Yksittäinen kirje, valokuva tai perimätietona sukupolvelta toiselle kerrottu tarina voi joskus johdattaa tutkimusmatkalle arkistoihin. Näin kävi minulle, kun silmiini sattui muuan sotilaspastorin kirje tammikuulta 1940. Kirje osui kohdalleni työni ohessa, etsiessäni tietoa yhteen lukuisista Kansallisarkiston tietopalvelulle saapuneista tiedusteluista. Työssäni etsin tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista ja käsieni kautta kulkee lukemattomia sodan aikaisia tarinoita. Toisinaan, asiakirjoja selatessani…

Lue lisää

Perheeni kotiutui kaksivuotiselta Saksan matkalta kesällä 2016, ja minun oli aika palata kansanmusiikin lehtorin työhöni Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan. Sain heti syksyn alussa mukaansatempaavan sähköpostin SKS:sta. Minua pyydettiin valmistamaan soivaan muotoon yksi seuran arkiston kätköistä löytynyt, 1800-luvun alussa erään naisen sepittämä 31-säkeistöinen virsiteksti. Esitys olisi tulevan vuoden tammikuussa Tieteiden yön tapahtumassa. Saamani kutsu esiintymään SKS:n tilaisuuteen kirvoitti…

Lue lisää

Joulukuussa 2005 viimeistelin historian graduani. Ajatuksissa siinsi tutkijanura, ja mielessä pyöri väitöskirja-aiheiden ruletti. Kuin kohtalon oikusta käsiini osui pappani valokuvia matkalta Bukarestiin kesällä 1953. Hän kertoi, että matkakohteena oli ollut maailman nuorison festivaali. Papan kuvissa yhtenäisesti puetut, suorissa riveissä marssivat nuoret olivat minulle visuaalisesti tuttua kuvastoa. Gradussani olin nimittäin tutkinut neuvostonuorison propagandaa 1920–30-luvuilla. Pari asiaa…

Lue lisää

9.9.2020

Täysin vastoin tapojani etsin numeron ja soitin jokseenkin tuntemattomalle Harry Halénille, jonka muistelen joskus ohimennen nähneeni Kansalliskirjastossa. Tai sitten Heikki Kaukoranta mainitsi joskus miehestä, joka on uskomattomia kieliä osaava orientalisti.Olen ujo, koska en itsekään pidä ihmisistä, jotka soittelevat tuosta vain ja alkavat ladella puuta heinää.Toisaalta taas jotkut yhteydenotot ovat taivaallisia. Muistan kun muinainen opettajani soitti…

Lue lisää

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen julkaisemisesta. Kirjaa on analysoitu monesta vinkkelistä vuosien varrella, mutta harva ehkä muistaa, että kirjan lähtötilanne kumpuaa maatilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä valinnoista ja haasteista. Kun veljesten äiti kuolee, on Jukolan talolle löydyttävä uusi jatkaja. Aapo ehdottaa, että isännyys annetaan Juhanille, veljessarjan vanhimmalle, mutta Laurin mielestä ”viheliäinen Jukola”…

Lue lisää

Uuden etsijöiden tutkija, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen julkaisi elokuussa laajaan arkistotyöskentelyyn pohjaavan kirjan 1800-luvun lopulla Suomenkin tavoittaneesta spiritismi-innostuksesta. 1890-luvun Helsinkiin saapui maailmankuulu meedio Madame d’Esperance ja erilaisia näytöksiä ja istuntoja järjestettiin niin pääkaupungissa kuin muualla. Kaartinen kytkee spiritismi-innostuksen laajan kulttuurihistorialliseen kontekstiin fin de sièclen...

Lue lisää

Kesäkuussa julkaistiin vuoden 2019 kesäkuussa Donner-instituutissa pidetyn konferenssin pohjalta julkaisu sarjassa Scripta Instituti Donneriani Aboensis. Julkaisun toimittivat Donner-instituutin Ruth Illman ja Björn Dahla sekä Uuden etsijät -hankkeen Tiina Mahlamäki ja Maarit Leskelä-Kärki. Julkaisun artikkeleissa korostuvat konferenssin teemat eli esoteerisuus ja mystiikka, mutta myös erityisesti...

Lue lisää

Ainakin kolme tähdennystä eilen tietosuojasta kirjoitettuun.Ja lisäys omaan lisäykseeni. Minulla on eri tahoilla tallessa ja lisäksi päässäni muistissa koko joukko tekstejä, runoja ja lauluja, jotka ovat vastenmielisiä. Ellei puhe ole pelkästään ruokottomista isojen poikien lauluista, viisut ovat usein historiallis-lapsellisia. Kaikki eivät ymmärrä, että ne ovat etäistä menneisyyttä.Kummastelin silloin samaan aikaan, kun tapasin Kekkosen, että Ranskassa ”Ah,…

Lue lisää

Petu nousi verkalleen tuolilta, pyyhki silmiään ja meni tupaan päällysvaatteita muuttamaan. Sieltä palasi hän takaisin ja täytyi mennä Viijan kamariin kaapista ottamaan käräjiin tarvittavia riitapapereja. Takaisin tullessa hän vielä paperikääry kädessä katsahti jälkeensä tuonne vuoteelle, jossa hänen vaimonsa makasi kuolleena.Hevosen olivat rengit valjastaneet valmiiksi, se seisoi veräjän pieleen sidottuna. Petu tuli ulos, pisti kädestään kääryn…

Lue lisää

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 51 vuotta Peukalomatkat ry:n perustamisesta. Tätäkään en olisi tiennyt, ellemme olisi kesäkuussa vastaanottaneet Hyppää kyytiin! -muistitietokeruuseen aineistoluovutusta, joka sisälsi yhdistyksen toiminta-asiakirjoja. Peukalomatkat ry:n ensisijaisena tarkoituksena oli edistää myötämielistä suhtautumista liftaamiseen. Liftareita syytettiin haitoista, ja vaikka yhdistyksen mielestä ongelmia ei ollut, sitoutui yhdistys säännöissään poistamaan haittoja, mikäli niitä osoitettaisiin. Asiansa tukevoittamiseksi yhdistys…

Lue lisää

Maaliskuussa 2017 uutisoitiin näyttelijä Lembit Ulfsakin (1947-2017) kuolemasta. Hän oli ansioitunut virolainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Suomalaiset muistavat hänet ehkä Klaus Härön elokuvasta Miekkailija (2015) tai AJ Annilan Ikitiestä (2017). Mieleeni tuli kuitenkin eräs tv-sarja, jota esitettiin ensin syksyllä 1979 ja uusintana kesällä 1983: Mosfilmin jättielokuva Legenda o Tile vuodelta 1976, jonka ohjasivat Aleksandr Alov ja…

Lue lisää

Vietimme Alcatraz-illan, silläkin uhalla, että tunnetun vankilan nimi tahtoo minulta lipsahtaa aina Tintin seikkailujen kuuluisan kenraalin sukunimeksi, Alcazariksi. Mutta ehkä en ole ainoa! Katsoimme peräkkäin John Frankenheimerin Alcatrazin vangin (Birdman of Alcatraz, 1962) ja Don Sieglin jännityselokuvan Pako Alcatrazista (Escape from Alcatraz, 1979). Molemmat perustuvat tositarinaan ja tuovat valkokankaalle kaksi Alcatrazin kuuluisinta vankia. Frankenheimerin elokuvan keskiössä on Robert…

Lue lisää

007-elokuvien sarjassa Moonraker (1979, ohj. Lewis Gilbert, suom. Kuuraketti) on yksi kummallisimpia, jonkinlainen tieteiselokuvan ja agenttiseikkailun hybridi. Mutta oletko huomannut, että Sean Connery -vetoisissa Bond-seikkailuissa 1960-luvulla avaruus on kaikissa läsnä! Tämän havainnon tein, kun aloin katsoa Bond-elokuvia (jatkossa: bondeja) sillä silmällä, neloskanava kun niitä meille jälleen tänäkin kesänä ystävällisesti tarjoilee. Olen kirjoittanut avaruudesta aiemminkin tässä…

Lue lisää

Vuonna 1939 syntynyt Peter Bogdanovich on niin kirjoittajana kuin elokuvantekijänä jatkanut vanhan Hollywoodin perinnettä ja siirtänyt sitä jälkipolville. Ennen ohjaajan uraansa hän haastatteli vanhoja tekijöitä ja julkaisi kirjat Orson Wellesistä, John Fordista, Alfred Hitchcockista, Fritz Langista ja Allan Dwanista. Korvaamattomia ovat Bogdanovichin kokoelmat Who The Devil Made It: Conversations with Legendary Film Directors (1997) ja …

Lue lisää

Robert Parrish tuli Hollywoodissa tunnetuksi ensin lapsinäyttelijänä, sittemmin leikkaajana ja ohjaajana. Esikoispitkä Kostaja iskee (Cry Danger, 1951) oli erinomainen film noir. Parrish sai onnistuneen aloituksen jälkeen tarjouksen Iso-Britanniasta: Two Cities Films palkkasi hänet ohjaamaan toisen maailmansodan tapahtumiin sijoittuvan H. E. Batesin romaanin Purppuratasanko (The Purple Plain), joka oli ilmestynyt vuonna 1952. Elokuvallinen tulkinta valmistui kaksi vuotta myöhemmin,…

Lue lisää

Zoltán Fábrin elokuvien katsomisesta on aikaa: nyt kun luen elokuvapäiväkirjaani, huomaan, että viimeksi listalla on ollut Rakas Anna (Édes Anna, 1958), vaikuttava kuvaus vuoden 1919 Budapestista, sitä ennen Pieni karuselli (Körhinta, 1955) ja Professori Hannibal (Hannibál tanár úr, 1956). Nämä kaikki ansaitsisivat milloin tahansa uuden tulemisen! On hienoa, että YLE Teema esitti nyt Fábrin harvoin esitetyn elokuvan…

Lue lisää

Kirjailija Thomas Mann (1875–1955) palasi läpimurtoromaanissaan Buddenbrookit (1901) lapsuutensa ja nuoruutensa Lyypekkiin. Teoksesta avautui laaja historiallinen kaari 1830-luvulta 1870-luvulle ja samalla näkökulma aikakauden poliittisiin muutoksiin ja intohimoihin pohjoissaksalaisen kauppiassuvun näkökulmasta. Gerhard Lamprecht ohjasi teoksesta filmatisoinnin jo vuonna 1923, mutta laajin elokuvallinen sovitus valmistui vasta hieman Thomas Mannin kuoleman jälkeen, kun Alfred Weidenmannin kaksiosainen tulkinta valmistui…

Lue lisää

Alfred Hitchcockin brittikauden tuotantoa tulee katsottua aivan liian harvoin. Hitchcock tuli elokuva-alalle jo vuonna 1919, 20-vuotiaana, ja ohjaajana hän debytoi vuonna 1925 elokuvalla The Pleasure Garden. Pitkän uransa aikana hän ehti kokea mykkäelokuvan loppuvaiheen ja äänielokuvan ensiaskeleet. Muutettuaan Euroopasta Yhdysvaltoihin vuonna 1939 hänestä sukeutui Hollywood-tyylin taituri ja uudistaja, tunnetuin tuloksin! Iso-Britanniassa hän ohjasi ensimmäisenä brittiläisenä…

Lue lisää

Sacha Guitryn Katrilli (Quadrille, 1938) tuo nimensä puolesta mieleen toisen 30-luvun elokuvan, Willi Forstin ohjaaman ja Pola Negrin tähdittämän meloraaman Mazurka (1935), jonka nimi viittasi niin ikään tanssiin. Masurkan kohtalonomaisuuden tilalla on Guitryn elokuvassa kuitenkin parinvaihdolla leikittelevä katrilli. Nimi viittaa kahden lemmenparin teemaan, jota Guitryn ylitsepursuava, säkenöivä dialogi kehystää. Tällä kertaa Guitry itse esittää keski-ikäistä…

Lue lisää

Sacha Guitry, loistavien nopeasanaisten komedioiden taitaja, oli myös erinomainen historian kuvaajaa. Tätä linjaa edusti jo Kruunun helmet (Les perles de la couronne, 1937), jossa menneisyyden tapahtumat saavat satiirisen kosketuksen. Guitryn sotaa edeltävän tuotannon kohokohtia oli seuraavana vuonna valmistunut Kärsimysten katu (Remontons les Champs-Élysées, 1938), joka on historiallisen elokuvan perinteessä innovatiivinen jo pelkän ideansa vuoksi: kyse on…

Lue lisää