Lue lisää

Kreikan- ja latinankielisen kirjallisuuden suomentamisen varhaisvaiheet asettuvat pääosin samaan aikakauteen kuin muunkin kaunokirjallisen suomennostoiminnan alku, 1800-luvun alkupuolelle. Suomentaminen oli aluksi hajanaista kahdellakin tapaa. Suomennosten julkaisukonteksteja oli useita erityyppisiä (sanomalehdet, kokoomateokset, akateemiset opinnäytteet) ja toisekseen, kaikki suomennokset tässä alkuvaiheessa olivat osasuomennoksia; kokonaisia teoksia ei vielä suomen kielelle käännetty. Toisaalta suomennokset tehtiin suoraan alkukielistä, ja tässä näkyykin…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee Eino Leinon runoa ”Titanic” (1912). Artikkeli tuo esiin, että tämä nykyisin harvan tuntema runo oli ilmestymisaikanaan huomiota ja arvostusta saanut runo, jolla oli erityisasema Leinon tunnetuksi tulleen kiertueen päätösnumerona. Runon keskushenkilöitä ja puhujia ovat Titanicin muusikot, joiden kuvausta tarkastellaan sekä ajan Titanic-aiheista kirjoittelua (kuten sanomalehtiuutisointia) että 1900-luvun alun kirjallisuuden taiteilijakuvausta vasten. Kuolevat muusikot…

Lue lisää

Olla V-mAssA on monikäyttöinen rakenne, jolla voidaan ilmaista muun muassa progressiivisuutta. Rakenteella voidaan ilmaista myös ennakointia ja intentioita, mitä ei vielä tähän mennessä ole tutkittu itsenäisenä tutkimusaiheenaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan olla V-mAssA -rakenteen käyttöä nimenomaan ennakoinnin ja intentioiden ilmaisuissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-korpuksesta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on konstruktiokielioppi.  Kun olla V-mAssA -rakennetta käytetään ilmaisuissa, joissa ennakoidaan tulevia tapahtumia tai tuodaan esille omia tai…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa käsitellään Pohjanmaan ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kieltä ja sen läsnäoloa heidän ruotsinkielisessä arjessaan. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Kristiinankaupungin ja Närpiön alueen 18−20-vuotiaiden ruotsinkielisten lukiolaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen puhumisesta, käytöstä ja oppimisesta. Tutkimusaineisto koostuu 62 lukion kolmasluokkalaisten teemakirjoituksesta, jotka on analysoitu kulttuurianalyyttisesti. Lähes kaikkien näiden opiskelijoiden äidinkieli on ruotsi ja perhetausta ruotsinkielinen. Artikkelissa kysytään,…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan kolmea arkikielessä ’tyhmää’ merkitsevää appellatiivistunutta ilmausta, uunoa, taunoa ja urpoa. Tutkimuksessa selvitetään, mitä sanat arkisessa nykykielessä tarkoittavat, millaisessa kontekstissa niitä käytetään ja miten niiden käyttö jakautuu suhteessa vuorovaikutuksen osapuoliin. Aineisto on peräisin Suomi24-korpuksesta, ja ilmauksia luokitellaan niiden merkityksen, käytön ja rakenteen perusteella. Analyysi on pääosin laadullista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ilmausten taustalla olevia etunimiä…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan huumausaineiden nimityksiä Tor-verkossa toimineen Torilauta-huumekauppasivuston keskusteluissa. Tutkimuksessa esitellään, mitkä ovat eri huumausaineiden yleisimmät nimitykset, miten nämä tiedot suhteutuvat aiempiin tutkimuksiin, ja millaisia tendenssejä huumeslangissa on tulosten perusteella nähtävissä. Analyysin pääpaino on slanginimityksissä, mutta myös yleiskieliset nimitykset otetaan huomioon. Tutkimusaineisto koostuu 3 000 viestistä, jotka ovat pääosin huumeiden myynti-ilmoituksia. Huumesanasto on monipuolista: aineistossa…

Lue lisää

Lue lisää

Tutkimus käsittelee yksipersoonaisen passiivin eli verbin TA-muodon merkitystä ja käyttöä karjalassa ja suomessa. Vaikka karjala muistuttaa läheisesti etenkin suomen itämurteita, passiivin käytössä on kielimuotojen välillä myös eroja. Yhteistä karjalalle ja suomelle on, että passiivilauseella voidaan ilmaista toimintaa tai tapahtumaa, jonka tekijäjoukoksi tulkitaan vain väljästi esimerkiksi tietyssä ajassa tai paikassa olevat ihmiset (ennen vanhas nenga sanottih…

Lue lisää

Abstrakti: Seitsemän veljeksen sanastollinen anti suomen nykyisessä yleiskielessä Aleksis Kiven sanaston tunnetuin tutkija Eemil Arvi Saarimaa kirjoitti koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi useina laitoksina ilmestyneen kirjasen Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin, jonka ensimmäisessä versiossa keskityttiin Seitsemään veljekseen ja Nummisuutareihin. Pitkän opettajanuransa aikana Saarimaa laati useita erillistutkimuksia Kiven sanaston erityispiirteistä ja taustoista sekä kokosi Kiven tuotannosta…

Lue lisää

Artikkelissa tutkitaan ihminen-sanan käyttöä selkokielisissä sanomalehtiteksteissä. Huomio kohdistuu selko- ja yleiskielen eroihin sekä ihminen-sanan merkityksiin ja käyttöön selkokielelle tyypillisten rakenteiden osana. Artikkelissa etsitään vastauksia kahteen kysymykseen: 1) Missä muodoissa ja merkityksissä ihminen esiintyy selkokielisissä sanomalehtiteksteissä ja miten usein? ja 2) Miksi ihminen on selkokielessä yleinen ja miten sitä käytetään? Vastauksia etsitään tutkimalla sanan esiintymiä Selkosanomat/Selkouutiset-korpuksessa…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan vuonna 1922 julkaistua runokokoelmaa nimeltä Jumalanpalveluslauluja, joka sisältää ortodoksisen kirkon liturgisia laulutekstejä uudelleen runoiltuina loppusoinnulliseen muotoon. Artikkelissa selvitetään arkistoaineiston ja aikalaiskirjoitusten valossa kokoelman taustatekijöitä, julkaisuprosessia ja vastaanottoa. Kokoelman tekijä, kirjailija Iivo Härkönen (1882–1941), toivoi runojensa käynnistävän Suomen ortodoksisessa kirkossa kirkkolaulun uudistuksen, jossa perinteisen kuorolaulun rinnalle kehittyisi seurakunnallinen ”virsilaulu”. Runomittaisia lauluja oli hänen…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa, millaisin eri tavoin Kalevala-muunnelmaromaani Mikko Karpin Väinämöisen vyö (2007) viittaa kansalliseepos Kalevalaan (1849). Edelleen tarkastelen, kuinka romaanin viittaukset eepokseen kerrostuvat romaanin kerronnan ja tarinamaailman rakenteessa. Karpin romaani toisaalta versioi Kalevalaa hyödyntämällä sen henkilöhahmoja, maailman piirteitä ja juonikulkuja, toisaalta se jatkaa Kalevalan tarinaa. Osoitan, että romaanin viittaukset eepokseen kerrostuvat jopa viidelle erilaiselle rakenteelliselle…

Lue lisää

Lue lisää