Suosituimpia ja vaikutusvaltaisimpia semanttista eksternalismia ja kausaalista viittaamisen teoriaa vastaan käytettyjä strategioita arvioidaan kriittisesti. Tarkemmassa tarkastelussa mikään niistä ei osoittaudu erityisen vakuuttavaksi.

Lue lisää

Väitökseni kuuluu metafilosofian lajityyppiin, sillä siinä tarkastellaan filosofointiin liittyviä aiheita käyttäen apuna filosofian omia näkökulmia. Työn tarkempi sisältö jakautuu neljään päälukuun, joilla on omat tavoitteensa. Ensimmäisessä pääluvussa tutkitaan filosofian moniäänisen identiteetin ilmenemismuotoja. Filosofiassa esiintyvää rikkonaisuutta voidaan selventää filosofiakäsitysten ajatuksen avulla, millä tarkoitetaan sellaisia filosofoinnin aiheisiin, menetelmiin ja tavoitteisiin kantaa ottavia kokonaiskuvia, jotka näin tehdessään ehdottavat…

Lue lisää

Pitkälti samalla tavalla kuin opimme meille tärkeitä ympäristön säännönmukaisuuksia ja monimutkaisia taitoja, opimme myös sosiaalisia rutiineja käytäntöjä. Käsitteellinen ymmärtäminen pohjautuu kykyyn käyttää ympäristömme säännönmukaisuuksia koskevaa tietoa päämääriemme suhteen mielekkäillä tavoilla, ja tämä koskee myös sosiaalista tietoa sanojen ja symbolien tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä. Näin ollen käsitteitä, ymmärtämistä ja järkeilyä tulisi psykologisesti tarkastella ensisijaisesti taitamiseen eikä tietämiseen liittyvänä…

Lue lisää

Englanninkielisen lectio praecursorian pohjalta suomennetussa artikkelissa johdatellaan väitöskirjan peruskysymykseen yleistajuisesti ja esittelevästi. Maurice Merleau-Pontyn (1908–1961) tulkinta René Descartesin (1596–1650) filosofiasta on omaperäinen erityisesti siksi, että hän ei pyri vain muodostamaan historiallisesti korrektia käsitystä Descartesin teoksista vaan hänen tavoitteensa on ennenkaikkea näyttää mikä Descartesin muodostamissa filosofisissa kysymyksissä ja rakenteissa vaikuttaa yhä nykyfilosofiassa. Merleau-Pontyn kriittisyys suhteessa Descartesiin…

Lue lisää

Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat osa toimijuutta siinä missä tarkoitukselliset teotkin. Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat kuitenkin piileviä toimijuuden ilmentymiä siinä mielessä, että on vaikea ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta sanoa, jättääkö joku jotakin tekemättä tarkoituksella vai vahingossa. Teon filosofista lähestymistapaa tarvitaan siksi sen selvittämiseen, mitä tapahtuu, kun ihminen tarkoituksella jättää teon tekemättä. Filosofinen työ pystyy erottelemaan tekemättä jättämisiä…

Lue lisää

Artikkeli on kommentaari Elisa Aaltolan teoksesta Varieties of Empathy – Moral Psychology and Animal Ethics, joka käsittelee erilaisia empatian muotoja sekä niiden moraalisia ansioita ja rajoituksia etiikassa, erityisesti suhtautumisessa eläimiin. Totean aluksi olevani Aaltolan kanssa samaa mieltä teoksen pääasioista, ja keskityn kommenteissani kahteen sivuteemaan: kognitiivisen empatian moraaliseen statukseen ja reflektiivisen empatian sisältöön. Kognitiivisen empatian osalta…

Lue lisää

Vastaus Ruonakoskelle ja Salmelalle  

Lue lisää

Varieties of Empathy: Moral Psychology and Animal Ethics kartoittaa empatian eri muotoja ja niiden suhdetta moraaliseen toimijuuteen sekä eläinetiikkaan. Kirjan lähtökohtana on empatian käsitteellinen ja konkreettinen vaihtelevuus sekä tapa, jolla empatian suhde moraaliseen toimijuuteen riippuu tästä vaihtelusta. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä "empatia" tarkoittaa? Miten eri empatian muodot vaikuttavat moraaliseen kyvykkyyteen? Läpi kirjan esimerkkitapauksena toimii moraalinen…

Lue lisää

Artikkelissani syvennyn Elisa Aaltolan teoksen Varieties of Empathy avaamiin kysymyksiin empatian luonteesta ja merkityksistä. Analysoin Aaltolan tapaa jakaa empatia erilaisiin muotoihin ja kysyn, tuleeko nämä muodot ymmärtää toisensa poissulkevina vai osittain päällekkäisinä kategorioina. Tämän lisäksi pohdin, missä määrin empatia voidaan jäsentää yhtäältä ”hyväksi ja hyödylliseksi” tai vaihtoehtoisesti ”pahaksi ja haitalliseksi”, ja voidaanko empatiaa ”käyttää” tahdonalaisesti,…

Lue lisää

Artikkeli on väitöstilaisuudessa esitetty lectio praecursoria. Väitöskirjani käsittelee kysymystä, miten tiedettä voidaan ymmärtää tarkastelemalla sen historiaa. Lectiossa tuon esiin neljä väitöskirjani keskeistä teemaa. Ensinnäkin tieteen historia on osoittautunut monimutkaiseksi prosessiksi. Tämän vuoksi tieteenhistorian on tutkittava monenlaisten syiden yhteisvaikutusta tieteen kehitykseen. Mikään yksittäinen syiden luokka ei auta selittämään kokonaisuutta. Toiseksi esitän, ettei tieteen historiaa voida lähestyä…

Lue lisää

Kirjoitus tarkastelee kahta jännitteessä olevaa näkemystä mielestä, komputationalismia ja eksternalismia. Komputationalismin mukaan mielen toiminta on mahdollista kuvata yksikäsitteisistä askeleista muodostuvana laskentana. Eksternalismin mukaan mielen toimintaa ei ole kuitenkaan mahdollista ymmärtää ottamatta huomioon niitä merkitysrelaatioita, joita mielellä on maailmaan. Näiden kahden näkemyksen välillä on selvä jännite: eksternalismin korostamat merkitysrelaatiot eivät voi luonteensa vuoksi olla komputationaalisen kuvaukseen…

Lue lisää

12.12.2019

Rush Rhees (1905–1989) oli Ludwig Wittgensteinin (1889–1951) oppilas, ystävä ja työtoveri, joka on toistaiseksi tullut parhaiten tunnetuksi opettajansa kirjoitusten tulkitsijana ja julkaisijana. Hän oli myös omaperäinen filosofi, jonka ajattelu on saanut osakseen varsin vähän huomiota. Tässä artikkelissa tarkastellaan Rheesin filosofiakäsitystä, johon liittyvä tematiikka on Rheesin, samoin kuin Wittgensteinin, kohdalla erottamattomasti sidoksissa kysymykseen kielen, puhumisen ja…

Lue lisää

Jyväskylän yliopiston filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius kuoli Helsingissä 89-vuotiaana 26. lokakuuta 2019. Hän oli syntynyt Helsingissä 22. huhtikuuta 1930.

Lue lisää

Minkälaista ontologista ajattelua Merleau-Ponty kehitteli myöhäisfilosofiassaan? Tarkastelen seuraavassa Merleau-Pontyn ontologian hahmotelmaa ennen kaikkea keskeneräiseksi jääneen ja postuumisti julkaistun teoksen Le visible et l’invisible (1964) muotoilujen pohjalta. Selkeytän Merleau-Pontyn teksteissä tulkinnanvaraiseksi jäänyttä lihan ontologista ulottuvuutta kahden hänen myöhäisfilosofiassaan keskeisen käsitteen, kaksoiskosketuksen ja käännettävyyden, avulla. Lihan rakenteen kuvauksessa käytän apuna Merleau-Pontyn esille nostamia taide-esimerkkejä. Esitykseni mukaan Merleau-Pontyn…

Lue lisää

Yleensä Wienin piirin loogista empirismiä kannattaneet filosofit mielletään antirealisteiksi. Tässä artikkelissa kuitenkin argumentoidaan, että piirin johtohahmo Moritz Schlick oli eräänlainen realisti myös nykystandardien valossa. Näin ollen – niin yllättävältä kuin se kuulostaakin – positivismi ja realismi ovat yhteensovitettavissa. Schlick tosin erotti kannattamansa empiirisen realismin jyrkästi metafyysisestä realismista, jota hän piti merkityksettömänä. Schlickin realismin esittelyn lisäksi…

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan ja kehitetään Simo Knuuttilan käsitystä uskon ja järjen välisestä suhteesta. Knuuttilan presuppositioteoriaksi nimeämässä käsityksessä todetaan olevan puutteita, joihin artikkelissa tarjotaan parannusehdotuksia.

Lue lisää

Eräs 1900-luvun kielifilosofian kiinnostavimmista aloitteista oli ehdotus, joka määritteli merkitykset kommunikaation avulla, puhujien intentioiden kautta. Tämä linja kehittyi aikanaan kuuluisaksi Paul Gricen ansiosta. Osoittautuu, että hyvin samantapaisia ajatuksia oli alustavasti esittänyt jo suomalainen Erik Ahlman useissa teksteissään vuodesta 1926 alkaen. Hänen tärkein innoittajansa oli silloin Anton Martyn kieliteoria. Ahlman tekee myös olennaisen erottelun: toisaalta puhujilla…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin (1806–81) varhaisvaiheen filosofiaa ja sen suhdetta hänen 1840-luvun alun filosofiseen pääteokseensa Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn yritys (Versuch einer speculativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit). Varhaisvaiheen filosofia viittaa Snellmanin julkaistuihin kirjoituksiin vuosina 1835–40 sekä luentokäsikirjoituksiin ja muihin muistiinpanoihin. Artikkelin keskiössä on Snellmanin varhainen luenta G. W. F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta. Snellmanin…

Lue lisää

Yksinäisyyttä pidetään yleisesti vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Yksinäisyys kuitenkin ymmärretään monin eri tavoin, mikä herättää filosofisia kysymyksiä siitä, minkälaisena ilmiönä sitä tulisi tutkia. Artikkelissa käsittelen erilaisia yksinäisyyden muotoja erityisesti koetun yksinäisyyden näkökulmasta. Tutkin yksinäisyyttä sellaisten tunteiden filosofian nykysuuntausten avulla, jotka painottavat tunteiden ja ilmapiirien vuorovaikutuksellista muodostumista. Väitän, etteivät koetun yksinäisyyden näkökulma ja tunteiden filosofinen lähestymistapa tarkoita…

Lue lisää

Zombeja käsittelevät televisiosarjat ja sarjakuvat ovat viime vuosina saavuttaneet suurta suosiota. Esimerkiksi The Walking Dead -sarjan ensimmäinen jakso näytettiin samanaikaisesti 120 maassa, ja sarjaa on sittemmin katsonut tuotantokaudesta riippuen 5–15 miljoonaa katsojaa. Post-apokalyptinen maailma kiehtoo suurta yleisöä, koska dystooppiset tarinat peilaavat erilaisia käsityksiä ihmisten perusolemuksesta ja yhteiskunnan perustasta; sarjaa voi pitää filosofisena ajatuskokeena, jolla testataan,…

Lue lisää