Many years ago I examined the theft of the Mona Lisa in this blog. So now let us re-examine the most famous painting in the universe, by Leonardo da Vinci in 1503-16, to reveal a different motive from the one provided back in 2012.Vincenzo Peruggia (above) stole his beloved Mona Lisa (below)from the Louvre in 1911.King Francois I placed…

Lue lisää

Petrol in the UK was the first commodity to be rationed, although it was supplied for essential services eg doctors and farmers. When a North Atlantic blockade by German U-Boats stopped imported food, huge shortages were caused and by Jan 1940, the British government had to introduce food rationing. The scheme was designed to ensure fair shares for all…

Lue lisää

Madonna will showcase Lempicka’s art on her Celebration Concert Tour, Lempicka The Musical on Broadway in Mar 2024. An exhibit­ion at San Francisco’s Legion of Honour Museum will reevaluate her style in art history by int­rod­ucing 1920-30s Paris culture. And a documentary The True Story of Tamara De Lempicka & the Art of Survival will appear in 2024! What a year!! Portrait Of Dr Boucard…

Lue lisää

Welcoming back their surviving sons and brothers to Ballarat1919, Victorian Collections.Because dead soldiers were not repatriated to Australia from Europe during or after the Great War, the dead were had to be buried thousands of ks from their homes. The planting of a tree was a replace­ment funeral for families who could not provide a funeral for…

Lue lisää

 Kommenteista yksi oli vaikeaselkoinen. “Pää kypärään” toi kommentoijan mieleen jotain etäistä ja epämiellyttävää.Laulu “Vorwärtz” on Vesa-Matti Loirin esitys vuodelta 1968 ja sanat ovat Pentti Saarikosken. Eero Koivistoisen levyllä sen seurana on tinkimättömästä ja muistissani määräilyhalusta tunnetun Matti Rossin sanoituksia.En ole käsittänyt asiaa niin, että kukaan nyt mainituista muistettaisiin poliittisesta kauaskatseisuudestaan. En arvioisi presidenttiehdokkaita sillä perusteella,…

Lue lisää

Fruit fanastique, 1929Clarice Cliff (1899–1972) was born to Harry and Ann Cliff in Stoke-on-Trent, one of 7 children. From 13 she worked in The Potteries, her ta­lent first noted in 1916 when she joined Arthur Wilk­in­son, a maker of transfer-printed earthenwares. She made her name with the brightly co­loured range of Art Deco pottery she…

Lue lisää

Vuoden 2024 ensimmäinen elokuvani on Hayao Miyazakin Poika ja haikara (Kimitachi wa dō ikiru ka, 2023). Mieli on tehnyt käydä se katsomassa jo aiemmin, mutta aika ei ennen joulua riittänyt. Kirjoitin kymmenen vuotta sitten melankolisesti, miten surullista on, että ”Tuuli nousee (Kaze tachinu, 2013) on Hayao Miyazakin viimeinen ohjaus”. Se ei todellakaan jäänyt viimeiseksi, vaikka siltä näytti.…

Lue lisää

Vuoden 2023 viimeiseksi elokuvakokemukseksi valikoitui Alfred Hitchcockin Vaarallisia valheita (Suspicion, 1941), jota en vähään aikaan ole katsonut. Hitchcock otti lähtökohdaksi Francis Ilesin (oik. Anthony Berkeley Cox) vuonna 1932 ilmestyneen romaanin Before the Fact, joka suomennettiin 30 vuotta myöhemmin nimellä Rakkaani, paholainen. Trillerin suomenkielinen nimi välittää tunnelman ehkä paremmin kuin Hitchcockin elokuvan saama Vaarallisia valheita. Tosin alkuperäisnimi Suspicion kertoo…

Lue lisää

Blake Edwardsin Experiment in Terror valmistui vuonna 1962, eikä kauhuelokuvallisia piirteitä sisältänyttä trilleriä nähty tuoreeltaan Suomessa. Ensi-ilta koitti vasta vuonna 1971 MTV:n esittämänä nimellä Kestävyyskoe. Sittemmin elokuvaa esitettiin nimellä Kauhun lunnaat. Edwards oli 1960-luvun alussa jo melko kokenut tekijä, sillä hän oli edellisellä vuosikymmenellä ohjannut sekä pitkiä näytelmäelokuvia että televisiotuotantoja. Alusta lähtien televisioestetiikka tuleekin Kauhun…

Lue lisää

Arthur C. Clarke kirjoitti menestysromaanilleen 2001 – avaruusseikkailu (2001: A Space Odyssey, 1968) lopulta kolme jatko-osaa, joissa hän ulotti mustan monoliitin ja Tähtilapsen tarinan vuosiin 2010, 2062 ja 3001. Näistä vain yksi osa sai elokuvasovituksen, kun Peter Hyams käsikirjoitti ja ohjasi tieteisseikkailun Avaruusseikkailu 2010 (2010: The Year We Make Contact, 1984). On ilman muuta selvää,…

Lue lisää

Pitkästä aikaa katsoimme Stanley Kubrickin elokuvan 2001: Avaruusseikkailu (2001: A Space Odyssey, 1968). Taisin nähdä sen ensimmäisen kerran Turun elokuvakerhon esityksessä Dominon valkokankaalta 1980-luvun alussa. Visuaalisesti vaikuttava, eeppinen teos oli omimmillaan suuressa kuvakoossa. Seuraavat kerrat taisinkin tihrutella elokuvaa VHS-kasetilta, varmaankin väärässä kuvasuhteessa. Televisiossa 2001: Avaruusseikkailu nähtiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1990. Olen syntynyt vuonna 1961,…

Lue lisää

Olen harrastanut aina silloin tällöin Henry Hathawayn elokuvien katsomista, mutta projekti on aina keskeytynyt. Aikanaan 1990-luvulla hankin puuttuvia elokuvia Yhdysvalloista NTSC-nauhoina tai vaihtureina Peter von Baghilta. Mieleen on jäänyt Petterin VHS-kasettien paketti, jossa oli saatteena lyhyt viesti: ”Tule onnelliseksi niin kuin miljoonat ennen sinua!” Tulinhan minä, ja totta: Hathaway on aina ollut mainstream-ohjaaja, jonka elokuvat…

Lue lisää

Warnerin tuottama ja Peter Godfreyn ohjaama Naisreportteri rakastuu (Christmas in Connecticut, 1945) sopisi erinomaisesti televisio-ohjelmistoon jouluna. Katsoin elokuvan viimeksi yhdeksän vuotta sitten, ja bloggasin siitä silloin. Sujuva screwball-komedia tarjoaa nokkelaa sanailua, yllättäviä juonenkäänteitä ja erinomaisia näyttelijäsuorituksia. Naispääroolia, toimittaja Elizabeth Lanea esittää Barbara Stanwyck ja muhkeaa lehtipomoa Alexander Yardleya Warnerin film noir -elokuvista tuttu Sydney Greenstreet.…

Lue lisää

Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin pääosin pandemia-aikana, joka takuulla yllätti sitä ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsflöden-hanke sai alkunsa syksyllä 2018, jolloin valmistelimme yhteistä suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sitä, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstejä, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu myös ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niitä voisi…

Lue lisää

Artikkelissa kuvataan Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitettujen Turun vuosien 1748–1800 päivittäisten säähavaintojen integrointi tietokantaan. Säähavaintojenteon Turussa organisoivat Akatemian professorit Leche, Kalm, Hellenius, Planman ja Mether, joista Leche ja Kalm tekivät säähavaintoja myös itse. Päiväkirjojen tekstit sekä rikastuttavat aikaisemmin koostettuja säämuuttujien kuukausi- ja vuosikeskiarvotilastoja että tarjoavat monipuolisen kuvauksen vuodenkierron vaihtelevista sääoloista sekä moninaisista tapahtumista Turun seudulla 1700-luvun…

Lue lisää

Inom historieforskningen har förhållandet mellan människor och insekter sällan behandlats, även om insekterna haft stor betydelse i människors sociala och kulturella liv. Insekter har varit närvarande i människors liv på olika sätt och påverkat historien genom sitt medaktörskap, till exempel i spridandet av sjukdomar såsom malaria och gula febern. Insekter har spelat en roll inom…

Lue lisää

Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707–1778) tunnetaan ennen kaikkea eliöiden taksonomisen luokittelujärjestelmän kehittäjänä. Hänen maailmankuululla työllään on suuri merkitys vielä tänäkin päivänä. Vaikka Carl von Linnén perintö jälkipolville onkin ennen kaikkea luonnontieteellinen ja tieteenhistoriallinen, voi myös suomen kielen tutkija tehdä hänen teksteistään löytöjä. Esittelen tässä artikkelissa Carl von Linnén käsikirjoitusaineistoihin ja painettuihin teoksiin sisältyviä suomenkielisiä…

Lue lisää

Tässä katsausartikkelissa pyrimme yleisesityksiä käyttämällä hahmottamaan sitä kirjastojen ja oppineisuuden maailmaa, jossa Porvoon kymnaasin kirjasto toimi. Emme keskity kirjaston yleisiin representaatioihin vaan niiden kokoelmien tuottamiin merkityksiin. Kirjallisuus- ja lähdepohjaa laajentamalla aihe tarjoaisi mahdollisuuksia myös tutkimukselliseen tarkasteluun esimerkiksi temaattisesti läheisillä tapaustutkimuksilla.

Lue lisää

Keväällä 2023 Turun yliopistossa käynnistyi monitieteinen, dosentti Otto Latvan johtama Fauna et Flora Fennica -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa eri eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Suomen alueella. Hanke syventää käsitystä Suomen lajistosta tutkimalla systemaattisesti, mitä sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistut kansalaishavainnot kertovat eri lajien levinneisyyden historiasta. Suomen eläin- ja kasvilajien havainnoinnin historiaa tutkitaan hankkeessa…

Lue lisää

Lue lisää