Kun kuuntelen radiosta poppia, olen tekemisissä musiikin kanssa, ja kun luen romaania, olen kirjallisuuden parissa, eikö vain? On tavallista, että taiteen ja kulttuurin osa-alueet erotetaan toisistaan. Niillä on kuitenkin paljon yhteistä, ja ne leikkautuvat toisiinsa tiiviistikin. Musiikin ja kirjallisuuden kietoutuminen yhteen oli kantava ajatus, kun professori Liisa Steinby ja yliopistonlehtori Susanna Välimäki ryhtyivät laatimaan tutkimusartikkeleista…

Lue lisää

François Boucqin ja Alejandro Jodorowskyn lännensarja Bouncer alkoi ilmestyä suomeksi vuonna 2015 Jalavan kustantamana ja Heikki Kaukorannan suomentamana. Luin kaksi ensimmäistä albumia muutama vuosi sitten, ja nyt on aika jatkaa kolmella seuraavalla, jotka muodostavat kokonaisuuden. Albumi Käärmeen oikeus (La Justice des serpents, 2003) alkaa Barro Cityssä, joka tuli tutuksi edellisessä kaksiosaisessa tarinassa. Ensimmäinen sivu kuvaa karmean…

Lue lisää

On tutkittu, että muuttaminen aiheuttaa yhtä paljon stressiä kuin avioero tai läheisen kuolema. Entäs sitten kun on jo kaksi kolmesta käsillä? Jos nyt vaikka mummo kuolisi, niin loputkin hiukset lähtisivät päästä! Onneksi he molemmat voivat hyvin, joten lapsenlapsella ei ole välitöntä vaaraa kaljuuntumisesta. Koska siitä näen oman stressitasoni nousun. Hiuksia karisee oikein urakalla, vaikka ne…

Lue lisää

Giacomo Puccinin viimeisesta oopperasta Turandot on tuore Lorenzo Fioronin ohjaus Kööpenhaminassa. Turandot on vaikea teos monessakin mielessä: se on laulajille haasteellinen, dramaattisesti hankala ja kaiken lisäksi Puccini kuoli ennen kuin hän ehti saada teostaan valmiiksi. Usein Turandot esitetään versiona, johon Franco Alfano kirjoitti päätöksen, mutta teoksesta on muitakin tulkintoja. Fioronin ratkaisu on ollut lopettaa teos juuri siihen…

Lue lisää

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Ei; kyse ei ole vain siitä, että miesten tulisi kuskata kumppaneilleen suklaata ja kukkakimppuja! (Toki suklaata on aina kiva syödä. Totta kai.)Sukupuolten historiaan erikoistuneena tutkijana naistenpäivä symboloi minulle länsimaisen historian pitkää epätasapainoa miesten ja naisten välillä. Mies on vuosisatoja ollut ihmisyyden mitta ja nainen on siitä vain heikompi versio, poikkeus, jonka…

Lue lisää

Elli, Hanna ja Martta – miksi nämä nimet tuovat mieleen tietynlaisia naishahmoja? Selitystä voi hakea ainakin kaunokirjallisuudesta. Naisten etunimiin liittyy vahvoja mielikuvia, joista osa on peräisin jo Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannosta. Myöhempi kirjallisuus yleensä vahvistaa käsityksiä. Kirjallisuuden Ellit liikkuvat usein pienessä ja suojatussa elämänpiirissä. Sellaisen tapaamme jo Juhani Ahon Papin tyttäressä…

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke on ollut nyt käynnissä vuoden ja yhden kuukauden. Hankkeen lähtökohtana on kerätä arkistoaineistoja, tallentaa muistitietohaastatteluita sekä – ennen kaikkea – levittää tietoisuutta Inkeristä ja inkerinsuomalaisten kohtalosta. Inkeriläisiä aineistoja ja haastateltavia on löytynyt vuoden mittaan hyvää tahtia, mutta varsinainen yhteydenottojen aalto iski, kun inkerinsuomalaisia käsiteltiin kahdesti lyhyen…

Lue lisää

Hamlet on haaste. Kun se esitettiin Helsingissä 129 vuotta sitten, marraskuussa 1890, Uusi Suometar kirjoitti: ”Hamlet tullaksensa täysin tyydyttävästi esitetyksi vaatii, ilman sivuosia, kuus, seitsemän kypsynyttä ja kyvykästä näyttelijää tai kuitenkin pääosissa taiteilijoita, jotka menevät hyvän huippauksen yli keskikerran.” Kun kävimme katsomassa tuoreen Hamletin Turun kaupunginteatterissa viime lauantaina, tuntui, että nimenomaan mentiin tavanomaisen tuolle puolen…

Lue lisää

Oscarit ovat jälleen ovella. Elokuvapalkintoja on maailma täynnä, mutta niistä Oscarit ovat yhä seuratuimmat ja siteeratuimmat. Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenet saavat kunnian nostaa keskuudestaan yhdet suoritukset vuoden parhaiksi. BlacKkKlansman teki Spike Leestä viimein Oscar-ehdokkaan. Universal Pictures. Kuten kulttuurialan palkintokisoissa on tapana, parasta työtä valittaessa ei kiinnitetä huomiota vain työn laatuun vaan myös aiheen koettuun tärkeyteen. Tässä…

Lue lisää

Pyydän jo etukäteen anteeksi kaikilta lukijoilta tätä postausta. Tartun tässä aiheeseen, joka on paitsi raskas myös yhä edelleen tabu aikana, jolloin mikään ei tunnu olevan enää pyhää.Kuolema oman käden kautta on joidenkin mielestä rikos, tai ainakin äärimmäisen itsekästä. Se ei ratkaise mitään. Kulttuurintutkijana tiedän aiheesta yhtä sun toista. Itsemurhista on tehty useampi väitöskirjakin. Silti itse…

Lue lisää

”Kalevala on ylisanaisinta, haukotuttavinta ja itseään toistavinta, mitä tämän kansan henkisestä perinnöstä on koskaan irti saatu” (Knuuttila 2008: 389). Lausahdusta voisi jatkaa toteamalla, että Kalevala on myös käsittämättömintä, mahdottominta ja lukukelvottominta, mitä kirjahyllyissä pölyttyy. Kalevala ehkä löytyy useammankin kotikirjastosta, kansalliseepoksena sillä on järkähtämätön symboliarvo, mutta harva jaksaa innostua eepoksesta. Yllä oleva sitaatti on irrotettu asiayhteydestään.…

Lue lisää

Suomen elokuvateattereihin saapui tänä talvena kaksi brittimonarkeista kertovaa pukudraamaa. Niiden välisen eron voisi tiivistää toteamalla, että yksi niistä on historiallisesti varteenotettava ja toinen niistä on hyvä. The Favourite ja Kaksi kuningatarta kertovat Britannian naismonarkkien kohtaamista valtajuonitteluista. Kaksi kuningatarta (2018) kertoo valtataistelusta 1500-luvun Skotlannissa ja Englannissa, jotka eivät ole vielä yhdistyneet yhdeksi kuningaskunnaksi. Maria Stuart nousee…

Lue lisää

Lars-Eric Kjellgrenin Brott i paradiset (1959) on ruotsalainen film noir -henkinen trilleri, joka ei käsittääkseni ole saanut Suomessa elokuvateatteriensi-iltaa. Tarina alkaa suoraan rikoksen keskeltä: murtomiehet tunkeutuvat ryöstämään firman kassakaappia, yövartija yllättää heidät, ja yhtäkkiä tämä onkin vainaa. Aloituksen jälkeen tarina siirtyy kymmenen vuotta eteenpäin. Yövartijan ottopoika Einar Hanson (Karl-Arne Holmsten) saa vihjeen Paradiset-nimisen ravintolan omistajalta…

Lue lisää

Seuraava tanssiristeily tulikin nopeammin kuin osasin odottaa. Kokoonpano sama, miinus yksi. En olisi uskonut ikinä joutuvani tällaiselle reissulle. Pelkäsin kyllä, mutta en uskonut. En vieläkään tahdo uskoa kaikkea todeksi.Edeltävänä päivänä avioliittoni tuli tiensä päähän, 12 vuoden yhteiselämä pyyhkiytyi yhdellä hirveällä sanalla olemattomiin: avioero. Ei siis virallisesti tietenkään, mutta päätöksen tasolla. Miksi sellaista naista edes kutsutaan?…

Lue lisää

Mikä on mielestäsi paras historiallinen elokuva? En voi tietenkään tietää, mitä tiettyä elokuvaa mietit, hyvä lukija, mutta voin arvata tyylin. Terminä historiallinen elokuva luo usein mielikuvia pukudraamoista, löytöretkimäisistä seikkailuista tai monituntisista spektaakkeleista. Onhan mukana myös sotaelokuvia, romansseja ja draamoja maailmaa muokanneista aiheista. Genren yleisilme on hyvin vakava. Ralph Fiennesin täydellisesti esittämä herra Gustave on The…

Lue lisää

Helmikuun ensimmäiset tanssit keinuttiin Itämerellä Baltic Princessin meritansseissa. Edellisestä BP-risteilystä onkin aikaa useampi vuosi. Ja kaiken tämän lumikaaoksen/räntä/vesisateen keskellä pieni irtiotto arjesta sisätiloissa tuntui ihan hyvältä idealta. Sitä paitsi Turun lavatanssielämä on näin talvisaikaan täysin kuollutta. Vaikka kesällä lavoja riittääkin, talvella risteilyalukset ovat varteen otettava vaihtoehto Auran nuortentalon, Pyrkivän ja Someron Teeriharjun lisäksi. Ja ei…

Lue lisää

Hyvät blogini seuraajat! (Ainakin toivon ja kuvittelen, että teitä on.) 😄Koska Google ilmoitti sulkevansa Google+-palvelunsa huhtikuuhun mennessä, poistin jo nyt postausten kommentoinnin sen palvelun kautta. Kyse ei siis ole sensuroinnista vaan ennakoinnista. Kaikki Google+-kommentit katoavat joka tapauksessa muutaman kuukauden kuluttua. Kommentointiin tarvitsee jatkossa Blogger-profiilin.

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää