Julkaisuseuranta
Suhtaudun palkittuihin kirjoihin nykyisin vähän varauksella, sillä huomionosoituksia saaneet kirjat eivät välttämättä tarkoita sitä, että minä pitäisin niistä. Ne voivat tietenkin kirjallisuuden lajiedustajina olla erinomaisia, mutta mikäli kirjan tyyli ja sisältö ei ole itselleni mieluinen, se on ristiriitaista. Näin minulle kävi esimerkiksi Pulitzer-palkinnon 2014 voittaneelle Donna Tarttin Tikli-teokselle. Olin toivonut, että teoksessa käsiteltäisiin Carel Fabritiuksen…
Mittakaava on melkoinen kun puhutaan metsistä ja ilmastonmuutoksesta: aihe on globaali, poliittinen, taloudellinen ja viime kädessä lokaalisti käytännönläheinen. Se koskettaa monia ihmisiä ja kokonaista biomeja osakkaineen. Siihen sisältyy arvoja, valtasuhteita ja tunteita. Maailmanlaajuiset ja paikalliset ilmiöt kietoutuvat toisiinsa glokaaliksi kokonaisuudeksi. Melin Markus, Mäkilä Pi & Ässämäki Aino. 2023. Metsät ja ilmastonmuutos. Kuvitus ja kansi: Jenni…
Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru. Suomentanut Joel Lehtonen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1912. Alkuteos Gösta Berlings saga, 1897.H. K. Riikonen kirjoittaa: Lövenin pitkä järvi, Broby, Ekeby, Berga ja Gurlita-kukkula ovat kaikki paikkakuntia Värmlannin maakunnassa Ruotsissa, mutta ne ovat myös paikkoja Selma Lagerlöfin myyttisessä maakunnassa, jota hän kuvaa teoksessaan Gösta Berlingin taru. Tämän myyttisen Värmlantinsa Lagerlöf…
Niemelä, Jussi K. (toim.) 2021. Linkolan perintö. Esseitä puolesta ja vastaan. Tampere: Kovasana. 336 s. ISBN 9789527410134 nidottu. Kalastaja Pentti Linkola (1932–2020) on fyysisenä olentona siirtynyt ravintoketjussa kuluttajasta seuraavalle trofiatasolle, hajottajien käsittelyyn ja uuden elämän rakennusaineeksi. Luonnonsuojelija ja kirjailija otti aikanaan railakkaasti kantaa sekä ympäristöön että yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Hänen runsas tuotantonsa, elämäntapansa ja aatteensa…
Ryōkan: Suuri hupsu [valitut runot]. Suom. Kai Nieminen. Helsinki: Basam Books, 2000. 4. painos 2008. Bo Pettersson kirjoittaa: Kiina ja Japani vihoittelevat tämän tästä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että niillä on pitkä yhteinen kulttuurihistoria, muun muassa logogrammit (japaniksi kanjit) ja kirjallisuus. Eräs merkittävä sekä kiinaksi että japaniksi kirjoittava japanilainen runoilija oli kerjäläismunkki ja…
Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkienostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta tietää”,…