Kuralan Kylämäessä järjestettiin heinäkuun lopussa jo toista kertaa ohdaketalkoot. Talkoissa on tarkoituksena poistaa ohdakkeita ja takiaisia laitumilta, koska lampaat ja naudat eivät syö niitä ja koska ne tarttuvat lampaiden villoihin. Kuralassa on aiempina vuosina järjestetty ainakin kerpputalkoita, nokkostalkoita ja maalaustalkoita. Talkoopäivä alkoi rattoisasti. Aurinko paistoi ja asteita oli alkuillasta viiden aikaan vielä +22. Talkoisiin osallistui…

Lue lisää

Fiskarsin lisäksi Raaseporin toinen päänähtävyys oli Mustion linna. Mustioon perustettiin rautaruukki jo vuonna 1561. Rautatehdas lopetti toimintansa 1901. Taidehistorioitsijalle Mustion linna (kartano) päärakennuksineen ja ympäröivine puutarhoineen on kokonaistaideteos. Kartanon rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1783-1792.Nykyisen päärakennuksen rakennutti ruukinpatruuna Magnus Linder II (1751-1801) ja se on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Arkkitehtuuriltaan kartano edustaa rokokoon ja uusklassismin siirtymäkautta.…

Lue lisää

Omakotitalon ja kesämökin omistajille kevät ja kesä ovat perinteisesti ulkona tapahtuvan rakentamisen ja remontoinnin aikaa. Kaikkea remonttia ei voi, ehdi eikä aina kannatakaan tehdä samalla kertaa. Tärkeää on myös nauttia kesästä, levätä ja ladata akkuja talvea varten. Rakennusten ja rakentamisen kannalta on myös hyvä välillä tuumailla, pohtia, suunnitella, etsiä tietoa ja jättää mieleen hautumaan tulevia…

Lue lisää

Mario Merz, Fibonacci Sequence 1-55, 1994. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Esa L, 2008/Flickr. CC BY-NC 2.0. Turun julkisen taiteen ohjelma vahvistettiin kaupunginhallituksen kokouksessa tämän vuoden helmikuussa. Ohjelma on ensimmäinen asiakirja, johon on koottu laajasti julkisen taiteen olemassa olevia käytäntöjä ja linjauksia tulevaisuuden osalta. Ohjelmatyön yhteydessä julkaistiin kuntalaisille ja kaupunginosayhdistyksille Kerro kantasi -kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä julkisen taiteen…

Lue lisää

  Vox Turun uusimmassa dokumentissa Irja Sahlbergin perintö restauroinnille ja rakennussuojelulle käsitellään Irja Sahlbergia (1904–1972), jonka ansiosta Luostarinmäki on Luostarinmäki ja Qwenselkin saatiin säilymään. Sahlberg oli Turun kaupungin historiallisen museon, nykyisen Turun alueellisen vastuumuseon, ensimmäinen rakennustutkija vuosina 1937−1968. Irja tutki paljon muutakin, mutta minulle hän ehkä on ensisijaisesti rakennustutkija, koska olen saanut nähdä museon arkistoissa hänen…

Lue lisää

 Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi teki toukokuun lopulla maakuntaretken Rautjärvelle. Tiimin (rakennustutkijat, arkeologi ja maakuntatutkija) tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteita aloittaen maakunnan pohjoisista osista. Ensimmäisen, Parikkalaan suuntautuneen kierroksen antia voitte lukea täältä. Tutustumiskäyntien tarkoituksena on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueidenkäytön suunnittelun ja neuvontatyön taustaksi. Maisema Simpeleeltä vuonna 1957. Kuva: Kuvapaja/Lappeenrannan…

Lue lisää

Sanasta “museotyö” monille tulee kenties ensimmäisenä ja tutuimpana mieleen museoiden näyttelytoiminta. Museotyö pitää kuitenkin sisällään hyvin monenlaisia tehtäviä näyttelyiden rakentamisen lisäksi. Tässä postauksessa esittelemme Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristö- ja aluemuseotyötä tekevät työntekijät: rakennustutkijat, arkeologin ja maakuntatutkijan. Maaseudun perinnemaisemat ovat monin paikoin katoamisvaarassa, kun vanhat talousrakennukset ovat jääneet vaille käyttöä eikä laiduntavia eläimiä ole. Kuva: Noora Gherghel 2020.Uusi…

Lue lisää

Olen työskennellyt Etelä-Karjalan museolla rakennustutkijana ja korjausrakentamisen asiantuntijana vuoden 2020 alusta asti. Muutin Lappeenrantaan Edinburghista, jossa olin ollut täydentämässä opintojani rakennusperintöalaan liittyen. Skotlanti teki lähtemättömän vaikutuksen, ja olin toivonut, että voisin työskennellä siellä opintojen jälkeen. Suomesta alkoi kuitenkin avautua kiinnostavia mahdollisuuksia museolain muutoksen myötä, ja paluu kotimaahan tuli ajankohtaiseksi heti valmistumiseni jälkeen.  Skotlannin pikkukaupungeissa arkisillakin näkymillä…

Lue lisää

Aloitin työskentelemään Etelä-Karjalan museolla rakennustutkimuksen parissa helmikuun alussa. Pesti kestää vuoden loppuun asti. Koen olevani etuoikeutettu, kun museon toimistolla työpisteeni ikkunasta avautuu avara maisema Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan torille. On mahtavaa, että Linnoituksen alue on säilynyt näin hyvin ja tarjoaa kaupunkilaisille monenlaisia virkistyspalveluita puistoista museoihin ja ravintoloista kesäteatteriin.  Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan toria helmikuussa 2021. Kuva: Tuija Välimaa.Koska…

Lue lisää

Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, se oli vielä pieni puukaupunki, jonka kadut olivat pitkälti päällystämättömiä. Vuoden 1808 palon jälkeen aloitettu jälleenrakentaminen ja pääkaupungiksi tulo loivat pikkuhiljaa hallinto- ja edustuskaupungin, jossa katujen kuntoon ja valaisemiseen ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Helsingin kaupunkikuva kohenikin huomattavasti 1850-luvulta lähtien, kun katuja ryhdyttiin kiveämään ja kaasuvalot tulivat käyttöön. Katujen…

Lue lisää