Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa ja ohjausdokumenteissa esiintyneitä työ- ja toimintatapoja päivähoitolain (36/1973) voimaantulosta varhaiskasvatuslain (540/2018) voimaantuloon. Tutkimuskysymyksenä on, miten lastentarhametodiikasta on edetty tämän päivän varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan. Artikkelissa pyritään käsitteen käytön yksityiskohtaiseen kuvaukseen sisällönanalyysia käyttäen. Artikkelin aineiston muodostavat varsinaiset opetussuunnitelmat ja niihin verrattavat ohjausasiakirjat. Johtopäätöksenä työtapojen kuvauksissa voi erottaa kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa 1970-luvun…

Lue lisää

Tarkastelemme artikkelissa, millaisista tekijöistä lasten arjen hyvinvointi rakentuu lasten kertomana. Tutkimus nojautuu lapsuuden sosiologiseen tutkimusperinteeseen, jossa lapset ymmärretään aktiivisina toimijoina. Osallistumme tutkimuksellamme lasten hyvinvointia käsittelevään tutkimuskeskusteluun sekä tuotamme tietoa lasten hyvinvoinnista päätöksenteon, palveluiden kehittämisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Artikkeli on osa laajempaa Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hanketta (2017–2018), jonka tavoitteena oli…

Lue lisää

Arvosteltu teos: Leskelä-Kärki, Maarit, Sjö, Karoliina & Lalu, Liisa (toim.) 2020: Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. 350 s.

Lue lisää

Arvosteltu teos: Koivunen, Pia 2020: Rauhanuskovaiset: suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 327.

Lue lisää

Suomessa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden yhtenä mittarina on ollut koulussa tai työelämässä menestyminen. Päivähoidolle ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat aina tavalla tai toisella liittyneet yhteiskunnan taloudellispoliittisiin olosuhteisiin, josta käsin ne ovat ohjanneet myös toiminnan sisältöjä ja laatua. Laadunarvioinnin lähtökohtana ovat olleet palvelujärjestelmän mahdollisuudet vastata työelämän ja perheen tarpeisiin. Lasten kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja hyvinvointiin tähtäävän pedagogiikan…

Lue lisää

Pääkirjoitus numeroon 2/2021

Lue lisää

Professori Jussi Välimaan valinta parhaaksi Kasvatus & Ajassa vuonna 2020 julkaistuksi artikkeliksi.

Lue lisää

Vuoden 2020 parhaan artikkelin kirjoittajien kiitospuheenvuoro.

Lue lisää

Tarkastelemme suomalaisen opettajan osaamista suhteessa korona-ajan tuomiin uusiin opettajuuden haasteisiin. Opettajan työ on monipuolista osaamista edellyttävää asiantuntijatyötä. Opettajan keskeinen osaaminen on koottu seitsemän yliopiston yhteistyönä tutkimusperustaiseen Opettajan osaamisen karttaan. Siinä opettajan ammatillinen kehittyminen nähdään jatkumona opiskelijavalintavaiheesta koulutuksen kautta työelämään. Keväällä 2020 koronapandemia muutti opettajan työtä radikaalisti. Siirtyminen etäopetukseen ja oppijoiden tukeminen kriisissä ovat asettaneet opettajien…

Lue lisää

Kokopäiväpedagogiikka on noussut keskeiseksi toimintatavaksi suomalaisissa päiväkodeissa. Se on myös useissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa toiminnan lähtökohtana, vaikka käsitteen tieteellinen määrittely on kesken ja käytännön tulkinnat vaihtelevat. Ehkä juuri näiden syiden vuoksi aihe herättää paljon keskustelua ja kiinnostusta. Kokopäiväpedagogiikka onkin vielä toistaiseksi ennen kaikkea varhaiskasvatuksen arkisanastoa. Se voi kuitenkin tutkimuksen avulla kehittyä tieteelliseksi käsitteeksi tai – kehityksen…

Lue lisää

Uskonnollisesta musiikista osana peruskoulun toimintaa on puhuttu runsaasti viime vuosina. Artikkelin lähtökohtana onkin yhteiskunnallisen muutoksen ajama tarve uskonnollisen musiikin roolia perusopetuksessakoskevalle keskustelulle. Musiikinopetuksen historia suomalaisessa koulussa on merkittävällä tavalla uskonnollis-nationalistinen, minkä johdosta aikamme uskonnollisen musiikin roolia koskevan keskustelun juuria on etsittävä osin menneisyydestä. Artikkelin aineistoa ovat kansa- ja peruskoulun opetussuunnitelmat vuosilta 1925–2014. Opetussuunnitelmia analysoitiin laclaulaisella…

Lue lisää