Julkaisuseuranta
"Tämä on Tähtelä, mistä katsellaan taivaan kappaleita ja sen johdosta laskee auringon pimenemiset, kuun pimenemiset ja paljon muutakin, josta saatat lukea almanakasta. Jos professori Donner antaa sinulle luvan siihen, niin voit katsella aurinkoa pilkkuineen, kuuta vuorineen ja laaksoineen ynnä paljon muuta vielä."Nykyään observatoriota voi käydä katsomassa ulkopuolelta ja sisällä on museo, jossa viimeksi katselin almanakkoja.Useammin…
"Tässä on Viapori. "Gibraltar-vertainen Pohjoisessa", vaan "Äl' mene likelle rohkeasti.""Helsingin pelissä vuonna 1904 Suomenlinnaa katseltiin Kaivopuiston kallioilta. Tuolloin siellä ei enää ollut erinomaista kelloa.Varhaisemmassa Helsingin pelin painoksessa vuodelta 1870 ei mainita ollenkaan linnoitettuja saaria, joita englantilaiset olivat Krimin sodassa pommittaneet 15 vuotta aiemmin. Sen sijaan hämmentävän suorasanaisesti ruudussa 42 on selite "Tässä näet Suomen suuriruhtinaskunnan…
"Korkeasaarelta olemme höyrypurrella tulleet tänne Kaivopuistoon."Kolmekymmentä vuotta aikaisemmin lähtöpaikka jää epäselväksi ruudussa 29: "Maksa markka soutajalle, niin vie hän sinut tässä veneessä Kaivopuistoon"Tuolloin ruudussa 30: "Paistista, jonka olet syönyt, maksat markan. Semmoinen, kuin sinä, olisi voinut kotona syödä vellinsä, eikä tuhlata rahoja paistiin" Vielä varhaisempi oli Kaivopuiston loistonaika.
"Täällä Korkeasaarella saat nähdä kaikellaisia villieläimiä. Mutta ole vaan varovainen, ettet joudu jääkarhun kynsiin."Noin oli 1900-luvun alussa, mutta Helsingin pelin ensimmäisessä painoksessa 1870 todettiin "Kun ei Eläintarhassa saa nähdä mitään villipetoja, niin täytyy meidän tyytyä siihen, että katselemme niitä yliopiston eläintieteellisessä museossa. Pienelle tytölle, joka on tuonut avaimet, voit antaa markan" Paljon varhaisempaa Topeliuksen kuvausta…
"Tämä höyry vie sinut Korkeasaarelle."Korkeasaareen?
"Tällä ajurilla kuljet Vanhaan kaupunkiin. Täällä piti kuningas Gustaf Toinen Adolf Suuri valtiopäivät Suomen säädyksien kanssa. Koko tästä entisestä kaupungista ei ole raunioitakaan enään jäljellä."Helsingin pelin varhaisemmassa painoksessa ajureilla eli vossikoilla kuljettiin useiden ruutujen välillä ja kuvissa näkyy mallien moninaisuus vuonna 1870. Kirjallinen kuvaus on tallella vossikkanurkalta 1885.
"Nyt voit kulkea sähkö-vaunuissa raitiotiellä, joten ei tarvitse vaivata hevosraukkoja. Sähköä emme tarvitse sääliä. Menemme nyt Söörnääsiin. 20 poletista maksat 2 m. 50 p., sekä kotelosta, missä niitä säilytetään, 50 p., siis yhteensä 3 markkaa."Tuollaisessa matkusti amerikkalainen pikakäynnillään Suomessa 1902.
"Postisäästöpankissa on sulla saatavana 2 markkaa, minkä olet säästänyt."Tuotakaan rakennusta en Helsingistä tunnista. Turkulaisella opettajalla oli kuollessaan rahaa säästöpankissa.
"Postilla saat rahakirjeen, jossa on 5 markkaa. Ole vaan nyt säästäväinen eläkä tuhlaa rahaasi turhiin mehoihin näillä köyhillä ajoilla""Kapteini Nykopp'ilta, joka on Runeberg nimisen höyrylaivan kulettaja, saat isäsi lähettämän kirjeen, jossa on 3 markkaa. Älä hukkaa rahoja turhiin!"Rahakirjeet... esiintyvät postimuseolta saamaani vastauksessa, jonka liimasin täydennysosiin postista.
"Senaatin torilla on se kuvapatsas, jonka Suomen kansa on pystyttänyt rakastetun hallitsian, Aleksanteri Toisen, Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan muistoksi."Siksikö meillä on Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla?
"Tässä näet suuret, suuret portaat, kirkko päällä."Portailla seisoen toisella puolen toria ollaan: Aleksanterinkadulla, Sunnin talossa.
"Niistä kirjoista, jotka olet ostanut huutokaupalla, maksat 2 markkaa.""Markka maksa kirjoista, jotka huusit Walleen´n huutokaupasta"Joten linkiksi sopii erinomaisesti Eräästä kirjahuutokaupasta ja muuta kirjahistoriallista.
"Minkätähden melskasit niin paljon kadulla? Saat nyt istua poliisikamarissa siksi että joku kanssapelaajista tulee ja pelastaa sinut. Hän saapi taas istua siinä siksi kuin joku muu pelastaa hänet."Kuvista tunnistaa edelleen Senaatintorin eteläreunalla olevan rakennuksen. Siellä kai Ensimmäinen lahtarikaarti? ja Havaintoja ensimmäisistä naispoliiseista. Helsingin poliisit liittyivät jiu-jitsun tulemiseen Suomeen.
"Laula sa raittiilla mielellä vaan, Riemua nauti sa nuorena viel'; Uljaana astele ain' elon tiell', Vääryttä vastahan taistelemaan."Ylioppilaslaulusta on selvästi kyse, mutta sanat ovat minulle oudot. Googlauksen perusteella vuoden Ylioppilas-laulu vuodelta 1891. Tiedonhaun lomassa esiin tuli ylioppilaslaulun taustavaikuttaja Erik Loukola.
"Tämä kaunis kivimuuri on yliopisto-rakennus. Mitä yliopisto on ollut ja vieläkin on maallemme tietää jokainen."Mutta moniko muistaa naisen, joka oli "Myös yliopiston jäsen"?
"Yliopiston kirjastoa saa katsoa maksutta. Siinä on kaikki, mikä vaan joskus on painettu Suomessa. Niin on siinä esimerkiksi ensimäinen ja toinen painos Helsingin peliä, Maapallon ympäri 80 minuutissa, ynnä äärettömän paljon muuta."Ensimmäisen painoksen aikaan vuonna 1870 Helsingin peli ei tietenkään vielä kuulunut kokoelmiin. Tuolloisessa selitteessä: "Tohtori Collanín luvalla pääset katsomaan yliopiston kirjastoa. Siellä löytyy enemmän…
"Tässä kasvitieteellisessä puutarhassa on paljon katsottavaa sekä kesällä että talvella. Tässä on riuohoja, jotka yhden kesän kuluessa kasvavat enemmän kuin kahden verran aikaihmisen pituutta. Tässä on kultakaloja, jotka ovat syntyneet täällä."Jo ennen yliopiston puutarhaa Kaisaniemessä oli puutarhureita, joista blogiteksteissäni esiintyy Erik Edman, sillä Epäsäätyinen avioliitto ja puutarhurimestarien suku.
"Ilmatietellisessä observatoriossa saamme kuulla tuleeko huomenna kirkas vai pilvinen ilma. Niistä havannoista, jotka sinä olet tehnyt siellä, maksaa tirehtööri Biese sulle 2 markkaa." Kolmekymmentä vuotta aiemmin ruudussa 20: "Magnetillisessa observatiossa saamme kuulla, tuleeko huomenna kirkasta vai pilvistä ilmaa. Niistä havainnoista, jotka olet tehnyt neljän tunnin istunnossa, maksaa provessori Borenius sinulle 2 markkaa."Säästä ja sen havainnoinnista:…
"Esplanaadissa näit veistokuvan, joka on pystytetty kunnioittaakseen sitä miestä, joka meille on antanut "maamme"-laulun sanat. Tässä Kaisaniemessä, missä linnut laulavat niin ihanasti kesällä, saat taas nähdä sen miehen, Pacius'en, rintakuvan, joka on pukenut "maamme"-laulun sanat säveliin."Maamme-laulusta puheen ollen: Laulettiinko tsaarihymniä Suomessa?
"Tulematta häiritetyksi meluavalta ilolta Kaisaniemessä nukkuu niin rauhallisesti hautakivensä alla tuo ihmisiä rakastava vapaamuurari."Vapaamuurarin hauta oli listalla Helsingin muistomerkit ja museot 1897, mutta sitä ei mainita Helsingin pelin 1870 painoksessa. Siinä vierailukohteena oli tuolloin moderni laitos ruudussa 13: "Insinööri Bergroth'n kanssa menemme kaasulaitosta tarkastamaan. Sinun tulee tietää, että tästä valistusta levitetään Eläköön valistus!". Aiemman täysin…