Mikään alue tai maakunta ei kehity vaikuttamatta muihin. Yhdellä alueella tapahtuva muutos johtaa muutoksiin muualla ja muuttoliikkeellä on tässä erityinen merkitys. Ammattikorkeakoulujen perustaminen lisäsi korkeakoulutuksen alueellista saavutettavuutta, mutta ei kyennyt tasaamaan eroja inhimillisen pääoman jakautumisessa alueille. Tässä artikkelissa tarkastelen kolmella suurella koulutusalalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten muuttoliikettä maakuntien välillä. Paneudun erityisesti maakuntien väliseen nettomuuttoon vuosien 1996–2018…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelemme varhaiskasvatuksen opettajien kuvauksia onnistuneesta kuvataidekasvatustoiminnasta. Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, millaisena osallisuus kuvataan toiminnassa ja miten osallisuus on suhteessa kuvataidekasvatuksen traditioihin. Osallisuus ymmärretään tutkimuksessa sosiaalisena ja poliittisena ilmiönä, jossa korostuvat yhteisöllisyys, yhteisöön kuuluminen ja yhteisössä toimiminen, päätösten tekeminen ja -tekoprosessit sekä vaikuttaminen. Aineisto on kerätty osana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamaa arviointia, jossa tarkasteltiin…

Lue lisää

Tekoälyn vaikutus koulutukseen ja sen kautta opetukseen sekä oppimiseen on yksi ajankohtaisimmista aiheista, joita koulutuksen järjestäjien ja toteuttajien on pohdittava perusteellisesti. Eettiset näkökulmat tulee tuoda näkyviin ja konkretisoida eri koulutusasteilla. Eettisten näkökulmien rakentaminen saattaa tuntua hahmottomalta työltä, mutta tälle metatiedon varaan rakennettavalle toimintaa ohjaavalle kehykselle on olemassa tutkimusperusta. UNESCOn (2023) raportissa on tuotu esille eettiset…

Lue lisää

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Mediakasvatus osana varhaiskasvatuksen opettajien työtä ja koulutusta – Tulkintakehyksenä mediakasvatustietoisuus, Tampereen yliopistossa 29.9.2023.

Lue lisää

Pääkirjoitus numeroon 1/24.

Lue lisää

   

Lue lisää

Suomen ortodoksien asema muuttui ratkaisevasti sosialistisen vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksena, kun yhteys kirkon venäläiseen hallintoon katkesi. Paasikiven hallituksen asetuksella 26.11.1918 järjestetyn kirkkokunnan odotettiin todistavan lojaalisuutensa Suomen valtiolle. Sotienvälistä kautta määrittivätkin kirkollisten rakenteiden ja ilmaisumuotojen suomalaistamispyrkimykset. Kansallistamisen kaudella kirkkolauluun kiinnitettiin erityistä huomiota, koska sen toivottiin sitouttavan ortodokseja kirkkoonsa. Sen myös uskottiin torjuvan ortodoksien näkökulmasta huolestuttavia…

Lue lisää

Miten itsekasvatus voisi auttaa kamppailua ulos ekokriisistä? Miten kontemplatiivisuus, eli meditatiivinen läsnäolo, rukous, hiljainen syventyminen sekä korkeamman ja itseä suuremman läsnäolon tunteminen voisi olla kasvatuksellinen keino selvitä ulos ekokriisin itseaiheutetuista ongelmavyyhdeistä? Voiko ihminen kasvattaa itse itseään kohti parempana ihmisenä olemista? Ekokriisin murroksen ajan uusien toimintamallien etsiminen ei ole vain tekninen tai välineellinen pulma. Kasvatustieteen, eli…

Lue lisää

   

Lue lisää

Katsauksessa tarkastellaan koulujen tarkastustoiminnan yli 100-vuotista elinkaarta ja erityisesti sen päättymisvaihetta osana koulutuksen valvontaa ja koulujärjestelmän kehittämistä. Ensimmäisten kahdeksan päätoimisen tarkastajan viran perustamisesta vuodesta 1885 peruskoulujärjestelmän toimeenpanoon saakka koulutarkastukset antoivat tietoa kansakoulujen tilasta opettajille, kuntien päättäjille sekä keskushallinnolle. Oppikouluja valvoi Kouluhallitus. Tarkastajilla oli säännöksiin perustuva toimivalta edellyttää parannuksia tarkastuskäyntien aikana havaittuihin epäkohtiin. Lääninhallituksiin 1970 kootut…

Lue lisää

   

Lue lisää

   

Lue lisää

   

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää