Julkaisuseuranta

Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin sananalkuista u-äännettä on merkitty Mikael Agricolan teoksissa (1544–1552). Tavoitteena on selvittää, onko teosten välillä eroja sananalkuisen u:n merkinnässä, millaisia mahdolliset erot ovat ja miten niitä voi selittää. Aineistona ovat kaikki Agricolan teoksissa esiintyvät sananalkuisen u-äänteen merkintätavat. Tapauksia on 4221, ja sananalkuisena äännettä on lähes poikkeuksetta merkitty kirjaimilla v ja w. Sananalkuisen…

Kirjoituksessa esitetään yleiskuva suomen kielen astemääritteiden sopivuudesta kvanttoreiden määritteiksi sekä ilmiön semanttisista ehdoista. Esimerkiksi ilmauksessa hyvin paljon astemäärite hyvin tarkentaa kvanttorin paljon ilmaisemaa kvantiteettia. Tarkastelun lähtökohtana on, että elementtien ilmaisema skalaarisuus on erityyppistä: kvanttoreiden skalaarinen merkitys toteutuu kvantiteettiskaalalla, astemääritteiden intensiteettiskaalalla. Kun astemäärite määrittää kvanttoria, kvanttorin ilmaisemaan kvantiteettiskaalaan liitetään astemääritteen ilmaisema intensiteettiskaala. Kvantiteettiskaalan ja intensiteettiskaalan on…

Tämä tutkimus käsittelee komin kirjakielen väyläsijojen semantiikkaa. Komi on hyvin poikkeuksellinen maailman kielten joukossa, sillä sen paikallissijasysteemissä esiintyy tyypillisen yhden väyläsijan sijaan kaksi sijaa, jotka ilmaisevat liikkeen reittiä: prolatiivi ja transitiivi. Osassa aiemmasta tutkimuksesta on myös analysoitu, että prolatiivi ja transitiivi olisivat yhden sijan allomorfeja, mutta tälle tulkinnalle ei ole kunnon perustaa, sillä näillä sijapäätteillä…

Artikkeli tarkastelee syitä katomuotojen esiintymiselle yleiskielen hd-yhtymän asemassa (kaheksan) Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksessa. Mahdollisina syinä tarkastellaan esimerkiksi sanan frekvenssiä sekä muotoseikkoja, kuten hd-yhtymän sijoittumista vokaali- tai konsonanttivartaloon, ja merkitysseikkoja, kuten erisnimiä verrattuna muihin sanoihin. Menetelmällisesti tutkimuksessa hyödynnetään logistisen regression mallia sekä päätöspuuta. Artikkeli osoittaa, että voimakkaimmin kadon todennäköisyyteen Helsingin puhekielessä vaikuttaa sanan frekvenssi. Muotoseikoista kadon todennäköisyyteen…

Artikkeli koskee tšekinkielisten ja venäjänkielisten B1-tason suomenoppijoiden morfosyntaktiset, fraseologiset ja verbivalintaan liittyvät virheet Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen aineiston perusteella. Artikkeli kuvaa virheannotointijärjestelmää sekä virhetendenssit tšekinkielisten ja venäjänkielisten suomenoppijoiden teksteissä. Artikkelissa analysoin frekventtisimmät morfosyntaktiset, fraseologiset ja verbivalintaan liittyvät virheet sekä erot tšekinkielisten ja venäjänkielisten suomenoppijoiden aineistojen välillä. Tutkimus on korpuspohjainen ja kvantitatiivinen.

Nykykielessä A-infinitiivin translatiivin perusfunktio on tarkoituksen ilmaiseminen finaalirakenteen osana. Sen avulla liitetään kaksi prosessia tai tapahtumaa keskenään kausaaliseen suhteeseen. Rakenne on puhekielessä harvinainen, mutta silti ilmeisen vanha, sillä se esiintyy produktiivisena jo Mikael Agricolan teksteissä. Muodon käyttö ei kuitenkaan ole kaikilta osin samanlaista kuin nykykielessä. Keskeisiä eroja ovat hallitsevan lauseen subjektin ja rakenteen possessiivisubjektin viittaaminen…

Mistä kumpuaa pakonomainen tarve olla jatkuvasti läsnä sosiaalisen median kanavilla ja miten nuoret internetissä toimivat? Problematiikkaa käsitellään parasta aikaa suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Länsimaiden digitalisoitumisen seurauksena 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen suomalaisessa nuorten proosassa esiintyy tuon tuostakin intermediaalisia digitaaliteknologian kuvauksia ja enenevästi myös sosiaalisen median alustojen ja niiden käytön kuvausta. Artikkelissa tarkastellaan sellaisia kotimaisia, nuorille suunnattuja proosateoksia, jotka…

Artikkeli tarkastelee käsityksiä lukijuuden ihanteista suomalaisessa lukemiskulttuurissa ja erityisesti aktiivisten kirjojen lukijoiden kielenkäytössä. Artikkelissa analysoidaan, millä keinoin kirjoja vapaa-ajallaan lukevat tai kuuntelevat ihmiset ovat luonnehtineet itseään lukijoina, millaiset piirteet näyttäytyvät heidän kielenkäyttönsä perusteella lukijalle odotuksenmukaisina sekä miten näistä piirteistä rakentuvaa tekstinulkoisen ideaalilukijan konstruktiota haastetaan vaihtoehtoisin merkityksellistämisen tavoin. Analyysi perustuu 804 avoimeen tekstivastaukseen, jotka sisältyvät syksyllä…

Artikkelissani tutkin, kuinka poissaoloa esitetään kahdessa 2010-luvulla ilmestyneessä suomenkielisessä kirjeromaanissa. Kummatkin teokset käsittelevät kuolemaa: Meiju Niskalan romaanissa Sata kirjettä kuolleelle äidille kertoja käy läpi suruprosessiaan puhuttelemalla kirjeissään äskettäin menehtynyttä äitiään, ja Maija Muinosen Mustissa papereissa omaa kuolemaansa odottava äiti kirjoittaa manipuloivia kirjeitä pojalleen. Sovellan analyysissani multimodaalista stilistiikkaa ja tutkin kielellisten ja graafisten keinojen vuorovaikutusta teksteissä.…

Murrebuumin myötä monenlaiset murretta käyttävät sarjakuvasankarit ja sketsihahmot ovat muodostuneet lehtien ja television vakiokasvoiksi. Tällaisilla hahmoilla on suuri vaikutus ihmisten murretta ja murteenpuhujia koskeviin asenteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, millaista kuvaa Porista, porilaisuudesta ja porilaisesta kielenkäytöstä erilaiset median representaatiot rakentavat ja millaisia tekijöidensä metapragmaattisia kommentteja representaatiot porilaisuudesta ovat. Aineistona ovat pilapiirtäjä Pieruperseen porilaispiirrokset, Porilaine-lehden…