Teksti perustuu Jetta Huttusen väitöskirjasta "Omaehtoinen elokuva kulttuurituotantona ja osallistumisen muotona mediakulttuurissa" laadittuun lektioon, joka on esitetty väitöstilaisuudessa 19.9.2020 Jyväskylän yliopistossa.

Lue lisää

Suomalainen elokuva on katsojamäärin mitattuna ollut 2000-luvulla erittäin suosittua. Suosiossa yksi merkittävä tekijä on ollut suomalaisen lastenelokuvan nousu. Vuosina 2000-2019 on ensi-iltaan tullut peräti 32 lastenelokuvaa, joista suurin osa on kerännyt paljon katsojia. 2000-luvun lastenelokuvamme tutkimus on kuitenkin miltei olematonta. Miksi lasteneokuva ei kiinnosta tutkijoita? Katsauksessa pohditaan lastenelokuvan määrittelyä, esitetään yleiskatsaus 2000-luvun suomalaiseen lastenelokuvaan ja…

Lue lisää

Tee näin, älä tee noin, suosi tätä, vältä tuota. Syksyllä 2020 Kulttuurintutkimuksessa uudistettiin lehden kirjoittajaohjeita. Kirjoittajaohjeet ovat pintapuolisesti katsoen melko tekninen dokumentti, joka harvemmin herättää suuria intohimoja. Se on opastyyliin muotoiltua käyttötekstiä. Toki ohjeet voivat usein ärsyttää, jos kirjoittaja joutuu tarjoamaan käsikirjoitusta useampaan lehteen ja muotoseikat menevät samalla uusiksi. Lehden näkökulmasta kirjoittajaohjeet ovat silti muutakin…

Lue lisää

Monet vasemmistolaiset, kuten tutkija Eduardo Bonilla-Silva, Suomen kommunistisen puolueen Tiedonantaja-lehden päätoimittaja Petra Packalén ja Ruskeat tytöt -blogin kirjoittaja Koko Hubara ovat julistaneet kapitalismin rasismia tai valkoista ylivaltaa ylläpitäväksi järjestelmäksi. Olen hyvin pitkään pitänyt kyseistä käsitystä vääränä. Nimenomaan kapitalistissa valtioissa antirasismi on eniten edistynyt. Kapitalismin luonteeseen kuuluu jatkuva laajentuminen talouskasvun saavuttamiseksi. Joten on yritysten etu laajentaa…

Lue lisää

-

Lue lisää

Esittelyssä Voicing Bo Carpelan (toim. Brian Kennedy 2020)

Lue lisää

Esittelyssä Menneisyyden rakentajat (toim. Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora 2018)

Lue lisää

Esittelyssä Johtolankoja hulluuteen (Anna Kinnunen 2020)

Lue lisää

Esittelyssä Huumorin ja naurun filosofia (Jarno Hietalahti 2018)

Lue lisää

Esittelyssä Culture is Bad for You (Orian Brook, Dave O’Brien & Mark Taylor 2020)

Lue lisää

Lakkautettu natsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike mainosti nettivisuillaan viime vuoden toukokuussa omaa ”Kansallissosialistinuoret” -nuorisojärjestöään. Järjestö on käytännössä teinien tarraliimauskerho. Mutta sen nettisvuilla mainostettiin muutaman kuukauden ajan kovan luokan natsikirjallisuutta. Jopa terroristista. Kansallissosialistinuorten nettisivuilta sai ladata natsipropagandaa Google Drive-kansioista. Kyseinen menetelmä ei ole kovin tietoturvallinen, jos aikomuksena on hankkia terrorismiin yllyttävää ja siihen opastavaa kirjallisuutta. Mikä on ehkä…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan kuulumisen taideperustaista tutkimusta uusmaterialistisessa kehyksessä. Hahmotan taideperustaisen tutkimushankkeen kirjoitustyöpajan toiminnasta kuulumisen sommitelmia ja pohdin tarkemmin kuulumisen poliittisia ulottuvuuksia, jotka eivät ole yksilöiden tai ryhmien politiikkaa, vaan taiteen mikropolitiikkaa. Analysoin taideperustaisen työpajan tiedonmuodostusta käyttäen esimerkkinäni työpajatilannetta ja siihen liittyvää visuaalista runoa sekä taiteen mikropolitiikkaa tutkimushankkeen organisoiman taidenäyttelyn vastaanottoa pohtimalla.  

Lue lisää

Mediavälitteinen ruokakulttuuri on ikkuna kulttuurisiin hierarkioihin. Tarkastelen artikkelissani sitä, miten kulttuurinen erottautuminen ja luokkakulttuurit näkyvät luonnonmukaista ruokaa käsittelevissä sanomalehtiteksteissä. Luomu- ja lähiruokaan kytkeytyvää eksklusiivisuutta sekä tuotetaan uudelleen että kritisoidaan Helsingin Sanomien diskursseissa. Moniäänisyydestä huolimatta luonnonmukainen ruoka määrittyy teksteissä keskiluokkaisten kulttuuristen ideaalien kautta, eikä keskiluokkaisen ruokakulttuurin hegemonia tule teksteissä kyseenalaistetuksi.

Lue lisää

Olenhan siellä minäkin, lauantaina 21.11. vedän aamulla hautajaistyöpajan ja iltapäivällä paneelikeskustelun aiheesta kriisivalmius ja kuolemanvaaran kohtaaminen. Ars Moriendi järjestetään nyt toista kertaa ja on ilo olla jälleen mukana, itsenäni ja kuolemantutkimuksen seuran edustajana. Ars Moriendi -verkosto on tavallaan suomalainen The Order of the Good Death, joka taas on amerikkalainen järjestö, tavoitteenaan kuoleman tekeminen luonnolliseksi asiaksi.…

Lue lisää

Pekka Niemeläprofessori emeritus, biodiversiteetti- ja ympäristötutkimus, Turun yliopisto Historian tutkimuksessa törmää usein tapauksiin, jotka osoittavat ihmismielen loputonta kekseliäisyyttä. Ne ilahduttavat tutkijaa työssään ja saavat hymyn nousemaan suupieliin. Kerronpa esimerkin. Olen tutkinut instituutin intendentin Simo Örmän kanssa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik II Hohenstaufilaisen (1194-1250) haukkametsästyskirjaa De arte venandi cum avibus (Linnuilla metsästämisen taidosta). Teos, joka on…

Lue lisää

Kittilän Kulttuuritoimi on tehnyt tällä viikolla todellisen digiloikan eli järjestänyt kulttuuriviikon nettiin. Kulttuuriviikolla on monenlaista ohjelmaa, käsitöistä soittoon, tanssista taiteen ja taitelijoiden esittelemiseen, runonlausuntaa, harrastajateatteria jne. Nyt järjestettävä kulttuuriviikko on järjestykseltään kahdeksas. Ennen tätä kulttuuriviikkoa kulttuuritoimisto järjesti jo striimauksen muuten peruuntuneeseen Jukka Lammisen keikkaan, joka siis piti olla Kittilän kirjastolla, mutta soitettiinkin Torniossa.  Paikallinen yhteistyö…

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää