Tänään pitää erinäisten kuukausien tauon jälkeen reissata Jyväskylään junalla. Siinä määrin ruosteessa, että on hyvä tarkistaa ohjeet. Valtionrautatiethän eivät käytäntöjään paljon muuttele, joten heinä-elokuun 1909 Suomen matkailijayhdistyksen aikataulukirja varmaan sopii tiedonlähteeksi.Asemien odotussalit pidetään avoinna tuntia ennen niitten junien tuloa ja lähtöä, joissa matkustajia kuljetetaan. Piletinmyynti alkaa asemilla kaupungeissa tuntia ja maalla vähintään puolta tuntia sekä päätetään 3…

Lue lisää

Samassa Helsingin Kaiussa 31/1913 kuin taannoin esittelemäni satavuotiaan leskirouvan  kuva oli toinenkin iäkäs nainen. Hänestä en löytänyt toisaalta lisätietoa, mutta sehän ei ole naisen itsensä vika."92 vuotias korteista ennustaja Matrona Makkonen Soanlahdelta, joka ennen oli paljon käytetty povari. Korkeasta ijästään huolimatta tuntee hän vielä varsin hyvin kortinsilmät. Hän kulkee kylästä kylään tulevia asioita ennustelemassa. Varsinkin…

Lue lisää

Anu KoskivirtaHistoriallinen kriminologia on menneisyyden rikosten, rikosmäärittelyjen, rikollisuuden ja rangaistusten tutkimusta, joka hyödyntää historiallisia alkuperäislähteitä ja lähitieteiden teorioita (Matikainen 2000). Käsitteen toi suomalaiseen tutkimuskenttään historioitsija Heikki Ylikangas (s. 1937) tutkimusmonisteessaan Väkivallanaallon synty – puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla (1973). Humboldt-stipendiaattina Länsi-Saksan yliopistoissa tutkimustaan valmistanut Ylikangas loi teoksensa aluksi katsauksen saksalaiseen historiallisen kriminologian tutkimusperinteeseen. Hän juonsi alan juuret…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto HERMAN ITÄNEN (1842-1921)Herätysliikkeittemme kehtona pidetään usein Kalannin Santtion kylää ja sieltä 1700-luvun puolivälissä alkanutta herätystä. Sen lipunkantajana on toiminut seudulla myös rukoilevainen herätysliike. Nyt luomme kuitenkin katsauksen mieheen, jota on pidetty yhtenä viimeisistä merkittävistä rukoilevaisista Kalannissa. Hän itse ei voinut kehenkään katsahtaa, sokea kun oli, mutta siihen nähden hänen maineensa, tietonsa ja…

Lue lisää

Ote Signe Branderinotoksesta 1907Helsingin kaupunginmuseoCC-BYNuorten toverin lukijoilta kysyttiin numerossa 4/1920 Onko vahingoksi käydä elävissä kuvissa? Vastaukset esitettiin numerossa 6/1920On. Etkö ole huomannut, kun tulet sieltä? Ensin: silmiäsi pakoittaa. toiseksi: rahat ovat menneet, ja mikä pahinta, olet saanut sielusi syvyyteen huonoja ajatuksia. Kotona voit vielä kiusata muita tekemällä kaikenlaisia Chaplin eleitä. Siis, se on vahingoksi. Minä puolestani…

Lue lisää

Myyjiä 1931Suomen rautatiemuseoCC BY-NC-SA 4.0Nykyajan junassa, linja-autossa tai lentokoneessa osa äänimaailmaa on ärsyttävästi toistuvat kuulutukset. Keskustelua ja erityisesti puheluita katsotaan pahalla, puhumattakaan idiooteista, jotka eivät käytä kuulokkeita pelatessaan tai kuunnellessaan mediasisältöä. Toivottavasti tämä todellisuus tallentuu jonnekin.Tiituksen eli Ilmari Kivisen vuonna 1923 ilmestynyt kirja Herra Kenonen matkoilla. Eräitä hänen elämyksiään maaseuduilla ja kaupunkipaikoissakin Kertonut yhteiskoululainen Napoleon Bonaparte Kenonen  on…

Lue lisää

Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…

Lue lisää

Pari päivää sitten sukututkijoiden ryhmässä jaettiin kuva Helsingin kastelistasta, jossa joulukuussa 1895 oli vastasyntyneen etuniminä selvällä suomella Jumalan Parannus. Keskustelussa tuotiin esiin minulle jo tuttu Muista Siveys Kyläkoski, mutta myös monia muita kuten perhe, jonka lapset olivat Elä Aina Ilona, Aina Varma Kaisa ja Jopa Artturi Tuli, pitkän elämän elänyt Aina Tuska Vaiva, Kokkolassa heinäkuussa 1898 kastettu…

Lue lisää

Kansalliskirjasto jakoi FB:ssä pari päivää sitten helsinkiläisen Turkkuri A. N. Lahtisen 1909-1910 kuvaston sen kannen historiakuvan vuoksi. Itseäni viehätti varsinainen tuotevalikoima enemmän, joten vaihteeksi kevennyksenä muotikuvia. (Ottamatta kantaa tuolloiseen turkistuotantoon. Nyt vasta huomasin, että vanhaan blogitekstiini Kauanko turkiseläimet ovat olleet tarhoissa? oli jätetty kommentiksi linkki lehtiartikkeliin, jossa mahdollisesti ensimmäiseksi turkistarhaajaksi Suomessa esitelty mies aloitti toimintanta 1900-luvun  ensimmäisellä vuosikymmenellä.)P: S.…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi TammistoOlen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Karunan vanha puukirkko sai syntynsä (voit lukea siitä ja muuta mielenkiintoista kirkon varhaisvaiheista täältä: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/09/naimakauppoja-ja-kiistaa-papin.html ). Mutta miten tuo pyhäkkö päätyi nykyiselle paikalleen Helsingin Seurasaareen? Siihen tarinaan tahdomme nyt katseemme kohdistaa, varsinkin kun tänä vuonna tulee täyteen 110 vuotta kirkon muutosta. Laitoin tähän juttuun tekstin pituuteen nähden runsaasti…

Lue lisää

Eilen esittelemäni Cecilia von Schantzin (o. s. Pippingsköld) tytär Hedvig von Schantz syntyi Raisiossa 1865 ja menetti isänsä 7-vuotiaana. Tiedot nuoruudestaan keskittyvät siluettien leikkaukseen:... pikku Hedvig jo hyvin aikaisin niin pian kuin sormet pystyivät saksia pitelemään yritti paperille leikata lapsellisia näkemyksiään. Sakset olivat hänen rakkain seuransa ja milloin vain sattui sopivaa paperia saatavilla olemaan tyttönen väsymättä…

Lue lisää

 Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…

Lue lisää

Perinteiseen tapaan (aik. 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2014, 2013, 2011) blogissa huomioidaan isänmaan itsenäisyyden juhlapäivä listaamalla edellisen itsenäisyyspäivän jälkeen löytyneitä opinnäytteitä Suomen itsenäisyyden ajasta (lopettaen epämääräisesti bloginpitäjän lapsuus-/nuoruusvuosiin).Autonomiasta itsenäisyyteenIsotalo, Kimmo: Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi : suomalainen jääkiekkoilu liikunta- ja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänäTurunen, Risto: Shades of Red. Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from…

Lue lisää

Ensi perjantaina olen puhumassa Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa digitoiduista arkistoaineistoista käyttäjänäkökulmasta. Ettei esitys olisi mutuilua testailin eilen aamulla pitkästä aikaa Elkaa, josta putkahti esiin Kokemäen valokuvia ja metatietojen vertailun toivossa siirryin Finnaan, minkä jälkeen esityksen teko unohtuikin sitten pariksi tunniksi. Totesin Twitteriin "Haku @Finnafi paljasti @SatakunnanMuseo digitoinneen yli tuhat kuvaa Kokemäeltä. Toistaiseksi olen klikannut "Ota yhteyttä" vasta kahdesti, mutta…

Lue lisää

Velikullassa 22/1902 esiteltiin syksyn taidenäyttelyä usein kuvin.

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoVanha pastori istuu junassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä hän matkustaa usein. Tänäkin vuonna hän on ehtinyt ennen tätä lokakuun alun lauantaita käydä liki 60 paikkakunnalla. Onko matkapäiviä kertynyt 100 vai enemmän, kuka tietää, laskut ovat menneet sekaisin jo aikaa sitten. Evankelista ystäväkansaa on ympäri maan, ja liikkeen johtajalla on velvoitteensa sitä…

Lue lisää

Mitä yhteistä on kahdella rakastamallani sisätilalla: Kansallisarkiston vanhalla tutkijasalilla ja Kansalliskirjaston Rotundalla? Molemmat ovat saman arkkitehdin suunnittelemia. Jos tämän olen aiemmin kuullut tai ymmärtänyt, niin ei ole pysynyt mielessä. Jospa nyt?Olin eilen Helsingin kaupunginmuseon tilaisuudessa, jossa juhlistettiin jo vuosi sitten ilmestynyttä Teppo Jokisen kirjaa Arvorakennusten arkkitehti. Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Tutkimustyötä kirjaan ovat tehneet myös…

Lue lisää

Tietokonetta siivotessani löysin promon Browse over one million newly digitized images from Yale’s Beinecke Library. Sen siirtämistä paikasta toiseen järkevämpää oli testata tarjottua aineistoa tutulla kokeella eli sanalla Finland. Tuloksia oli kolmisenkymmentä, enimmäkseen karttoja 1600-luvulta 1900-luvulle.Ryhmään muut kuului Romanov Collectionin Album 2 ajoituksella 1912-13. Haku tarttui siihen, sillä valokuva-albumin kaksi sivua oli nimetty "Ashore, in…

Lue lisää

Ydinjätteiden kohtalon pohdinnan yksi aikanaan repäisevä idea on ollut perustaa atomipapisto huolehtimaan siitä, että tulevaisuuden ihmiset jättävät loppusijoituslaitoksen rauhaan vähintään kymmeneksi tuhanneksi vuodeksi. Ehdotusta kehitteli semiootikko Thomas Sebeok 1980-luvun alussa. Kuvassa on nykyajan etäinen, leikillinen vastine atomipapistolle eli IAEA:n pääjohtaja Rafael Mariano Grossi seurueineen vierailulla Onkalossa vuoden 2020 lopulla. IAEA Imagebank. Kuva: TVO / Tapani…

Lue lisää

Helsingissä on tunnetusti Lenininpuisto, mutta paljon vähemmän on puhuttu siitä, että Kulosaaressa on Eugen Schaumanin puisto. Ensiksi mainittua nimeä toistuvasti kauhistellaan ja sen muuttaminen usein tuodaan esiin sosiaalisessa ja muussa mediassa. Konkreettisesti puiston nimi on väännetty irti sisäänmenoportista, mutta toisaalla nimestä halutaan pitää kiinni. Esimerkiksi Ylen jutussa 2017 todetaan, että kaupungin paikannimiä muutetaan vain kun niistä on konkreettista…

Lue lisää