Ulrika Katarina syntyi 13.7.1846 Rantasalmella Ahvensalmen kylässä talonpojan pojan Matts Henrik Partasen (s. 1821) ja Brita Caisa Immosen (s. 20.12.1820) tyttäreksi. Hän lähti kotitalostaan 1865, kun sai muuttokirjan Kontiolahdelle, jossa meni naimisiin.Ilmeisesti avioliitto ei kestänyt kovin kauaa, sillä Lastensuojelulehdessä 11/1929 julkaistussa muistokirjoituksessa kerrotaan Ulrika Katarinan toimineen taloudenhoitajana useissa suurissa säätyläisperheissä ennenkuin solmittuaan avioliiton tehtailijan ja kauppiaan N.…

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Olen asunut melkein kolme vuotta Hesperiankadulla, mutta Hesperianpuiston historiaan tutustuminen on vielä alkutekijöissään. Mieleen tulee ravintola ja varhaiset venetsialaiset.Joitakin vuosia venetsialaisten jälkeen ravintolan palvelusväen asuntolana toiminut rakennus luovutettiin kaupungin rahatoimikamarin toimesta ilmaiseksi raittiusyhdistys Rauhan käyttöön, kun seuran puheenjohtaja tohtorinrouva E. Nordqvist oli tätä pyytänyt. Rauhan toiminta ei ollut kovin aktiivista, joten muutaman vuoden kuluttua samaa mökkiä…

Lue lisää

Tämän vuoden alussa on ehtinyt painokoneeseen 101 sarjakuvaa Suomesta, johon on tallennettu vuodenvaihteessa Oulun taidemuseossa esillä olleet teokset.Sarjakuva kullekin itsenäisyyden vuodelle ei ole freesein mahdollinen idea enkä tarttunut kirjaan suurella innolla. Mutta luin sen kerralla ja mielenkiinnolla. Joka sivulla oli eri vuoden lisäksi eri taiteilija, joiden lähestymiskulmat vuoteensa vaihtelivat mukavasti. Samoin kuin tietenkin piirros- ja…

Lue lisää

Eräs porvoolainen rouva Thella Frankenhaeuser on toiminut 1900-luvun alkupuolella tällasena pitsimesenaattina Rauman pitsille, kertoo Thorstöm. Hän sekä taloudellisesti tuki nyplääjiä että vei heidän pitsejään ihan Helsinkiin Stockmannille myyntiin ja sitä kautta edisti raumalaista pitsinnypläysperinnettä. (Yle 2010)Thella Frankenhaeuser? Hän syntyi Viipurissa 1853 kauppaneuvos Paul Wahlin ja vaimonsa Therese von Seckin tyttäreksi. Naisten ääneen 7/1923 kirjoittaneen Ellinor…

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

Kun vuoden ensimmäisenä päivänä selvisi, että ainakin tämän vuoden ajan saamme kotikoneilta selata 1920-luvun digitoituja lehtiä, ei tullut mieleen, että jaksoon mahtuu lempparikirjailijani Hilja Valtosen tuotannon aloitus. Sattumalta osui sentään hakuun yksi Suomen kuvalehdessä julkaistu novelli ja näin sain kimmokkeen kartoitukseen. Jonka tuloksista jätin huomiotta kaiken kritiikin.Ensinnäkin, jos joku vielä kuvittelee, että kirjojen myynti kirjailijoilla…

Lue lisää

Viime kesäkuussa mutisin, että Doriassa olisi ihana nähdä hakutuloksissa tekstiotteita. Ja kas, ne ovat sinne ilmestyneet! Eli voisivat olla muissakin samaa teknistä ratkaisua käyttävissä julkaisuarkistoissa? Olisivatpa...Samaisessa tekstissä ihmettelin ratkaisua sijoittaa Sotakorkeakoulun diplomitöitä Kansallisarkiston digitaaliarkistoon. Tuolloin avaamani työt olivat niin vanhoja, että ne olivat käsinkirjoitettuja, joten ajattelin tämän jotenkin selittävän sijoituspaikan. Maanpuolustuskorkeakoulun opinnäytteethän ovat Doriassa.Mutta, mutta.…

Lue lisää

Tämä "Sotakuva Ateneumista" Fyrenin numerossa 11/1904 herätti kiinnostukseni. Mukana ei ollut otsikon lisäksi muuta tekstiä, mutta sitähän löytyy sanomalehdistä Lahden lehti 5.3.1904 tiivisti tiedon näin:Myrsky Ateneumissa. Eräs lähettäjä Hels. Postenissa kertoo m. m.: Ateneumin maalariatelierit ovat luovutetut oppilaiden, molempain sukupuolisten opinnolta varten ja yhteisesti siellä on opintoja harjotettava. Joku aika sitten tahtoivat miespuoliset oppilaat ottaa…

Lue lisää

Olga Maria Selin synnytti keväällä 1893 Turussa naimattomana tyttären ja menetti tämän kolmen kuukauden ikäisenä kuolemalle (Aura 10.10.1893). Onko sama Olga Maria Selin Turussa 19.3.1895 syntyneen Uuno Wilhelm Lehtisen äiti ja vuonna 1919 kihlautuneen (ÅU 28.12.1919) Sikri Lehtisen äiti? Uunon ja Sikrin isä oli polttimomestari Henrik Vilhelm Lehtinen, joka menetti aiemman vaimonsa maaliskuussa 1889 (Aura 17.3.1889).Olga…

Lue lisää

En muista aikaa, jolloin en olisi tiennyt olevani "härkä". Amerikkalainen lastenlehti St. Nicholas yhdisti tähtikuviot kuukausiin vuonna 1873. Mutta kauanko Suomessa on puhuttu horoskooppimerkeistä?Varhaisimmat sanomalehtiesiintymät sanalle horoskooppi viittaavat ennustusvälineeseen tai ennusteeseen:... tulevaisuuden kuva joka nähtävästi viikinkien horoskoopissa (ennustuspeilissä) kangastaa... (Aura 1.1.1889)... kun kerran olemme ottaneet tulevaisuuden "horoskoopin" käteemme, katsokaamme miksi väkiluku voi nousta sadan vuoden päästä…

Lue lisää

Hapuillessani täksi vuodeksi avattujen 1921-1929 lehtidigitointien parissa löysin Nuorten Toverista vuonna 1924 (numeroissa 9, 11, 12-13, 14-15) Laura Harmajan kertomuksen Keräilijä, joka fiktion muodossa on kuvaus sukututkimuksen aloittamisesta.Alkurepliikissä päähenkilö Jorma puuskahtaa "Miksei sitä yhtä hyvin meikäläinen voisi saada selville esivanhempiaan kuin ne, joilla muka on »Jumalan antamat nimet»." Jokaisen sukututkimusoppaan mukaisesti hän aloittaa kuulustelemalla äitiään,…

Lue lisää

Projekt Runebergin vastuuhenkilö Lars Aronsson nosti FB-päivityksessään esiin Tukholmassa Venäjän edustajana vuosina 1914-1917 olleen Anatoli Nekljudovin ajatuksia  kirjassa Diplomatic Reminiscences before and during the World War, 1911-1917. Kirjan tekstit ilmestyivät vuonna 1920 ja Suomen ruotsinkielisissä sanomalehdissä oli siitä lyhyitä juttuja.Mutta ne eivät kiinnittäneet huomiota alaviitteeseen kuten Aronsson.... the Finns proper, half savage only two centuries ago, were at first…

Lue lisää

Kun aikanaan ihastelin Maanraivaajia, en kiinnittänyt mitään huomiota elämänkertojen toimittajaan Jaakko Nikkiseen. Törmäsin nimeensä tuoreissa Gutenberg-digitoinneissa ja havaitsin Wikipedia-sivunsa, ja KirjaSammon kirjailijasivun varsin köyhiksi, joten innostuin keräämään lisätietoa. Miehestä täytyy olla Laihian paikallishistoriassa mainintoja, mutta pitäydyin verkkolähteissä.SSHY:n digitoimien kirkonkirjojen perusteella voi sanoa, että Laihialla 1.10.1884 syntyneen Jaakko Villiamin vanhemmat ovat Isokylän Nikkisen talollinen Matti Jaakonpoika ja vaimonsa Susanna…

Lue lisää

FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]

Lue lisää

Ilicin ja Leinartin toimittama teos on metodologisesti avartava ja valaiseviin esimerkkeihin hyvin kytketty paketti samaan aikakauteen ja tematiikkaan liittyvistä, mutta näkökulmiltaan ja kysymyksiltään erilaisista tutkimuksista. Ajoittaisesta toistosta huolimatta teoksen monitieteinen ja ongelmakeskeinen ote miellyttää ja sitä voi suositella varauksetta niin historioitsijoille kuin muillekin muistitietoa hyödyntäville tutkijoille.

Lue lisää

Tässä on Vantaanjoki-tietäjille kaksi postikorteiksi painettua kuvaa, joiden tarkempi paikantaminen ei ainakaan itselleni ole aivan helppoa - tekstien mukaan molemmat ovat kuitenkin Vantaanjoelta, toinen Helsingin Malmilta ja toinen Nurmijärveltä. Toinen korteista on painettu Leipzigissä ja toinen Hampurissa, oletettavasti 1900-luvun alussa.  Helsinki-Helsingfors. Malm. Wanda Å. Union postale universelle. Kunstanstalt Theodor Eismann, Leipzig. Malmille sijoitetussa kuvassa näkyy keskiössä olevan…

Lue lisää