Tämä artikkeli tarkastelee, miten Suomen kouluissa käsitellään pakolaisuuteen liittyviä aiheita ja pakolaistaustaisten oppilaiden kokemuksia. Artikkeli pohjautuu vuoden 2022 lopussa opettajilta, rehtoreilta ja koulunkäynninohjaajilta kerättyyn kyselyaineistoon (n = 267) ja kyselyä tarkentaviin puolistrukturoituihin opettajahaastatteluihin (n = 15). Tätä artikkelia varten on analysoitu kaksi kyselyn avokysymystä ja kaksi kysymystä opettajien haastatteluista. Tulokset osoittavat, että koulujen henkilökunta toivoo…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan opettajuuden rakentumista ja muutoksia suomalaisen varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen opetussuunnitelmissa vuosina 1972–2022. Artikkelin aineisto koostuu varhaiskasvatusta ohjanneista opetussuunnitelmista sekä niihin verrattavista ohjausasiakirjoista. Artikkelissa pyritään opettajuuden rakentumisen ja muutosten kuvaamiseen koulutussosiologisen ja -historiallisen tekstinanalyysin avulla. Tutkimustehtävänä on kuvata, miten varhaiskasvatuksen opettajuus on rakentunut ja muuttunut vuosina 1972–2022 suhteessa varhaiskasvatuksen perustehtävään. Tarkastelujakson alkupuolen tekstit…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastelemme suomalaisen peruskoulun sekä kansainvälisten ja kansallisten oppimistulosten arvioinnin roolia oppivelvollisuuskoulun muutoksissa. Kysymme artikkelissamme, miten oppimistuloksista saatua tietoa käytetään koulutusjärjestelmän, kuten perusopetuksen, ohjauksessa ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Artikkelimme tutkimusaineisto koostuu kansallisten ja kansainvälisten arviointien empiiristen tutkimustulosten jatkoanalyyseistä sekä opetushallinnon asiakirjoista, joilla ohjataan perusopetusjärjestelmää. Tarkastelumme perustuu näiden aineistojen systemaattiseen analysoimiseen. Osoitamme, miten oppimistuloksia on käytetty oppivelvollisuuskoulun…

Lue lisää

Artikkelissa vastaamme kritiikkeihin, joita on kohdistettu aikaisempaan tutkimukseemme ekososialisaatiosta ja ekoindividuaatiosta uusina kasvatustieteellisinä käsitteinä. Artikkelissa tarkastelemme tutkimuksemme kritiikkejä sekä selvennämme siinä käyttämiämme käsitteitä ja sen argumentaation rakennetta. Lähteinä hyödynnämme ekososiaalisen kasvatuksen teoriaan liittyviä tutkimuksia sekä sivistysteoreettisen pedagogiikan perinteen teorioita ja malleja poliittisesta kasvatuksesta. Esitämme yhtäältä, että tutkimuksemme kritiikki on osittain perusteltua. Toisaalta väitämme, että kritiikki…

Lue lisää

Vastaamme Antti ja Pentti Moilasen artikkelin “Ekososialisaatio ja ekoindividuaatio sivistysideaaleina: ekososiaalisen kasvatuksen teorian kritiikkiä” huomioihin, jotka perustuvat omista näkemyksistämme poikkeaviin tapoihin ymmärtää kasvatustiedettä ja ekologiaa. Moilasten saksalainen kasvatus- ja sivistysteoria ei ole soveltunut kasvatusfilosofisten tarkastelujemme lähtökohdaksi sen ihmiskeskeisyyden vuoksi. Tutkimusperinne, josta oma tarkastelumme kumpuaa, tunnistaa kasvatuksentutkimuksen monenlaisia teoreettisia näkökulmia soveltavana tieteenä. Monitieteisen ja monista teoreettisista…

Lue lisää

Pääkirjoitus numeroon 4/2023.

Lue lisää

Syyskuun 2023 alussa käynnistyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Tieto kestäviä tulevaisuuksia rakentamassa” tutkimme, miten historian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opetus voi auttaa käsittelemään kohtaamiamme kestävyysongelmia sekä ajattelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Hankkeen teoreettisena lähtökohtana on merkityksellisen tiedon (powerful knowledge) käsite, joka auttaa näkemään, miksi luotettavalla ja totuudenmukaisella tiedolla on ratkaiseva asema niin opetuksessa ja oppimisessa kuin kestävän tulevaisuuden…

Lue lisää

Tutkimuksemme kohteena ovat korkeakoulupoliittisissa visioteksteissä rakentuvat yliopistopedagogiikkaa suuntaavat diskurssit ja niiden tuottamat tiedon, oppimisen ja asiantuntijuuden representaatiot sekä digitalisoituvan yliopiston opettajan ja opiskelijan asemoinnit. Tutkimusaineisto sisältää 1) opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -visiotyön keskeiset, vuosina 2017–2019 julkaistut dokumentit, 2) korkeakoulujen yhdessä laatiman Digivisio -hankehakemuksen (2020) ja 3) korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallisen linjauksen…

Lue lisää

Arvosteltu näytelmä: Gabrielsson, Otto & Mattila, Laura. Rikkaruoho. KOM-teatteri 24.2.–13.5.2023. Rooleissa Vilma Melasniemi, Ella Mettänen, Juho Milonoff, Niko Saarela ja Miiko Toiviainen.

Lue lisää

Kansanperinnetutkijana ja kirjallisuustieteilijänä törmään silloin tällöin aineistoon, joka herättää kysymyksiä sateenkaarihistorian näkökulmasta. Tutkijana on tietenkin oltava varovainen ylitulkintojen kanssa. On kuitenkin hyvä tunnustaa, että heteronormatiivinen tulkinta on sekin vain tulkinta ja voi olla yhtä lailla väärä. Kirjallisuustieteessä merkityksellistä on lopulta se, miten tulkinnan pystyy perustelemaan. Kirjallisuustieteessä tunnustetaan myös se, että mitään yhtä oikeaa tulkintaa ei…

Lue lisää

Mistä tila on tehty? Rakennuksista ja huoneista. Tila koostuu myös sosiaalisista rakenteista, joista merkittävimpiä ovat tilan turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen. Joskus yhteisön turvallisuuden takaamiseksi yksilön tilaa on rajoitettava. Margaret Atwoodin romaani The Handmaid’s Tale (1985) ja Charlotte Perkins Gilmanin novelli The Yellow Wallpaper (1892) ovat molemmat fiktiivisiä kertomuksia yksilön tilan rajoittamisesta turvallisuuden nimissä. Atwoodin ja…

Lue lisää

Kulttuurihistorian syventävien opintojen opiskelija Päivi Rantanen kommentoi tuoretta Taide-lehdessä julkaistua Leena Kuumolan kritiikkiä dokumenttielokuvasta Neiti Aika. Rantanen pohtii Elina Talvensaaren ohjaaman dokumenttielokuvan arvoa historiallisen ajankuvan välittäjänä ja rakentajana kiinnittämällä huomionsa historialliselle tutkimukselle ominaisiin lähtökohtiin. Kuumolan kritiikki ja Rantasen kommentti ohjaavat pohtimaan millä ehdoilla tutkimme menneisyyden ihmisten elämää sekä kirjoitamme ja kerromme siitä laajemmalle yleisölle. Kommentti…

Lue lisää

Artikkelissä tarkastellaan suurtilanomistajien yhdessä maanmittausinsinöörin kanssa Tampereen kaupungin lähiympäristöön 1900-luvun alussa suunnittelemia työväenasuntoalueita kaupunkitilan ja kaupunkihallinnan käsitteiden kautta. Hatanpään ja Kaarilan kartanot, joiden maille oli syntynyt esikaupunkiasutusta 1800-luvulta lähtien, pyrkivät kaavasuunnitelmien avulla saamaan järjestystä alueilleen ja siten luomaan maaseudulle kaupunkimaista tilaa. Merkittävin suurtilojen asuntoalueista oli Hyhky, jonne oli kortteleihin järjestettyjen asuintonttien lisäksi varattu aluita teollisuutta,…

Lue lisää

Muutos torppareista pienviljelijöiksi tapahtui Suomessa pääosin itsenäisyyden ajan kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Muutos merkitsi paitsi monien viljelijöiden oikeudellisen aseman muutosta, mutta myös kokonaisen uuden identiteetin rakentamista. Samaan aikaan ympäröivä yhteiskunta oli muutoksessa ja uuden ajan myötä alkoi syntyä uusia vaatimuksia ja ihanteita sille, millaista oli hyvä ja oikeanlainen elämä. Tämä merkitsi syntyvän pienviljelijäväestön kouluttamista uusiin…

Lue lisää

Paikannimiä tutkimalla voidaan selvittää, miten menneisyyden ihmiset ovat hahmottaneet tilaa ja miten he ovat identifioineet itsensä ja toisensa suhteessa siihen. Päijänteen pohjoisrannoilta alkavat tienoot muuttuivat 1500-luvun kuluessa eränkäyntialueista uudisasutusalueiksi, ja samalla niiden paikannimistöä tallentui varhaismoderneihin viranomaislähteisiin, etenkin veroluetteloihin mutta myös tuomioistuimien asiakirjoihin. Niiden avulla voidaan tarkastella sitä, miten uudisasuttajat ja heidän kintereillään seuraavat virkamiehet hahmottivat…

Lue lisää

Hyvät lukijat, tätä sivustoa ei enää päivitetä, sillä Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on siirtynyt pysyvästi uuteen osoitteeseen. Toivotan sinne lämpimästi tervetulleeksi kaikki vanhat ja uudet lukijat! Uudesta osoitteesta löytyy […]

Lue lisää

Kuva: Bryan Helfrich, Wikimedia CommonsMinneapolislainen poliisi Derek Chauvin tappoi tummaihoisen George Floydin 25.5.2020 painamalla polvellaan hänen niskaansa lähes yhdeksän minuutin ajan huolimatta siitä, että Floyd toistuvasti sanoi, ettei pysty hengittämään. Tapaus oli yksi lisä Yhdysvaltain poliisin mustaan väestöön kohdistavan väkivallan pitkässä ja synkässä historiassa. Muun muassa Black Lives Matter-järjestö on kampanjoinut tätä vastaan jo vuosia, mutta nyt…

Lue lisää

Perjantaina 25.10.2019 pidän esitelmän Historiantutkimuksen päivillä Oulussa otsikolla ”Sukuverkostot ja avioliittostrategiat yliopistoperheessä”. Materiaali: Sukupuu (väitöskirja, s. 405). Väitöskirja: Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. (Mm. henkilöiden kuvia s. 407–409.)

Lue lisää

”Hermeneutical and narrative construction of experiences and the self”.

Lue lisää

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä…

Lue lisää