Julkaisuseuranta
2.8.2022
Kirjoittanut: Ossi TammistoARVID UTTER (1836-1898)Vien teidät lukijani jälleen Sauvon kirkkomaalle, jonka vainajia olen ennenkin esitellyt. Nyt nostan esiin peräti kaksi pappishautaa, joista vanhempi kytkeytyy vahvasti uudempaan. Uudemmassa lepää kirkkoherra, jota ei enää varmaan juuri missään muisteta, mutta joka aikanaan oli vahvasti osallisena siinä, että evankelinen herätysliike levisi Tampereelle ja kasvoi vahvaksi liikkeeksi Mynämäellä. Muutakin merkityksellistä…
Kirjoittaja: Ossi TammistoNäin keskikesän juhlan kunniaksi ja ratoksi pieni juhannuskertomus Sauvosta vuodelta 1871, joka toki sopii muulloinkin luettavaksi. Se tuo kiehtovia väläyksiä tuon ajan juhannuksenviettoon sekä kuvauksen siitä, miten joukko taiteilijoita näki maalaispitäjän ikivanhan kirkon sekä tavat.Taiteilijakiertue saapuu SauvoonJuhannuksen tienoilla vuonna 1871 saapui Sauvon Kirkonkylään mielenkiintoinen joukko. Kyseessä oli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen lähettämä taiteilijaretkikunta, jonka tehtävänä…
11.6.2022
Kirjoittanut: Ossi Tammisto AUGUST GABRIEL JUSELIUS (1818-1857)Olen aiemmin kirjoittanut täällä nuorena kuolleesta Karunan kappalaisesta Henrik Vilhelm Possénista ja hänen viimeisestä leposijastaan: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/04/kirkkohistorian-henkilokuvia-karunan.html. Traagiset olivat myöskin hänen seuraajansa vaiheet, joista muistumana Karunan hautausmaalta löytyvät yksi korkea metallinen ja kolme pienempää kivistä ristiä. On siis jälleen aika suunnata tuolle hautuumaalle kuulemaan sen mullissa lepäävien ihmisten tarinoita, jotka kantavat…
3.6.2022
Kirjoittaja: Ossi Tammisto HERMAN ITÄNEN (1842-1921)Herätysliikkeittemme kehtona pidetään usein Kalannin Santtion kylää ja sieltä 1700-luvun puolivälissä alkanutta herätystä. Sen lipunkantajana on toiminut seudulla myös rukoilevainen herätysliike. Nyt luomme kuitenkin katsauksen mieheen, jota on pidetty yhtenä viimeisistä merkittävistä rukoilevaisista Kalannissa. Hän itse ei voinut kehenkään katsahtaa, sokea kun oli, mutta siihen nähden hänen maineensa, tietonsa ja…
26.5.2022
Joonas Tammela & Anders JarlertAkateemisen kirkkohistoriantutkimuksen on katsottu yleistyneen Pohjoismaissa muun historiantutkimuksen vanavedessä 1800-loppupuolella. Tieteenalan pioneereilla oli tiiviit yhteydet erityisesti protestanttisen maailman kirkkohistoriantutkimukseen. Varsinkin alan saksalaisilla virtauksilla ja tutkijoilla oli vaikutuksia alan tutkimusotteen muovautumiseen Ruotsissa ja Suomessa. Kansainväliseen tutkimuskenttään oltiin yhteydessä ennen kaikkea opintomatkojen ja vaikutteiden vastaanottamisen kautta.Huolimatta saksalaisista yhteyksistä ruotsalaisen ja suomalaisen varhaismodernia aikaa…
7.2.2022
Arto Tenttula Miten tehdä historiantutkimusta eettisesti? Voiko menneisyyden ihmisiä ja ilmiöitä tutkia miten vain, kunhan pyrkii olemaan Leopold Ranken (1795–1886) tavoin objektiivinen tutkimuksessaan? Historiantutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä suunnanmuutoksia, liittyen erityisesti lingvistiseen käänteeseen ja uusiin historioihin. Lingvistisen käänteen jälkeen historian lähteitä ei enää jaotella niinkään historiallisen autenttisuuden mukaan, koska historian hahmottamisen nähdään erilaisissa ihmisten…
Kirjoittaja: Ossi TammistoOlen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Karunan vanha puukirkko sai syntynsä (voit lukea siitä ja muuta mielenkiintoista kirkon varhaisvaiheista täältä: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/09/naimakauppoja-ja-kiistaa-papin.html ). Mutta miten tuo pyhäkkö päätyi nykyiselle paikalleen Helsingin Seurasaareen? Siihen tarinaan tahdomme nyt katseemme kohdistaa, varsinkin kun tänä vuonna tulee täyteen 110 vuotta kirkon muutosta. Laitoin tähän juttuun tekstin pituuteen nähden runsaasti…
Kirjoittaja: Ossi TammistoMikäli kuljette joskus itäisellä Uudellamaalla ja piipahdatte Lapinjärven kunnassa saatatte kirkkomaalla kohdata erikoisen näyn. Kaksi kirkkoa seisoo vastapäätä toisiaan, ovelta ovelle ei pitkäjalkaisen tarvitse montaa harppausta tehdä. Erikoiselle ratkaisulle löytyy selityksensä historiasta. Suurempi, 1746 valmistunut on tehty alkujaan seurakunnan ruotsinkielisten ja pienempi 1744 valmistunut suomenkielisten kirkoksi. Järjestelmä oli ollut olemassa jo 1600-luvulta asti,…
Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…
2.11.2021
Tiia Päivärinta Ilman aiempaa tietoani ja harkintaani ovat suuni ja sydämeni auenneet teille, enkä kykene hillitsemään itseäni. Olen julistanut teille kaikki Jumalan neuvot, jotka Hän on minulle paljastanut. Näin saarnasi reformaattori Katharina Schütz Zell aviomiehensä haudalla vuonna 1548. Katharina Schütz Zell (1498–1562) oli strasbourgilaiseen käsityöläisperheeseen syntynyt tyttö, joka sai nuoruusvuosinaan opetusta kotonaan ja oppi muun…
Kirjoittanut: Ossi TammistoAiemmin esitellessäni Paimion ja Sauvon vaiheita isonvihan aikana (1713-1721) on ilmennyt, että meno täällä Varsinais-Suomessa on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin surullisenkuuluisalla Pohjanmaalla, joka joutui hirvittävän hävityksen kohteeksi. Ja vaikka täälläkään ei jääty osattomiksi julmista ihmisryöstöistä ja rankasta verottamisesta, niin ainakin papisto näyttää saaneen olla suhteellisen rauhassa.Nyt menemme kuitenkin Varsinais-Suomen saaristoon Rymättylän pitäjään, jonne…
Kirjoittaja: Ossi Tammisto"ÄMTTÖÖN ESTERI" (1817-1895)Blogissa on aiemmin nostettu esiin rukoilevaisuuden parista pohjoissatakuntalainen naisvaikuttaja, Severiina Santasalo Kankaanpäästä ( https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/04/kankaanpaan-hurskaasti-herannyt.html ). Tälläkin kertaa liikutaan samoissa hengenmaisemissa ja samassa herätysliikkeessä, mutta hieman lännempänä ja vähän varhaisemmissa ajoissa. Ahlaisten kunnan Ämttöössä eli maallisin silmin vaatimatonta elämäänsä nainen, joka saavutti omiensa parissa suuren maineen.Merkintä Esterin syntymästä 27.3.1817 ja kolme päivää…
Kirjoittanut: Ossi TammistoVanha pastori istuu junassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä hän matkustaa usein. Tänäkin vuonna hän on ehtinyt ennen tätä lokakuun alun lauantaita käydä liki 60 paikkakunnalla. Onko matkapäiviä kertynyt 100 vai enemmän, kuka tietää, laskut ovat menneet sekaisin jo aikaa sitten. Evankelista ystäväkansaa on ympäri maan, ja liikkeen johtajalla on velvoitteensa sitä…
SKHS:n uudet toimihenkilöt esittäytyvät Uusi sihteeri Antti Luoma Tervehdys hyvät lukijat! Olen Antti Luoma ja aloitin elokuussa 2020 SKHS:n sihteerinä. Tehtäviini kuuluvat monenlaiset yhdistyksen juoksevat asiat, kuten nettisivujen päivittäminen, yhteydenpito jäsenistöön, jäsenrekisterin ylläpito, tapahtumien suunnittelu sekä seuran hallituksen kokouksien valmistelut. Ensimmäiset kuukauteni sihteerinä olivat varsin vauhdikkaita, sillä väittelin teologian tohtoriksi marraskuussa. Väitöskirjani Inkerin kirkon nousu…
Joseph Alanen: Kukkien tarves, 1919–1920, öljy kankaalle. Yksityiskokoelma. Kuva: Milla Bergström. Milla Bergström Tampereella on toki aina mukava käydä, mutta juuri tänä kesänä kannattaa vierailla Tampereen taidemuseossa. Siellä on esillä suurelle yleisölle ehkä vähemmän tunnetun taiteilijan Joseph Alasen (1885–1920) tuotantoa. Joseph Alanen – Jugend • Kalevala • Tampere tuo näytille kaikkiaan miltei 140 teosta, pääasiassa…
Tunnelmia Suomen tiedekustantajien liiton opintomatkalta syyskuussa 2019. The Association of Learned & Professional Society Publishers -konferenssi pidettiin Old Windsorissa. Kahden ja puolen vuoden mittainen pestini Suomen kirkkohistoriallisen seuran sihteerinä päättyy tänä kesänä. Seura jää minun jälkeeni hyviin käsiin. Seuraajakseni on valittu TM Antti Luoma. Lisäksi seura on saanut keväällä uuden kustannusjohtajan. Tehtävään valittiin dos. Päivi…
HAKUILMOITUS Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) hakee sihteeriä. Sihteeri toimii seuran toiminnanjohtajana ja samalla hallituksen sihteerinä. Tehtävä on sivutoiminen. SKHS on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 1–3 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain…
13.2.2020
Ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestetään 19.–20.3.2020 Tieteiden talolla Helsingissä. Konferenssin työryhmiä on tietoisesti kannustettu monitieteisyyteen, ja sitä monet niistä myös onnistuneesti ovat. Tässä blogissa esitellään suurilta osin kirkkohistorian alalle tai sen tienoille sijoittuvaa sisältöä konferenssin ohjelmasta. Esittely ei ole luonnollisesti täysin kattava, joten erinomaiseen ohjelmakattaukseen kannattaa paneutua itsekin perusteellisesti. Teologisen tiedekunnan historiasta Grönlannin kirkon…
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaa vietettiin perjantaina 17.1.2020 Helsingissä, teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa. Juhlassa esiteltiin perinteiseen tapaan tuore vuosikirja sekä gradupalkinnon voittaja. Vuosijuhlaesitelmän piti kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä (kuvassa), ja esitelmää oli kuulemassa suuri joukko seuran jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Pyhän Henrikin muistopäivän aatonaattoon sopivasti esitelmän otsikkona oli ”Ikivanhaa ja ultrauutta. Piispa Henrik, Lalli ja kirkkohistorian uudet tuulet”.…