Maahanmuuttotaustaiset jalkapalloilijat ovat nousseet 2000-luvulla nopeasti suomalaisen jalkapalloilun huipulle. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka maahanmuuttotaustaisia pelaajia on käsitelty suomalaisessa mediassa. Millaisia niin positiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia ja ennakko-oletuksia heihin on liitetty ja millaisia rooleja heille on tarjottu? Analyysin tulokset tuovat esiin maahanmuuttotaustaisia pelaajia koskevassa kirjoittelussa korostuvaa tasapainoilua poikkeuksellisia jalkapallotaitoja korostavan meritokratiapuheen ja asenneongelmia käsittelevän huolipuheen…

Lue lisää

Nykypäivänä urheilu- ja hyvinvointiteknologiayritykset muodostavat kansainvälisesti merkittävän kokoluokan markkinan. Alan yritykset ovat keskittyneet liiketoiminnassaan esimerkiksi anturi- ja sensoriteknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, älypuhelinsovelluksiin ja tietokoneohjelmistoihin sekä eleohjaukseen, digitaalisiin pintoihin ja tekoälyyn perustuviin liikkumisympäristöihin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitkä makrotason muutosajurit ovat tehneet toimialasta Suomessa sellaisen kuin se tänä päivänä on. Samalla luodaan katsaus suomalaisten urheilu- ja hyvinvointiteknologia-alan yritysten…

Lue lisää

Tässä pitkittäistutkimuksessa selvitämme kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä, millaiseksi painetun sanomalehden urheilu-uutisointi on muuttunut, kun tiedon digitalisaation sekä internetin ja sosiaalisen median myötä on siirrytty monikanavajulkaisemisen aikakaudelle. Tutkimusaineisto koostuu Iltalehden vuosien 1988 ja 2018 talviolympiauutisoinnista. Analysoimme aineistoa määrällisesti sanomalehtien urheilu-uutisten tarkasteluun kehitetyllä mittarilla, jonka sisältämien muuttujien mukaisesti olemme mitanneet ja luokitelleet kaikki aineiston jutut ja kuvat. Urheiluaineiston…

Lue lisää

Liikuntakulttuuri muuttuu ja muuntuu monin tavoin, mutta liikuntajärjestöjen tuottama rakenne näyttäytyy edelleen julkisen politiikan näkökulmasta katsottuna varsin hegemoniselta. Tässä artikkelissa tarkastellaan liikuntakulttuuriin liittyviä tulkintoja ja ymmärryksiä suhteessa vallitsevaan rakennekäsitykseen. Tarkastelussa on myös tulkintojen ja ymmärrysten ajallinen muutos. Aineistona ovat liikuntapoliittiset asiakirjat vuosilta 2007–2018.

Lue lisää

Artikkeli käsittelee viimeisten vuosikymmenten muutosta aikuisten liikkumisen kulttuurissa. Liikuntakulttuuri on muuttunut monimuotoisemmaksi ja vapaamuotoinen liikkuminen on noussut tärkeään rooliin aikuisen väestön fyysisessä aktiivisuudessa. Vapaamuotoisella liikkumisella tarkoitan ohjaamatonta tai vertaisohjattua liikkumisen kulttuuria, jolla ei ole selvää keskusta, vaan toiminnan tavat opitaan käytännössä. Urheiluun pohjautuvan liikuntakulttuurin arvot ovat sivuosassa tässä elämyksiä tavoittelevassa liikkumisessa.

Lue lisää

Kysyn miten sisäpyöräilytunneilla käytetty itsensämittaamisteknologia muuttaa ryhmäliikuntaohjaamista. Analysoin haastatteluaineistoa ja etnografista kenttätyöaineistoa Polar Club -sisäpyöräilytunneilta Sara Ahmedin käsitteiden avulla. Johtopäätökseni on, että Polar Club on suuntautumiskoneisto, joka suuntaa tuntien kulkua kilpailuun, visuaalisuuteen ja kyvykkyyden ihanteeseen. Nämä piirteet muodostavat Polar-tuntien piilo-opetussuunnitelman.

Lue lisää

-

Lue lisää

Käsittelemme katsauksessamme yhtä kaikkien aikojen menestyneintä urheilijaa, tennistähti Serena Williamsia ja hänen harjoittamaansa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä. Pohdimme hänen julkisuuskuvaansa uusliberalistisen ja postfeministisen ajan mediaurheilijana, jonka suosio kätkee sisäänsä monenlaisia toiseuttamisen käytäntöjä.

Lue lisää

Katsauksessa tarkastellaan tutkimustiedon valossa millä tavoilla liikuntapoliittisten linjausten mukaiset yhdenvertaisuuden vaatimukset näkyvät vammaisten nuorten liikunnallisissa kulttuureissa. Siinä kysytään, millaisia muutoksen elementtejä vammaisten liikunnalliset harrastusmahdollisuudet ovat tuoneet nuorten liikuntakulttuureihin, ja miten syrjimättömyyden normit näkyvät niissä. Vammaisten nuorten liikuntakulttuurit ovat ainutlaatuisia ja yhteisöllisyyden merkitys on niissä suuri. Joissakin urheilukulttuureissa kilpailullisuutta karnevalisoidaan, kun taas toisissa sen kautta lähennytään…

Lue lisää

Katsaus käsittelee keppihevosiin liittyvän leikin liikunnallistumista ja (media)urheilullistumista. Peilaan digitalisaation vaikutuksia keppihevosten ympärille kehittyneeseen nykyleikkiin, harrastajiksi tunnustautuviin leikkijöihin ja urheilullistuvaan leikkikulttuuriin keppariharrastajien tuottamien sosiaalisen median sisältöjen ja aiheesta julkaistun verkkovälitteisen uutisoinnin kautta. Tarkastelun keskiössä on liikuttava leikki; lasten ja nuorten keppihevostoimintaan liittämät fyysisyyden, funktionaalisuuden, fiktionaalisuuden ja affektiivisuuden merkitykset. Totean, että alakulttuurinen ja leikkijälähtöinen toiminta synnyttää…

Lue lisää

-

Lue lisää

Olenhan siellä minäkin, lauantaina 21.11. vedän aamulla hautajaistyöpajan ja iltapäivällä paneelikeskustelun aiheesta kriisivalmius ja kuolemanvaaran kohtaaminen. Ars Moriendi järjestetään nyt toista kertaa ja on ilo olla jälleen mukana, itsenäni ja kuolemantutkimuksen seuran edustajana. Ars Moriendi -verkosto on tavallaan suomalainen The Order of the Good Death, joka taas on amerikkalainen järjestö, tavoitteenaan kuoleman tekeminen luonnolliseksi asiaksi.…

Lue lisää

Pekka Niemeläprofessori emeritus, biodiversiteetti- ja ympäristötutkimus, Turun yliopisto Historian tutkimuksessa törmää usein tapauksiin, jotka osoittavat ihmismielen loputonta kekseliäisyyttä. Ne ilahduttavat tutkijaa työssään ja saavat hymyn nousemaan suupieliin. Kerronpa esimerkin. Olen tutkinut instituutin intendentin Simo Örmän kanssa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik II Hohenstaufilaisen (1194-1250) haukkametsästyskirjaa De arte venandi cum avibus (Linnuilla metsästämisen taidosta). Teos, joka on…

Lue lisää

Kittilän Kulttuuritoimi on tehnyt tällä viikolla todellisen digiloikan eli järjestänyt kulttuuriviikon nettiin. Kulttuuriviikolla on monenlaista ohjelmaa, käsitöistä soittoon, tanssista taiteen ja taitelijoiden esittelemiseen, runonlausuntaa, harrastajateatteria jne. Nyt järjestettävä kulttuuriviikko on järjestykseltään kahdeksas. Ennen tätä kulttuuriviikkoa kulttuuritoimisto järjesti jo striimauksen muuten peruuntuneeseen Jukka Lammisen keikkaan, joka siis piti olla Kittilän kirjastolla, mutta soitettiinkin Torniossa.  Paikallinen yhteistyö…

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

Useamman vuoden ajan työn alla ollut teos Suomalaisen kuoleman historia ilmestyi tällä viikolla. Kirja sai alkunsa jo reilut viisi vuotta sitten, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran hallituksen piirissä käytyjen keskustelujen seurauksena. Seuran nyttemmin hyvin vakiintuneen ja korkeatasoisen Thanatos-lehden ohella haluja oli saada aikaiseksi jotain vielä kunnianhimoisempaa. Teoksen kirjoittamisesta päätettiin Tampereen Telakalla 11.11.2014. Kirjan toimittajakunnaksi valikoituivat seuran tuolloinen ja nykyinen…

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää