Koen olevani kulttuuripositiivinen persoona ja pyrin omalla toiminnallani edistämään kulttuurin merkitystä. Tähän liittyy myös blogin kirjoittaminen. Ostan silloin tällöin kuvataidetta, olen työskennellyt museokentällä, käyn konserteissa, teatterissa, taidenäyttelyissä ja seuraan kulttuuria valtakunnallisesti. Olen kiitollinen, että saan työskennellä hyvinvointialueella taideasiantuntijana, sen myötä minut on nimetty myös HVA:n edustajana Pohjois-Savon liiton alaisuudessa toimivaan Kulttuurin ja luovien alojen työryhmään.…

Lue lisää

Vuodesta 2016 lähtien on kuumeisesti alettu pohtia, miksi niin moni ihminen lankeaa salaliittoteorioihin ja/tai radikalisoituu laitaoikeistoon? Henkilökohtaisesti käsittämättömin ilmiö on Qanon, joka sekä pintapuolisesti, että syvällisesti kuulostaa järjettömältä maailmankuvalta. Miten modernissa jälkiteollisessa maailmassa niin moni uskoo, että globaali eliitti koostuu Saatanaa palvovista kommunistivampyyreista, joita vastaan Jumala on lähettänyt rasistisen ja naisia ahdistelleen entisen kiinteistöyrittäjän, tosi-TV…

Lue lisää

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa. Kuuntele podcast-alustoilla: Mikä… …

Lue lisää

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki.  Kuuntele podcast-alustoilla: Lisätietoa Mikä Antropodi? Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja,… …

Lue lisää

Valtionhallinto säästää, ja joukko Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja on ehdotettu alustavissa suunnitelmissa lakkautuslistalle. Leikkuriin ovat joutumassa kulttuuri- ja joukkoviestintätilastot sekä harvemmin tuotettava vapaa-aikatutkimus. Perusteena juuri kulttuuri-, vapaa-aika- ja mediatilastojen lakkauttamiselle on, etteivät nämä tilastot ole lakisääteisiä. Yhteensä kahdeksan ei-lakisääteisen tilaston lakkauttamisella tavoitellaan noin 200 000 euron säästöä. Edellisen kerran tilastojen tulevaisuus oli vaakalaudalla 2010-luvulla valtiontalouden säästökuurin…

Lue lisää

Stigmatisoituna ja vaiettavaksi koodattuna kuolemana itsemurha on aiheena tabuluonteinen etenkin silloin, kun se ei asetu keskustelun kohteeksi abstraktina aiheena tai tieteellisen tiedonintressin lähteenä. Henkilökohtaisella tasolla itsemurhasta tai itsemurhahalusta puhumiseen vaikuttavat myös sukupuolittuneet normit, ja se onkin ollut historiallisesti yleisempi miesten kuolemaan johtavana tekona. Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten itsemurhasta ja itsemurhahalusta puhutaan ja millaisia merkityksiä ja…

Lue lisää

English abstracts

Lue lisää

Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia. Toim. Heidi Björklund, Kaisa Hiltunen, Jenna Purhonen, Minna Rainio, Nina Sääskilahti & Antti Vallius. Nykykulttuuri 2022. 368 s.

Lue lisää

Natsiterroria

Lue lisää

Brasilialaisen toimittajan Bruno Paes Manson viime vuonna julkaistu kirja ”Usko ja kivääri. Rikos ja uskonto XXI vuosisadan Brasiliassa (alkuperäinen otsikko: A fé e o fuzil: Crime e religião no Brasil do século XXI) kertoo Brasilian eniten kasvavasta uskonnosta: kristillisestä herätysliikkeestä ja sen kytköksistä Brasilian äärioikeistoon ja rikolliseen alamaailmaan. Kirjailija syväsukeltaa tähän erikoiseen uskonnollis-poliittiseen maailmaan, joka…

Lue lisää

Viime vuoden syyskuussa radikaalioikeistolaisen Perussuomalaiset -puolueen kansanedustaja Teemu Keskisarja herätti kohua, kun perusteli uutta valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä etteivät suomalaiset voineet olla rasisteja, koska meitä sorrettiin aikoinaan ja jopa kutsuttiin ”pohjolan neekereiksi”.Keskisarjan näkemys perustuu yleiseen tietoon, että suomalaisia pidettiin 1900-luvun alkuun asti eräänlaisina ali-ihmisinä. Tunnetuinta on, että suomalaisia luokiteltiin…

Lue lisää

Joonas KananenEuroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto. Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle. Aikakauden jalkapallo oli luonteeltaan väkivaltaista, ja…

Lue lisää

Kun Venäjän diktaattori Putin aloitti täysmittaisen sodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022,, monet kuten historioitsija Timothy Snyder, kutsuivat Putinia ”fasistiksi”. Vastustin ajatusta määritellä Putinia tai Venäjän valtiota fasistiksi, vaikka Venäjä selvästi harjoittaa kansanmurhaa Ukrainassa, koska putinismi ei ole selkeä ideologia opinkappaleineen, eikä Venäjä ole totalitaristinen valtio, jossa kansalaisten on pakko uskoa valtion viralliseen ideologiaan. Mielipiteeni muuttui…

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää