1930−1940-luvulla Wilhelm Konrad Helin eli Ville työskenteli Kupittaan Savella arvostettuna savenvalaja ja teki yhteistyötä tehtaan taiteilijoiden kanssa. Wilhelm Konrad Helin (1881−1944) eli tuttavallisemmin ”Ville” oli äidinäitini isä. Hänestä ei suvun kesken juuri puhuttu tai jos puhuttiin, keskusteluissa oli aistittavissa jokin erityinen pohjavire. Sen olin kuullut, että hän 1920-luvulla jätti vaimon ja lapset ja lähti Kupittaan Savelle…

Lue lisää

En muista aiemmin olleeni helpottunut löytäessäni yrityksen konkurssi-ilmoituksen, mutta Oy Urad Ab:n kohdalla taloudellisista vaikeuksista saattoi olla vain kiitollinen, lukuisten suomalaisten puolesta.Ilmoitus Ampujain lehdessä 18/1927 tiivistää olennaisen. Urad myi radiumvöitä, joiden sen väitti parantavan moninaiset vaivat kuten hammassäryn.Suomen kaupparekisteri 9/1926 kertoo, että yritys oli juuri perustettu. Ilmoitettu toiminta ei mainitse radioumia vaan "Urad bältet" oli…

Lue lisää

Vilaisin Helsingin kävelyfestivaalin ohjelman, vaikka harvoin jaksan opastuksille lähteä tai niitä loppuun asti kuunnella. Ex-eiralaisena hämmennyn Eira-kierroksen kuvauksen ensimmäisestä virkkeestä: "Eira on ennen kaikkea huvilakaupunginosa: siellä ei liiemmin ole yksiöitä, kaksioita – ei edes kolmioita." Hbl 3.11.1912Asuin vuosikymmenen Eiran "vuokrakasarmissa" asunnossa, joka oli alunperin huone ja keittiö, joten näkökulmani on toinen. Ja kattaa muutakin kuin yhden asunnon,…

Lue lisää

 Upein Töölön Taipaleesta otettu valokuva on Signe Branderin (HKM). Sen etualalla on pieni rakennus Läntisen Viertotien ja Teurastamontien (eli Mannerheimintien ja Eteläisen Hesperiankadun) risteyksessä. Pöydällä erottuu kahvikuppeja, joten epäilen, että kyseessä on kahviputka. Kahvinjuonti näkyy selvemmin toisessa Branderin kuvassa Viertotieltä (HKM). Vastaavia on varmasti enemmän, mutta museon kuvailussa rakenteet eivät ole olleet kirjaamisen arvoisia.Ainakin kahviputkassa Sörnäisissä…

Lue lisää

Romaaneilla, jotka ainakin osaksi käsittelevät historiallisia tapahtumia, on usein katsottu olevan dokumenttiarvoa myös historiantutkimuksen parissa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat 1800-luvun maaseutuyhteisöjen toiminta- ja ajattelutapojen kuvaus osana teosta. Monet historialliset romaanit perustuvatkin kirjoittajan tekemään tutkimustyöhön ja historiallisten taustojen selvitystyöhön. Kaunokirjallisen romaanin perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tarjota lukijoille nautittava lukukokemus. Saavuttaakseen tämän tavoitteen kirjailijan, toisin kuin historiantutkijan,…

Lue lisää

Köyhien perheiden lapset saivat yleensä vain haaveilla lahjoista. Joulupöydän antimet olivat myös vaatimattomia ja niitä yritettiin täydentää kerjuun ja naapuriavun turvin. Vuonna 1911 lähetetyssä postikortissa lapset poimivat pukin rikkinäisestä säkistä putoilevia herkkuja. Kuva: Postimuseon kokoelmat, korttikokoelma. Joka vuosi se tuntuu tulevan kauppoihin yhä aikaisemmin. Joulu nimittäin. Tänä syksynä tuskin puiden lehdetkään olivat vielä ehtineet kellastua,…

Lue lisää

Helsingin Vanha ylioppilastalo vallattiin näyttävästi marraskuussa 1968. Tuntematon kuvaaja, Hufvudstadsbladet 25/26.11.1968, Wikimedia Commons. Viime syyskuussa opiskelijoiden Helsingissä, Turussa ja eräillä muilla korkeakoulukampuksilla toteuttamat yliopiston ”valtaukset” saivat runsaasti palstatilaa. Mielenilmauksilla vastustettiin maan hallituksen kaavailemia heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon. Yliopistorakennusten valtaukset seurasivat etäisesti 1960-luvun lopun levottomina vuosina kärjistyneen opiskelijaradikalismin mallia. Suomessa tämä kulminoitui Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa…

Lue lisää

Petri KaronenHelsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professorina (1884–1904) ja sittemmin Suomen ja Skandinavian historian professorina aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1911 toiminut Ernst Gustaf Palmén (1849–1919) on yksi 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun merkittävimmistä ja myös poliittisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista historiantutkijoista. Palménin toiminta on saanut kuitenkin huomattavasti vähemmän huomiota osakseen kuin esimerkiksi kollegansa ja läheinen…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoHEIKKI TIKKANEN (1853-1929)Tällä viikolla viettää evankelinen herätysliike kesäjuhlaansa, Valtakunnallista Evankeliumijuhlaa, Keski-Pohjanmaan Toholammilla. Tänä vuonna viettää myös evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys eli Sley 150-vuotisjuhlaansa. Itse en valitettavasti pääse tuohon kesäjuhlaan osallistumaan, mutta annanpa sille oman panokseni ja lahjani kertomalla teille toholampilaisen evankelisen maallikkosaarnaajan, Heikki Tikkasen (1853-1929) elämäntarinan. Itse asiassa uskon, että siinä…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiAlpo Silanderia (1878–1944) kutsuttiin 1920-luvulla useassa yhteydessä “sanomistomme tunnetuimmaksi tutkijaksi”. Siitä huolimatta vuonna 1988 ilmestyneessä ja akateemista historiankirjoitusta edustavassa Suomen lehdistön historian ensimmäisessä osassa todetaan ainoastaan hänen kirjoittaneen “runsaan joukon lehdistöhistoriallisia artikkeleita”. Tässä kirjoituksessa täydennetään näitä kahta lausuntoa kertomalla sekä lehdistöhistoriasta, jota Silander ei kirjoittanut, että lehdistöhistoriasta, jota hän kirjoitti.Kirjoittamisen aloitusAlpo Silander syntyi Haminassa…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoLARS VIKTOR STRANDSTÉN (1852-1928)"Herran armo rauha ja Siunaus! Isältä Jumalalta! ja Rauha rauhan Ruhtinaaltamme Herralta Jesukselta Kristukselta!!! Olkoon sinun ja minun ja kaikkein armo-lasten kanssa: jotka totuudessa Herran nimeä avuksensa huutavat. Idäs: Lännes: Eteläs: Pohjoises."- kirjeestä Oskar Rajakalliolle 22.3.1924.Jo vuosi sitten olisin halunnut kirjoittaa teille Lars Viktor Strandsténista, Noormarkussa syntyneestä ja Karkussa kuolleesta…

Lue lisää

Tänään pitää erinäisten kuukausien tauon jälkeen reissata Jyväskylään junalla. Siinä määrin ruosteessa, että on hyvä tarkistaa ohjeet. Valtionrautatiethän eivät käytäntöjään paljon muuttele, joten heinä-elokuun 1909 Suomen matkailijayhdistyksen aikataulukirja varmaan sopii tiedonlähteeksi.Asemien odotussalit pidetään avoinna tuntia ennen niitten junien tuloa ja lähtöä, joissa matkustajia kuljetetaan. Piletinmyynti alkaa asemilla kaupungeissa tuntia ja maalla vähintään puolta tuntia sekä päätetään 3…

Lue lisää

Samassa Helsingin Kaiussa 31/1913 kuin taannoin esittelemäni satavuotiaan leskirouvan  kuva oli toinenkin iäkäs nainen. Hänestä en löytänyt toisaalta lisätietoa, mutta sehän ei ole naisen itsensä vika."92 vuotias korteista ennustaja Matrona Makkonen Soanlahdelta, joka ennen oli paljon käytetty povari. Korkeasta ijästään huolimatta tuntee hän vielä varsin hyvin kortinsilmät. Hän kulkee kylästä kylään tulevia asioita ennustelemassa. Varsinkin…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto HERMAN ITÄNEN (1842-1921)Herätysliikkeittemme kehtona pidetään usein Kalannin Santtion kylää ja sieltä 1700-luvun puolivälissä alkanutta herätystä. Sen lipunkantajana on toiminut seudulla myös rukoilevainen herätysliike. Nyt luomme kuitenkin katsauksen mieheen, jota on pidetty yhtenä viimeisistä merkittävistä rukoilevaisista Kalannissa. Hän itse ei voinut kehenkään katsahtaa, sokea kun oli, mutta siihen nähden hänen maineensa, tietonsa ja…

Lue lisää

Ote Signe Branderinotoksesta 1907Helsingin kaupunginmuseoCC-BYNuorten toverin lukijoilta kysyttiin numerossa 4/1920 Onko vahingoksi käydä elävissä kuvissa? Vastaukset esitettiin numerossa 6/1920On. Etkö ole huomannut, kun tulet sieltä? Ensin: silmiäsi pakoittaa. toiseksi: rahat ovat menneet, ja mikä pahinta, olet saanut sielusi syvyyteen huonoja ajatuksia. Kotona voit vielä kiusata muita tekemällä kaikenlaisia Chaplin eleitä. Siis, se on vahingoksi. Minä puolestani…

Lue lisää

Myyjiä 1931Suomen rautatiemuseoCC BY-NC-SA 4.0Nykyajan junassa, linja-autossa tai lentokoneessa osa äänimaailmaa on ärsyttävästi toistuvat kuulutukset. Keskustelua ja erityisesti puheluita katsotaan pahalla, puhumattakaan idiooteista, jotka eivät käytä kuulokkeita pelatessaan tai kuunnellessaan mediasisältöä. Toivottavasti tämä todellisuus tallentuu jonnekin.Tiituksen eli Ilmari Kivisen vuonna 1923 ilmestynyt kirja Herra Kenonen matkoilla. Eräitä hänen elämyksiään maaseuduilla ja kaupunkipaikoissakin Kertonut yhteiskoululainen Napoleon Bonaparte Kenonen  on…

Lue lisää

Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…

Lue lisää

Pari päivää sitten sukututkijoiden ryhmässä jaettiin kuva Helsingin kastelistasta, jossa joulukuussa 1895 oli vastasyntyneen etuniminä selvällä suomella Jumalan Parannus. Keskustelussa tuotiin esiin minulle jo tuttu Muista Siveys Kyläkoski, mutta myös monia muita kuten perhe, jonka lapset olivat Elä Aina Ilona, Aina Varma Kaisa ja Jopa Artturi Tuli, pitkän elämän elänyt Aina Tuska Vaiva, Kokkolassa heinäkuussa 1898 kastettu…

Lue lisää

Kansalliskirjasto jakoi FB:ssä pari päivää sitten helsinkiläisen Turkkuri A. N. Lahtisen 1909-1910 kuvaston sen kannen historiakuvan vuoksi. Itseäni viehätti varsinainen tuotevalikoima enemmän, joten vaihteeksi kevennyksenä muotikuvia. (Ottamatta kantaa tuolloiseen turkistuotantoon. Nyt vasta huomasin, että vanhaan blogitekstiini Kauanko turkiseläimet ovat olleet tarhoissa? oli jätetty kommentiksi linkki lehtiartikkeliin, jossa mahdollisesti ensimmäiseksi turkistarhaajaksi Suomessa esitelty mies aloitti toimintanta 1900-luvun  ensimmäisellä vuosikymmenellä.)P: S.…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi TammistoOlen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Karunan vanha puukirkko sai syntynsä (voit lukea siitä ja muuta mielenkiintoista kirkon varhaisvaiheista täältä: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/09/naimakauppoja-ja-kiistaa-papin.html ). Mutta miten tuo pyhäkkö päätyi nykyiselle paikalleen Helsingin Seurasaareen? Siihen tarinaan tahdomme nyt katseemme kohdistaa, varsinkin kun tänä vuonna tulee täyteen 110 vuotta kirkon muutosta. Laitoin tähän juttuun tekstin pituuteen nähden runsaasti…

Lue lisää