Koen olevani kulttuuripositiivinen persoona ja pyrin omalla toiminnallani edistämään kulttuurin merkitystä. Tähän liittyy myös blogin kirjoittaminen. Ostan silloin tällöin kuvataidetta, olen työskennellyt museokentällä, käyn konserteissa, teatterissa, taidenäyttelyissä ja seuraan kulttuuria valtakunnallisesti. Olen kiitollinen, että saan työskennellä hyvinvointialueella taideasiantuntijana, sen myötä minut on nimetty myös HVA:n edustajana Pohjois-Savon liiton alaisuudessa toimivaan Kulttuurin ja luovien alojen työryhmään.…

Lue lisää

Helteinen iltapäivä Pohjois-Haagassa ensimmäisen maailmansodan aikaisella linnoitteella. Joukko ihmisiä häärii metsäpuiston vallihaudoissa ja pientareilla. Meneillään on siivoustalkoot, jotka ovat osa kaupunginmuseon ympäristöohjelmaa ja Mestat ja huudit – Näe Helsinki toisin -näyttelyä. Talkoolaisten mukana paikalla on kaupunginmuseon arkeologit Heini Hämäläinen ja Tiina Mikkanen sekä tapahtumatuottaja Päivi Makkonen. Tapahtuman alussa osallistujille kerrotaan linnoitteen historiasta. Siivouskohteeksi on valikoitunut…

Lue lisää

Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä. Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun…

Lue lisää

Viimeisten neljän kuukauden aikana olen kirjoittanut arkeologisten kohteiden hoitosuunnitelmia, ollut yhteydessä eri alueellisiin vastuumuseoihin ja tavannut paikallisyhdistysten vapaaehtoisia yhdessä rakennustutkija Kristiina Pesolan, arkeologi Esa Hertellin ja alueellisen taidemuseotyön amanuenssi Sinikka Myyrän kanssa. Tätä kaikkea on sisältynyt korkeakouluharjoitteluuni, joka tähtää Adoptoi monumentti -toiminnan juurruttamiseen Etelä-Karjalan alueelle. Sukellan tässä blogikirjoituksessa toimenkuvani ytimeen: mitä olen oppinut siitä, miksi…

Lue lisää

Viime vuosina useat arkkitehtuurin ja ilmastokestävän rakentamisen asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa purkavan uudisrakentamisen vaikutuksista rakennettujen ympäristöjen hiilijalanjälkeen. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös Turun museokeskuksessa.Alueellisena vastuumuseona Turun museokeskus toimii kulttuuriympäristön, rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana Varsinais-Suomessa. Alueelliseen kulttuuriympäristötehtävään kuuluu myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Museokeskus antaa vuosittain yli 1000 viranomaislausuntoa esimerkiksi asema-, yleis- tai maakuntakaavoihin, lupa-asioihin ja…

Lue lisää

Tämän kesän opastetun linnoituskierroksen teemana oli kulttuuriympäristö. Maisemiin tutustuttiin ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Havainnoimme ympäristön kerrostumia ja etsimme jälkiä eletystä elämästä eri aikakausina. Eri aikoina linnoitukseen saapuneiden kasvien hyötykäytön tunnistaminen oli olennaisena osana kierrosta. Haluamme innostaa blogitekstillä ihmisiä tutustumaan myös omaan lähiympäristöönsä ja sitä kautta historiallisiin kasveihin. Jo ennen Lappeenrannan kaupungin perustamista linnoituksen alueella olevia…

Lue lisää

Työskentelen Lappeenrannan museoilla alueellisen museotyön amanuenssina ja suoritin kuluneen vuoden aikana työni osana Suomen ympäristöopisto SYKLIssä ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon. Tutkinto oli räätälöity museo- ja kulttuurialalle, ja sen tavoitteena oli paitsi lisätä opiskelijan kestävyysosaamista, myös saada opintojen aikana tuotettua erilaisia kestävyysajattelun työkaluja oman organisaation käyttöön. Millaisia tavoitteita, työkaluja ja keke-osaamista vuoden opinnot Lappeenrannan museoiden toimintaan toivat? Mitä ympäristö- ja kestävyyskasvatus museotyössä…

Lue lisää

Luonto ja sen monimuotoisuus eivät välttämättä ole ensimmäisenä mieleen tulevia asioita, kun puhutaan museoista. Museoilla on kuitenkin suurempi rooli ekologisen kestävyyden edistämisessä kuin äkkiseltään ajattelisi.Museolain mukaisesti museotoiminnan tarkoitus on tallentaa ja säilyttää kulttuuri- ja luonnonperintöä. Alueellisten vastuumuseoiden lakisääteisiin viranomaistehtäviin kuuluu kulttuuriympäristöjen vaaliminen. Tuoreessa kulttuuriperintöstrategiassa puolestaan luonto ja ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi neljästä painopistealueesta.Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus…

Lue lisää

Vesitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen.Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa…

Lue lisää

Millainen on sinun arkiympäristösi? Millaisten maisemien läpi kuljet päivittäin? Kuinka ympäristö on muuttunut elinaikanasi? Millaiset tarpeet tai arvot muutokseen vaikuttavat? Pääsin viime kesänä suunnittelemaan osana ympäristökasvatuksen opintojani ja osana Lappeenrannan museoiden yleisötyön kehittämistä Linnoituksen kulttuuriympäristökävelyitä. Alkusyksystä ensimmäistä kertaa toteutetut kävelyt toimivat paitsi opintoihin kuuluvana ympäristökasvatustilaisuutena, myös mahdollisuutena koota linnoituksen kulttuuriympäristöön liittyvä kävelykierrosrunko, joka palvelee myös myöhempää…

Lue lisää

Lokakuisena maanantaina joukko museotoimijoita kokoontui Lietoon Nautelankosken museoon. Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeenensimmäisen koulutustapahtuman aiheena oli aurinkoenergia. Talven lähestyessä valo ja lämpö jättävät pohjoisen. Niin energiankulutuksen pienentäminen kuin kestävät tavat tuottaa energiaa ovat juuri nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Liedon museossa uusiutuvaan energiaan on panostettu. Vanhan vesimyllyrakennuksen suojissa turbiini on tuottanut kosken kuohuista sähköä jo vuodesta…

Lue lisää

Kuralan Kylämäessä järjestettiin heinäkuun lopussa jo toista kertaa ohdaketalkoot. Talkoissa on tarkoituksena poistaa ohdakkeita ja takiaisia laitumilta, koska lampaat ja naudat eivät syö niitä ja koska ne tarttuvat lampaiden villoihin. Kuralassa on aiempina vuosina järjestetty ainakin kerpputalkoita, nokkostalkoita ja maalaustalkoita. Talkoopäivä alkoi rattoisasti. Aurinko paistoi ja asteita oli alkuillasta viiden aikaan vielä +22. Talkoisiin osallistui…

Lue lisää

Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, se oli vielä pieni puukaupunki, jonka kadut olivat pitkälti päällystämättömiä. Vuoden 1808 palon jälkeen aloitettu jälleenrakentaminen ja pääkaupungiksi tulo loivat pikkuhiljaa hallinto- ja edustuskaupungin, jossa katujen kuntoon ja valaisemiseen ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Helsingin kaupunkikuva kohenikin huomattavasti 1850-luvulta lähtien, kun katuja ryhdyttiin kiveämään ja kaasuvalot tulivat käyttöön. Katujen…

Lue lisää