Julkaisuseuranta
25.1.2024
Viimeisten neljän kuukauden aikana olen kirjoittanut arkeologisten kohteiden hoitosuunnitelmia, ollut yhteydessä eri alueellisiin vastuumuseoihin ja tavannut paikallisyhdistysten vapaaehtoisia yhdessä rakennustutkija Kristiina Pesolan, arkeologi Esa Hertellin ja alueellisen taidemuseotyön amanuenssi Sinikka Myyrän kanssa. Tätä kaikkea on sisältynyt korkeakouluharjoitteluuni, joka tähtää Adoptoi monumentti -toiminnan juurruttamiseen Etelä-Karjalan alueelle. Sukellan tässä blogikirjoituksessa toimenkuvani ytimeen: mitä olen oppinut siitä, miksi…
23.10.2023
Viime vuosina useat arkkitehtuurin ja ilmastokestävän rakentamisen asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa purkavan uudisrakentamisen vaikutuksista rakennettujen ympäristöjen hiilijalanjälkeen. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös Turun museokeskuksessa.Alueellisena vastuumuseona Turun museokeskus toimii kulttuuriympäristön, rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana Varsinais-Suomessa. Alueelliseen kulttuuriympäristötehtävään kuuluu myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Museokeskus antaa vuosittain yli 1000 viranomaislausuntoa esimerkiksi asema-, yleis- tai maakuntakaavoihin, lupa-asioihin ja…
Tämän kesän opastetun linnoituskierroksen teemana oli kulttuuriympäristö. Maisemiin tutustuttiin ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Havainnoimme ympäristön kerrostumia ja etsimme jälkiä eletystä elämästä eri aikakausina. Eri aikoina linnoitukseen saapuneiden kasvien hyötykäytön tunnistaminen oli olennaisena osana kierrosta. Haluamme innostaa blogitekstillä ihmisiä tutustumaan myös omaan lähiympäristöönsä ja sitä kautta historiallisiin kasveihin. Jo ennen Lappeenrannan kaupungin perustamista linnoituksen alueella olevia…
Työskentelen Lappeenrannan museoilla alueellisen museotyön amanuenssina ja suoritin kuluneen vuoden aikana työni osana Suomen ympäristöopisto SYKLIssä ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon. Tutkinto oli räätälöity museo- ja kulttuurialalle, ja sen tavoitteena oli paitsi lisätä opiskelijan kestävyysosaamista, myös saada opintojen aikana tuotettua erilaisia kestävyysajattelun työkaluja oman organisaation käyttöön. Millaisia tavoitteita, työkaluja ja keke-osaamista vuoden opinnot Lappeenrannan museoiden toimintaan toivat? Mitä ympäristö- ja kestävyyskasvatus museotyössä…
28.3.2023
Luonto ja sen monimuotoisuus eivät välttämättä ole ensimmäisenä mieleen tulevia asioita, kun puhutaan museoista. Museoilla on kuitenkin suurempi rooli ekologisen kestävyyden edistämisessä kuin äkkiseltään ajattelisi.Museolain mukaisesti museotoiminnan tarkoitus on tallentaa ja säilyttää kulttuuri- ja luonnonperintöä. Alueellisten vastuumuseoiden lakisääteisiin viranomaistehtäviin kuuluu kulttuuriympäristöjen vaaliminen. Tuoreessa kulttuuriperintöstrategiassa puolestaan luonto ja ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi neljästä painopistealueesta.Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus…
Vesitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen.Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa…
Millainen on sinun arkiympäristösi? Millaisten maisemien läpi kuljet päivittäin? Kuinka ympäristö on muuttunut elinaikanasi? Millaiset tarpeet tai arvot muutokseen vaikuttavat? Pääsin viime kesänä suunnittelemaan osana ympäristökasvatuksen opintojani ja osana Lappeenrannan museoiden yleisötyön kehittämistä Linnoituksen kulttuuriympäristökävelyitä. Alkusyksystä ensimmäistä kertaa toteutetut kävelyt toimivat paitsi opintoihin kuuluvana ympäristökasvatustilaisuutena, myös mahdollisuutena koota linnoituksen kulttuuriympäristöön liittyvä kävelykierrosrunko, joka palvelee myös myöhempää…
Sain keväällä yhteydenoton Imatran Saarlammella sijaitsevaan Koivuniemeen liittyen. Soittaja halusi keventää omaatuntoaan. Vuonna 1992, tehtäessä viemäröintiä Koivuniemessä, eräältä pihamaalta oli löytynyt ihmisen luurankoja. Muut tapahtumaa 1990-luvun alussa todistamassa olleet olivat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen, ja kertoja halusi välittää tiedon löydöstä eteenpäin. Luut olivat tulleet esiin kaivinkoneen kauhaistessa maata, putoilleet koneen kauhasta ja vierineet kuopan reunoilta…
28.10.2022
Lokakuisena maanantaina joukko museotoimijoita kokoontui Lietoon Nautelankosken museoon. Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeenensimmäisen koulutustapahtuman aiheena oli aurinkoenergia. Talven lähestyessä valo ja lämpö jättävät pohjoisen. Niin energiankulutuksen pienentäminen kuin kestävät tavat tuottaa energiaa ovat juuri nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Liedon museossa uusiutuvaan energiaan on panostettu. Vanhan vesimyllyrakennuksen suojissa turbiini on tuottanut kosken kuohuista sähköä jo vuodesta…
5.9.2022
Kuralan Kylämäessä järjestettiin heinäkuun lopussa jo toista kertaa ohdaketalkoot. Talkoissa on tarkoituksena poistaa ohdakkeita ja takiaisia laitumilta, koska lampaat ja naudat eivät syö niitä ja koska ne tarttuvat lampaiden villoihin. Kuralassa on aiempina vuosina järjestetty ainakin kerpputalkoita, nokkostalkoita ja maalaustalkoita. Talkoopäivä alkoi rattoisasti. Aurinko paistoi ja asteita oli alkuillasta viiden aikaan vielä +22. Talkoisiin osallistui…
Omakotitalon ja kesämökin omistajille kevät ja kesä ovat perinteisesti ulkona tapahtuvan rakentamisen ja remontoinnin aikaa. Kaikkea remonttia ei voi, ehdi eikä aina kannatakaan tehdä samalla kertaa. Tärkeää on myös nauttia kesästä, levätä ja ladata akkuja talvea varten. Rakennusten ja rakentamisen kannalta on myös hyvä välillä tuumailla, pohtia, suunnitella, etsiä tietoa ja jättää mieleen hautumaan tulevia…
14.3.2022
Mario Merz, Fibonacci Sequence 1-55, 1994. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Esa L, 2008/Flickr. CC BY-NC 2.0. Turun julkisen taiteen ohjelma vahvistettiin kaupunginhallituksen kokouksessa tämän vuoden helmikuussa. Ohjelma on ensimmäinen asiakirja, johon on koottu laajasti julkisen taiteen olemassa olevia käytäntöjä ja linjauksia tulevaisuuden osalta. Ohjelmatyön yhteydessä julkaistiin kuntalaisille ja kaupunginosayhdistyksille Kerro kantasi -kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä julkisen taiteen…
Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, se oli vielä pieni puukaupunki, jonka kadut olivat pitkälti päällystämättömiä. Vuoden 1808 palon jälkeen aloitettu jälleenrakentaminen ja pääkaupungiksi tulo loivat pikkuhiljaa hallinto- ja edustuskaupungin, jossa katujen kuntoon ja valaisemiseen ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Helsingin kaupunkikuva kohenikin huomattavasti 1850-luvulta lähtien, kun katuja ryhdyttiin kiveämään ja kaasuvalot tulivat käyttöön. Katujen…