Pyrkijä 5/1939Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto jakoi eilen FB:ssä oheisen etiketin "Ruuansulatusta edistävä Suklaa-valmiste Tri Julius Friskin reseptin mukaan"/"Ulostava suklaa-juoma Tri Julius Friskin reseptin mukaan", jolle heillä ei ollut ajoitusta. Arvasin, että Kansalliskirjaston digitoinnit tarjoavat lisätietoa, joten tein perinteisen hutkimuksen.Ensinnäkin - yllätyksekseni - Julius Frisk ei ollut kansainvälinen suuruus vaan suomalainen lääkäri. Aution ylioppilasmatrikkelin mukaan Frisk syntyi Kuopiossa…

Lue lisää

Ensi perjantaina olen puhumassa Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa digitoiduista arkistoaineistoista käyttäjänäkökulmasta. Ettei esitys olisi mutuilua testailin eilen aamulla pitkästä aikaa Elkaa, josta putkahti esiin Kokemäen valokuvia ja metatietojen vertailun toivossa siirryin Finnaan, minkä jälkeen esityksen teko unohtuikin sitten pariksi tunniksi. Totesin Twitteriin "Haku @Finnafi paljasti @SatakunnanMuseo digitoinneen yli tuhat kuvaa Kokemäeltä. Toistaiseksi olen klikannut "Ota yhteyttä" vasta kahdesti, mutta…

Lue lisää

Velikullassa 22/1902 esiteltiin syksyn taidenäyttelyä usein kuvin.

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoVanha pastori istuu junassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä hän matkustaa usein. Tänäkin vuonna hän on ehtinyt ennen tätä lokakuun alun lauantaita käydä liki 60 paikkakunnalla. Onko matkapäiviä kertynyt 100 vai enemmän, kuka tietää, laskut ovat menneet sekaisin jo aikaa sitten. Evankelista ystäväkansaa on ympäri maan, ja liikkeen johtajalla on velvoitteensa sitä…

Lue lisää

Mitä yhteistä on kahdella rakastamallani sisätilalla: Kansallisarkiston vanhalla tutkijasalilla ja Kansalliskirjaston Rotundalla? Molemmat ovat saman arkkitehdin suunnittelemia. Jos tämän olen aiemmin kuullut tai ymmärtänyt, niin ei ole pysynyt mielessä. Jospa nyt?Olin eilen Helsingin kaupunginmuseon tilaisuudessa, jossa juhlistettiin jo vuosi sitten ilmestynyttä Teppo Jokisen kirjaa Arvorakennusten arkkitehti. Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Tutkimustyötä kirjaan ovat tehneet myös…

Lue lisää

Tietokonetta siivotessani löysin promon Browse over one million newly digitized images from Yale’s Beinecke Library. Sen siirtämistä paikasta toiseen järkevämpää oli testata tarjottua aineistoa tutulla kokeella eli sanalla Finland. Tuloksia oli kolmisenkymmentä, enimmäkseen karttoja 1600-luvulta 1900-luvulle.Ryhmään muut kuului Romanov Collectionin Album 2 ajoituksella 1912-13. Haku tarttui siihen, sillä valokuva-albumin kaksi sivua oli nimetty "Ashore, in…

Lue lisää

Ydinjätteiden kohtalon pohdinnan yksi aikanaan repäisevä idea on ollut perustaa atomipapisto huolehtimaan siitä, että tulevaisuuden ihmiset jättävät loppusijoituslaitoksen rauhaan vähintään kymmeneksi tuhanneksi vuodeksi. Ehdotusta kehitteli semiootikko Thomas Sebeok 1980-luvun alussa. Kuvassa on nykyajan etäinen, leikillinen vastine atomipapistolle eli IAEA:n pääjohtaja Rafael Mariano Grossi seurueineen vierailulla Onkalossa vuoden 2020 lopulla. IAEA Imagebank. Kuva: TVO / Tapani…

Lue lisää

Helsingissä on tunnetusti Lenininpuisto, mutta paljon vähemmän on puhuttu siitä, että Kulosaaressa on Eugen Schaumanin puisto. Ensiksi mainittua nimeä toistuvasti kauhistellaan ja sen muuttaminen usein tuodaan esiin sosiaalisessa ja muussa mediassa. Konkreettisesti puiston nimi on väännetty irti sisäänmenoportista, mutta toisaalla nimestä halutaan pitää kiinni. Esimerkiksi Ylen jutussa 2017 todetaan, että kaupungin paikannimiä muutetaan vain kun niistä on konkreettista…

Lue lisää

Vasta kesän luku-urakoinnissa huomasin Historiallisessa aikakauskirjassa vuonna 1907 julkaistun artikkelin "Then Swänska Argus" varhaisemman vapaudenajan kuvaajana. Then Swänska Argus ei ollut sanomalehti vaan n.s. moraalinen viikkolehti eikä täten väitöskirjatutkimukselleni suoraan merkityksellinen, mutta 1700-luvun lehdistä kiinnostuneet historiantutkijat ovat niin vähissä, että kirjoittajasta oli syytä ottaa selvää.Ilta Ilona Starck syntyi Luvialla 4.11.1882. Kymmenvuotiaana hän muutti Kokemäelle, jonne isänsä…

Lue lisää

Vuonna 1994 julkaistu Eric Hobswawmin “Äärimmäisyyksien aika. 1914‒1991” on marxilainen historiankirja, jossa analysoidaan 1900-lukua materialistisen näkökulman kautta. Tarkoittaen käsitystä, jonka mukaan taloudelliset olosuhteet muovaavat kansakuntia ja ideologioita. Historia ei olekaan suurmiesten muovaamaa, vaan suurempien ja useimmiten hallitsemattomien voimien.Hobsbawmin keskeisin teesi on, että 1900-luvulla 1800-luvun erilaiset tekniset ja taloudelliset innovaatiot loivat olosuhteet 1900-luvun alun “katastrofin aikaan”…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto  Yksi Suomen viime sodissa menettämistä alueista oli Valamo, tuo kuuluisa luostarisaari Laatokan laineiden keskellä. Nykyisen Suomen puolella sen perintöä jatkaa Heinävedellä sijaitseva Valamon taikka Uuden-Valamon luostari, jonne luostarin munkit sodan jälkeen muodostivat uuden kilvoituspaikkansa. Paljon he saivat otettua mukaansa pakomatkalleen, mutta paljon jäi myös heidän jälkeensä, osa jo ihan suuren kokonsa vuoksi.…

Lue lisää

 "Ennen muinoin ratsastettiin hevosilla. Nytpä tavallisesti teräshepo voittaa."Pioneerikilpapyöräilijämme John Tourunen ja Urheillut kirjakauppias polkivat kuvan miestä rivakammin. (Myönnän pienen fuskauksen, linkitin samat tekstit jo urheilun yhteydessä.)

Lue lisää

"Tämän kauniin puiston luojan, kauppaneuvos Heikki Borgström'in muistoksi on täälle pystytetty yksinkertainen rintakuva."Borgström esillä myös teksteissä Näitä polkuja 1: Naisten Helsinki ja Melkein historiallisella puistokävekyllä.

Lue lisää

"Täällä Alppilassa eli Eläintarhassa, niin kuin sitä myös nimitetään vaikka siinä ei ole yhtäkään villieläintä, tervehtivät osasto ylioppilaita Vapun päivänä lauluilla kevättä terve tulleeksi meille. Eiväthän kaikki mahtuisikaan Kaisaniemeen. Täällä on kaunis näköala, aivan kuin panoraamassa."Alppila mainittiin vappuna 1891 ja toukokuussa 1872. Paikan päällä kävin melkein historiallisella puistokävelyllä.

Lue lisää

"Täällä Seurasaarella on ihana kävellä."Mukava siellä on ollut myös istahtaa katsomaan kesäteatteria, josta syntyi ajatuksiakin.

Lue lisää

"Kesällä voi päästä täältä Hietalahden torilta Seurasaarelle."Seurasaaressa on monien merkki-ihmisten rakennus.

Lue lisää

"Kas tuossa tule tuo äkäinen Murvaksi - koira! Juokse nyt vaan pian pois!""Juokse pois tuon vihaisen Prisse-koiran edestä n:oon 20"Helsingissä eläneestä Eugen Schaumanin koirasta olen kirjoittanut lyhyesti. Toisesta Helsingin koirasta alkoi Henkiä pelastanut matka Pariisiin. Sarjakuva koiraverosta lienee myös Helsingistä. Joskus oli Tukholmassa Koirien veteen heitosta kysymys. Maaseudulle siirtyen: Paimenten koirasta.

Lue lisää

"Hietalahdella on talvella luistinrata."Oli aika, jolloin Suomea luisteltiin maailmankartalle. Yhden helsinkiläisen luistelijan sukutaustasta olen tehnyt hutkimusta.

Lue lisää

"Tässä näet Helsingin tokka. Tämä ei ole semmoinen tokka eli nukki, millä leikittelit nuorempana ollessasi, eikä silkkitokka. Tämä on laivatokka, ainoa laatuansa Suomessa. Isot laivat, jotka ovat tähän otetut korjattaviksi, tulevat kuiville kun vesi pumpataan pois. Silloin voit sinäkin kuivin jaloin astua tokan pohjalla. Korkealle ylöspäin sinun silloin pitää katsoa, jos tahdot nähdä ne esineet,…

Lue lisää

"Ratakatu on nimensä saanut siitä, että siellä ennen oli köysitehdas-rata.""Tokan lähellä on Helsingin köysitehdas. Köydentekiä menee taappäin. Mene sinäkin takaisin siihen paikkaan, josta viimeiseksi tulit."Köysitehdas oli siis kadonnut Helsingin pelin painosten välillä. Samalla suunnalla oli köydenpunomo jo 1700-luvulla, kuten tekstissä Ennen Kustaa III:n sotaa Töölössä eläneitä noteerasin. Mahdollisesti siellä työskenteli myös Ei-mitään-sukua-Schildt.

Lue lisää