Artikkelissani tutkin, kuinka poissaoloa esitetään kahdessa 2010-luvulla ilmestyneessä suomenkielisessä kirjeromaanissa. Kummatkin teokset käsittelevät kuolemaa: Meiju Niskalan romaanissa Sata kirjettä kuolleelle äidille kertoja käy läpi suruprosessiaan puhuttelemalla kirjeissään äskettäin menehtynyttä äitiään, ja Maija Muinosen Mustissa papereissa omaa kuolemaansa odottava äiti kirjoittaa manipuloivia kirjeitä pojalleen. Sovellan analyysissani multimodaalista stilistiikkaa ja tutkin kielellisten ja graafisten keinojen vuorovaikutusta teksteissä.…

Lue lisää

Lue lisää

Murrebuumin myötä monenlaiset murretta käyttävät sarjakuvasankarit ja sketsihahmot ovat muodostuneet lehtien ja television vakiokasvoiksi. Tällaisilla hahmoilla on suuri vaikutus ihmisten murretta ja murteenpuhujia koskeviin asenteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, millaista kuvaa Porista, porilaisuudesta ja porilaisesta kielenkäytöstä erilaiset median representaatiot rakentavat ja millaisia tekijöidensä metapragmaattisia kommentteja representaatiot porilaisuudesta ovat. Aineistona ovat pilapiirtäjä Pieruperseen porilaispiirrokset, Porilaine-lehden…

Lue lisää

Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin sananalkuista u-äännettä on merkitty Mikael Agricolan teoksissa (1544–1552). Tavoitteena on selvittää, onko teosten välillä eroja sananalkuisen u:n merkinnässä, millaisia mahdolliset erot ovat ja miten niitä voi selittää. Aineistona ovat kaikki Agricolan teoksissa esiintyvät sananalkuisen u-äänteen merkintätavat. Tapauksia on 4221, ja sananalkuisena äännettä on lähes poikkeuksetta merkitty kirjaimilla v ja w. Sananalkuisen…

Lue lisää

Kirjoituksessa esitetään yleiskuva suomen kielen astemääritteiden sopivuudesta kvanttoreiden määritteiksi sekä ilmiön semanttisista ehdoista. Esimerkiksi ilmauksessa hyvin paljon astemäärite hyvin tarkentaa kvanttorin paljon ilmaisemaa kvantiteettia. Tarkastelun lähtökohtana on, että elementtien ilmaisema skalaarisuus on erityyppistä: kvanttoreiden skalaarinen merkitys toteutuu kvantiteettiskaalalla, astemääritteiden intensiteettiskaalalla. Kun astemäärite määrittää kvanttoria, kvanttorin ilmaisemaan kvantiteettiskaalaan liitetään astemääritteen ilmaisema intensiteettiskaala. Kvantiteettiskaalan ja intensiteettiskaalan on…

Lue lisää

Tämä tutkimus käsittelee komin kirjakielen väyläsijojen semantiikkaa. Komi on hyvin poikkeuksellinen maailman kielten joukossa, sillä sen paikallissijasysteemissä esiintyy tyypillisen yhden väyläsijan sijaan kaksi sijaa, jotka ilmaisevat liikkeen reittiä: prolatiivi ja transitiivi. Osassa aiemmasta tutkimuksesta on myös analysoitu, että prolatiivi ja transitiivi olisivat yhden sijan allomorfeja, mutta tälle tulkinnalle ei ole kunnon perustaa, sillä näillä sijapäätteillä…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee syitä katomuotojen esiintymiselle yleiskielen hd-yhtymän asemassa (kaheksan) Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksessa. Mahdollisina syinä tarkastellaan esimerkiksi sanan frekvenssiä sekä muotoseikkoja, kuten hd-yhtymän sijoittumista vokaali- tai konsonanttivartaloon, ja merkitysseikkoja, kuten erisnimiä verrattuna muihin sanoihin. Menetelmällisesti tutkimuksessa hyödynnetään logistisen regression mallia sekä päätöspuuta. Artikkeli osoittaa, että voimakkaimmin kadon todennäköisyyteen Helsingin puhekielessä vaikuttaa sanan frekvenssi. Muotoseikoista kadon todennäköisyyteen…

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli koskee tšekinkielisten ja venäjänkielisten B1-tason suomenoppijoiden morfosyntaktiset, fraseologiset ja verbivalintaan liittyvät virheet Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen aineiston perusteella. Artikkeli kuvaa virheannotointijärjestelmää sekä virhetendenssit tšekinkielisten ja venäjänkielisten suomenoppijoiden teksteissä. Artikkelissa analysoin frekventtisimmät morfosyntaktiset, fraseologiset ja verbivalintaan liittyvät virheet sekä erot tšekinkielisten ja venäjänkielisten suomenoppijoiden aineistojen välillä. Tutkimus on korpuspohjainen ja kvantitatiivinen.

Lue lisää

Lue lisää

Nykykielessä A-infinitiivin translatiivin perusfunktio on tarkoituksen ilmaiseminen finaalirakenteen osana. Sen avulla liitetään kaksi prosessia tai tapahtumaa keskenään kausaaliseen suhteeseen. Rakenne on puhekielessä harvinainen, mutta silti ilmeisen vanha, sillä se esiintyy produktiivisena jo Mikael Agricolan teksteissä. Muodon käyttö ei kuitenkaan ole kaikilta osin samanlaista kuin nykykielessä. Keskeisiä eroja ovat hallitsevan lauseen subjektin ja rakenteen possessiivisubjektin viittaaminen…

Lue lisää

Mistä kumpuaa pakonomainen tarve olla jatkuvasti läsnä sosiaalisen median kanavilla ja miten nuoret internetissä toimivat? Problematiikkaa käsitellään parasta aikaa suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Länsimaiden digitalisoitumisen seurauksena 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen suomalaisessa nuorten proosassa esiintyy tuon tuostakin intermediaalisia digitaaliteknologian kuvauksia ja enenevästi myös sosiaalisen median alustojen ja niiden käytön kuvausta. Artikkelissa tarkastellaan sellaisia kotimaisia, nuorille suunnattuja proosateoksia, jotka…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee käsityksiä lukijuuden ihanteista suomalaisessa lukemiskulttuurissa ja erityisesti aktiivisten kirjojen lukijoiden kielenkäytössä. Artikkelissa analysoidaan, millä keinoin kirjoja vapaa-ajallaan lukevat tai kuuntelevat ihmiset ovat luonnehtineet itseään lukijoina, millaiset piirteet näyttäytyvät heidän kielenkäyttönsä perusteella lukijalle odotuksenmukaisina sekä miten näistä piirteistä rakentuvaa tekstinulkoisen ideaalilukijan konstruktiota haastetaan vaihtoehtoisin merkityksellistämisen tavoin. Analyysi perustuu 804 avoimeen tekstivastaukseen, jotka sisältyvät syksyllä…

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan kansanihmisten rakkaus- ja kosintakirjeiden representaatioita fiktiivisissä teksteissä, jotka ajoittuvat 1880-luvulta 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Taustalla on New Literacy Studies -tutkimussuunta, jonka piirissä tekstejä tarkastellaan käytäntöinä. Käytännöt vaihtelevat tilanteittain ja tekstilajeittain, ja teksteihin liittyvät ihanteet, normit ja arvostukset ovat erilaisia eri yhteisöissä ja eri kulttuureissa. Kirjetaitoihin kuuluvat kirjekonventioiden hallitseminen sekä kirjeen sisältöön ja asioiden esittämistapoihin…

Lue lisää

Lue lisää

Aleksi EskelinenMuseot syntyvät muinaismuistohallinnon ja keräilytoiminnan perustalleMuinaistutkimus periytyy Ruotsin valtakunnassa 1500-luvulta yksittäisten tutkijoiden kiinnostuksesta muinaisjäännöksiä ja valtakunnan menneisyyttä kohtaan. Tutkimuksen asema vahvistui poliittisten tarkoitusperien takia Ruotsin suurvaltakaudella, mutta taantui sen jälkeen. Nykyisen Suomen alueella muinaistieteen ensiaskeleita ottivat taidemaalari ja numismaatikko Elias Brenner (1647–1717) ja akateemikko Henrik Gabriel Porthan (1739–1804), joiden välityksellä harrastus levisi Pohjanmaan pappiloihin.Esineisiin…

Lue lisää

 Saimme vastaanottaa tällä viikolla suru-uutisen, sillä oppiaineen emeritus professori Matti Räsänen oli kuollut maanantain ja tiistain välisenä yönä (15.12.2020). Hän oli Turun yliopiston kansatieteen professorina vuosina 1987–1995. Sitä ennen hän toimi oppiaineen dosenttina. Innostuksen kansatieteeseen Matti Räsänen sai aikoinaan opettajana toimineelta isältään, joka keräsi kotiseudultaan Tuusniemeltä loma-aikoina muistitietoa ja museoesineistöä. Isä kulki mopedilla ja Matti hänen…

Lue lisää