Julkaisuseuranta
Perinteiseen tapaan (aik. 2022, 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2014, 2013, 2011) blogissa huomioidaan isänmaan itsenäisyyden juhlapäivä listaamalla edellisen itsenäisyyspäivän jälkeen löytyneitä avoimesti ja digitaalisina saatavilla olevia opinnäytteitä Suomen itsenäisyyden ajasta (lopettaen epämääräisesti bloginpitäjän lapsuus-/nuoruusvuosiin). Linkitys on käsityötä, joten jos joku ei pelitä, suosittelen googlausta.1919. MuseovirastoKelloniemi, Leena: Talon turvasta kansan rikkaudeksi : naudat ja nautaeläintuotanto…
Merkillisyytenä esiteltiin Suomen Kuvalehdessä 23/1919 "Pajalan vanhusten mökki Kuortaneella", josta joku oli lähettänyt toimitukseen ylläolevan valokuvan ja kuvauksen."Eikö tätä mökkiä voisi kutsua uudeksi maailman ihmeeksi sen ratkaisemattoman arvoituksen vuoksi, miten se pysyy koossa? Se sijaitsee Kuortaneen kirkon kylässä ja siinä asuu Pajalan ukko akkoineen. Sanovat olevansa puolivälissä kahdeksattakymmentä. Akka tekee viikon taksvärkkiä tästä asunnosta -…
Ulla Moilanen Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla sijaitsee vuonna 1870 Pierre Bonaparten ampuman lehtimiehen Victor Noirin (1848–1870) hauta. Hautamuistomerkissä Noiria esittää pronssinen patsas, jossa mies on kuvattu selinmakuulla, hattu päästä pudonneena. Monissa matkaoppaissa (esim. Lonely Planet 2015) kerrotun uskomuksen mukaan tietää aviomiestä tai hyvää seksielämää, jos ensin suutelee patsasta huulille ja sen jälkeen asettaa hattuun kukan ja…
Pari vuotta sitten kuulutin lisätietoa stoorista, joka sijoitti Eino Leinon Töölöön ja Hesperiankatujen tienoille. Nyt kesällä luin pitkästä aikaa "korttelikirjaa" Töölöntullin molemmin puolin ja löysin oman korttelini kohdalta (!) samantapaisen muistelman, jonka lähteeksi ilmoitettiin Yrjö Tornivuori (1895-1967). Eikä tässä kaikki, sillä Leinoa huoltanut vossikkakuski Pakarinen oli asunut samassa talossa kuin Tornivuoret."Samassa talossa Yrjö-pojan kanssa asui pika-ajuri…
17.8.2023
Petri KaronenHelsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professorina (1884–1904) ja sittemmin Suomen ja Skandinavian historian professorina aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1911 toiminut Ernst Gustaf Palmén (1849–1919) on yksi 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun merkittävimmistä ja myös poliittisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista historiantutkijoista. Palménin toiminta on saanut kuitenkin huomattavasti vähemmän huomiota osakseen kuin esimerkiksi kollegansa ja läheinen…
Kesällä sain vihdoin ja viimein aikaiseksi käydä läpi Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävän lehtileikekokoelman Töölö-antia, joka jäi suhteellisen vähäiseksi. Yksi hauskimmista osumista - Temppeliaukiolla elämänsä aloittaneelle - oli paikallislehden pätkä vuodelta 1978Yksi alueen huomattavista rakennuttajista oli Lilly Mustonen-Öller, joka jopa henkilökohtaisesti johti rakennustöitä telineiltä. Hän rakennutti Etu-Töölön alueelle kymmenkunta kerrostaloa, joista useat Temppeliaukion tienoille.Lilly Ölleristä ei googlaten…
28.6.2023
Kirjoittanut: Ossi TammistoHEIKKI TIKKANEN (1853-1929)Tällä viikolla viettää evankelinen herätysliike kesäjuhlaansa, Valtakunnallista Evankeliumijuhlaa, Keski-Pohjanmaan Toholammilla. Tänä vuonna viettää myös evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys eli Sley 150-vuotisjuhlaansa. Itse en valitettavasti pääse tuohon kesäjuhlaan osallistumaan, mutta annanpa sille oman panokseni ja lahjani kertomalla teille toholampilaisen evankelisen maallikkosaarnaajan, Heikki Tikkasen (1853-1929) elämäntarinan. Itse asiassa uskon, että siinä…
Kaisa KyläkoskiAlpo Silanderia (1878–1944) kutsuttiin 1920-luvulla useassa yhteydessä “sanomistomme tunnetuimmaksi tutkijaksi”. Siitä huolimatta vuonna 1988 ilmestyneessä ja akateemista historiankirjoitusta edustavassa Suomen lehdistön historian ensimmäisessä osassa todetaan ainoastaan hänen kirjoittaneen “runsaan joukon lehdistöhistoriallisia artikkeleita”. Tässä kirjoituksessa täydennetään näitä kahta lausuntoa kertomalla sekä lehdistöhistoriasta, jota Silander ei kirjoittanut, että lehdistöhistoriasta, jota hän kirjoitti.Kirjoittamisen aloitusAlpo Silander syntyi Haminassa…
Kirjoittanut: Ossi TammistoLARS VIKTOR STRANDSTÉN (1852-1928)"Herran armo rauha ja Siunaus! Isältä Jumalalta! ja Rauha rauhan Ruhtinaaltamme Herralta Jesukselta Kristukselta!!! Olkoon sinun ja minun ja kaikkein armo-lasten kanssa: jotka totuudessa Herran nimeä avuksensa huutavat. Idäs: Lännes: Eteläs: Pohjoises."- kirjeestä Oskar Rajakalliolle 22.3.1924.Jo vuosi sitten olisin halunnut kirjoittaa teille Lars Viktor Strandsténista, Noormarkussa syntyneestä ja Karkussa kuolleesta…
Tänään pitää erinäisten kuukausien tauon jälkeen reissata Jyväskylään junalla. Siinä määrin ruosteessa, että on hyvä tarkistaa ohjeet. Valtionrautatiethän eivät käytäntöjään paljon muuttele, joten heinä-elokuun 1909 Suomen matkailijayhdistyksen aikataulukirja varmaan sopii tiedonlähteeksi.Asemien odotussalit pidetään avoinna tuntia ennen niitten junien tuloa ja lähtöä, joissa matkustajia kuljetetaan. Piletinmyynti alkaa asemilla kaupungeissa tuntia ja maalla vähintään puolta tuntia sekä päätetään 3…
Samassa Helsingin Kaiussa 31/1913 kuin taannoin esittelemäni satavuotiaan leskirouvan kuva oli toinenkin iäkäs nainen. Hänestä en löytänyt toisaalta lisätietoa, mutta sehän ei ole naisen itsensä vika."92 vuotias korteista ennustaja Matrona Makkonen Soanlahdelta, joka ennen oli paljon käytetty povari. Korkeasta ijästään huolimatta tuntee hän vielä varsin hyvin kortinsilmät. Hän kulkee kylästä kylään tulevia asioita ennustelemassa. Varsinkin…
Anu KoskivirtaHistoriallinen kriminologia on menneisyyden rikosten, rikosmäärittelyjen, rikollisuuden ja rangaistusten tutkimusta, joka hyödyntää historiallisia alkuperäislähteitä ja lähitieteiden teorioita (Matikainen 2000). Käsitteen toi suomalaiseen tutkimuskenttään historioitsija Heikki Ylikangas (s. 1937) tutkimusmonisteessaan Väkivallanaallon synty – puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla (1973). Humboldt-stipendiaattina Länsi-Saksan yliopistoissa tutkimustaan valmistanut Ylikangas loi teoksensa aluksi katsauksen saksalaiseen historiallisen kriminologian tutkimusperinteeseen. Hän juonsi alan juuret…
3.6.2022
Kirjoittaja: Ossi Tammisto HERMAN ITÄNEN (1842-1921)Herätysliikkeittemme kehtona pidetään usein Kalannin Santtion kylää ja sieltä 1700-luvun puolivälissä alkanutta herätystä. Sen lipunkantajana on toiminut seudulla myös rukoilevainen herätysliike. Nyt luomme kuitenkin katsauksen mieheen, jota on pidetty yhtenä viimeisistä merkittävistä rukoilevaisista Kalannissa. Hän itse ei voinut kehenkään katsahtaa, sokea kun oli, mutta siihen nähden hänen maineensa, tietonsa ja…
Ote Signe Branderinotoksesta 1907Helsingin kaupunginmuseoCC-BYNuorten toverin lukijoilta kysyttiin numerossa 4/1920 Onko vahingoksi käydä elävissä kuvissa? Vastaukset esitettiin numerossa 6/1920On. Etkö ole huomannut, kun tulet sieltä? Ensin: silmiäsi pakoittaa. toiseksi: rahat ovat menneet, ja mikä pahinta, olet saanut sielusi syvyyteen huonoja ajatuksia. Kotona voit vielä kiusata muita tekemällä kaikenlaisia Chaplin eleitä. Siis, se on vahingoksi. Minä puolestani…
Myyjiä 1931Suomen rautatiemuseoCC BY-NC-SA 4.0Nykyajan junassa, linja-autossa tai lentokoneessa osa äänimaailmaa on ärsyttävästi toistuvat kuulutukset. Keskustelua ja erityisesti puheluita katsotaan pahalla, puhumattakaan idiooteista, jotka eivät käytä kuulokkeita pelatessaan tai kuunnellessaan mediasisältöä. Toivottavasti tämä todellisuus tallentuu jonnekin.Tiituksen eli Ilmari Kivisen vuonna 1923 ilmestynyt kirja Herra Kenonen matkoilla. Eräitä hänen elämyksiään maaseuduilla ja kaupunkipaikoissakin Kertonut yhteiskoululainen Napoleon Bonaparte Kenonen on…
Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…
Pari päivää sitten sukututkijoiden ryhmässä jaettiin kuva Helsingin kastelistasta, jossa joulukuussa 1895 oli vastasyntyneen etuniminä selvällä suomella Jumalan Parannus. Keskustelussa tuotiin esiin minulle jo tuttu Muista Siveys Kyläkoski, mutta myös monia muita kuten perhe, jonka lapset olivat Elä Aina Ilona, Aina Varma Kaisa ja Jopa Artturi Tuli, pitkän elämän elänyt Aina Tuska Vaiva, Kokkolassa heinäkuussa 1898 kastettu…
Kansalliskirjasto jakoi FB:ssä pari päivää sitten helsinkiläisen Turkkuri A. N. Lahtisen 1909-1910 kuvaston sen kannen historiakuvan vuoksi. Itseäni viehätti varsinainen tuotevalikoima enemmän, joten vaihteeksi kevennyksenä muotikuvia. (Ottamatta kantaa tuolloiseen turkistuotantoon. Nyt vasta huomasin, että vanhaan blogitekstiini Kauanko turkiseläimet ovat olleet tarhoissa? oli jätetty kommentiksi linkki lehtiartikkeliin, jossa mahdollisesti ensimmäiseksi turkistarhaajaksi Suomessa esitelty mies aloitti toimintanta 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.)P: S.…
Kirjoittaja: Ossi TammistoOlen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Karunan vanha puukirkko sai syntynsä (voit lukea siitä ja muuta mielenkiintoista kirkon varhaisvaiheista täältä: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/09/naimakauppoja-ja-kiistaa-papin.html ). Mutta miten tuo pyhäkkö päätyi nykyiselle paikalleen Helsingin Seurasaareen? Siihen tarinaan tahdomme nyt katseemme kohdistaa, varsinkin kun tänä vuonna tulee täyteen 110 vuotta kirkon muutosta. Laitoin tähän juttuun tekstin pituuteen nähden runsaasti…
Eilen esittelemäni Cecilia von Schantzin (o. s. Pippingsköld) tytär Hedvig von Schantz syntyi Raisiossa 1865 ja menetti isänsä 7-vuotiaana. Tiedot nuoruudestaan keskittyvät siluettien leikkaukseen:... pikku Hedvig jo hyvin aikaisin niin pian kuin sormet pystyivät saksia pitelemään yritti paperille leikata lapsellisia näkemyksiään. Sakset olivat hänen rakkain seuransa ja milloin vain sattui sopivaa paperia saatavilla olemaan tyttönen väsymättä…