Aamun Hesarissa - ainakin verkossa - julkaistiin Unto Hämäläisen essee Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan. Hämäläinen oli Pasilan kirjastossa silmäillyt "kymmenkunta viime vuosina ilmestynyttä Suomen historian yleisteosta" toivoen/uskoen löytävänsä niistä tietoa "niistä suomalaisista, jotka joutuivat Stalinin vainojen kohteeksi 1930-luvulla Neuvostoliitossa". Mutta useimmissa ei ollut mitään tietoa aiheesta.Kuva Lionel…

Lue lisää

Rosa Wilhelmina syntyi 4.5.1849 Turussa. Hän oli noin viisivuotias kun perhe muutti Maarian seurakunnan puolelle Metsämäen tilalle, jossa isänsä Gustaf Ahlman kuoli 16.8.1869 jättäen puoliorvoiksi 7 lasta (RK 1864-70 s. 87)Naisten Ääneen 8/1909 kirjoittanut A. A. ei kerro vuosilukuja vaan kertoo jatkosta sanoinOllen maanviljelijän tytär tutustui hän jo vallan nuorena maalaisväestöön ja sen harrastuksiin. Lahjakkaana…

Lue lisää

Koira ja sotilas leikkivät sotakoirien toipilaskodissa, jossa rintamalla olleita koiria koulutetaan ennen kuin ne lähetetään jälleen sotatoimiin. 31.8.1944, Harlun seutu. Kuva: SA-kuva. Pari viikkoa ennen jatkosodan loppua otetussa valokuvassa leikkivät saksanpaimenkoira ja sotilas. Koira makaa maassa puoliksi selällään, puoliksi kyljellään, ja se näyttää painivan sen puoleen kumartuneen sotilaan kanssa. Vaikka sotilaan kasvoja varjostaa lakki, näkee…

Lue lisää

Eilen Kansalliskirjaston digitointeja käyttäessäni huomasin hakuliittymässä kutsuvan linkin Kokeile uutta Nimiapuria! Testasin (tietenkin) omalla sukunimelläni.Mistään maagisesta laitteesta ei näytä olevan kyse. Uudesta Suomettaresta 1869-1907 oli löytynyt vain J. Kyläkoski, joka enemmän kuin todennäköisesti on mummoni isä Jalmari Kyläkoski. Ainakin häntä näyttivät käsittelevän kaikki hakutulokset, joita apuri tuotti käytännössä helposti muutenkin kirjoitettavalla haulla "J Kyläkoski"~3.En muista olenko jaksanut 1920-luvun…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

They shall grow not old, as we that are left grow old: Age shall not weary them, nor the years condemn. At the going down of the sun and in the morning We will remember them. Ensimmäisen maailmansodan muisto poikkeaa merkittävästi toisen maailmansodan vastaavasta. Siinä missä toinen maailmanpalo tuotti sankaritarinoita, ensimmäinen loi lähinnä uhreja. Se…

Lue lisää

Osallistun liikunnan edistämiseen liittyvään keskusteluun tutkimalla kuntoliikuntajärjestöjen toimintaa ja niiden tuottamien kampanjamateriaalien sisältöjä vuosien 1941–2010 väliseltä ajalta. Teen näkyväksi sitä, mitä nämä järjestöt ovat tehneet liikunnan edistämisen saralla ja millaista mielikuvaa ne ovat liikunnasta ja liikkumattomuudesta pyrkineet suomalaisille välittämään.

Lue lisää

Oscarit ovat jälleen ovella. Elokuvapalkintoja on maailma täynnä, mutta niistä Oscarit ovat yhä seuratuimmat ja siteeratuimmat. Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenet saavat kunnian nostaa keskuudestaan yhdet suoritukset vuoden parhaiksi. BlacKkKlansman teki Spike Leestä viimein Oscar-ehdokkaan. Universal Pictures. Kuten kulttuurialan palkintokisoissa on tapana, parasta työtä valittaessa ei kiinnitetä huomiota vain työn laatuun vaan myös aiheen koettuun tärkeyteen. Tässä…

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]

Lue lisää

Ilicin ja Leinartin toimittama teos on metodologisesti avartava ja valaiseviin esimerkkeihin hyvin kytketty paketti samaan aikakauteen ja tematiikkaan liittyvistä, mutta näkökulmiltaan ja kysymyksiltään erilaisista tutkimuksista. Ajoittaisesta toistosta huolimatta teoksen monitieteinen ja ongelmakeskeinen ote miellyttää ja sitä voi suositella varauksetta niin historioitsijoille kuin muillekin muistitietoa hyödyntäville tutkijoille.

Lue lisää

Tässä on Vantaanjoki-tietäjille kaksi postikorteiksi painettua kuvaa, joiden tarkempi paikantaminen ei ainakaan itselleni ole aivan helppoa - tekstien mukaan molemmat ovat kuitenkin Vantaanjoelta, toinen Helsingin Malmilta ja toinen Nurmijärveltä. Toinen korteista on painettu Leipzigissä ja toinen Hampurissa, oletettavasti 1900-luvun alussa.  Helsinki-Helsingfors. Malm. Wanda Å. Union postale universelle. Kunstanstalt Theodor Eismann, Leipzig. Malmille sijoitetussa kuvassa näkyy keskiössä olevan…

Lue lisää