Julkaisuseuranta
Artikkeli dokumentoi Kasvatuksen historian ja filosofian kesäpäivillä 2023 käydyn paneelikeskustelun puheenvuoroja. Ne kommentoivat niin kasvatuksen historian ja filosofian tutkimuksen ja opetuksen tilan, kuin niiden keskinäisen suhteen muutosta sekä muutoksen syitä. Keskustelijat pohtivat historiallisen ja filosofisen lähestymistavan merkitystä kasvatuksen tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa, mutta kysyvät myös perusteita niiden yhteenlittymiselle kasvatuksen historian ja filosofian tutkimusverkostoksi.
Tässä raportissa muistellaan Kasvatuksen historian ja filosofian verkoston Helsingissä kesäkuussa 2023 järjestämiä kesäpäiviä. Tapahtuma oli luonteeltaan poikkeuksellinen, sillä järjestysvastuussa ollut DEMOPOL-tutkimusryhmä yhdisti perinteikkääseen tapahtumaan laajaa kansainvälistä huomiota saaneen demokratiakasvatusta käsittelevän konferenssin.
Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Tila, lapsi ja toimijuus. Lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa, Helsingin yliopistossa 17.9.2021.
Tässä teoreettisessa artikkelissa arvioimme kriittisesti ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä sivistysideaalin kuvaajina. Selvitämme siis, miten käsitteet soveltuvat määrittämään kasvatustoiminnan päämääriä. Tätä tarkoitusta varten kuvaamme kasvatustieteen peruskäsitteitä, tulkitsemme ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä ja niiden taustalla olevaa käsitystä kasvatuksesta, arvioimme käsitteitä kriittisesti ja ehdotamme ratkaisuja niiden ongelmiin. Esitämme, että ekososialisaatio ja ekoindividuaatio ovat ongelmallisia käsitteitä sivistysteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna.…
Artikkelissa tarkastellaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtavien viranhaltijoiden käsityksiä inkluusiosta ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja inkluusion toteuttamisessa on. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt monessa kunnassa saavuttamatta, ja inkluusioon suhtautuminen on ollut kovin ristiriitaista. Artikkelin aineisto on kerätty eri puolilta Suomea haastattelemalla johtavia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen…
Osa-aikainen erityisopetus on ollut koko suomalaisen perusopetuksen historian ajan tärkeässä asemassa oppilaiden koulunkäynnin tukea järjestettäessä. Oppilaiden määrän kasvun myötä erityisopettajien työn sisältö on muuttunut ja on nostettu esille huoli työnkuvan liiallisesta laajenemisesta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme perusopetuksen osa-aikaisessa erityisopetuksessa työskentelevien erityisopettajien näkemyksiä työnkuvastaan sekä sen kehittämistarpeista. Tutkimukseen osallistui 249 erityisopettajaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jota jaettiin…
12.12.2022
-
12.12.2022
-
12.12.2022
-
12.12.2022
Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla.…
-
Artikkelissa analysoidaan nykyisen Pohjois-Karjalan maakunnan alueella 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä käytyä oppikoulujen perustamiseen, laajentamiseen ja valtiollistamiseen liittynyttä julkista keskustelua. Keskustelu sijoittui ajankohtaan, jolloin suomenkielinen oppikoulujärjestelmä syntyi ja vähitellen laajeni eri puolille maata. Koulutusjärjestelmän kehittäminen liittyi kiinteästi suomalaisuusliikkeen tavoitteisiin ja kansallisvaltion rakentamiseen, mutta varsinainen aloitteellisuus ja toiminta yksittäisten oppikoulujen puolesta tapahtui alue- ja paikallistasolla. Pohjois-Karjalan ensimmäinen ja…
Tässä artikkelissa tarkastellaan samansukupuolista ihastusta aikana, jolloin homoseksuaalisten tunteiden lääketieteellinen ja juridinen määrittely oli vasta muotoutumassa. Hämeenlinnalainen Linda Rantanen (s. 1871) on ihastunut voimistelun ja käsityön opettaja Fanny Stenrothiin, eikä tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä tai ajatella. Monipuolisen lähdeaineiston keskiössä on Lindan päiväkirja. Tapaus avaa ikkunan aihepiiriin, jota on käsitelty suomalaisessa historiankirjoituksessa vain vähän. Artikkelissa…