Julkaisuseuranta
Sulkavan pitäjän talolliset Paul Hiainen ja Michael Leinonen saivat keisarilta hopeamitalit saatuaan kiinni yleistä turvallisuutta vaarantaneen romaniryhmän. (FAT 4.6.1847)Pelottomuudestaan ja itseuhraavaisuudestaan helmikuussa 1847 suomalaiset postikuljettajat Matts Eriksson, Anders Magnus Burmansson, Johan Henrik Henriksson, Anders Johan Carlsson ja Carl Johan Sjöblom Ahvenanmaalta saivat keisarilta hopeiset mitalit. Samassa vaaratilanteessa menehtyneen postinkuljettaja Johan Erik Jöranssonin leski sai 50…
Kalevassa 19.1.1936 julkaistiin kuvaus Juho Koskelan lapsuudesta. Kertojamme on syntyisin Lumijoelta, jossa joutui kolmannella ikävuodellaan ollessaan suurina nälkävuosina ruotipojaksi S:n taloon, jossa oli niihin aikoihin hyvin raakaluontoinen ja tyly isäntä. Osoitukseksi siitä, missä arvossa ruotipoikaa pidettiin, mainittakoon, että hänelle annettiin piimää ja muuta särvintä samasta astiasta, mistä varsaa juotettiin. Suuren likaisuuden vuoksi tuli poika täihin, joita talon…
NILS KRISTIAN SANMARK (1769-1839)Kirjoittanut: Ossi TammistoKävinpä männä viikolla Paimion hautuumaalla. Siellä silmiin osui useampikin hautamuistomerkki, joista nyt kerron teille tämän tarinan. Sen näet pystytti vainajan jälkipolvi kauan hänen kuolemansa jälkeen, 1900-luvun alkupuoliskolla. Niinpä syntyi halu selvittää kenen muistoa oli näin kauniisti kunnioitettu.Kuvassa Sanmarkin hautamuistomerkki Paimion kirkkomaalla. Pahoittelen tekstin heikkoa erottuvuutta. Kuva itse otettu.Nils Kristian Sanmark, tai hautakivessään…
"Finna on löytöretkiä" ja tänä keväänä se tarjosi mikropaikallishistoriaprojektiini erinomaisen kartan, jonka Helsingin kaupunginmuseo on arkistostaan digitoinut. Se oli varhainen ja selkeä, joten ainoa ikävä puoli oli kartan tarkoitus: vuonna 1853 suunniteltu läjityspaikka ihmisten ja eläinten p*skalle. Mutta ainahan on mahdollista, että jäi suunnitelmaksi, joten toiverikkaasti lähdin tutustumaan Helsingin kaatopaikkahistoriaan.Googlen ensimmäinen tarjous oli Ida Suolahden artikkeli…
Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…
28.3.2023
Kirjoittaja: Ossi TammistoSAUVON KIRKKOKO SUOMEN VANHIN? HUVITTAVA SEKAANNUS 1800-LUVUN LOPULLASiirrytään pitkästä aikaa Sauvon kirkon pariin. Tuossa vuonna 1472 valmistuneessa kirkossa on vuosisatojen varrella tehty useita remontteja ja muokkauksia. Vuonna 1806 tehtiin remontteja, jotka jättivät näkyvän jäljen kirkkoon tavalla, joka herätti keskustelua lehdistöä myöten vielä sata vuotta myöhemmin. Käydäänpä siis tapaus lyhyesti läpi.Sauvon kirkko v. 1898…
Kaisa KyläkoskiAlpo Silanderia (1878–1944) kutsuttiin 1920-luvulla useassa yhteydessä “sanomistomme tunnetuimmaksi tutkijaksi”. Siitä huolimatta vuonna 1988 ilmestyneessä ja akateemista historiankirjoitusta edustavassa Suomen lehdistön historian ensimmäisessä osassa todetaan ainoastaan hänen kirjoittaneen “runsaan joukon lehdistöhistoriallisia artikkeleita”. Tässä kirjoituksessa täydennetään näitä kahta lausuntoa kertomalla sekä lehdistöhistoriasta, jota Silander ei kirjoittanut, että lehdistöhistoriasta, jota hän kirjoitti.Kirjoittamisen aloitusAlpo Silander syntyi Haminassa…
Kirjoittanut: Ossi TammistoLARS VIKTOR STRANDSTÉN (1852-1928)"Herran armo rauha ja Siunaus! Isältä Jumalalta! ja Rauha rauhan Ruhtinaaltamme Herralta Jesukselta Kristukselta!!! Olkoon sinun ja minun ja kaikkein armo-lasten kanssa: jotka totuudessa Herran nimeä avuksensa huutavat. Idäs: Lännes: Eteläs: Pohjoises."- kirjeestä Oskar Rajakalliolle 22.3.1924.Jo vuosi sitten olisin halunnut kirjoittaa teille Lars Viktor Strandsténista, Noormarkussa syntyneestä ja Karkussa kuolleesta…
8.12.2022
Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…
Oulun Wiikko-Sanomia 26.5.1832:Rusthollari Henrik Nikkilä, Haistilan kylästä, Kokemäen pitäjäsä, kuoli aivan äkkiä 24:tenä päivänä Helmikuusa; ja niin muodoin kuin Henrik Nikkilä luultavasti on väkivaltaisesti surmattu, niin on hänen ruumiinsa säätty Lääkäriltä tutkittavaksi.Tämä uutinen, joka julkaistiin ruotsiksi Helsingfors Tidningarissa 28.4.1832, vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, sillä esiäitini Gustava Adriana Gottleben oli helmikuussa Haistilan Härkälän puolikkaan leskiemäntä ja tuleva…
Uudesta Kuvalehdestä 24/1896Viime marraskuun puolivälissä läksi tämän kirjoittaja U. Kuvalehteä varten valokuvaaja V. Barsokevitsin (Kuopiosta) kanssa ottamaan valokuvia Toivalan salmen kelirikosta. Jo useina edellisinä öinä oli kylmänyt kovanlaisesti, niin että Iisalmen ja Nilsiän reitit olivat jo jäätyneet ajettavaan kuntoon. Suuri Kallaselkä Toivalan eteläpuolella höyrysi vielä sulana ja suurin osa Toivalan salmea oli ainoastaan muutaman yön…
Kansan kuivalehti 44/1927Räätälin poika Wilho Reima (aik. Reiman) ei säästellyt sanojaan kuvatessaan kotia, johon hän oli 28.10.1867 Kymin Korkeakoskella syntynyt. MLL:n julkaisulle Uutta kylvöä 1922 hän kertoi, että "Lapsuuskotini, aina 8:teen ikävuoteeni asti, oli hirveä juoppojen temmellyspaikka, ja myöhemminkin saimme kovasti kärsiä juoppouden kirouksesta." Reima sai käydä jonkin aikaa kansakoulua ja 8-vuotiaana, Kansakoulun lehdessä 6/1917 julkaistun…
Ylioppilas Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)"Pari viikkoa sitte oli ilmoituslippuja naulattu sillalle ja kadunnurkkiin; näissä luettiin seuraavaa: Onnettomat turkulaiset, varokaa itseänne, sillä ennen pitkää on kaupunkinne oleva tuhkaläjänä. Kostaja. Turun ainoa silta Turku 1827 -mallissa Kirkon ovella tai tarkemmin sillä, joka aukee urkulehterille ja tuomiokapitulin istuntosaliin, oli myös…
Nykyään Emil Aaltosen taidemuseoon kuuluvasta Albert Edelfeltin maalauksesta Kirsikkatyttö toistettiin useissa sanomalehdissä Helsingin Sanomien pikku-uutinen 19.3.1905 Vuonna 1878 maalasi Alb. Edelfelt, joka silloin oli 24 vuoden ikäinen, mutta silloin jo huomattu taiteilija, taulun esittäen nuoren verevän naisen kirsikkakori kainalossa. Taulu sai naisen huulien ja korin sisällyksen mukaan nimensä "les cérises" (kirsikat). Edelfelt pani 1879 taulun näytteille…
Jatkoksi kokoelmaani laskutaitomaininnoista, jonka edellinen osa on marraskuulta 20211) Limingassa 1851 syntynyt Eero Helin kirjoitti nimellä Eero Sissala vuonna 1887 ilmestyneessä kirjassaan Heikki Helmikangas kuvauksen päähenkilön taidoistaPirttilän talosta voin taasen kertoa sen kumman, että tuo kirjanlehtiä syöpä Pirttilän Paavo on joutunut kirjoitusmiesten lukuun. Hän on ostanut kaupungista kirjoituskaavan ja opetellut kirjoittamaan ja on seurakunnan etevin talonpoika kirjoitustaidossa.…
Blogin eilinen lukijamatka Turku 1827 -digitaalimalliin ei muodostunut yleisömenestykseksi, mutta sain seurakseni kaksi immeistä. Lähes heti lähdettyämme liikkeelle linnan puolelta kävi ilmi, että oppaan kanssa mallissa liikkuminen oli paljon hauskempaa ja rentouttavampaa kuin yksinään seikkaillen. Ei tarvinnut karttaa tiiraillen pondeerata missä on ja klikkailla inforuutuja selvittääkseen mitä näkee. Minulle oli merkityksellisiä myös "julkkisbongaukset" kuten ylläolevassa…
Burtzin talo Senaatintorin eteläreunallaOte Eugen Hoffersin panoramakuvastaHKM, CC BY 4.0Olin eilen illalla kaupunginmuseolla kuuntelemassa Johan Sederholmin 300-vuotispäivän kunniaksi pidettyjä esitelmiä, jotka palauttivat mieleen omia ongelmia, joita aloin kotiin tullessa ratkomaan.Varsinaisesta ongelmasta kirjoitan Tieteelliseen Artikkeliin, mutta tänne sopii vanhanaikainen sukuselvittely. Kyseisen perheen pää oli Nils Larsson Burtz, joka esiintyi Juha-Matti Granqvistin esitelmässä Johan Sederholmin liikekumppanina ja…
Korpilahdella vihittiin 7.10.1846 avioliittoon sahan inspehtori Gustaf Koskelin ja neito Sofia Johanna Ottilia Fredrika v. Knorring. He asettuivat asumaan Sofian lapsuudenkotiin Kurkelaan, joka oli Ruotsin vallan aikaan ollut vänrikin puustelli. Esikoistytär syntyi 17.1.1849 ja sai suhteellisen erikoisen nimen Hjelmina Eugenia Sofia. Melko erikoiselta vaikuttaa myös lapsuutensa, sillä Jouni Yrjänän väitöskirjan Metsäpirulainen : Liikemies Erik Johan…
Turun suojeluskuntapiirin lehdessä Varsinais-Suomen vartio 13-14/1925 julkaistiin Väinö Oksasen muistitietoa Naantalista. Tarinasta puuttuu sukupolvi välistä, mutta kuvaus tanskalaissyntyisestä "hamppuspinnarista" sopii Turkuun saapuneeseen Nils Kyhriin, jonka Adolf-poika (1796-1844) oli rippikirjojen perusteella porvari Naantalissa. Hän omisti Mäki-Hollon, joka Oksasen versiossa kuuluu päähenkilölle. Tämä on siis todennäköisesti joku Adolfin pojista, jolle oli palautunut suvun entinen seikkailuhaluinen viikinkiveri, joka ei…
Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntynyt K. A. Järvi kirjoitti Wikipedian mukaan ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Mahdollisesti tai todennäköisesti hän on ammentanut omista kokemuksistaan kuvaukseen kirjassa Peräkartanon ylioppilas (1893):Tuolla Pokkitörmällä kosken ranteessa se oli "iso koulu" joksi rahvas kaupungin lyseota nimitti. Kaksikerroksinen kivitalo se oli, vaikutukseltaan katsojaan jykevä ja totinen kuin kaikki valtion rakennukset, suhteet koruttomat, ei…