Piirroskuva on Aleksi Lydmanin, ostettu käsityöläismarkkinoilta. Olen viime aikoina osallistunut kolmeen upeiden, keskenään erilaisten väitöskirjojen väitöstilaisuuksiin. Marraskuussa Kirsi Sonck-Rautio (Turun yliopisto, kansatiede) väitteli Saaristomeren pienimuotoisen rannikkokalastuksen nykytilasta, haasteista ja mahdollisuuksista sopeutua tulevaisuuteen kalastajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan kalastajien kattavaa ympäristötietoa pitäisi kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla. Kuten Saaristomerellä niin monessa muussakin paikassa pienimuotoinen rannikkokalastus on kriisissä. Vastaväittäjänä…

Lue lisää

Viime vuonna tuli kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Daniel Defoen Robinson Crusoe julkaistiin. Aikansa matkakertomuksista vaikutteita saanut seikkailuromaani on yksi osoitus siitä, miten romaani ja matkakertomus ovat kirjallisuudenlajeina vaikuttaneet toisiinsa puolin ja toisin. Kirjan merkkivuoden kunniaksi järjestettiin joulukuussa 2019 Lissabonissa matkakirjallisuuden tutkimukseen keskittyvä konferenssi Touring Travel Writing: Between Fact and Fiction. Konferenssin järjestivät yhteistyössä kaksi…

Lue lisää

Osallistuin kesällä 2018 selkokirjoittamisen kurssille, jonka Selkokeskus ja Oriveden opisto toteuttivat yhteistyössä. Tampereella, Ahlmanin opistolla järjestetyn kaksipäiväisen kurssin tavoitteena oli antaa valmiuksia selkokirjoittamisesta kiinnostuneille ja etenkin omaa selkokirjaa suunnitteleville. Kun selailin illalla majoituspaikassa luetteloa Suomessa julkaistuista selkokirjoista, kiinnitin huomiota mieskirjailijoiden klassikkoteoksista laadittujen selkomukautusten suureen määrään. Siinä missä Hirvenhiihtäjät, Seitsemän veljestä ja Rautatie oli mukautettu selkokielelle,…

Lue lisää

Jack Arnoldin ohjaama Mies joka kutistui (Incredible Shrinking Man, 1957) perustuu Richard Mathesonin romaaniin The Shrinking Man, joka oli ilmestynyt edellisenä vuonna. Tarinan alussa Scott Carey (Grant Williams) altistuu veneilyretkellä radioaktiiviselle säteilylle. Puoliso Louise (Randy Stuart) on mukana, mutta sattuu säteilypilven aikaan olemaan veneen sisällä. Eipä aikakaan, kun Scottin vaatteet alkavat tuntua isoilta. Säteilyn aiheuttama mystinen…

Lue lisää

Katsoin Lev Atamanovin piirroselokuvan Lumikuningatar (Snezhnaja koroleva, 1957) viimeksi  lähes kolmetoista vuotta sitten, jolloin myös kirjoitin siitä tänne blogiin.  Neuvostoanimaation klassikko on Hans Christian Andersenin sadun Snedronningen (1845) parhaita tulkintoja. En ole pitkään aikaan lukenut Andersenia, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, sadun alussa kerrotaan olennainen taustatieto tapahtumille: tihulaisten kuningas on teettänyt taikapeilin, joka särkyy, ja nämä sirpaleet jäädyttävät ihmisten…

Lue lisää

Paul Grimault’n ohjaama Kuningas ja satakieli (Le Roi et l’oiseau, 1980) on ranskalaisen animaatioelokuvan klassikoita, jonka muun muassa Studio Ghiblin Hayao Miyazaki ja Isao Takahata ovat nimenneet tärkeäksi taustavaikuttajakseen. Kuningas ja satakieli on poikkeuksellinen myös siksi, että sen valmistumisprosessi oli ennennäkemättömän pitkä. Animaation juuret ovat jo 1940-luvun lopulla, jolloin Grimault ja Jacques Prévert rakensivat käsikirjoituksen H. C.…

Lue lisää

Belgialaissyntyinen Charles Spaak (1903–1977) teki loistavan uran elokuvakäsikirjoittajana. Spaakin 1930-luvun käsikirjoituksia olivat muun muassa Jean Grémillonin Daïnah la métisse (1931), Jacques Feyderin Pelihimon pauloissa (Pension Mimosas, 1935), Julien Duvivierin  Kuoleman pataljoona (La Bandera, 1935), Jean Renoirin Suuri illuusio (La grande illusion 1937), Jean Grémillonin Naistenhurmaaja (Gueule d’amour, 1937) ja Pierre Chenalin Viimeinen tienhaara (Le dernier tournant,…

Lue lisää

Julien Duvivierin ohjaama Marie-Octobre (1959) perustuu Jacques Robertin vuonna 1948 julkaisemaan samannimiseen romaaniin. Marie-Octobre, oikealta nimeltään Marie-Hélène Dumoulin (Danielle Darrieux), on kutsunut yhdeksän vastarintaliikkeen aktiivia koolle (elokuvassa tämä tapahtuu 15 vuotta myöhemmin), jotta vihdoinkin selviäisi, miten verkoston johtaja Castille sai surmansa. Virallisissa asiakirjoissa hänet tappoi Gestapo, mutta Marie-Octobre tietää, että syyllinen on joku vastarintaliikkeen miehistä. Asetelmassa on…

Lue lisää

Mainokset ovat korostaneet saagan päättyvän elokuvaan The Rise of Skywalker (2019). Tämä jää vielä nähtäväksi, mutta kolmas Tähtien sota -trilogia on joka tapauksessa valmistunut. Jos laskemme kaikki jaksot yhteen, saagasta on tullut ylisukupolvellinen populaarikulttuurin ilmiö. Ensimmäiset osat 4–6 valmistuivat vuosina 1977–1983, ja olin itse ensimmäisen elokuvan aikaan 16-vuotias. Muistan vieläkin, miltä koko laajakankaan täydeltä näkyviin vyörynyt…

Lue lisää

Juan Antonio Garcia Bayonan fantasiaelokuva Hirviön kutsu (A Monster Calls, 2016) perustuu Patrick Nessin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Ness on ollut mukana projektissa sekä käsikirjoittajana että tuottajana. Espanjalais-yhdysvaltalais-brittiläisenä tuotantona valmistunut teos kertoo 13-vuotiaasta Conor O'Malleysta (Lewis MacDougall), jonka äiti (Felicity Jones) on kuolemassa syöpään. Dramaan liittyvät myös isoäiti (Sigourney Weaver), jonka luokse Conorin odotetaan muuttavan, sekä…

Lue lisää

Katsoin George Stevensin Etäisten laaksojen miehen (Shane, 1953) viimeksi huhtikuussa 2017. Stevensin lännenelokuva kuuluu niihin teoksiin, joita voi katsoa yhä uudelleen, ja melkein vahingossa ajauduimme sitä katsomaan tapaninpäivän iltana. Elokuvasta löytyy aina jokin uusi särmä. Viimeksi blogatessa kirjoitin elokuvan luontosuhteesta, joka on läsnä ensimmäisistä kuvista lähtien. Tällä kertaa mietin erityisesti Shanen (Alan Ladd) hahmoa. Sävy olisi…

Lue lisää

Paljon kiltimpi kuin saunatonttu 1800-luvun loppupuolella yleistynyt joulutonttu on niin uusi tonttusuvun tulokas, että esimerkiksi Elias Lönnrot ei sitä tuntenut. Joulutontut, jotka Suomessa nähtiin ensimmäisten joukossa touhuilevan, esiintyivät joulun alla vuonna 1881 Helsingin Ylioppilastalon näyttämöllä arpajaisjuhlassa, jossa kerättiin varoja suomalaiselle teatterille.  12 joulutontun ryhmässä temmelsivät Aino Järnefelt, Helmi Krohn ja Ilmari Krohn. Suomen ensimmäisistä joulutontuista…

Lue lisää

13.12.2019

Kieltämättä.Aika on mennyt humussa ja sumussa. Kyläily ja illallinen kartanossa. Uudenaikainen eli siis vanhanaikainen syvätyydyttävä keskustelu Aulis Aarnion ja puolisoiden kanssa nieriän ynnä muun ääressä. Aulis koulutti enemmän tohtoreita oikeustieteessä kuin kai kukaan koskaan ja veti Suomessa ja Euroopassa riittäväksi luullun kansallisen alan kiinni yhteiskuntatieteisiin. Joten keskustelimme laajasti kaunokirjallisuudesta. Eikä Cantores Minores ole kai koskaan,…

Lue lisää

Mysteereistä yleensä versoaa teorioita ja tulkintoja niiden ratkaisemiseksi. Kalevalassa on yksi tällainen kysymys ylitse muiden, ja se kuuluu: ”Mikä on sampo?” Tätä on kyselty niin tosissaan tiedepiireissä kuin leikkimielisesti kotonurkissa ainakin yli 200 vuotta. Sampoa luonnehditaan toistuvasti kirjokanneksi, mutta muuten itse Kalevalassa sammon olemuksesta ja varsinkaan ulkonäöstä ei kovin paljon suoraan kerrota. Ei ihme, että…

Lue lisää

Tämä päivä on sujunut pienimuotoisessa juhlahumussa. Huomasin eilen, tai oikeastaan viime yönä, että Lavatanssien hurma on ilmestynyt jo Suomalaisen Kirjakaupan ennakkotilausvalikoimaan. Tämä tuli kirjailijalle itselleenkin kivana yllätyksenä. Ihan jo siksikin, että kirjan ilmestymiseen on vielä muutama kuukausi.Pääsy suuren kirjakauppaketjun valikoimaan on tietenkin suuri ylpeydenaihe. Tänä päivänä julkaistaan niin paljon kirjoja, että oman opuksensa saaminen mukaan…

Lue lisää

Koira kehittyi sudesta elämään ihmiskulttuuri elinympäristönään, mitä käsittelin 14.6.2019 Vähäisissä lisissä ilmestyneessä kirjoituksessani ”Koira kulttuurin asukkina”. Koira kytkeytyy ihmiskulttuuriin hyvin moninaisin tavoin, ja koirasta on muotoutunut yhteisen historiamme saatossa elävää kulttuuriperintöä. Vaikka koirat kantavat jälkiä historiastaan ja suhteestaan ihmiskulttuuriin olemuksessaan, ne ovat kuitenkin ensisijaisesti eläviä, kokevia ja tuntevia eläimiä. Koiran ja ihmisen suhteessa on paljon…

Lue lisää

Kielenoppiminen ja -opetus ovat muutosten edessä. Yhä suuremmat ihmisjoukot liikkuvat kielialueilta toisille; liikkeessä on niin työperäisiä muuttajia kuin olosuhteiden pakosta siirtyviä pakolaisiakin. Toisaalta tekniikka muuttaa kielenopetusta ja sen ympäristöjä. Esimerkiksi älypuhelimet pelillistävät oppimista ja internet mahdollistaa jokapäiväiset kohtaamiset toisella puolella maapalloa elävien ihmisten ja heidän kieltensä kanssa. Maailman kutistuminen ja teknologisoituminen asettavat haasteita myös kielenopetukselle.…

Lue lisää

Rakkaat blogin seuraajat! Tämä kuukausi on ollut hieman hiljaisempi, sillä olen toipunut alkukuun töyssyistä (kuten voitte postauksista lukea) ja keskittynyt kiireellisiin työprojekteihin. Lupaan kuitenkin vielä ennen uutta vuotta laatia taas jonkinlaista tilinpäätöstä.Kiitokset kaikesta positiivisesta palautteesta, jonka olen teksteistä saanut! On kiva kuulla, että ne selvittävät paitsi omia ajatuksia, tuovat myös lohtua toisille. Aion siis jatkaa…

Lue lisää

Steven Spielbergin Ota kiinni jos saat (Catch Me If You Can, 2002) osui vasta nyt katseluohjelmaan, vaikka elokuvan valmistumisesta on jo aikaa vierähtänyt. Ota kiinni jos saat on elämäkerrallinen veijari- tai seikkailuelokuva, joka kertoo 1960-luvulla huomoita herättäneestä huijarista Frank Abagnale Jr:sta. Pohjana on Abangnalen muistelmateos, joka myös suomennettiin elokuvan synnyttämän nosteen seurauksena vuonna 2003. Koska Abagnalen tarina…

Lue lisää

Kun ryhdyimme toimittamaan suomalaista nykyromaania koskevaa artikkelikokoelmaa, varsin pian kävi selväksi, että kotimaisen romaanin olemisen tapaa jäsentävät kysymykset muistamisesta ja matkalla olosta. Tämä havainto toistui kirjamme artikkeleissa käsiteltäessä niin teosten aihepiirejä ja ilmaisutapoja kuin sitä medioitunutta, monikulttuurista ja erilaisten mielipiteiden pirstomaa todellisuutta, josta nykyromaani keskustelee. Näistä ajatuksista syntyi Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun…

Lue lisää