Julkaisuseuranta
Tässä raportissa muistellaan Kasvatuksen historian ja filosofian verkoston Helsingissä kesäkuussa 2023 järjestämiä kesäpäiviä. Tapahtuma oli luonteeltaan poikkeuksellinen, sillä järjestysvastuussa ollut DEMOPOL-tutkimusryhmä yhdisti perinteikkääseen tapahtumaan laajaa kansainvälistä huomiota saaneen demokratiakasvatusta käsittelevän konferenssin.
Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Tila, lapsi ja toimijuus. Lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa, Helsingin yliopistossa 17.9.2021.
Tässä teoreettisessa artikkelissa arvioimme kriittisesti ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä sivistysideaalin kuvaajina. Selvitämme siis, miten käsitteet soveltuvat määrittämään kasvatustoiminnan päämääriä. Tätä tarkoitusta varten kuvaamme kasvatustieteen peruskäsitteitä, tulkitsemme ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä ja niiden taustalla olevaa käsitystä kasvatuksesta, arvioimme käsitteitä kriittisesti ja ehdotamme ratkaisuja niiden ongelmiin. Esitämme, että ekososialisaatio ja ekoindividuaatio ovat ongelmallisia käsitteitä sivistysteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna.…
Artikkelissa tarkastellaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtavien viranhaltijoiden käsityksiä inkluusiosta ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja inkluusion toteuttamisessa on. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt monessa kunnassa saavuttamatta, ja inkluusioon suhtautuminen on ollut kovin ristiriitaista. Artikkelin aineisto on kerätty eri puolilta Suomea haastattelemalla johtavia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen…
Osa-aikainen erityisopetus on ollut koko suomalaisen perusopetuksen historian ajan tärkeässä asemassa oppilaiden koulunkäynnin tukea järjestettäessä. Oppilaiden määrän kasvun myötä erityisopettajien työn sisältö on muuttunut ja on nostettu esille huoli työnkuvan liiallisesta laajenemisesta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme perusopetuksen osa-aikaisessa erityisopetuksessa työskentelevien erityisopettajien näkemyksiä työnkuvastaan sekä sen kehittämistarpeista. Tutkimukseen osallistui 249 erityisopettajaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jota jaettiin…
Artikkeli dokumentoi Kasvatuksen historian ja filosofian kesäpäivillä 2023 käydyn paneelikeskustelun puheenvuoroja. Ne kommentoivat niin kasvatuksen historian ja filosofian tutkimuksen ja opetuksen tilan, kuin niiden keskinäisen suhteen muutosta sekä muutoksen syitä. Keskustelijat pohtivat historiallisen ja filosofisen lähestymistavan merkitystä kasvatuksen tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa, mutta kysyvät myös perusteita niiden yhteenlittymiselle kasvatuksen historian ja filosofian tutkimusverkostoksi.
28.9.2023
Elokuussa tuli kuluneeksi 700 vuotta Pähkinäsaaren rauhan rajasopimuksesta, eikä rajalinjasta ole vieläkään yksimielisyyttä. Näin siitä huolimatta, että historioitsija Kimmo Katajalan sanoin, ”niin monet historioitsijat, folkloristit, lingvistit ja harrastajahistorioitsijat ovat kertoneet mielipiteensä rajasta, että tilanne on saavuttanut lähes koomiset mittasuhteet.” Juhlapäivän alla julkaistiin taas useita lehtijuttuja ja useammat suomalaiset historioitsijat kommentoivat rajaa. Istuin studiossa minäkin ja…
-”Se on pahempi kuin lapsen huumekoukku. Koska se muuttaa nuoren persoonan kokonaan. Sä et tunne sitä lasta. Sä et tunne sitä lastas enää. Musta on valkoista ja valkoinen on mustaa. Viha, kuolema, tuska… pelot ja kauhu. Ne täyttävät lapsen mielen ja nuoren mielen. Ellei heti, niin hyvin pian.” (Erään äidin haastattelu koskien tämän lapsen saatananpalvontaa…
Kansanperinnetutkijana ja kirjallisuustieteilijänä törmään silloin tällöin aineistoon, joka herättää kysymyksiä sateenkaarihistorian näkökulmasta. Tutkijana on tietenkin oltava varovainen ylitulkintojen kanssa. On kuitenkin hyvä tunnustaa, että heteronormatiivinen tulkinta on sekin vain tulkinta ja voi olla yhtä lailla väärä. Kirjallisuustieteessä merkityksellistä on lopulta se, miten tulkinnan pystyy perustelemaan. Kirjallisuustieteessä tunnustetaan myös se, että mitään yhtä oikeaa tulkintaa ei…
Mistä tila on tehty? Rakennuksista ja huoneista. Tila koostuu myös sosiaalisista rakenteista, joista merkittävimpiä ovat tilan turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen. Joskus yhteisön turvallisuuden takaamiseksi yksilön tilaa on rajoitettava. Margaret Atwoodin romaani The Handmaid’s Tale (1985) ja Charlotte Perkins Gilmanin novelli The Yellow Wallpaper (1892) ovat molemmat fiktiivisiä kertomuksia yksilön tilan rajoittamisesta turvallisuuden nimissä. Atwoodin ja…
25.3.2021
Kulttuurihistorian syventävien opintojen opiskelija Päivi Rantanen kommentoi tuoretta Taide-lehdessä julkaistua Leena Kuumolan kritiikkiä dokumenttielokuvasta Neiti Aika. Rantanen pohtii Elina Talvensaaren ohjaaman dokumenttielokuvan arvoa historiallisen ajankuvan välittäjänä ja rakentajana kiinnittämällä huomionsa historialliselle tutkimukselle ominaisiin lähtökohtiin. Kuumolan kritiikki ja Rantasen kommentti ohjaavat pohtimaan millä ehdoilla tutkimme menneisyyden ihmisten elämää sekä kirjoitamme ja kerromme siitä laajemmalle yleisölle. Kommentti…
Artikkelissä tarkastellaan suurtilanomistajien yhdessä maanmittausinsinöörin kanssa Tampereen kaupungin lähiympäristöön 1900-luvun alussa suunnittelemia työväenasuntoalueita kaupunkitilan ja kaupunkihallinnan käsitteiden kautta. Hatanpään ja Kaarilan kartanot, joiden maille oli syntynyt esikaupunkiasutusta 1800-luvulta lähtien, pyrkivät kaavasuunnitelmien avulla saamaan järjestystä alueilleen ja siten luomaan maaseudulle kaupunkimaista tilaa. Merkittävin suurtilojen asuntoalueista oli Hyhky, jonne oli kortteleihin järjestettyjen asuintonttien lisäksi varattu aluita teollisuutta,…
Muutos torppareista pienviljelijöiksi tapahtui Suomessa pääosin itsenäisyyden ajan kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Muutos merkitsi paitsi monien viljelijöiden oikeudellisen aseman muutosta, mutta myös kokonaisen uuden identiteetin rakentamista. Samaan aikaan ympäröivä yhteiskunta oli muutoksessa ja uuden ajan myötä alkoi syntyä uusia vaatimuksia ja ihanteita sille, millaista oli hyvä ja oikeanlainen elämä. Tämä merkitsi syntyvän pienviljelijäväestön kouluttamista uusiin…
Paikannimiä tutkimalla voidaan selvittää, miten menneisyyden ihmiset ovat hahmottaneet tilaa ja miten he ovat identifioineet itsensä ja toisensa suhteessa siihen. Päijänteen pohjoisrannoilta alkavat tienoot muuttuivat 1500-luvun kuluessa eränkäyntialueista uudisasutusalueiksi, ja samalla niiden paikannimistöä tallentui varhaismoderneihin viranomaislähteisiin, etenkin veroluetteloihin mutta myös tuomioistuimien asiakirjoihin. Niiden avulla voidaan tarkastella sitä, miten uudisasuttajat ja heidän kintereillään seuraavat virkamiehet hahmottivat…
Hyvät lukijat, tätä sivustoa ei enää päivitetä, sillä Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on siirtynyt pysyvästi uuteen osoitteeseen. Toivotan sinne lämpimästi tervetulleeksi kaikki vanhat ja uudet lukijat! Uudesta osoitteesta löytyy […]
Kuva: Bryan Helfrich, Wikimedia CommonsMinneapolislainen poliisi Derek Chauvin tappoi tummaihoisen George Floydin 25.5.2020 painamalla polvellaan hänen niskaansa lähes yhdeksän minuutin ajan huolimatta siitä, että Floyd toistuvasti sanoi, ettei pysty hengittämään. Tapaus oli yksi lisä Yhdysvaltain poliisin mustaan väestöön kohdistavan väkivallan pitkässä ja synkässä historiassa. Muun muassa Black Lives Matter-järjestö on kampanjoinut tätä vastaan jo vuosia, mutta nyt…
21.10.2019
Perjantaina 25.10.2019 pidän esitelmän Historiantutkimuksen päivillä Oulussa otsikolla ”Sukuverkostot ja avioliittostrategiat yliopistoperheessä”. Materiaali: Sukupuu (väitöskirja, s. 405). Väitöskirja: Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. (Mm. henkilöiden kuvia s. 407–409.)
”Hermeneutical and narrative construction of experiences and the self”.
Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä…