(Editor’s note: this is a translation, click here for the original essay in English!) Philip Line, kääntänyt englannista Anita Geritz Kuten varmaan monet keskiajan tutkijat, mietin joskus, kenet keskiajan kuuluisista (tai surullisenkuuluisista) henkilöistä haluaisin tavata jos ajassa olisi mahdollista matkustaa taaksepäin. Minä valitsisin Albertus Magnuksen (Albert Suuri, n. 1195-1280). Tähän mennessä kuitenkin läheisin kohtaamiseni Albertin…

Lue lisää

(Toim. huom.: suomenkielisen käännöksen tästä esseestä löydät klikkaamalla tästä!) Philip Line As I suspect many researchers in medieval history and culture have done, I sometimes ponder, if it were possible to go back in time, which famous (or infamous) medieval person I would like to meet. In my case it would be Albertus Magnus (Albert…

Lue lisää

Pariisi on kaikissa kaupunkitutkimukseen liittyvissä kyselyissä nostettu maailman ykköspääkaupungiksi. Kaikki alkaa tarinasta, kaupungin pitkästä historiasta. Pariisi oli kertomus jo keskiajalla. Pariisiin liittyy moderni tapamme katsoa suurkaupunkia. Pariisi ei ole vain ranskalaisten pääkaupunki. Se on yhteistä ja kollektiivista kulttuuriperintöä, johon liittyy aikakaudesta toiseen siirtyvä tunne eurooppalaisen kaupungin erityisyydestä.

Lue lisää

Pariisi on vielä tänäkin päivänä synonyymi muodille. Tämä juontaa juurensa Ranskan suurelle vuosisadalle, 1600-luvulle, jolloin Pariisi kehittyi eurooppalaisen muodin keskukseksi ja matkailijat ihastelivat erityisesti pariisittarien tyylikkyyttä. Yläluokalle muodikkuus ja viimeistelty ulkoasu olivat myös keinoja erottautua muista sosiaaliluokista. Kurtisaani Ninon de Lenclos’lle, joka onnistui tekemään huikean nousun sosiaalisilla tikkailla, muodikas olemus oli myös mahdollisuus sitoa itsensä…

Lue lisää

Tässä lyhyessä tekstissä Strasbourgin yliopiston nykyhistorian professori Maurice Carrez muistelee väitöskirjansa ohjaajaa Jean-Jacques Folia. Fol syntyi 19. kesäkuuta 1930 Clamecyssä ja kuoli joulukuussa 1988 – sattumalta samassa kuussa kuin toinen ranskalainen Suomi-ystävä ja -tuntija, professori Aurélien Sauvaegot. Fol oli pitkäaikainen kommunisti, johon ranskalaisten kommunistien osallistuminen vastarintaan natseja vastaan teki suuren vaikutuksen.

Lue lisää

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä,…

Lue lisää

Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu.

Lue lisää

Kansakunnan rakentamisen kaudella historiankirjoittajat sepittivät menneisyydestä myyttejä, jotka perustivat suomalaisten omakuvan. Kun kansallisuusaate toisessa maailmansodassa menetti asemansa, koitti myyttien purkamisen aika. Koulukirjat, jotka olivat olleet myyttien päävälittäjä, luopuivat tutkimustiedon ja historiapolitiikan tukemina osasta myyttejä. Osa myyttejä jäi kuitenkin elämään historianopetuksessa ja muussa historiakulttuurissa. Kirjoittaja tarkastelee myyttejä historian etiikan ja tietoteorian valossa.

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

Lue lisää

Tässä artikkelissa käsittelemme kirjeiden materiaalisuutta ja sen merkitystä 1800-luvun todellisuudessa. Nostamme esiin parhaillaan digitaalisena editiona ilmestyvän Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon, 1800-luvun keskeisen suomalaisen kirjeverkoston, ja kerromme haasteista ja ratkaisuista, joita paperisen kirjeen digitaaliseen julkaisemiseen on liittynyt. Lopuksi pohdimme digitaalisen kirjeen käyttöä tutkijan työn kannalta: mitä merkitsee aineellisuuden katoaminen?

Lue lisää

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

Lue lisää

Kiina vahvistuu sekä taloudellisesti että poliittisesti, mutta pyrkii enenevissä määrin vaikuttamaan myös maailman ideologiseen ilmapiiriin. Kiinalaiset maailmanpolitiikan tutkijat pohtivat nyt voisiko Kiinan historiasta löytyä aineksia uudenlaiseen maailmanpoliittiseen teoriaan, joka vastaisi […]

Lue lisää

The aim of the present study was to obtain detailed knowledge of the origin of the Mannerheim family. In contrast to what had generally been reported in the literature, it […]

Lue lisää

Tutkimukseni keskiössä on kysymys siitä, miten brittiläiset sanomalehdet kuvasivat afgaaneja ja heidän maataan, sekä miten brittien tavat kuvata näitä muuttuivat ensimmäisen afgaanisodan myötä. olen tutkimustani varten perehtynyt The Observerin ja The Manchester Guardianin afgaaneja tai Afganistania käsitteleviin artikkeleihin 1800-luvun alusta ensimmäisen afgaanisodan päättymiseen.

Lue lisää

Brittein saarten 1800-luvun historiaa henkilötasolle tuotaessa etenkin kaksi hahmoa on totuttu nostamaan muiden yläpuolelle: kuningatar Viktoria (1819-1901) ja hänen prinssipuolisonsa Albert (1819-1861). Muutaman etäisen ja epäsuositunkin hallitsijan jälkeen brittimonarkian suosio vakiintui heidän aikanaan, millä oli osaltaan suuri merkitys usealle mantereelle levittäytynyttä imperiumia luotaessa. Tarkastelen artikkelissani, millä tavoilla Viktorian ja Albertin henkilökohtainen suhtautuminen ja panos näkyvät…

Lue lisää

Vuosina 1917-1922 Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen noin 30 000-40 000 ihmistä. Tuohon aikaan Suomessa oli enemmän pakolaisia kuin missään muussa pohjoismaassa, eikä vastaavaa määrää pakolaisia saapunut lyhyessä ajassa Suomeen ennen vuotta 2015. Venäjältä Suomeen paenneiden joukossa oli vastavallankumouksellisia, monarkisteja sekä niin kutsuttuja heimopakolaisia eli suomensukuisia inkeriläisiä ja itäkarjalaisia. Venäjän vallankumouksista alkanut kuohunta, vallankumouksia seurannut sisällissota ja…

Lue lisää

The word utopia is well known today the world over. It has been used in multiple ways and, in a way, it has become a word used in day to day language. However, there is also a particular strain of discussion from the 16th and 17th century debates, which has given rise to the popularity…

Lue lisää