Tämän artikkelin tavoitteena on laajentaa digitalisaatiosta, datafikaatiosta, automaatiosta ja kasvatuksesta käytävää teoreettista keskustelua. Artikkelissa pohdin sitä, millaisia merkityksiä koulutuksen kiihtyvällä datafikaatiolla ja automaatiolla on opettaja-oppilassuhteille ja ylipäätään käsityksellemme formaalin kasvatuksen olemuksesta. Käsitteellisesti ammennan Martin Buberin dialogisesta filosofiasta, erityisesti Minä–Sinä- ja Minä–Se-käsitepareista, jotka kuvaavat eri tapoja, joilla ihmiset ovat suhteissa toistensa kanssa. Datafikaatio ja automaatio tuovat…

Lue lisää

Kirjoitus on vastine artikkelini ”Sosialisaatio ja varhaiskasvatus kapitaloseenin aikakaudella – Ekososiaalisen kasvatusteorian ekofeministinen kritiikki” (Paavilainen 2022) saamiin vastineisiin (Pulkki, Foster & Keto 2022; Saari, Kallio & Varpanen 2022). Vastaan kritiikkeihin liittyen artikkelini ekososiaalisen kasvatusteorian rajaukseen, lähestymiseni ihmiskeskeisyyteen sekä antamiini kuviin itsekasvatuksesta ja leikistä. Summaan (eko)feminististen teoretisointien voivan tarjota vielä enemmän virikettä kasvatusta ja ympäristökysymyksiä käsittelevään…

Lue lisää

Arvosteltu teos: Karppinen-Kummunmäki, Henna 2022. Tyttöjen vuosisadat: Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle. Helsinki: Avain. 250 s.

Lue lisää

Ekososiaalinen sivistys on tullut keskeiseksi käsitteeksi suomalaisessa kasvatuskeskustelussa, mutta ekososiaalisen aatteen sisältöä ei vielä tunneta kovin hyvin. Filosofinen artikkelimme tarkastelee ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia lähtökohtia. Pohdimme ekososiaalista kysymystä, jolla tarkoitamme toisiinsa kietoutuneita ekologisia ja sosiaalisia ongelmia: ihmisen sosiaalinen toiminta aiheuttaa maapallon elämää ylläpitäville järjestelmille uhkia, jotka lankeavat meidän ja tulevien sukupolvien ratkaistavaksi. Esitämme yhdenlaisen tulkinnan ekososiaaliseen…

Lue lisää

Arvosteltu teos: Kallinen, Kati & Pirskanen, Henna 2022. Lasten ja nuorten tutkimushaastattelu. Helsinki: Gaudeamus. 268 s.

Lue lisää

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Transformatiivinen opettajaksi oppiminen – fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta, Jyväskylän yliopistossa 18.6.2022.

Lue lisää

Artikkelissa tarkastelemme sukupuolistunutta väkivaltaa aineenopettajaopiskelijoiden koulukokemusten näkökulmasta. Merkittävä määrä nuorista altistuu väkivallan ja häirinnän eri muodoille. Kouluterveyskyselyjen mukaan erityisesti tyttöihin ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat viime vuosien aikana lisääntyneet huolestuttavasti. Koulun ja opettajien rooli ilmiöön puuttumisessa on tärkeä, samoin opettajankoulutuksen, jonka aikana opiskelijoiden olisi tärkeä tulla tietoiseksi väkivallan ilmenemismuodoista ja niihin puuttumisen…

Lue lisää

Tässä laadullisessa seurantatutkimuksessa tarkastellaan nuorten yksinäisyyden kokemuksia ajallisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu 22 peruskoulua käyvän nuoren haastatteluaineistosta, joka on kerätty nuorten ollessa 12–13-vuotiaita. Haastatteluissa nuoret tarkastelevat kolme vuotta aiemmin kuvaamiaan yksinäisyyden kokemuksia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin yksinäisyystutkijoiden Burgess ym. (1999), Goossens & Marcoen (1999) ja Hymel ym. (1999) näkökulmia ajan kulkuun liittyvistä muutoksista lasten ja nuorten…

Lue lisää

Itsekasvatus on ihmisen oman ajattelun, moraalin ja tunteiden kehittämiseen kohdistuvaa, pedagogisesti orientoitunutta toimintaa, jolla on merkittäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Tarkastelemme Aleksi Paavilaisen tapaa hahmottaa itsekasvatusta artikkelissaan Sosialisaatio ja varhaiskasvatus kapitaloseenin aikakaudella. Väitämme, että Paavilaisen tapa nähdä itsekasvatus ainoastaan kapitaloseenia pönkittävänä ja yksilöön keskittyvänä toimintana rakentuu väärälle, yksilön ja rakenteet toisistaan erottavalle dilemmalle. Tämä jättää huomiotta laajalle…

Lue lisää

Arvosteltu teos: Pimenoff, Ida (toim.) 2022. Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä. Helsinki: WSOY. 313 s.

Lue lisää

Lectio praecursoria yleisen historian väitöskirjaan Orders of history: An ethnographic study on history education and the enacted curriculum, Jyväskylän yliopistossa 8.4.2022.

Lue lisää

Vertaisarvioijina toimineet asiantuntijat numeroissa 1/2021–4/2022.

Lue lisää

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Education and intelligence: Reconstructing John Dewey’s theory of intelligence from an educational perspective, Oulun yliopistossa 18.3.2022.

Lue lisää

Aleksi Paavilaisen artikkeli Sosialisaatio ja varhaiskasvatus kapitaloseenin aikakaudella – Ekososiaalisen kasvatusteorian ekofeministinen kritiikki sisältää tärkeitä huomioita mutta myös huomattavia ongelmia. Ekososiaalisen kasvatusteorian edustajiksi nimettyinä tutkijoina oikaisemme tässä vastineessamme joitakin artikkelin merkittävimpiä virheitä. Puolustamme ekososiaalista kasvatusta moninaisena tutkimusalana, johon liittyy Paavilaisen edustaman ekofeminismin lisäksi myös muita perspektiivejä. Teorian, joka soveltaa kaikkien elollisten olentojen välistä sosiaalista vuorovaikutusta…

Lue lisää

Tässä katsauksessa kysyn ”onko etäkoulu mahdollinen?” Haen kysymykseen vastauksia kommentoivan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteenani on tehdä näkyväksi sitä, mitä kaikkea koulu on – ei arvostella koronapandemian aikaisten poikkeavien opetusjärjestelyjen toteuttamista tai idealisoida lähitoteutuksena järjestettävää perusopetusta. Katsaus rakentuu neljän teeman ympärille: 1) koulu on opettamista ja oppimista; 2) koulu on yhteiskunnallista uusintamista ja uudistamista; 3) koulu…

Lue lisää

Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925, Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022.

Lue lisää

Tutkimuksessa tarkastelemme lukion historianopettajien käsityksiä tiedonalansa tekstitaidoista aineistopohjaisen esseen kirjoittamisen opettamisen ja arvioinnin yhteydessä. Lukiossa jokaisen opettajan tulee opettaa oman tiedonalansa kieltä ja tekstitaitoja, jotka kietoutuvat taustalla olevan tieteenalan tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tiedonalan tekstitaitojen opettaminen nojaa opettajien käsityksiin tiedonmuodostuksen käytänteistä sekä niihin liittyvästä tekstitoiminnasta. Tutkimme opettajien käsityksiä siitä, mikä on lähdeaineistojen kriittisen tarkastelun rooli ja mitä…

Lue lisää

Pääkirjoitus numeroon 4/2022.

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan talonvaltausvalokuvia representaatioina. Tutkimuksessa kysytään, miten Joensuussa vuonna 1989 tapahtunut Kulttuuribunkkerin valtaus esitetään valokuvissa. Tutkimusaineisto koostuu Pohjois-Karjalan museon arkistossa säilytettävistä valokuvista. Artikkelin teoriaohjaavassa analyysissa syvennytään tulkitsemaan seitsemää Viikko Pohjois-Karjala ja Karjalan Maa -lehtien kuvakokoelmien valokuvaa tilan, paikan ja kentän käsitteiden avaaman ymmärryksen kautta. Kulttuuribunkkerin valokuvat ilmentävät talonvaltaukseen osallistuneiden kohtaamista ja kuvista paljastuvaa monikerroksisuutta. Talonvaltaustoiminta…

Lue lisää

Turussa kokoontui 16.–17.6.2022 reilu puolisataa kasvatuksen historiasta ja filosofiasta kiinnostunutta ihmistä esittämään ja keskustelemaan alan tuoreimmista tutkimuksellisista löydöksistä ja teemoista. Ihmiset oli saanut liikkeelle Kasvatuksen historian ja filosofian kesäpäivät, joita on järjestetty vuodesta 2005 lähtien vuosittain lukuun ottamatta pandemiavuotta 2020. Päivät järjestää Kasvatuksen historian ja filosofian verkosto yhdessä kulloinkin vuorossa olevan järjestävän yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lue lisää