Vuonna 1970 toimittaja ja futuristi Alvin Toffler (1928 – 2016) julkaisi kirjan ”Hätkähdyttävä tulevaisuus”, jonka mukaan ihmiskunnan kehityksen tahti on kiihtynyt kaikilla aloilla niin nopeasti ja tiheästi, että se aiheuttaa monissa ihmisissä šokkitilan. Toffler ei osannut ennustaa internettiä, joka oli vielä 1970-luvun alussa armeijan salainen projekti, mutta jo silloin hän varoitti, että maailmassa julkaistaan enemmän…

Lue lisää

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan maaliskuussa ja sota jatkuu. Sosiaalisessa mediassa jatkuvasti käyty informaatiosota kiihtyi, Venäjän sotarikoten paljastusten myötä Ukrainassa. Suomessa ääriliikkeet jakautuivat kahtia niin vasemmalla kuin oikealla. On niitä, jotka kannattavat Venäjän sotatavoitteita, koska uskovat sen ”denatsifikaatio” -propagandaan ja kokevat Putinin diktatuurin olevan vastaisku ”globalismille” ja sitten niitä, jotka kannattavat Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja siviilien koskemattomuutta. Samaan…

Lue lisää

Teksti on käännös lektiosta, joka esitettiin 3.11.2021 Jyväskylän yliopistossa pidetyssä väitöstilaisuudessa. Lektio perustuu Evgenia Ameyn väitöskirjaan “Ideal Absence and Situated Readers: Experiencing Space Through Connection to Tove Jansson and her Works”.

Lue lisää

Tämä essee on skenaarioajatteluun perustuva luotaus suomalaisen tietokirjallisuuden mahdollisesta tulevaisuudesta 2020-luvulla. Tulevaisuusvaihtoehdot ovat: 1) Nykykäytäntöjen hiominen ja tekninen uudistaminen, 2) tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja mediaesityksiä yhdistävien hybridien luominen sekä tietokirjallisuuden alalajien risteyttäminen, 3) sivistysvaltion edellyttämän valistavan tiedon tuottaminen ja 4) tietokirjallisuuden loppu. Skenaariosta kolme ensimmäistä ennakoivat tietokirjallisuuden säilymistä ja yksi (kolmas skenaario) jopa sen merkittävyyden nousua…

Lue lisää

Musiikkia kuunnellaan entistä useammin niin kutsutuista striimauspalveluista, joista YouTube on suosituin. Samalla YouTubesta on tullut poliittisten identiteettien rakentumisen areena. Tässä artikkelissa tarkastellaan vuoden 1918 sisällissodan valkoisen Suomen lauluperinteen kommentointia YouTubessa. Kuudesta laulusta tehtyjen videoiden kommenttien perusteella YouTuben käyttäjien suhde sisällissotaan on jo etäinen. Sisällissodan lauluista on tullut osa uusisänmaallista kulttuuria, ja niitä käytetään myös nykypolitiikan…

Lue lisää

Helsingin Sanomien julkaisemassa tietokirjassa Seitsemän miestä (2005) esitetään psykiatrisia diagnooseja Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) kuvatuista henkilöistä. Tällainen diagnosoimisen tapa osallistuu kulttuurin diagnostisoitumisen prosessiin – siihen, että spesifit diagnoosinimikkeet saavat yhä keskeisemmän sijan kulttuurissa. Analysoin kulttuurisen mielenterveystutkimuksen näkökulmasta, miten Seitsemässä miehessä käytetään psykiatrisia diagnooseja. Tuloksinani esitän, että teoksessa luonnollistetaan ja arkipäiväistetään diagnooseja, varsinkin tietynlaisia, historiallisesta…

Lue lisää

Marginaaleista museoihin. Toim. Anna Rastas & Leila Koivunen. Vastapaino 2021. 345 s.

Lue lisää

Tutkiva mielikuvitus. Luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Toim. Sanna Ryynänen & Anni Rannikko. Gaudeamus 2021. 328 s.

Lue lisää

English abstracts

Lue lisää

Katsauksessa tarkastellaan ajankohtaisten rakennussuojeluesimerkkien avulla rakennusten arvottamisen monimuotoista kenttää ja arvottamisen sisäisiä ristiriitoja. Rakennetun ympäristön arvot ja arvojen tunnistamisen prosessit ovat viime vuosina olleet kansainvälisen tutkimuskiinnostuksen kohteena, ja katsauksessa pohditaan arvottamisen uusia lähestymistapoja soveltaen niitä suomalaisten tapausten tarkasteluun. Keskeisenä ilmiönä on käänteisarvottaminen (de-heritagisation), eli prosessi, jossa aiemmin arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan luokitteluarvoja heikennetään tai ne poistetaan…

Lue lisää

Sodankäynti ei ole koskaan ollut kulttuurintutkimuksen ytimessä. Kun aseet alkavat puhua, kulttuuriset selitykset tuntuvat muuttuvan toissijaisiksi, vähäpätöisiksikin. Siksi pääkirjoituksen kirjoittaminen Ukrainan sodan alkuviikkoina tuntuu vaikealta. Tekisi mieli olla kirjoittamatta, koska edes jollain tavalla hyödyllisiä sanoja on vaikea löytää.

Lue lisää

Asta KihlmanFT, Turun yliopisto, Amos Anderson -stipendiaatti 2019 Bulgarialais-ranskalainen filosofi Julia Kristeva esitteli intertekstuaalisuuden käsitteen vuonna 1969 julkaistussa kirjoituksessa Séméiôtiké: recherches pour une sémanalyse. Kristevan mukaan yksikään teksti tai teos ei ole alkuperäinen ja ainutlaatuinen vaan koostuu loputtomista viittauksista ja sitaateista, jotka sitovat sen toisiin teksteihin tai teoksiin. Näin määriteltynä jokainen teksti ja teos on…

Lue lisää

Kittilän Kulttuuritoimi on tehnyt tällä viikolla todellisen digiloikan eli järjestänyt kulttuuriviikon nettiin. Kulttuuriviikolla on monenlaista ohjelmaa, käsitöistä soittoon, tanssista taiteen ja taitelijoiden esittelemiseen, runonlausuntaa, harrastajateatteria jne. Nyt järjestettävä kulttuuriviikko on järjestykseltään kahdeksas. Ennen tätä kulttuuriviikkoa kulttuuritoimisto järjesti jo striimauksen muuten peruuntuneeseen Jukka Lammisen keikkaan, joka siis piti olla Kittilän kirjastolla, mutta soitettiinkin Torniossa.  Paikallinen yhteistyö…

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää