Giuseppe Tomasi di Lampedusa, Tiikerikissa. Romaani. Suomentanut Tyyni Tuulio. Teoksen esittelyn kirjoittanut Roberto Wis. Vignetit piirtänyt Alfons Eder. Porvoo – Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1959. 272 sivua. (Alkuteos Il Gattopardo, 1958).H.K. Riikonen kirjoittaa: Otsikko ”Tiikerikissa” tuonee mieleen ensiksi Luchino Viscontin elokuvan, jossa esiintyivät Burt Lancaster ja Claudia Cardinale. Elokuvan pohjana on Giuseppe Tomasi di Lampedusan…

Lue lisää

 Daphne du Maurier: Rebekka. Suom. Helvi Vasara. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1938. 8. painos 1980. Bo Pettersson kirjoittaa: Daphne du Maurier (1907–1989) oli brittiläinen prosaisti ja näytelmäkirjailija. Alfred Hitchcockoivalsi suoraa päätä, että hänen arvoitukselliset juonensa sopivat elokuvalliseen kerrontaan ja teki kolme du Maurierin kertomuksiin perustuvaa filmiä, Jamaica Innin rannikkorosvot ja Rebekka sekä myöhemmin Linnut. Du…

Lue lisää

Daniel Defoe: Moll Flanders (1722). Suomentanut Kristiina Kivivuori. Helsinki: Tammi 1957. Naisen selviytymistarina Liisa Steinby kirjoittaa: Defoen Moll Flanders ilmestyi vain kolme vuotta maailmanmenestykseen johtaneen Robinson Crusoen jälkeen. Robinson Crusoesta tuli, kuten Marx totesi, länsimaisen individualismin ikoni tai myytti: Robinson Crusoe rakensi omalla neuvokkuudellaan ja työllään autiolle saarelle kaikki ne aikansa ihmisyhteisön toiminnot, jotka hän…

Lue lisää

 Aino Kallas, Vaeltava vieraskirja 1946-1956. Helsinki: Otava, 1957. 394 sivua. 1950-luvulla julkaistiin viisi nidettä Aino Kallaksen päiväkirjoja, jotka kattoivat vuodet 1897–1931. Ne saivat varsin positiivisen vastaanoton, mutta paheksuviakin reaktioita herätti vuosien 1916–1921 päiväkirja, jossa Kallas avomielisesti paljasti suhteensa Eino Leinoon. Myöhemmät päiväkirjat joutuivat hukkaan, mutta Kallas ryhtyi 1940-luvun lopulla pitämään vieraskirjaa, joka pian hänen kuolemansa…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Ympäristöfilosofian ja ekokritiikin kentillä on pyritty irrottamaan toimijuuden käsitettä ihmiskeskeisistä määritelmistään ja argumentoimaan, että erilaisten ei-inhimillisten entiteettien ja prosessien toimintaa voidaan myös kuvata toimijuutena. Tässä artikkelissa analysoin ei-inhimilliselle ympäristölle rakennettuja diskursiivisia toimijuuksia haastatteluissa, joissa osallistujat saivat luettavakseen lyhyen, ei-inhimillisen toimijuutta tutkailevan novellin ja keskustelivat siitä haastattelijan kanssa. Analyysi keskittyi keskusteluissa ei-inhimilliselle annettuihin monimutkaisiin toimijuuksiin -toimijuuksiin,…

Lue lisää

Lue lisää

Lukeminen ja erilaiset lukumenetelmät saavat uudenlaisia rooleja ympäristökriisin aikakaudella. Ympäristökriisin aikana nousee uudella tavalla esille tarve ilmaista ja käsitellä ympäristösuhdetta ja -tunteita. Ympäristötunteiden, kuten ympäristöahdistuksen, kohtaamiselle on tarvetta monissa eri ikäryhmissä. Yhdeksi keinoksi ympäristötunteiden käsittelyyn tarjoutuu kirjallisuus – lukeminen ja kirjoittaminen. Esimerkiksi yhdessä lukeminen ja lukupiirit tarjoavat paljon mahdollisuuksia ympäristötunteiden kohtaamiseen. Lukupiirityöskentely avaa käytännön lukutyön…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

JOUTSEN / SVANEN 2022 Empiirinen ekokritiikki Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Toimittajat: Toni Lahtinen & Olli Löytty Arvosteluosaston toimittaja: Reeta Holopainen Taitto: Jari Käkelä

Lue lisää

Lue lisää

Machado de Assis, Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat. Suom. Hilkka Mäki. Helsinki: Love Kirjat, 1991. Bo Pettersson kirjoittaa: ”MADOLLE JOKA ENSIMMÄISENÄ JYRSI RUUMIINI KYLMÄÄ LIHAA OMISTAN JÄÄHYVÄISLAHJANA NÄMÄ KUOLEMANJÄLKEISET MUISTELMAT” Tällä omistuskirjoituksella alkaa brasilialaisen kirjailijan Joaquim Maria Machado de Assisin(1839–1908) romaani Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat. Otsikosta ja omistuksesta voi jo arvella, että kirjailija on sukua Jonathan…

Lue lisää

 Vicente Huidobro: Altazor tai matka laskuvarjolla. Alkuteos ilmestynyt 1931. Suomentanut Emmi Ketonen. Turku: Parkko 2020Liisa Steinby kirjoittaa:  Kindlers Literaturlexikon kertoo Suomessa toistaiseksi jokseenkin tuntemattomasta, mutta Latinalaisessa Amerikassa superklassikon aseman saavuttaneesta chileläisrunoilijasta Vicente Huidobrosta (1893 – 1948), että tämä piti itseään uuden, kreationismiksi (creacionismo) nimeämänsä runouden suuntauksen perustajana. Huidobro väitti, että kaikki siihenastinen runous pyrki ainoastaan…

Lue lisää