Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana, Turun Yliopistossa 3.12.2021. KT, Maarit Hosion väitöskirjassa Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana (Hosio, 2021) määritellään koulussa ilmenevän välittämisen käsitettä ja selvitetään oppilaille syntyneitä välittämisen kokemuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan välittämisen käsitettä eettisenä, koulun arvoja ilmentävänä toimintana tarkastellen koulussa välittämistä kasvatuksen ja opetuksen…

Lue lisää

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ohjaavan mallin kehittäminen ILO-suunnitteluprosessin malliksi opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa, Jyväskylän yliopistossa 19.3.2021.

Lue lisää

Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kynällä ja Sanalla: Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910–1960-luvuilla, Jyväskylän yliopistossa 26.11.2021.

Lue lisää

Varhaiskasvatusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja sen laatu on noussut tarkastelun keskiöön. Laatuun on pyritty vaikuttamaan laajoilla uudistuksilla varhaiskasvatuksen lainsäädännössä. Uudistukset kohdistuvat erityisesti varhaiskasvatuksen sisältöihin sekä henkilöstörakenteen muutokseen. Haasteina varhaiskasvatuksessa on opettajapula ja työn kuormittavuus. Opettajien kokeman työn kuormittavuuden taustalla on alan heikko arvostus sekä palkkaukseen, työhyvinvointiin ja -olosuhteisiin liittyvät ongelmat. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee lasten osallisuutta mahdollistavia ja estäviä tekijöitä esiopetuksessa. Tutkimusaineisto koottiin yhden päiväkodin esiopetusryhmässä, ja tutkimukseen osallistui 13 lasta. Aineisto koostuu neljästä ryhmäkeskustelusta, jotka käytiin lasten ottamien valokuvien pohjalta. Tutkimuskysymys on, mitkä tekijät mahdollistavat ja estävät lasten osallisuutta esiopetuksessa. Ilmiötä lähestytään lapsuudentutkimuksen viitekehyksessä Giorgin fenomenologisesta metodologiasta käsin. Tutkimustulosten pohjalta lasten osallisuuden kannalta merkittävää esiopetuksessa oli…

Lue lisää

Planeetallamme on siirrytty holoseenista uuteen geologiseen aikakauteen: antroposeeniin, ihmisen aikaan. Homo sapiens jättää pysyvän jäljen planeettaamme. Luonnonvarat hupenevat, ilmasto lämpenee ja kuudes sukupuuttoaalto pyyhkii yli maapallon. Kysymme tässä artikkelissa, millainen sivistysideaali voisi vastata antroposeenin ajan haasteisiin. Mitä pitäisi sisällyttää nykyajan ihmisen huolenpidon piiriin ja kuinka oikeudenmukaisuusyhteisön rajat piirretään maailmassa, jossa ihmiset, asiat ja ilmiöt ovat…

Lue lisää

Tarkastelemme tässä artikkelissa opettajien ja muun opetushenkilöstön (N=596) huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisesta ja integraatiosta. Kyselymme vastauksissa nousivat esiin huolet maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taidon riittävyydestä, oppimisen ja kotoutumisen haasteista sekä rakenteiden joustamattomuudesta. Valtakieli nähtiin kommunikaation ja kanssakäymisen välineenä ja haasteet kielitaidossa ongelmallisena sosiaalisen kuulumisen ja kulttuurisen kotoutumisen kannalta. Kielitaidon ajateltiin olevan väylä koulutusmahdollisuuksiin…

Lue lisää

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien puheessa tuotettuja kielellisiä ja kulttuurisia eronteon diskursseja ja niiden seurauksia. Erilaisuutta lähestytään sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen lähtökohdista eri tilanteissa eri lailla merkityksellistyvänä, todellisuutta rakentavana ja seurauksia tuottavana käsitteenä. Tutkimusaineisto koostuu kuuden maahanmuuttotaustaisia lapsia ja nuoria opettaneen opettajan haastattelulitteroinneista, jotka on tuotettu 2009 ja 2010. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin periaattein yhdistäen kielenkäytön tilannetta…

Lue lisää

Arvosteltu teos: Ilmakunnas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) 2021. Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Tampere: Vastapaino. 366 s.

Lue lisää

Pääkirjoitus numeroon 2/2022.

Lue lisää

  

Lue lisää

Artikkeli keskittyy Suomen vuosien 1921 ja 2020 oppivelvollisuuslakeihin sekä keskeisien niitä tukevien lakien ja asetuksien sisältöön. Tavoitteena on lyhyesti tarkastella, mitä lainsäädännössä ilmenevä käsitys oppivelvollisuudesta sisältää ja miten se on muuttunut sadassa vuodessa. Vai onko mikään muuttunut? Laeissa oppivelvollisuus näyttäytyy ensisi­jaisesti yhteiskunnan ja huoltajien velvollisuutena ohjata lasta ja nuorta kouluyhteisön valvonnassa. Lait ja asetukset legitimoivat…

Lue lisää

Tämä artikkeli pureutuu suomalaisen oppivelvollisuuden sataan vuoteen poliittisen valmistelun ja kamppailun näkökulmasta. Päähuomio on tuoreimmassa toisen asteen oppivelvollisuusuudistuksessa, jonka vaiheet esitellään alkuperäislähteitä hyödyntäen. Loppuluvussa verrataan toisen asteen oppivelvollisuusuudistusta vuoden 1921 oppivelvollisuusratkaisuun ja 1960-luvun peruskoulu-uudistukseen. Johtopäätöksenä todetaan, että suomalaisen oppivelvollisuuden piirteinä erottuu kolme kokonaisuutta. (1) Poliittinen jakolinja on sekä sisällöllisesti että puolueiden välillä säilynyt jopa yllättävän…

Lue lisää

Artikkelimme aiheena ovat Raja-Karjalan kouluolot 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Laatokan pohjoispuolella sijainnut Raja-Karjala kuului Suomeen toiseen maailmansotaan saakka, mutta poikkesi muusta maasta kieleltään ja kulttuuriltaan, sillä sen väestö koostui pääosin karjalankielisistä ortodokseista. Vaikka karjala oli Raja-Karjalassa enemmistön äidinkieli, sitä ei käytetty alueen kouluissa opetuskielenä vaan opetusta annettiin Suomen itsenäistymiseen saakka suomeksi ja venäjäksi ja Suomen…

Lue lisää

Lue lisää

Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite oppivelvollisuuden laajentamisesta kattamaan myös toinen aste on herättänyt julkisessa keskustelussa kannanottoja puolesta ja vastaan. Esitetyt argumentit heijastelevat käsityksiä oppivelvollisuuden laajentamisen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Tässä tutkimuksessa oppivelvollisuuden toteutumista tarkastellaan haastattelutiedon valossa. Haastateltavat ovat eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia mutta heitä yhdistää kokemus vaikeuksista ylittää koulun vuorovaikutuksen kynnyksiä, joko saavuttaa,…

Lue lisää

Vaikka yleinen oppivelvollisuus säädettiin vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla koko ikäluokkaa koskevaksi, moni poikkeavaksi katsottu oppilas jäi vielä pitkään parhaimmillaankin joko erityiskoulu- tai laitossijoitukseen ellei sitten kokonaan opetuksen ulkopuolelle (Tuunainen 2002). Sittemmin tukea tarvitsevien oppilaiden asemaa oppivelvollisuuden suorittamisen suhteen on kohennettu asteittain ja viimeisenä ryhmänä yhtenäiskoulun piiriin siirtyivät vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat syksyllä 1997 (Jahnukainen & Korhonen 2003).…

Lue lisää

Oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1921 antamaan 7–12-vuotiaille lapsille perhetaustasta ja asuinalueesta riippumaton oikeus opetukseen ja velvollisuus nauttia sitä. Vuonna 1968 säädetty peruskoulu-uudistus laajensi oppivelvollisuuden 16-vuotiaisiin asti. Vuonna 2020 eduskunta päätti ulottaa oppivelvollisuuden aina 18-vuotiaisiin asti. Oppivelvollisuus on vuosien 1920, 1968 ja 2020 eduskuntakeskusteluissa ollut yhteisen tahdon kohde mutta samalla myös koetus. Yhteiskunnallisten ja pedagogisten aatteiden törmäykset…

Lue lisää

Lue lisää