua (Töchterschule zu Wiburg). Muitakin lapsia koulutettiin, isoveli Johan kävi Porvoon lukiota ja kirjoittautui yliopistoon vuoden 1841 lopussa. Seuraavana vuonna perheen isä kuoli 48-vuotiaana.Perheen toiseksi vanhimpana lapsena Maria on…

Lue lisää

Perinteinen ja satunnainen listaus verkossa luettavista tuoreehkoista opinnäytteistä, tällä kertaa autonomian ajastaLuttinen, Jaana: “Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan”. Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys Iisalmen pitäjän kotitalouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninäHarjumäki, Annikki: Demokratisoitumiskehitys Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa porvarissäädyn valtiopäivävaalien kautta tarkasteltunaEdlund, Bill: Finland i svenska dagstidningar : Åren 1809-1853Aittomaa, Sofia: Fyra kejserliga monument i Finland : Tillkomst,…

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Artikkelissa selvitän, mitä koulutytöt opiskelivat ja miten oppisisällöt ilmensivät naisiin kohdistuneita asenteita ja odotuksia. Mitä tytöiltä odotettiin aikana, jolloin tyttöjen koulutus ei vielä tähdännyt suoraan ja selkeästi varsinaiseen ammattiin? Millaiset asiat täyttivät opiskelijatyttöjen arjen ja elämän koululäksyjen ohella? Miten tytöt viettivät vapaa-aikaansa suuriruhtinaanmaan elämää kuhisevassa pääkaupungissa?

Lue lisää

Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista niitä argumentteja, joita esitettiin klassisten kielten keskeisen aseman säilyttämiseksi opetussuunnitelmissa. Aikaisempaa kokoavaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vaikka keskitymme yhteen maahan, monet viime vuosien antiikin maailman reseption tutkimuksen (classical reception studies) näkökulmat nousevat esille.

Lue lisää

Ylen toimittaja Virpi Väisänen kävi haastattelemassa minua naimattomuuden historiasta. Juttu on kuultavissa Yle Areenassa.Haastatteluni perustui Friedrich Wilhelm Klingenderin (1789-n. 1848) päiväkirjaan. Klingender oli kirjanpitäjä Hackman & Co:n palveluksessa Viipurissa. Kuvassa on satiirinen kuvaus tyypillisestä 1700-luvun lopun kirjanpitäjästä, jonka hampaaton suu ja köyry selkä kertovat alan kovuudesta ja kirjanpitäjien työoloista. Kirjanpitäjien naimattomuus johtui monesti siitä, että heillä…

Lue lisää