Tässä esseessä pohdin elämäkertaelokuvien konventioita ja sitä, miten niitä on käytetty Julie Taymorin Frida -elämäkertaelokuvassa. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten konventiot ilmenevät suhteessa Kahlon taiteilijuuteen, sukupuoleen ja siihen, miten hänet näytetään. Tarkastelen myös sitä, millainen narratiivi Kahlon elämästä on elokuvassa muodostettu ja miten se vertautuu siihen, miten naisia elämäkertaelokuvissa on perinteisesti käsitelty.

Lue lisää

Tässä artikkelissa paneudun The Wicker Man (Britannia 1973) -elokuvaan sekä sen scoreen, ja erittelen niiden luomia merkityksiä. Ennen kaikkea voidaan kysyä, miten musiikki luo elokuvan tunnelman ja minkälaisia viestejä se pyrkii välittämään katsojalleen. Elokuva voidaan lokeroida kauhuelokuvaksi, mutta scoren sisällöstä johtuen se voidaan myös määritellä musikaaliksi.

Lue lisää

Tässä artikkelissa keskityn ensimmäiseen ja alkuperäiseen 1960-luvun Star Trek -sarjaan. Vaikka sarja oli monella tavalla rohkea ja uutta luova, on se myös selkeästi nimenomaan 60-luvun mediatuote. Tämä näkyy erityisesti sarjan naishahmoissa, jotka monin tavoin esitettiin hyvinkin perinteisesti.

Lue lisää

Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi…

Lue lisää

Facebook Twitter Amu Urhonen Hankepäällikkö Hankkeemme on herättänyt paljon kiinnostusta. Yhteydenottoja on tullut niin vammaisilta ihmisiltä kuin toimittajiltakin. Monesti meiltä hankkeen jäseniltä kysytään, oliko ennen vammaisten kannalta paremmin vai huonommin? Tästä kysymyksestä kumpuavat sellaiset raflaavat tulkinnat kuin että keskiajalla kaikki vammaiset lapset olisi tapettu heti syntymänsä jälkeen – mikä ei pidä paikkaansa.  Tarinat viehättävät ihmisiä,…

Lue lisää

Facebook Twitter Anna Derksen PhD Candidate ERC Project Rethinking Disability Leidenin yliopisto, Alankomaat Käännös: Amu Urhonen “Nämä poliitikot kehtaavat väittää, että hyväntekeväisyys on käypä korvike heidän omalle petoksellen […] Viimeisimmissä myyjäisissä he ostivat pehmeitä pellavapyyhkeitä, 4,50 kruunua kappale, kehitysvammaisten käsityötä. Riistoa! Halpatyötä! Jos minulla olisi aikaa ja rahaa, haastaisin Oslon kaupungin oikeuteen.”  Arne Skouen tyttärensä Synnen…

Lue lisää

Facebook Twitter Kirjoittanut Tiina Miettinen ”Eilen aamulla vaipui täällä hiljaisesti kuolemaan eräs kaupungissa hyvin tunnettu mies, Alexander Kantzoff, 71 vuoden iässä. Vainaja – jonka vanhemmat olivat eversti kasakkaväessä Kantzoff ja vaimonsa, syntyisin Johnsson Porin kaupungista, – oli lapsuudessa jonkun taudin kohtauksesta menettänyt neronsa niin, ettei hän koskaan kohonnut lapsuuden ymmärryksen pinnalta korkeammalle, hän oli hiljaisen…

Lue lisää

Facebook Twitter Luin viime syksynä sattumalta peräkkäin kaksi romaania, joissa keskeisessä osassa on aikuinen kehitysvammainen perheenjäsen. Romaanit ovat tietysti fiktiota, mutta niiden taustalla on enemmän tai vähemmän todellinen käsitys tosiasioista.  Tommi Kinnusen Pintti sijoittuu 1940- ja 50-lukujen vaihteen lasitehtaaseen Nuutajärvelle. Teos kertoo kolmesta sisaruksesta, joista Jussi voisi nykytermein kuvaillen olla kehitysvammainen tai autismin kirjossa. Jussi…

Lue lisää

Facebook Twitter Anu LahtinenHelsingin yliopisto 1500-luvun ruotsalaislähteet eivät kovin usein puhu vammaisuudesta tai vammaisista, mutta lyhytkin maininta voi valottaa jotakin siitä, miten aikalaiset heihin suhtautuivat. Eräs Per Banérille keväällä 1551 lähetetty kirje antaa lyhyen välähdyksen aiheeseen. Per Banér oli noin kymmenvuotias aatelispoika, joka kävi koulua Tanskassa. Oli tyypillistä, että lapset saatettiin lähettää oppiin kauas kotoa:…

Lue lisää

Euroopassa uskonnonopetus on järjestetty monilla eri tavoilla. Moniniaisuudessa näkyy maiden erilaiset historiat. Vuoden 2011 syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ sekä Euroopan neuvosto ovat muotoilleet yhteisiä periaatteita ja suosituksia uskonnonopetukseen. Mitä uutta suositukset ovat tuoneet? Ovatko ne löytäneet tiensä myös Suomeen?

Lue lisää

Att eftersträva kulturell och global kompetens i skolan utan kännedom om mångfalden av religiös tro, praxis, erfarenhet och etiska val är fortfarande otänkbart i den allmänbildande skolan. Dessa kompetenser är en grundförutsättning för ett gott liv tillsammans oberoende av i vilken del av världen vi bor. Det är anmärkningsvärt att ord som kultur, religion, livsåskådning…

Lue lisää

Oppilas ei osallistu kouluruokailuun paaston vuoksi. Opettajat valmistautuvat suunnittelemaan joulunajan tilaisuuksia ja miettivät, miten otetaan huomioon kristityt, uskonnottomat, muslimit ja Jehovan todistajat. Pakolaisäiti kysyy yllättäen suomen kielen alkeiskurssin opettajalta, tunteeko tämä Aabrahamin. Katsomuksellisesti moninaisessa koulu- ja oppimisympäristössä tapahtuu monia neuvotteluja yksilöille tärkeistä asioista. Miten niissä olisi toimittava?

Lue lisää

Eri puolilla Suomea on kokeiltu uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien yhdistämistä. Tutkimustietoa siitä, mitä suomalainen yhdistetty katsomusopetus tarkoittaa, on vielä vähän. Erään tutkimuksen perusteella oppilaat arvostivat sitä, että luokkahuoneen keskusteluissa näkyivät katsomusperinteiden sisäinen yksilöllisyys ja tulkinnallisuus. Pieni oppilasryhmä kaipasi eriytettyä uskonnonopetusta.

Lue lisää

Dialogitaidot ovat peruskoulun tarjoaman kasvatuksen ydintä. Nykyään ne ovat erityisen tarpeen, sillä keskustelulla puretaan jännitteitä eri tavoin ajattelevien välillä ja ylläpidetään näin demokratiaa. Miten oppilaat ja opettajat voivat harjoittaa niitä käytännössä eri katsomusaineissa?

Lue lisää

Lapsena oleminen mielletään nykyisessä kasvatuskeskustelussa lähinnä iäksi ja kehitysvaiheeksi. Lapseus on kuitenkin myös suhde ja identiteetti. Jos kehitys ymmärretään kasvuksi pois lapsena olemisesta, lapsen identiteetti on kartettava. Lapsen käsitteen ymmärtäminen laajasti voi rikastuttaa katsomuskasvatuksessa muotoutuvaa ihmiskäsitystä, jumalakuvaa ja eettisiä ihanteita.

Lue lisää

Nykytutkimuksen valossa ajatellaan, että lapsi on luonnostaan spirituaalinen mutta taipumusta täytyy tukea. Millaisia valmiuksia lapsilla on pohtia elämän perimmäisiä kysymyksiä? Miten lapsen spirituaalisuus ilmenee?

Lue lisää

Jokainen päiväkodissa työskentelevä on myös arvo- ja asennekasvattaja. Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetussuunnitelman mukainen kaikille yhteinen katsomuskasvatus vaatii kasvattajilta herkkyyttä ja ammattitaitoa, mutta se tarjoaa myös monipuolisia pedagogisia mahdollisuuksia. Päiväkodeissa tulisi keskustella katsomuskasvatuksesta rohkeasti ja kehittää toimintaa opetussuunnitelmaperusteisesti. 

Lue lisää

Yhteiskunta maallistuu ja moninaistuu, mutta uskonnon poliittinen rooli kasvaa. Nämä muistuttavat, että katsomuksia on yhä ymmärrettävä. Katsomuskasvatuksella voidaan mahdollistaa lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja liittymistä ihmisyyden ideaan. Katsomuskasvatus-teemanumerossa teologit ja kasvatustieteilijät avaavat ikkunoita ajankohtaisiin katsomuskasvatuksen kysymyksiin.

Lue lisää

Mitä on tämän päivän lasten katsomuskasvatus? Opiskelijatoimituksen toimittamassa podcast-keskustelussa puhutaan kotien ja koulujen katsomuskasvatuksesta suomalaisten vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Keskustelemassa toimittaja Olavi Seppäsen kanssa ovat Suaad Onniselkä ja Osmo Vartiainen.

Lue lisää

Facebook Twitter Maija Ojala-Fulwood Käsityöläisten ammattikunnat ja killat tarjoisivat jäsenilleen monenlaisia etuisuuksia keskiajan ja uuden ajan alun kaupungeissa. Ammattikunnalta saatava apu käsitti erilaisia elämäntilanteita. Yksi etumuoto oli mestareiden sairas- ja köyhäinavustus, joka mainitaan joidenkin käsityöläisammattikuntien säännöissä. Lisäksi ammattikunnat avustivat erilaisin keinoin vanhuksia, leskiä, ja esimerkiksi orvoksi jääneitä mestarinlapsia. Avun muodot, määrä ja laatu vaihtelivat ammattikunnittain ja…

Lue lisää