Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston suomalaiskansallinen henki. Oppiaineen vuonna 1922 alkaneen toiminnan satavuotista taivalta juhlittiin…

Lue lisää

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana, Turun Yliopistossa 3.12.2021. KT, Maarit Hosion väitöskirjassa Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana (Hosio, 2021) määritellään koulussa ilmenevän välittämisen käsitettä ja selvitetään oppilaille syntyneitä välittämisen kokemuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan välittämisen käsitettä eettisenä, koulun arvoja ilmentävänä toimintana tarkastellen koulussa välittämistä kasvatuksen ja opetuksen…

Lue lisää

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ohjaavan mallin kehittäminen ILO-suunnitteluprosessin malliksi opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa, Jyväskylän yliopistossa 19.3.2021.

Lue lisää

Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kynällä ja Sanalla: Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910–1960-luvuilla, Jyväskylän yliopistossa 26.11.2021.

Lue lisää

Varhaiskasvatusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja sen laatu on noussut tarkastelun keskiöön. Laatuun on pyritty vaikuttamaan laajoilla uudistuksilla varhaiskasvatuksen lainsäädännössä. Uudistukset kohdistuvat erityisesti varhaiskasvatuksen sisältöihin sekä henkilöstörakenteen muutokseen. Haasteina varhaiskasvatuksessa on opettajapula ja työn kuormittavuus. Opettajien kokeman työn kuormittavuuden taustalla on alan heikko arvostus sekä palkkaukseen, työhyvinvointiin ja -olosuhteisiin liittyvät ongelmat. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee lasten osallisuutta mahdollistavia ja estäviä tekijöitä esiopetuksessa. Tutkimusaineisto koottiin yhden päiväkodin esiopetusryhmässä, ja tutkimukseen osallistui 13 lasta. Aineisto koostuu neljästä ryhmäkeskustelusta, jotka käytiin lasten ottamien valokuvien pohjalta. Tutkimuskysymys on, mitkä tekijät mahdollistavat ja estävät lasten osallisuutta esiopetuksessa. Ilmiötä lähestytään lapsuudentutkimuksen viitekehyksessä Giorgin fenomenologisesta metodologiasta käsin. Tutkimustulosten pohjalta lasten osallisuuden kannalta merkittävää esiopetuksessa oli…

Lue lisää

Planeetallamme on siirrytty holoseenista uuteen geologiseen aikakauteen: antroposeeniin, ihmisen aikaan. Homo sapiens jättää pysyvän jäljen planeettaamme. Luonnonvarat hupenevat, ilmasto lämpenee ja kuudes sukupuuttoaalto pyyhkii yli maapallon. Kysymme tässä artikkelissa, millainen sivistysideaali voisi vastata antroposeenin ajan haasteisiin. Mitä pitäisi sisällyttää nykyajan ihmisen huolenpidon piiriin ja kuinka oikeudenmukaisuusyhteisön rajat piirretään maailmassa, jossa ihmiset, asiat ja ilmiöt ovat…

Lue lisää

Tarkastelemme tässä artikkelissa opettajien ja muun opetushenkilöstön (N=596) huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisesta ja integraatiosta. Kyselymme vastauksissa nousivat esiin huolet maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taidon riittävyydestä, oppimisen ja kotoutumisen haasteista sekä rakenteiden joustamattomuudesta. Valtakieli nähtiin kommunikaation ja kanssakäymisen välineenä ja haasteet kielitaidossa ongelmallisena sosiaalisen kuulumisen ja kulttuurisen kotoutumisen kannalta. Kielitaidon ajateltiin olevan väylä koulutusmahdollisuuksiin…

Lue lisää

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien puheessa tuotettuja kielellisiä ja kulttuurisia eronteon diskursseja ja niiden seurauksia. Erilaisuutta lähestytään sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen lähtökohdista eri tilanteissa eri lailla merkityksellistyvänä, todellisuutta rakentavana ja seurauksia tuottavana käsitteenä. Tutkimusaineisto koostuu kuuden maahanmuuttotaustaisia lapsia ja nuoria opettaneen opettajan haastattelulitteroinneista, jotka on tuotettu 2009 ja 2010. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin periaattein yhdistäen kielenkäytön tilannetta…

Lue lisää

Arvosteltu teos: Ilmakunnas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) 2021. Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Tampere: Vastapaino. 366 s.

Lue lisää

Pääkirjoitus numeroon 2/2022.

Lue lisää

Jos minun pitäisi nimetä huone, jolla on ollut elämälleni suurin merkitys, olisi valinta helppo. En valitsisi ensimmäistä omaa huonettani lapsuudenkodissani tai mitään muutakaan huonetta sieltä, niin paljon kuin vanhasta kodistani välitänkin. En liioin päätyisi mihinkään ensimmäisen oman asuntoni huoneista, enkä minkään työpaikkani työhuoneeseen. Vaikka työni puolesta ja matkoilla ollessani olenkin vieraillut mitä erikoisimmissa tiloissa museoiduista…

Lue lisää

Mistä tila on tehty? Rakennuksista ja huoneista. Tila koostuu myös sosiaalisista rakenteista, joista merkittävimpiä ovat tilan turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen. Joskus yhteisön turvallisuuden takaamiseksi yksilön tilaa on rajoitettava. Margaret Atwoodin romaani The Handmaid’s Tale (1985) ja Charlotte Perkins Gilmanin novelli The Yellow Wallpaper (1892) ovat molemmat fiktiivisiä kertomuksia yksilön tilan rajoittamisesta turvallisuuden nimissä. Atwoodin ja…

Lue lisää

Kulttuurihistorian syventävien opintojen opiskelija Päivi Rantanen kommentoi tuoretta Taide-lehdessä julkaistua Leena Kuumolan kritiikkiä dokumenttielokuvasta Neiti Aika. Rantanen pohtii Elina Talvensaaren ohjaaman dokumenttielokuvan arvoa historiallisen ajankuvan välittäjänä ja rakentajana kiinnittämällä huomionsa historialliselle tutkimukselle ominaisiin lähtökohtiin. Kuumolan kritiikki ja Rantasen kommentti ohjaavat pohtimaan millä ehdoilla tutkimme menneisyyden ihmisten elämää sekä kirjoitamme ja kerromme siitä laajemmalle yleisölle. Kommentti…

Lue lisää

Artikkelissä tarkastellaan suurtilanomistajien yhdessä maanmittausinsinöörin kanssa Tampereen kaupungin lähiympäristöön 1900-luvun alussa suunnittelemia työväenasuntoalueita kaupunkitilan ja kaupunkihallinnan käsitteiden kautta. Hatanpään ja Kaarilan kartanot, joiden maille oli syntynyt esikaupunkiasutusta 1800-luvulta lähtien, pyrkivät kaavasuunnitelmien avulla saamaan järjestystä alueilleen ja siten luomaan maaseudulle kaupunkimaista tilaa. Merkittävin suurtilojen asuntoalueista oli Hyhky, jonne oli kortteleihin järjestettyjen asuintonttien lisäksi varattu aluita teollisuutta,…

Lue lisää

Muutos torppareista pienviljelijöiksi tapahtui Suomessa pääosin itsenäisyyden ajan kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Muutos merkitsi paitsi monien viljelijöiden oikeudellisen aseman muutosta, mutta myös kokonaisen uuden identiteetin rakentamista. Samaan aikaan ympäröivä yhteiskunta oli muutoksessa ja uuden ajan myötä alkoi syntyä uusia vaatimuksia ja ihanteita sille, millaista oli hyvä ja oikeanlainen elämä. Tämä merkitsi syntyvän pienviljelijäväestön kouluttamista uusiin…

Lue lisää

Paikannimiä tutkimalla voidaan selvittää, miten menneisyyden ihmiset ovat hahmottaneet tilaa ja miten he ovat identifioineet itsensä ja toisensa suhteessa siihen. Päijänteen pohjoisrannoilta alkavat tienoot muuttuivat 1500-luvun kuluessa eränkäyntialueista uudisasutusalueiksi, ja samalla niiden paikannimistöä tallentui varhaismoderneihin viranomaislähteisiin, etenkin veroluetteloihin mutta myös tuomioistuimien asiakirjoihin. Niiden avulla voidaan tarkastella sitä, miten uudisasuttajat ja heidän kintereillään seuraavat virkamiehet hahmottivat…

Lue lisää

Hyvät lukijat, tätä sivustoa ei enää päivitetä, sillä Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on siirtynyt pysyvästi uuteen osoitteeseen. Toivotan sinne lämpimästi tervetulleeksi kaikki vanhat ja uudet lukijat! Uudesta osoitteesta löytyy […]

Lue lisää

Kuva: Bryan Helfrich, Wikimedia CommonsMinneapolislainen poliisi Derek Chauvin tappoi tummaihoisen George Floydin 25.5.2020 painamalla polvellaan hänen niskaansa lähes yhdeksän minuutin ajan huolimatta siitä, että Floyd toistuvasti sanoi, ettei pysty hengittämään. Tapaus oli yksi lisä Yhdysvaltain poliisin mustaan väestöön kohdistavan väkivallan pitkässä ja synkässä historiassa. Muun muassa Black Lives Matter-järjestö on kampanjoinut tätä vastaan jo vuosia, mutta nyt…

Lue lisää

Perjantaina 25.10.2019 pidän esitelmän Historiantutkimuksen päivillä Oulussa otsikolla ”Sukuverkostot ja avioliittostrategiat yliopistoperheessä”. Materiaali: Sukupuu (väitöskirja, s. 405). Väitöskirja: Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. (Mm. henkilöiden kuvia s. 407–409.)

Lue lisää