Julkaisuseuranta
Tänä vuonna julkaistussa Niko Pyrhösen ja Ari-Elmeri Hyvösen toimittamassa ”Salaliittoteorioiden poliitikat: Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia” -tietokirjassa viitataan useaan tutkimukseen, joitten mukaan oikeistolaiset, erityisesti radikaalimmat, ovat taipuvaisempia uskomaan salaliittoteorioihin. Mistä tämä johtuu? Kirja ei anna suoria vastauksia, vaan vihjeitä. Salaliittoterioihin politiikat -kirjaan kirjoittanut Marko Ampujan ja Mikko Poutiaisen mukaan oikeistopopulistien poliittinen teatraalisuus, johon muun muassa salaliittoteoriat kuuluvat, ovat…
Tämä teemanumero pureutuu mittaamiseen ja siihen liittyviin teknologioihin kulttuurisena ilmiöinä. Kun mittaaminen ulottuu kaikille inhimillisen elämän osa-alueille, kulttuurintutkijoiden on syytä kysyä, mikä oikeastaan on mittaamisen mitta – ja minkälaisia mahdollisuuksia mittaamisen ja määrällistämisen yhteiskunnassa on luoda sijaa mittaamattomuuden kulttuureille.
Metriikat ovat oleellinen osa sosiaalisen median kulttuuria ja sieltä ladattavia tutkimusaineistoja. Ne ovat ihmistoiminnan digitaalisia jälkiä, jotka kuvaavat yksittäisen käyttäjän tai käyttäjäjoukkojen toimintaa digitaalisissa palveluissa ja samalla tuottavat mitattavan representaation sosiaalisesta toiminnasta. Kuten kaikkea numeerista tietoa, myös sosiaalisen median metriikoita määrittää objektiivisuuden aura. Niiden käyttö on performatiivista eli todellisuutta tuottavaa ja edistää yhteismitattavuuden logiikkaa. Metriikat…
Tässä artikkelissa tutkitaan sosiaalisen median mittaamisen teknologioita. Artikkeli kysyy, mitä nämä teknologiat – yhdessä inhimillisten toimijoiden kanssa – saavat aikaan suhteessa subjekteihin ja yksilöllisyyteen. Tutkimus paikantuu kaupalliseen sosiaaliseen mediaan ja siellä syntyneisiin uusiin työn muotoihin, erityisesti vaikuttajuuden käytäntöihin ja kokemuksiin. Metodologisena johtoajatuksena on jäljittää teoreettisesta näkökulmasta empiirisen tutkimuksen paljastamia katkoksia ja hiljaisuuksia. Artikkeli kohdistaa huomion…
Työhyvinvoinnin edistämisessä ovat viime vuosina yleistyneet valmennukset, joissa työntekijät havainnoivat omaa kehoaan digitaalisten mittalaitteiden avulla. Oman kehon mittaamisen on esitetty tuottavan uusliberaalia, laskelmoivaa ja itsevastuullista minuutta sekä siirtävän työelämän ongelmia yksilöiden hyvinvointiprojekteiksi. Toisaalta yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa on ehdotettu, että elämme ristiriitojen ja kriisien leimaamassa zombiuusliberalismissa tai siirtymässä kohti uusliberalismin jälkeistä aikaa, jossa myös subjekti voi rakentua…
5.7.2023
Tässä artikkelissa tarkastelemme rinnakkain tulevaisuuteen suuntautuvan koulutuspoliittisen visioinnin ja autonomisen marxismin kykyoletuksia. Perustamme näkökulmamme kykyoletuksiin vammaistutkimukseen, erityisesti yhdysvaltalaisten vammaistutkijoiden Merri Lisa Johnsonin ja Robert McRuerin esittämään rampatieto-oppiin. Aineistoamme – digitalisaatiota käsitteleviä koulutuspoliittisia tekstejä ja autonomisen marxismin näkökulmasta työelämää tarkastelevia tutkimustekstejä – lähestymme kulttuurintutkimuksellisesta artikulaation teoriasta käsin. Analysoimme ensin oletuksia Opetushallituksen tuottamasta Osaaminen 2035 -raportista. Tämän…
Dataohjautuvan terveydenhoidon lupausta ja mielikuvastoja koostetaan ja pidetään yllä kertomusten avulla. Kehkeytyvää teknologiaa koskevat lupaukselliset kertomukset eivät pelkästään esitä tulevaisuudenmaisemia vaan myös huolehtivat mielikuvastojen ylläpidosta ja edistävät teknologian juurruttamista. Tämä artikkeli on narratologinen analyysi suomalaisesta asiantuntijapuheesta, joka koskee kehittyneen datalouhintateknologian käyttöä terveydenhoidossa. Se osoittaa kertomusten täyttävän edellä mainitut ylläpito- ja edistämistehtävät suojelemalla datalouhinnan lupausta, antamalla…
Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale. Kuuntele podcast-alustoilla: Mikä Antropodi? Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä,… …
Kesäkuun 16. päivänä 1923 Suomesta lähti kohti Konstantinopolia matkaseurue, joka tuli muuttamaan ortodoksisen kirkon aseman Suomessa. Taustalla oli Suomen itsenäistyminen joulukuussa 1917, mikä käynnisti tapahtumaketjun, jonka seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon historia osana Venäjän kirkkoa päättyi.Professori Eemil Nestor Setälä, rovasti Sergei Solntsev, rovasti Herman Aav ja Viron kirkon arkkipiispa Aleksander matkasivat Konstantinopoliin anomaan Suomen ja Viron…
Eva Johanna HolmbergDosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan…
Iiu Susiraja: Sausage cupid, 2019, kromogeeninen vedos, 77.5 x 77.5 cm (kehystetty). Kuva: Iiu Susiraja. Courtesy the artist, Makasiini Contemporary and Nino Mier Gallery.Somemaailman kommenttikentät räjähtivät, kun uutisissa levisi tieto, että suomalainen valokuvaaja, Iiu Susiraja (s. 1975), on saanut yksityisnäyttelyn yhteen maailman arvostetuimmista taidemuseoista - The Museum of Modern Artiin (MoMa) New Yorkissa. Kommenteissa tunnuttiin kuitenkin…
Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.
4.3.2019
”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…
15.12.2017
Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…