Vuonna 2019 radikaalioikeistolaisen Perussuomalaiset -puolueen varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen twiittasi: ”Millainen tutkija tosissaan väittää, että 20,7% kannatusta nauttiva Suomen suosituin puolue PS on äärioikeistolainen puolue?” Tynkkysen argumentti koostuu oletuksesta, ettei suosittu eduskuntapuolue voi olla äärioikeistolainen. Niille, joille äärioikeisto on tuttu, Tynkkysen kysymys kuulosti oudolta; Olihan Saksan Natsipuolue noussut demokraattisesti valtaan Weimarin Saksassa noin 30% kannatuksella. Laitaoikeisto…

Lue lisää

Woke on viimeisin vasemmistoon liitetty negatiivinen lieveilmiö, johon sen vastustajien mukaan liittyy ensisijaisesti suvaitsemattomuus muita ideoita kohtaan, erityisesti jos nämä muut ideat ovat woken -kannattajien mukaan syrjintää edistäviä. Wokea onkin pidetty uutena totalitaristisena kommunismina, jossa yhteiskunnan vapauksia halutaan tukahduttaa tasa-arvon, moninaisuuden ja syrjimättömyyden nimissä. Yksi parhaimmista suomenkielisistä woke-vastaisista teoksista on Helsingin yliopiston filosofian tohtorin ja…

Lue lisää

Uusi vuosi ja uusi syntymäpäivä. Vuosi sitten toivoin vähän rauhallisempaa työtahtia, mutta se toteutui vasta loppuvuodesta. Josko tämä vuosi olisi tahdiltaan sellainen, että aikaa jäisi töiden ohessa muuhunkin mukavaan, nyt kun opinnotkin on saatettu päätökseen.Behm.Mount Fool.Rehellisyyden nimissä on kyllä myönnettävä, että sitä muutakin mukavaa on vapaa-ajalla tehty, kun aikaa on vain ottanut itselleen. Kalenteri oli…

Lue lisää

Turun yliopiston englannin kielen professori Joel Kuortti täytti kesäkuussa 60 vuotta. Viisi kulttuurintutkijaa pureutuivatKulttuurintutkimus-lehden entisen päätoimittajan tuotantoon. Joel Kuortille omistetuissa juhlaesseissä päädytäänkeskusteluun suomalaisen kulttuurintutkimuksen identiteetistä, halusta kuunnella toista, tavallisuudesta ja akateemisistapätkätöistä.

Lue lisää

Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen neljää vuosikymmentä juhlittiin 3. marraskuuta Jyväskylässä. Tutkimuskeskuksen taivalta kokoontui juhlistamaan runsaslukuinen joukko kulttuurintutkimuksen tekijöitä, edistäjiä ja ystäviä. Julkaisemme tässä numerossa Raine Koskimaan, Irma Hirsjärven ja Kaisa Murtoniemen juhlapuheet.

Lue lisää

English abstracts

Lue lisää

Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisen Kulttuurintutkimus-lehden numeron ilmestymisestä. Neljän vuosikymmenen vuosikerrat ovat tarjonneet suurelle joukolle kirjoittajia ja toimittajia mahdollisuuden kehittyä ja löytää ammatillinen tiensä – vaikka helppoa se ei ole ollut, sillä toimitustyö on syönyt aikaa omalta tutkimustyöltä. Lehden toimittajuudesta saatua kokemusta ei ole myöskään aina arvostettu yliopistomaailmassa, kertovat alkuaikojen päätoimittajat Vesa Niinikangas,…

Lue lisää

Tutkin artikkelissani monikielisyyttä huomio- ja elämystalouden esittämisen muotona Pontus Purokurun Römaanissa (2019) ja Kaj Kalinin Designissa (2012). Lähestyn monikielisyyttä eri tyylikeinojen tuottamana multimodaalisena vaikutelmana ja kartoitan monikielisyyden keskeisimpiä ilmentymiä sekä niiden kriittisiä funktioita. Kummatkin tutkimani teokset pyrkivät jo otsikkotasolla uudistamaan romaanilajia, ja siten niitä on perusteltua lukea kokeellisen kirjallisuuden kehyksessä. Suhteutan kohdeteosten sisältämää kapistalismikritiikkiä siihen,…

Lue lisää

Kotimainen kaunokirjallisuus neuvottelee parhaillaan somekäyttäytymisen kysymyksiä: sosiaalisesta mediasta on tullut arkinen, elämään ja identiteettityöhön kiinteästi sisältyvä elementti, joka rytmittää ja ohjaa päivittäisiä toimia. Ilmiötä tarkastellaan analysoimalla Anna-Kaari Hakkaraisen romaanin Kristallipalatsi (2016) blogijulkaisemisen minätekniikoita. Foucault’n minätekniikat (technologies of the self) ovat kontekstisidonnainen joukko itsetutkiskelun ja itsensä kehittämisen menetelmiä, joiden avulla yksilö pyrkii onnellisemmaksi, viisaammaksi tai jonkin…

Lue lisää

Sosiaalityössä tarvitaan tietoisuutta sukupuolen merkityksestä osana alan käytäntöjä ja eriarvoisia rakenteita kansallisvaltiolliset ja länsimaiset rajat ylittäen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen representaatiota suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa sosiaalityön harjoittelussa Tansaniassa. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia sukupuolen ja tyttöyden representaatioita sosiaalityön opiskelijoiden kirjoituksista muodostuu ja miten nämä representaatiot merkityksellistyvät sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisten käytäntöjen harjoittelussa Tansaniassa? Lähestyn aihetta etnografisella tutkimusotteella tuotetulla aineistolla,…

Lue lisää

Kulttuurintutkimuksen seura on juhlinut kuluneena vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Ensi vuonna on Kulttuurintutkimus-lehden vuoro.

Lue lisää

Lainit-katutaidetapahtuma Kuopion Savilahdessa 2017.Kävin äskettäin äärimmäisen mielenkiintoisen keskustelun entisen opiskelukaverini kanssa kulttuurikentän työpaikoista ja alalla työskentelystä. Kaikki kulttuurikentällä työskentelevät tai sinne haluavat tietävät, että työpaikkoja on vaikea saada, sillä hakijoita on (paikkakunnasta riippuen) todella paljon, työt ovat usein määräaikaisia ja projektiluonteisia ja palkkataso on pieni. Palkasta huolimatta alalle halutaan, sillä ne ovat niitä niin kutsuttuja…

Lue lisää

Tänä vuonna julkaistussa Niko Pyrhösen ja Ari-Elmeri Hyvösen toimittamassa ”Salaliittoteorioiden poliitikat: Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia” -tietokirjassa viitataan useaan tutkimukseen, joitten mukaan oikeistolaiset, erityisesti radikaalimmat, ovat taipuvaisempia uskomaan salaliittoteorioihin. Mistä tämä johtuu? Kirja ei anna suoria vastauksia, vaan vihjeitä. Salaliittoterioihin politiikat -kirjaan kirjoittanut Marko Ampujan ja Mikko Poutiaisen mukaan oikeistopopulistien poliittinen teatraalisuus, johon muun muassa salaliittoteoriat kuuluvat, ovat…

Lue lisää

Eva Johanna HolmbergDosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan…

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää