Aivan pian, touko-kesäkuun vaihteessa, alkaa tuomenkukkien aika. Sinivuokot ovat jo kukkineet, valkovuokotkin osin ja kielot vasta heräilevät. Kosteat niityt, tienvieret, rantatöyräät, puistot ja pihamaat täyttyvät imelästä tuoksusta, joka toisia ihastuttaa, toisia kammoksuttaa. Aleksis Kivi runoili istuvansa neitonsa kanssa ”varjossa valkean tuomen” tai koti-ikävää poteva tapailee laulua kotimaasta, jossa ”valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.” Kevätmuistoja herättää…

Lue lisää

Nytkin seinälläni on pari puukkoa, joita koristaa hevosenpää. Ne ovat niin tuttuja etten ole enää aikoihin katsellut niitä. Tiedän että kysymyksessä on kauhavalainen erikoisuus, josta pidettiin kauan kiinni. Joko Jaakko Kamppinen, Iisakki Järvenpää tai Juho Kustaa Lammi tekivät tilauksesta hevosenpään venäläiselle upseerille, joka näytti malliksi keppiään, tai mahtoiko olla ratsupiiska, ja se oli tsaarin vallan aikaa. Tapa…

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Nelosella tuli eilen sunnuntaina tv-ensi-iltaan vuoden 2017 Kaunotar ja hirviö-elokuva. Kyseessä on Bill Condonin ohjaama musikaalielokuva ja sen pääsosissa nähdään mm. Emma Watson, Dan Stevens, Luke Evans ja Kevin Kline. (Ja luojan kiitos! ääniraita oli alkuperäinen, eikä suomeksi dupattu.) Itse olen sitä sukupolvea, jolle Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1991 on klassikko. Näytelty versio ei elokuvallisesti ollut…

Lue lisää

Miten voisimme ymmärtää Yhdysvaltain etelävaltioiden maaseudulla elävien ihmisen elämää ja tukea heidän terveyttään? Entä miten edistää yhdenvertaisuutta ja vuoropuhelua Keski-Lännen suuren kaupungin monietnisessä lähiössä? Vastaus löytyy muistitietotutkimuksesta, joka mahdollistaa erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kokemusten kuulemisen ja huomioiduksi tulemisen. Finnish Oral History Network (FOHN), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Akatemian Memory Unchained -tutkijatohtoriprojekti järjestivät toukokuussa iltapäiväseminaarin…

Lue lisää

Taas on se aika vuodesta. Valkovuokkoja, onnittelukortteja, aamiainen vuoteeseen. Tai jotain sinne päin. On taas äitienpäivä. Kirjoittelin samasta aiheesta vuosi sitten tänne blogiinkin. Sinällään mikään ei ole muuttunut niistä ajatuksista ja kuitenkin kaikki on.Toki edelleen minulla on muistettavia tänä päivänä. Äiskän ja minun välit ovat jopa nyt läheisemmät kuin vuosi sitten ja olen siitä hyvilläni.…

Lue lisää

Hyvässä seurassa aika rientää. Ritarihuoneen juhlasalia kiertäville parville muutti vuoden 2009 keväällä 15 tutkijaa, kun biografiakeskus, Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS:n historia -tutkimushanke ja tutkimushallinto yhdistettiin omaksi osastokseen. Tutkimusosastosta tuli SKS:n kuudes osasto. Keväällä 2019 Ritarihuoneen vintillä työskentelee yli 30 tutkijaa, joista pääosa – 23 – määräaikaisina, pääosin omarahoitteisina tutkijoina. Työyhteisössämme on kirjallisuuden-…

Lue lisää

Vaikka luen työkseni todella paljon erilaisia tekstejä, lukeminen on edelleen myös rakas harrastus. Onneksi siihen on löytynyt viime aikoina yhä enemmän aikaa. On nimittäin aivan ihanaa pistää aivot hetkeksi narikkaan ja käärityä viltin alle nojatuoliin teekupin ja hyvän kirjan kera. Ja nyt voin nauttia tästä kaikesta myös lasitetulla parvekkeella. Jee!Viime kesänä löysin uuden kirjailijatuttavuuden nimeltä…

Lue lisää

Suomen kielen tutkija ja tekstikriitikko Ossi Kokko (1969–2019) kirjoitti Vähäisiin lisiin ahkerasti blogin perustamisesta alkaen. Se oli yksi tapa toteuttaa nuoruusvuosien haavetta tiedetoimittajan urasta. Hänen viimeinen blogikirjoituksensa Aleksis Kiven farssivirike ilmestyi lokakuussa 2018. Kymmenvuotinen, vaikeaan sairauteen päättynyt tutkijanura SKS:ssa jätti jälkeensä paljon muistoja. Kokosimme niistä otteita Vähäisiin lisiin, jonka lukijoille Ossi on tullut tutuksi idearikkaana…

Lue lisää

Vappuaaton elokuvana katsoimme Basil Deardenin komedian Pankkirosvojen kerho (The  League of Gentlemen, 1960), jota en ole pitkiin aikoihin nähnyt. Se on esitetty viimeksi TV2:n ohjelmistossa vuonna 2003. Dearden oli aloittanut ohjaajan uransa jo 30-luvun lopulla ja työskennellyt myös Ealing-studioilla, joissa valmistuivat muun maussa sellaiset brittikomedian klassikot kuin Charles Chrichtonin Varastin miljoonan (Lavender Hill Mob, 1951) ja…

Lue lisää

Kansallismuseon Amengo museum! – Meidän museo!– tapahtumassa pari viikkoa sitten juhlittiin kahta tuoretta julkaisua. Kulje kanssamme – Suomen romanien historiaa lapsille on lapsille ja nuorille suunnattu kuvakirja/sarjakuva, joka tutustuttaa lukijansa romanien historiaan Suomessa 1500-luvulta lähtien. Hilja Grönforsin Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirja taas on 32 laulun kokoelma, jonka äänitteiden ja yksityiskohtaisten nuotinnosten avulla voi opiskella romanilaulun esitystyyliä.…

Lue lisää

Kevät, auringonpaiste ja lavatanssit. Mikä ihana yhdistelmä! Huhtikuuhun kuului parit hienot tanssikarkelot. Tässäpä kootusti niiden tunnelmia. 😊Auran nuortentalo 6.4.2019Mikäpä parempi tapa viettää lauantai-iltaa kuin kuuntelemalla huippua elävää musiikkia ja ihastelemalla kommeita miehiä (ja tietenkin tanssia)! Nuortentalon tanssikarkeloiden tahdit takasi Esa Nummela & Vanha Suora sekä Komiat.Nimensä mukaisesti Komioiden musiikki oli aiempien kokemusten mukaisesti hienoa kuultavaa…

Lue lisää

Sanakirja tietää tärkeälle asialle monta nimeä: lykky, onni, tuuri. Syvä tyytyväisyys,  riemu, onnellisuuden tila. Mutta myös kohtalon suopeus, menestys, onnellinen sattuma. Noin 37 vuotta sitten kuulin perinteentutkimuksen peruskurssilla professori Leea Virtaselta, että onnen määrä on ajateltu vakioksi. Jos minun osani tuntuu vähäisemmältä kuin toisen, niin asian voi korjata siirtämällä tältä, kunhan tietää konstit. Oloa parantaa…

Lue lisää

Suomalaisen elokuvan festivaaleilla esitettiin lauantaina 13. huhtikuuta 2019 Carl Fagerin elokuva Rautakylän vanha parooni (1923) Kari Mäkirannan yhtyeen säestämänä. Elokuvaa ei ole juuri esitetty siitä syystä, että siitä ovat välitekstit puuttuneet, mutta nyt KAVI:n Tommi Partanen on tehnyt  tekstityksen Topeliuksen samannimisen pienoisromaanin ja siihen perustuvan näytelmän pohjalta. Tekstipaikat ovat tiedossa, ja todennäköisesti alkuperäisessä elokuvassa on…

Lue lisää

Vaalit lähestyvät ja ehdokkaat lupailevat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Vaikka kuinka haluaisin uskoa, että äänestämiselläni olisi joku vaikutus, pahoin pelkään, että suurin osa noista lupauksista unohtuu jo 15. huhtikuuta. Ja osa kaatuu tietysti jo omaan mahdottomuuteensa.Tosin tänä vuonna paneuduin kunnolla ehdokkaan etsimiseen. Vaalikoneiden tulos oli joka kerta eri, joten edes puoluekantani ei ole kovin…

Lue lisää

Tänään perjantaina 12.4. kello 13 Kansallismuseon keskihallin kattoon – heti Akseli Gallen-Kallelan maalaamien Kalevala-aiheisten kattofreskojen viereen – heijastetaan takuulla jotain erityistä ja merkityksellistä: Amengo museum! Meidän museo! Kansallismuseossa järjestettävän romanikulttuurin tapahtuman nimeksi Amengo museum! on hieno monella tapaa. Tapahtumaa järjestävien romanien suulla lausuttuna se on tunnustus pääväestön suuntaan siitä, että yhteistyön avaimia sovitellaan suljettujen ovien…

Lue lisää

Tämä on puhtaasti henkilökohtainen kannanotto, enkä edes yritä paeta minkään kulttuurintutkijan auktoriteetin taakse. Tai ehkä vähän tietokirjalijan, joka kirjoittaa lavatansseista ja kuuntelee iskelmää. Mutta kuitenkin.Katselin sunnuntaina Tähdet, tähdet-ohjelman finaalia Mtv3:lta. Finalistikaksikon Kyösti Mäkimattila ja Jussi Rainio esittivät kolme laulua: yhden aiemmin ohjelmassa esitetyn kilpailukappaleen, omaa tuotantoa ja kaikkien aikojen suosikkinsa.Tangokuningas Mäkimattila on loistanut omalla hillityllä…

Lue lisää

Harvinainen tilaisuus tuli sattumalta: olin Veronassa muutaman päivän, ja Teatro Filarmonico di Verona esitti Francesco Cilean oopperan Adriana Lecouvreur, jota en ole koskaan nähnyt. Italiassa Cilea on toki jatkuvasti esillä, mutta myös maailmalla erityisesti Adriana Lecouvreur on uudelleen parrasvaloissa. David McVicarin ohjaus Metropolitanissa on herättänyt huomiota, ja Anna Netrebko on esittänyt nimiroolia New Yorkissa ja jatkaa myöhemmin…

Lue lisää

Suomalainen 1800-luvun lopun arkkiveisu tapasi syntyä tunnettuun säveleen, joka samalla määräsi syntyvän arkkiveisun runomitan. Arkkiveisua kaupiteltiin laulamalla, vaikka itse myyntiartikkeli oli painettu kirjanen. Kun tutkija 2010-luvulla tarttuu arkkiveisuaineistoon, hän joutuu heti kättelyssä tekemään monia valintoja: puhuako arkkiveisun laulajasta vaiko kirjoittajasta, erottaako arkkiveisuissa esiintyvä puhuja arkkiveisun tekijästä esimerkiksi kirjallisuustieteellistä ”puhuvan minän” käsitettä käyttämällä. On päätettävä, nimittääkö…

Lue lisää

Twitterissä aktiivisen tutkijan Oula Silvennoisen asettuessa eduskuntavaaleissa ehdolle monet poliitikot nostivat esille, että Silvennoisen on ehdokkuutensa jälkeen turha esiintyä puolueettomana tutkijana. Myös perustuslakiasiantuntijoiden kohdalla monet melko nimekkäätkin henkilöt kaivelivat professorien aikaisempia poliittisia kytkentöjä esiin negatiiviseen sävyyn, ja käytännössä vihjailivat, että tutkijoilla on kommentoinnissaan poliittinen agenda. On täysin ilmiselvää, että jokaisella ihmisellä on sidonnaisuuksia, jonkinlainen maailmankatsomus…

Lue lisää