Eilisen Alfred Hitchcockin jännityselokuvan Nainen katoaa (The Lady Vanishes, 1938) huumassa oli pakko katsoa vielä Carol Reedin ohjaus Yöpikajuna (Night Train to Munich, 1940). Tuottaja Edward Black oli epäilemättä hyötynyt Hitchcockin trillerin valtaisasta menestyksestä. Käsikirjoittajat Sidney Gilliat ja Frank Launder toteuttivat nyt tarinan, joka kiinnittyy suoraan toisen maailmansodan tapahtumiin. Yhteisiä henkilöhahmoja ovat vain englantilaiset herrasmiehet Caldicott (Naunton Wayne)…

Lue lisää

Nainen katoaa (The Lady Vanishes, 1938) oli Alfred Hitchcockin brittikauden huipentuma ja käytännössä hänen käyntikorttinsa Hollywoodiin. Kerrotaan, että elokuva oli Orson Wellesin suuria suosikkeja, mutta  hän ei ollut ainoa jännityksen ystävä, sillä Nainen katoaa oli suurmenestys kaikkialla. Suomessa tosin elokuva jäi toisen maailmansodan läheisyydessä esittämättä. Elokuvan pohjana oli Ethel Lina Whiten romaani The Wheel Spins (1936),…

Lue lisää

Hal Roachin tuottama ja James Parrottin ohjaama Taas uusi sotku (Another Fine Mess, 1930) oli Oliver Hardyn ja Stan Laurelin varhaisia äänielokuvia. Ääniteknologian alkuvaiheessa uutta välinettä kokeiltiin luovasti. Hal Roach sai idean esittää krediitit tekstin sijasta puheena: alussa katsoja näkee esiripun, jonka avauduttua kaksi nuorta naista (Betty Mae Crane, Beverly Crane) tulee kertomaan, mikä elokuva on…

Lue lisää

Stewart Brand yhdistää muun muassa asuinpaikkani, sopimattomat sarjakuvat ja mahdottomat mieliteot. En ollut käsittänyt tätä yhteyttä. Brand, joka oli aikanaan hippi, keksi blogin. Isokokoineen ”Whole Earth Catalog” sisälsi enimmäkseen käyttökelpoisia tietoja ja teko-ohjeita vaikka mistä, ja sitten kirjoitusta asian ympäriltä.Internet tietysti teki lopun tästä kaikesta. ”Elämän hakkerointi” on arkipäivää. Jopa Steve Jobs tunnusti kerran julkisessa…

Lue lisää

Pitkästä aikaa tuli katsottua Jerry Lewisin Tri Jerry ja herra Hyde (The Nutty Professor, 1963), joka tuli Teemalta jokin aika sitten. Sen värimaailma on yhtä räjähtävää kuin Frank Tashlinin 50-luvun ohjauksissa, ja Lewisin käsittelyssä myös lajityypit natisevat liitoksissaan. Tri Jerry ja herra Hyde on koominen muunnelma Robert Louis Stevensonin kauhuromaanista Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde, joka alun perin…

Lue lisää

Ei mennyt montaa päivää ennen kuin hinguin taas lavatansseihin. Tämä ensimmäinen "sinkkukesäni" tanssilavoilla on sujunut tähän asti ristiriitaisin fiiliksin. Ihan sivuhuomautuksena, en oikein pidä sinkku-sanasta. En tiedä, mikä siinä nyppii. Mieluummin käytän itsestäni termiä eronnut rouva, mikä oikeasti olenkin. Joka tapauksessa, kun on 10 vuoden ajan tottunut vakiopariin, tanssi-illan yksin ovat olleet hyvin vaihtelevia kokemuksia:…

Lue lisää

Eihän tällainen tanssihörhö voinut kesälomaa viettää ilman muutamia tansseja. Ja missäs muualla entinen Karjalan heili pyörähtelisi kuin Pohjois-Karjalan kesäisissä maisemissa.Lemmenlava su 30.6.2019 Ensimmäiset tanssit olivat sarjassamme "uuden tanssipaikan korkkaaminen". Vaikka olen maakunnassa kasvanut, sen tanssilavat ovat jääneet hieman vieraiksi, eikä Lemis ole poikkeus. (Aluetta tuntemattomille lava sijaitsee Hammaslahden kylässä, entisessä Pyhäselän kunnassa, joka on nykyisin…

Lue lisää

Ennen näytelmäelokuvauraansa Frank Tashlin (1913–1972) oli ehtinyt toimia animaattorina ja piirroselokuvien ohjaajana 1930- ja 1940-luvuilla. Raudanluja kokemus näkyi suvereenina ohjauksena sellaisissa 50-luvun komedioissa kuin Minkäpä tyttö sille voi (The Girl Can't Help It, 1956), Huoleton härkätaistelija (Hollywood or Bust, 1956) ja Houkuttelevat huulet (Will Success Spoil Rock Hunter?, 1957). Tähän sarjaan lukeutuu myös Vaarattomia vakoilijoita (Artists and…

Lue lisää

Taas kerran katsoimme Lloyd Frenchin ohjaaman ja Hal Roachin tuottaman 20-minuuttisen komedian Busy Bodies (1933), johon ei kerta kaikkiaan voi kyllästyä. Vaikka Stan Laurelin ja Oliver Hardyn komediat muuttuivatkin mykkäkaudelta äänielokuvaan tultaessa paljon, kesympään suuntaan, nämä varhaiset äänielokuvat ovat absurdin kekseliäitä. Busy Bodies alkaa mahtavilla äänellisillä kokeiluilla: Stan ja Ollie ajavat autolla taustamusiikin soidessa, kunnes…

Lue lisää

Pohjolan kesä! Miten odotamme sitä! Kuin lapsukaiset joulua! Uneksimme, suunnittelemme kaiken talvea, alamme kun tuskin joulu on mennyt. Ja sitten se tulee: välisti kaksi kuukautta, välisti yksi, — ja tänä vuonna ei sitäkään. Joel Lehtonen kuvaa kirjassaan Lintukoto (1929) jännittynyttä odotusta ja kesäyön unelmia, jotka perukoillamme käyvät toteen miten milloinkin. Olipa suven sää suloisinta linnunmaitoa…

Lue lisää

Jako kulttuuriin ja luontoon on ollut yksi keskeisiä länsimaista ajattelua hallinneita dualismeja. Villiä, arvaamatonta ja monimuotoista luontoa on hallittu, hillitty, jalostettu ja suljettu ulkopuolelle sivistyksen ja kulttuurin nimissä. Vastakkaisuuden sijaan luonto ja kulttuuri ovat kuitenkin ilmiöinä monella tasolla toisiaan läpäiseviä, lomittuvia ja yhdessä rakentuvia. Globaalin ihmistoiminnan vaikutukset, kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja lajikato, sulkevat lajeja ja…

Lue lisää

Huh, hui! Onpas hehkeät sunnuntaiset helluntaitanssit takana! Kun pahin hellekeli hellitti otteensa Turussa, urakoin minäkin peräti kahdet tanssit. Vakaa aikomukseni oli jo mennä perjantaitansseihin, mutta +30 astetta oli ihan liikaa tälle leidille. Sen sijaan juhlistin kollegan kanssa Suomen Tietokirjailijat ry:n apurahaa Lavatanssien hurma: Keinu kanssani-kirjalle. Jee! Summa ei ole suuri, mutta kuiteskin. Loppu siis jo…

Lue lisää

Inkerinsuomalaisten historia 1900-luvulla on karkotusten, lähtemisten ja paluiden historiaa. Osa Suomeen jatkosodan aikana siirretyistä inkeriläisistä jäi Suomeen, osa taas lähti Ruotsiin, mutta valtaosa palasi tai palautettiin Neuvostoliittoon. Pääsy kotiin Inkerinmaalle osoittautui kuitenkin vaikeaksi, ja inkerinsuomalaisten osaksi jäivät karkotukset, vainot ja systemaattinen syrjintä. Inkerinsuomalaisten paluumuuttohankkeen myötä inkerinsuomalaisia alkoi muuttaa takaisin Suomeen 1990-luvulta alkaen. Näiden paluumuuttajien muistojen…

Lue lisää

Mitäpä sitä kesällä tekisi? Jäätelöä, auringosta nauttimista, uintia, Aurajoen jokilaivoja vai maaseudun rauhaa. Ehkä hyvin vähän mitään näistä, sillä, kuinka ollakaan, työt pukkaavat päälle ja työpöytä kutsuu lähes koko tulevan kesän. Ja työmäärä ei voisi olla suurempi! Väitöskirja ja kaksi tietokirjaa. Eipähän tarvitse miettiä, mitä sitä tekisi. Myönnetty apuraha Tyttöjen elämää 1700-luvulla-tietokirjan kirjoittamiseen päättyi toukokuun…

Lue lisää

Pitkästä aikaa tuli katsottua Mauritz Stillerin mahtava Aarne-herran rahat (Herr Arnes pengar, 1919), joka on vielä jonkin aikaa Yle Areenassa. Elokuva perustuu Selma Lagerlöfin tarinaan, joka alun perin ilmestyi jatkokertomuksena Idun-lehdessä vuonna 1903 ja kirjan muodossa seuraavana vuonna. Alkuteksteissä Lagerlöfin nimi on näyttävästi esillä, tekijänä, ja vasta sen jälkeen todetaan Mauritz Stillerin ja Gustaf Molanderin muokanneen…

Lue lisää

They shall grow not old, as we that are left grow old: Age shall not weary them, nor the years condemn. At the going down of the sun and in the morning We will remember them. Ensimmäisen maailmansodan muisto poikkeaa merkittävästi toisen maailmansodan vastaavasta. Siinä missä toinen maailmanpalo tuotti sankaritarinoita, ensimmäinen loi lähinnä uhreja. Se…

Lue lisää

Matkakirjallisuuden tutkimus on pieni mutta monitieteinen tutkimusala, joka keskittyy matkoihin liittyviin tieto- ja kaunokirjallisiin teksteihin. Tutkimuskohteet voivat olla vaikkapa matkaoppaita tai matkoista laadittuja kertomuksia, päiväkirjoja, reportaaseja ja esseitä. Aiempina vuosisatoina matkustamaan pääsivät vain harvat ja valitut, joten matkakirjat saattoivat tarjota aikalaislukijoille aivan uutta tietoa vieraista paikoista – ja myöhempien aikojen tutkijoille arvokasta tietoa kirjoittamisajasta. Meidän…

Lue lisää

Michelangelo Frammartinon dokumenttielokuva Le quattro volte (2010) on ollut katsottavissa MUBI-palvelun valikoimassa. Elokuva kuvaa elämää pienessä calabrialaisessa kylässä, kokonaan ilman dialogia. Musiikkiakaan ohjaaja ei käytä, mutta äänimaisema rakentuu luonnonäänistä, tuulen tuiverruksesta ja hyönteisten surinasta, kirkonkellojen kumusta ja eläinten äänistä. Varsinaista tarinaa teos ei esitä, mutta siitä rakentuu tarinoiden kokoelma tai pikemminkin fragmentaarinen kooste kertomuksista, joiden läsnäolon…

Lue lisää

Kesä on täällä ja kesälavat ovat aloittaneet kautensa! Toivottavasti edessä on lämpimiä kesäiltoja ja kuumia tanssitunnelmia. Itse korkkasin tanssikesän 2019 viime perjantaina Someron Esakalliolla.Vaikka helteet ovatkin jo jättäneet Varsinais-Suomen, sää ei ollut ollenkaan hullumpi, joskin hieman pilvinen. Ja parketilla tarkeni jopa halter neck-mekossa! Oli ihanaa päästä taas tanssimaan vauhdikkaita bugg- ja fuskukappaleita! Edellisestä kerrasta on…

Lue lisää

Aivan pian, touko-kesäkuun vaihteessa, alkaa tuomenkukkien aika. Sinivuokot ovat jo kukkineet, valkovuokotkin osin ja kielot vasta heräilevät. Kosteat niityt, tienvieret, rantatöyräät, puistot ja pihamaat täyttyvät imelästä tuoksusta, joka toisia ihastuttaa, toisia kammoksuttaa. Aleksis Kivi runoili istuvansa neitonsa kanssa ”varjossa valkean tuomen” tai koti-ikävää poteva tapailee laulua kotimaasta, jossa ”valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.” Kevätmuistoja herättää…

Lue lisää