Julkaisuseuranta

Dosentti Matti Rautiainen tarkastelee kirjoituksessaan Berliinin osavaltion historianopetusta, jolla on vahva kytkös aktiivisen demokratiakansalaisuuden edistämiseen.

Professori Jukka Kemppisen kirjoitus sarjakuvaromaanin Le voyage de Marcel Grob'n innoittamana.

FT Mikko Hiljanen tarkastelee puheenvuorossaan virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia historianopetuksessa. Hänen mukaansa liian moni historian virtuaalitoteutus perustuu edelleen TARDIS-paradigmaan - siihen, että virtuaalitodellisuuden kautta menneisyys paljastuu katsojan silmien eteen elävästi, syvällisesti ja autenttisesti, mutta tapahtumiin ei voi puuttua tai mahdollisuus osallistumiseen on vähäistä. Kirjoituksessaan hän peräänkuuluttaa uudenlaista ajattelua historian virtuaalisovelluksiin.

Tarkastelen katsauksessani lukion historianopetukseen suunniteltujen virtuaalitodellisuus- (VR) ja geomedia-aineistoja ja niiden käytettävyyttä. Aineistona ovat toista maailmansotaa koskevat suurten tietokantojen datavisualisoinnit ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Esittelen tekstissä virtuaaliympäristössä toteutetun vartiopaikkapelin, jatkosodassa kaatuneiden määrää mallittavan datavisualisoinnin ja kaatuneiden päivittäistä ja paikkakuntakohtaista määrää esittävän geomediasovelluksen. Lisäksi kuvaan testiryhmänä toimineiden lukiolaisen näkemyksiä niistä.

Historianopetus on kulttuurisesti ja poliittisesti herkkä alue, jonka sisällöstä ja tavoitteista käydään ajoittain kiistoja. Katsauksessani tarkastelen Suomen historianopetuksen vaiheita toisen maailmansodan jälkeisistä ajoista 2010-luvulle. Viittaan historiandidaktikkourani aikaisiin ammatillisiin keskusteluihin, opetussuunnitelmakehitykseen ja oppikirjojen muutoksiin. Erityisesti painotan kansainvälisen tieteellisen keskustelun osuutta historianopetusta koskevien näkemysten muutoksessa. Peruskoulu-uudistuksen aikana pedagogista ajattelua hallitsi amerikkalainen behaviorismi, joka valoi eri oppiaineet samaan…

Useimmille suomalaisille alakoulun historianopetus on koulupolun ainoa vaihe, jossa voidaan käsitellä Suomen esihistoriaa (8850 eaa.–1200 jaa.) ja sen arkeologista kulttuuriperintöä. Koulukirjoilla on keskeinen osa esihistoriasisällön opettamisessa. Tutkimme artikkelissa, miten Suomen esihistoria esitetään tällä hetkellä käytössä olevissa oppikirjoissa. Aineistomme koostuu seitsemästä, vuosina 2003–2019 julkaistusta historian oppikirjasta. Oppikirjojen esihistoriasisällöt koodattiin ja teemoiteltiin NVIVO 11 -ohjelmiston avulla 50:een…

Tässä artikkelissa tutkitaan perusopetuksen, aikuisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmaperusteita Peter Seixasin historianopetuksen orientaatioita koskevan teorian pohjalta. Seixasin mukaan historianopetuksessa voidaan hahmottaa kolme erilaista orientaatiota: kollektiivisen muistin ja identiteetin vahvistamiseen tähtäävä historianopetus, tiedonalaperusteinen historianopetus ja postmoderni historianopetus. Kaikki käsittelemämme opetussuunnitelmaperusteet ovat lähtökohtaisesti tiedonalapainotteiseen opetustraditioon perustuvia ja korostavat siten kriittisen kansalaisen ihannetta. Vahvimmin tiedonalaperusteisuus näkyy perusopetuksen opetussuunnitelman…

Historianopetuksen tavoitteet nykyisessä lukiossa ovat laajat ja keskittyvät sisältöjen, historian taitojen sekä demokratiakansalaisuuden oppimiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia arviointimenetelmiä lukion historianopettajat käyttävät ja kuinka ne suhteutuvat opettajien näkemyksiin historian opetuksen tavoitteista. Tutkimus perustuu vuonna 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, joka kerättiin lukion historianopettajilta (N = 151). Kysyimme heidän näkemyksiään lukion historianopetuksen tavoitteista, heidän käyttämistään opetusmenetelmistä sekä arviointitavoista.…

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisin kielellisin keinoin lukiolaisten aineistopohjaisissa historian esseissä pohditaan tehtävänannon kysymystä. Aineistona on 52 suomalaisesta lukiosta kurssikokeen yhteydessä kerättyä esseevastausta. Tutkimus on tekstintutkimusta, jonka teoreettisena ja menetelmällisenä viitekehyksenä on suhtautumisen teoria. Analyysissa keskitytään esseiden lopetuksissa esiintyviin kirjoittajaääniin, joiden muodostumiseen vaikuttavat erilaiset sitoutumisen ja asennoitumisen ilmaukset. Tulokset osoittavat, että pohdinta toteutuu esseissä erilaisten kirjoittajaäänten välityksellä:…

Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä pisteysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historiaopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää alkuperäislähteiden kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja edelleen historiallista…

Pääkirjoitus teemanumeroon "Historianopetus murroksessa" 2/2020

Arvosteltu teos: Rüsen, Jörn 2017. Evidence and Meaning. Theory of Historical Studies. New York: Berghahn Books. 241 s.

Arvosteltu teos: Landsberg, Alison 2015. Engaging the Past. Mass Culture and the Production of Historical Knowledge. New York: Columbia University Press. 213 s.

Konferenssiraportti International Society for History Didacticsin (ISHD) konferenssista 9.–11.9.2019 Tutzingissa, Saksassa.