Julkaisuseuranta

Vaikka Suomen suurimmissa kaupungeissa koulut ovat alkaneet eriytyä, aiheeseen liittyvää koulu- ja luokkahuonetason tutkimusta on tehty vain vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten yleisopetuksen rinnalla painotettua opetusta tarjoavan koulun käytänteet tukevat tai estävät oppilaiden oikeutta yksilölliseen kehittymiseen, joka on yksi sosiologi Basil Bernsteinin kolmesta pedagogisesta oikeudesta. Etnografinen aineisto on tuotettu yläkoulussa, joka sijaitsee pääkaupunkiseudulla matalan sosioekonomisen…

Tekstissä tarkastellaan oppivelvollisuuskoululle asetettuja tavoitteita sekä yhtäältä niiden muuttumista ja toisaalta muuttumattomuutta. Teksti nostaa esille oppivelvollisuuskoulussa sadan vuoden aikana tapahtuneet rakenteelliset muutokset ja perustelee oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahdeksasluokkalaisten toivokäsityksiä. Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen Suomessa on vähäistä huolimatta yhteiskunnallisten tietojen hyvästä tasosta. Tutkimuksessa lähestyttiin ongelmaa toivon näkökulmasta. Tämä tutkimus pitää toivoa demokratian ja demokratiakasvatuksen kannalta tärkeänä käsitteenä. Toivoa tarkasteltiin erityisesti kahden teoriaperinteen, C. R. Snyderin psykologisen toivoteorian ja Paulo Freiren toivon pedagogiikan, kautta. Kahdeksasluokkalaisten toivokäsityksiä tutkittiin haastatteluin (N = 15) fenomenografista…

Tämä katsausartikkeli luotaa saamelaisten 1900-luvun koulutusta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, sekä lyhyesti myös Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Artikkelin painopisteet ovat yhtäältä itse koulutuksen historiassa ja toisaalta tutkimuskirjallisuuden tulkinnoissa eri maissa. Mitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä maiden välillä on, ja miten saamelaisten koulutushistorian tutkimus on kehittynyt viime vuosina? Tutkimuksen luoma kuva on monipuolistunut viime vuosina, samalla…

Artikkelissa tarkastellaan Tampereen kehyskuntien yhdeksäsluokkalaisten (N=843) elämäntarkoitusta sekä sitä, miten heidän ajatuksissaan näkyy William Damonin määritelmä elämäntarkoituksesta päämääränä, johon yksilö pyrkii pitkäjänteisesti ja joka palvelee itsen lisäksi ympäröivää yhteiskuntaa. Laadulliset vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen osuus klusterianalyysilla. Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä päämääräprofiiliaeli päämäärätietoiset (36 %), itsekeskeiset (33 %), haaveilijat (23 %) ja sitoutumattomat (8 %).…

Tämä katsaus tarkastelee, minkälainen pedagogiikka voisi edistää nuorten kansalaisvaikuttamista nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa ihmiskunta on ylittämässä planetaarisia rajoja. Tarkemmin tutkimus käsittelee ”konkreetin utopian” käsitteen pedagogisia mahdollisuuksia toisen asteen opiskelijoiden demokraattisen vaikuttamisen valmiuksien edistämisessä. Katsauksessa käsitellään ensin lyhyesti utopian käsitettä sosiologiassa ja kasvatustieteessä. Sen jälkeen siinä esitetään luonnos mallista, jota on kehitetty tutkimusprojektissa Konkreettien utopioiden pedagogiikka:…

Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus…

Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa…

Tarkastelemme artikkelissa kansalaisyhteiskunnassa toteutuvaa kansalaiskasvatusta ja tällaisessa toiminnassa nuorille mahdollistuvaa yhteiskunnallista osallistumista. Siirrämme katseen demokratiakasvatuksen ideaaleista ja tavoitteista tekemiseen ja toimintaan. Luemme kahta etnografista aineistoa Engin Isinin kansalaisuutta ja Gert Biestan kansalaiskasvatusta koskevien ajatusten kautta. Ensiksi kysymme, millaisia kansalaisuuden tekoja toteutuu projekteissa, joiden tavoitteena on nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistaminen, ja mikä on näiden tekojen suhde…

Kirjoituksessa hahmotellaan kahta toisistaan eroavaa demokratiakäsitystä, joista molemmista löytyy yhteys 1800-luvun puolivälissä muotoiltuun kehitysoppiin. Talouden vapautta korostava oppi pitää inhimillisen kehityksen liikkeellepanevana voimana ihmisten itsekästä voitonhalua. Jos yksilöiden välistä kilpailua yritetään rajoittaa, kyseessä ei voi olla demokratia. Kilpailullisen demokratian rinnalla on vaikuttanut demokratiakäsitys, jonka perustana on yhteinen neuvonpito. Sille on ominaista pyrkimys sovitella vastakkaisia toiveita…

Arvosteltu teos: Airaksinen, Timo ja Gylling, Heta 2020. Suvaitsevaisuus – erään taistelun kuvaus. Helsinki: Arktinen banaani. 253 s.

Tässä artikkelissa tarkastellaan demokratian inklusiivisuutta, normatiivisia reunaehtoja ja demokratiakasvatuksen päämääriä John Rawlsin ja Jürgen Habermasin demokratian teorioiden sekä niihin liittyvien demokratiakasvatuksen teorioiden avulla. Artikkelissa puolustetaan ajatusta demokratiasta normatiivisena poliittisena järjestelmänä, jonka keskeisinä reunaehtoina toimivat vastavuoroisuuden ja julkisuuden periaatteet, sekä näkemystä deliberaatioon liittyvistä valmiuksista ja autonomiasta demokratiakasvatuksen päämäärinä. Artikkelissa tarkastellaan liberaalin demokratian ja demokratiakasvatuksen teorioihin kohdistunutta…

Artikkeli pohjautuu kysymykseen siitä, kohtaavatko koulutusyhteiskunnan vaatimukset ja demokratiakasvatuksen prinsiipit toisensa silloin, kun niitä tarkastellaan yksittäisten nuorten näkökulmasta. Oman elämän ohjailua, tasa-arvoa ja sekä autonomiaa että yhteisöllisyyttä korostavat demokratiakasvatuksen lupaukset kyseenalaistuvat, kun käännetään katse niihin, joiden kokemukset koulutusyhteiskunnan vaatimuksiin vastaamisesta ovat tulkittavissa törmäyksiksi pedagogisten ideaalien kanssa. Artikkelin empiirinen aineisto muodostuu kolmen nyt 21-vuotiaan nuoren seurantahaastatteluista,…

Arvosteltu teos: Joutsenvirta, Maria ja Salonen, Arto O. 2020. Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books. 363 s.