Kati Kanto ”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö   Artikkelissani tarkastelen, millaisia ovat tyttöjen tila- ja paikkakokemukset Haakanan teoksissa Ykköstyttö (1981) ja Kukka kumminkin (1983). Teokset sijoittuvat lappilaiskuntaan ja kuuluvat 1970–1980-luvun ongelmarealistiseen nuortenkirjallisuuteen. Tulkinnassani nojaudun paitsi nuortenkirjallisuuden tutkimukseen myös humanistisen…

Lue lisää

TIIVISTELMÄ: Ei-inhimilliset eläimet osana aatedraaman rakentumista Laura Ruohosen näytelmissä Lintu vai kala, Kuningatar K ja Luolasto   Artikkelissani tutkin näytelmäkirjailija Laura Ruohosen kolmea nykynäytelmää aatedraaman rakentumisen näkökulmasta. Aatedraama on perinteisesti määritelty tiettyä aatetta ajavaksi tai tähdentäväksi näytelmäksi, joka pyrkii tarjoamaan jonkun ratkaisun johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Biologitaustaisen Ruohosen näytelmissä aatteellisuus nousee ihmisen ja ympäristön suhteen kriittisestä…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelemme kirjallisuusfilmatisoinnin eli adaptaation näkökulmasta kirjallisuuden ja elokuvan välistä suhdetta. Adaptaatiotutkimus on jo lähtökohtaisesti monitieteistä ja -taiteellista tutkimusta, ja tarkastelumme hyödyntää sekä kirjallisuuden- että elokuvantutkimusta. Aineistona on suppea kooste uudempaa suomalaista mieskirjallisuutta ja niistä tehtyjä elokuva-adaptaatioita eli mukaelmia. Keskeisinä kohdeteoksina ovat Joni Skiftesvikin vuonna 1983 ilmestyneen Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja -novellikokoelman kolme novellia, joista…

Lue lisää

Kyseessä on Kaisa Ahvenjärven väitöskirjan arvio 

Lue lisää

Suomenkielinen nykyrunous on luonteeltaan monin tavoin yhteisöllistä, mikä ilmenee niin runoudessa itsessään, siihen liittyvässä toiminnassa ja niissä tavoissa, joilla runoudesta puhutaan. Runouden kenttä on kuitenkin jakautunut moniksi pieniksi toimijoiksi, joiden intressit runoutta kohtaan ovat osin yhteisiä ja osin eriäviä. Tutkin artikkelissani sitä, miten yhteisöllisyyden tuntu muodostuu itse runoudessa sekä puheessa runoudesta. Hyödynnän kulttuurintutkimuksellisesti painottunutta diskurssianalyysia,…

Lue lisää

Vanhassa kirjasuomessa on ollut kaikkiaan viisi yksi-kantaista ominaisuudennimijohdosta. Nykykieleen niistä ovat säilyneet vain yhteys ja ykseys. Varhaisin ja yleisin on yhteys, joka saattaa olla tietoisesti luotu johdos. Sitä on ilmeisesti tarvittu kirkollisen kielen termistössä jo ennen Agricolaa, ja siitä on tullut eräänlainen yleisvariantti.  Agricolasta lähtien sen rinnalla on joskus käytetty murteiden pitkävokaalista johdosta yhtyys tai…

Lue lisää

Artikkeli soveltaa William Labovin kehittämää ja sosiolingvistisessä tutkimuksessa keskeiseksi noussutta muutosmalliteoriaa Helsingin puhekielen pitkittäiskorpukseen, joka koostuu haastatteluista 1970-, 1990- ja 2010-luvuilta. Artikkeli tutkii, muuttuvatko Helsingin puhekielen piirteet muutosmallien mukaisesti. Samalla tarkastellaan muutosmallien teorian taustaoletuksia ja ongelmakohtia. Tutkimus osoittaa, että Helsingin puhekielestä löytyy vähintään yksi yhteensopiva piirre kaikkiin muutosmalleihin. Osa malleista näyttää kuitenkin esiintyvän hyvin spesifeissä…

Lue lisää

Tiivistelmä Varhaisnykysuomen kausi merkitsi suomen kirjakielen vakiintumista aluemurteiden värittämästä kirjoitetusta kielestä kohti yhtenäistä kirjakieltä. Muutokset koskivat kielen kaikkia osa-alueita ja ne tapahtuivat varsin lyhyen ajan kuluessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan äänne-, muoto- ja lauseopin alalla tapahtuneita muutoksia vertailemalla neljää vuosien 1836 ja 1864 välillä ilmestynyttä suomennosta Christoph von Schmidin kasvattavasta ja opettavasta lapsille ja nuorille tarkoitetusta…

Lue lisää

Artikkelissa tutkimme Varkauden hautausmaiden sukunimiä yhdistämällä kielimaisema- ja nimistöntutkimuksen näkökulmia. Lähestymme hautausmaita kielimaisemana (Landry & Bourhis 1997) ja tarkastelemme, mistä hautausmaamaiseman visuaalisesti dominoivin osa, vainajien nimet, kertoo ja miten nimiä voi lähestyä kielimaisematutkimuksen keinoin. Varkaus on itäsuomalainen teollisuuskaupunki, joka kasvoi voimakkaasti 1980-luvulle asti. Muuttoliikkeen keskeisin moottori oli teollisuustyö, jonka perässä Varkauteen muutettiin sekä muualta Suomesta…

Lue lisää

Eponyymiset idiomit suomen kielessä – esimerkkitapauksena presidenttiviitteiset verbilausekekonstruktiot Suomen kielelle on tyypillistä käyttää monikkoa muissakin funktiossa kuin pelkkää useutta ilmaisemassa. Lisäksi suomen kielessä, kuten myös mm. englannissa ja ruotsissa, saatetaan erisnimiä käyttää varsinaisen käyttötarkoituksen lisäksi myös yleisnimen tapaan. Erottuakseen normaalista käytöstä erisnimi on usein kirjoitettu pienellä alkukirjaimella ja sitä käytetään monikossa. Tässä tutkimuksessa keskitymme eponyymisiin…

Lue lisää

Artikkelissani tarkastelen erilaisten astemääritteiden ja neljäntyyppisten spatiaalisten grammien yhteisesiintymisen mahdollisuuksia. Tarkasteltavat grammiryhmät ovat a) topologiset (lähellä, kaukana, luona), b) suuntaa ilmaisevat (kohti, ohi), c) tarkentavat (keskellä, kohdalla) ja d) akseligrammit (edessä, takana). Astemääritteet jaan kahteen pääryhmään: skalaarisesti avoimiin (vähän, melko, hyvin, erittäin) ja sulkeisiin (melkein, täysin, ihan, aivan, tarkalleen). Edelliset määrittävät yleensä skalaarisesti rajaamatonta ominaisuutta…

Lue lisää

Tarkastelen artikkelissani lukiolaisten kirjoittamista ja selvitän, mitä kirjoittamisen diskursseja lukiolaisten omaa kirjoittamista pohdiskelevat tekstit kaiuttavat. Käsittelyni  perustuu Ivaničin (2004) viitekehykseen: kirjoittamisessa ja sen oppimisessa voi olla kyse taidosta, luovuudesta tai prosessista; se voi olla tekstilajien tuottamista, sosiaalisten käytänteiden noudattamista tai sosiopoliittista toimintaa. Tutkin näitä diskursseja 50 kirjoitelmasta koostuvassa aineistossa diskurssianalyysin keinoin ja vertaan tuloksia lukion…

Lue lisää

Artikkelissamme selvitämme Helsinkiä tarkoittavien slanginimien, Hesan ja Stadin, käyttöä uudentyyppisen aineiston ja menetelmän avulla. Aiemmissa näitä nimiä koskevissa tutkimuksissa lähtökohta on ollut kvalitatiivinen, mutta tässä tutkimuksessa lähdemme liikkeelle laajasta digitaalisesta aineistosta ja tilastollisista menetelmistä. Tutkimuksemme on uusi avaus nimistöntutkimuksessa, ja nimitämme sitä korpusavusteiseksi nimistöntutkimukseksi, lyhyemmin korpusonomastiikaksi. Aineistonamme on laaja Suomi24-keskustelufoorumista muodostettu ja Kielipankista saatava Suomi24-korpus,…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Harri Uusitalo: Tausta, tekijä ja kieli: Filologinen tutkimus Aitolahden koodeksin lainsuomennoksesta. Annales Universitatis Turkuensis, sarja C, osa 471. Turun yliopisto, Turku 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7669-0. 345 sivua.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää