Fyren 47/1902Olin muokkaamassa otsikkoa alkamaan sanalla "historiantutkimusta", mutta rajaus ei päde, sillä ensimmäisenä linkitettävänä on Simon Chapmanin biologian alan väitöskirja Context-dependence of grandmother effects & selection on post-reproductive life. Sitä en olisi huomannut ollenkaan ilman Turun yliopiston tiedotteen otsikointia Olosuhteet vaikuttavat isoäitien hyödyllisyyteen ja eliniän evoluutioon. Lainaus:Väitöskirjassaan Chapman tutki 1700- ja 1800-lukujen suomalaisia seurakuntarekistereitä. Näihin kirjatuista…

Lue lisää

 Kirjaston uutuuslistassa osui silmiin Tapiolan aikaisen naapurini nimi. Hän oli toimittanut isänsä Juhani Pohjanmiehen (1893-1959) jäämistöstä löytyneen käsikirjoituksen Risto Kustaanpoika, lukkarikoululainen kuvitetuksi ja jossain määrin kommentoiduksi kirjaksi, jonka tietenkin lainasin.Hannele Pohjanmiehen mukaan käsikirjoitus on 1950-luvun alusta. Vaikka nimet on pääosin muutettu, kyseessä on totuutta esittävä muistelma 17-vuotiaana Lempäälästä Helsinkiin tulleen nuoren miehen kolmesta vuodesta 1911-1914.…

Lue lisää

Harald Catani. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0Viikonloppuna Pekka Sauri jakoi Twitterissä ylläolevan Helsingin kaupunginmuseon kuvan "Lentonäytös, venäläinen sotilaslentokone nousussa Töölönlahden pohjukassa. 19.5.1912" ihmetellen "Mihinkähän kone laskeutui?" Saaaden vastaukseksi m.m. kuittauksen "Seuraavalle tontille..." Minä olin tylsimys ja kiinnostunut lähiympäristöstöni historiasta. joten kaivoin digitoiduista lehdistä esiin lentäjän nimen (Utotschkin), aiemman esiintymisen (Viipurin Neitsytniemen  kentällä), lentokoneen merkin (Farman) ja Hesarin 21.5.1912 julkaiseman…

Lue lisää

Turun museokeskus sai loppuvuodesta 2019 lahjoituksena taiteilija Kalle Akkolan teoksia ja Kupittaan Savi Oy:n keramiikkaesineistöä, jotka täydentävät kokoelmia paitsi turkulaisen taiteen myös muotoilun ja teollisuushistorian näkökulmasta. Kalle Akkola: Lakko Kupittaan Saven tehtaalla,  1928, öljy kankaalle. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. Kalle Akkola  Turkulainen taiteilija Kalle Akkola (1900–1967), syntyjään Karl Keihäs, oli turkulaisen kivityömiehen Karl Edvard…

Lue lisää

Mikä on valheiden hinta? Tämä on kysymys, jolla Jared Harrisin näyttelemä ydinfyysikko Valeri Legasov aloittaa kertarysäyksellä ilmiöksi nousseen Chernobyl-minisarjan (2019). Sarja käsittelee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta huhtikuussa 1986 sekä katastrofin jälkipyykkiä. Tosipohjainen ydinfyysikko Valeri Legasov (Jared Harris) on ylistetyn Chernobyl-sarjan keskushahmo. Sarjan aloittavassa monologissa Legasovin hahmon pahin pelko ei ole, että yksittäistä valhetta erehdytään pitämään totuutena. Pahempaa…

Lue lisää

Finnassa on Turku-kuvien digitointihankkeen myötä julkaistu Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia Ruissalon yleisen käytävän uimalasta 1900-luvun alkupuoliskolla.Uimalaitos käsitti kaksi allasta, suuremman miehille ja pienemmän naisille. Niinpä tytöt käyvät uimakoulua pienemmällä puolella...ja pojat suuremmalla.Vaan hauskaa on vedessä ollut yhtä kaikki. Tässä polskitaan ja poseerataan naisten puolella...ja tässä miesten puolella.Uimahyppytorni oli molemmilla puolilla, tässä hypätään miesten puolella.Eskil Hinderssonin…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

They shall grow not old, as we that are left grow old: Age shall not weary them, nor the years condemn. At the going down of the sun and in the morning We will remember them. Ensimmäisen maailmansodan muisto poikkeaa merkittävästi toisen maailmansodan vastaavasta. Siinä missä toinen maailmanpalo tuotti sankaritarinoita, ensimmäinen loi lähinnä uhreja. Se…

Lue lisää

Osallistun liikunnan edistämiseen liittyvään keskusteluun tutkimalla kuntoliikuntajärjestöjen toimintaa ja niiden tuottamien kampanjamateriaalien sisältöjä vuosien 1941–2010 väliseltä ajalta. Teen näkyväksi sitä, mitä nämä järjestöt ovat tehneet liikunnan edistämisen saralla ja millaista mielikuvaa ne ovat liikunnasta ja liikkumattomuudesta pyrkineet suomalaisille välittämään.

Lue lisää

Oscarit ovat jälleen ovella. Elokuvapalkintoja on maailma täynnä, mutta niistä Oscarit ovat yhä seuratuimmat ja siteeratuimmat. Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenet saavat kunnian nostaa keskuudestaan yhdet suoritukset vuoden parhaiksi. BlacKkKlansman teki Spike Leestä viimein Oscar-ehdokkaan. Universal Pictures. Kuten kulttuurialan palkintokisoissa on tapana, parasta työtä valittaessa ei kiinnitetä huomiota vain työn laatuun vaan myös aiheen koettuun tärkeyteen. Tässä…

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Lue lisää

Facebook Twitter Kirjoittanut Annastiina Mäkilä Masennuksen lähihistorian tutkimuksessa turhauttavinta on asioiden määrittelyn moninaisuus. Kulttuurihistorian alan väitöskirjatutkimuksessani lähden liikkeelle kysymällä, mitä masennus tarkoitti Turun yliopiston lääketieteen ja psykologian opetuksessa 1900-luvun lopulla. Voidakseni vastata tähän kysymykseen, olen joutunut etsimään vastauksia myös paljon laajempiin kysymyksiin mielen toiminnan määrittelyistä aina psykologian ja psykiatrian tieteellisiin eroihin. Metsän näkeminen puilta on…

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]

Lue lisää

Ilicin ja Leinartin toimittama teos on metodologisesti avartava ja valaiseviin esimerkkeihin hyvin kytketty paketti samaan aikakauteen ja tematiikkaan liittyvistä, mutta näkökulmiltaan ja kysymyksiltään erilaisista tutkimuksista. Ajoittaisesta toistosta huolimatta teoksen monitieteinen ja ongelmakeskeinen ote miellyttää ja sitä voi suositella varauksetta niin historioitsijoille kuin muillekin muistitietoa hyödyntäville tutkijoille.

Lue lisää