Avasimme Itämeren ensimmäisen hylkypuiston vuonna 2000 Helsingin edustalle matkansa päättäneeseen Kronprins Gustav Adolfin hylkyyn. Tuo tykeillä varustettu massiivinen sotalaivan hylky on ollut hyvin suosittu vierailukohde. Perustamistyössä oli mukana nykyinen meriarkeologisen seuran puheenjohtaja Markku Luoto ja hänen mieleensä oli istunut hylkypuistokonsepti. Markku kävi vaimonsa kanssa tekemässä lisää sukeltajia maailmaan ja yhden isä-poika sukelluksen päätteeksi kirkastui kunnianhimoinen…

Lue lisää

 Se on tässä:https://www.sttinfo.fi/tiedote/uusi-hylkyindeksi--menetelma-avuksi-vedenalaisen-kulttuuriperinnon-uhanalaisuusluokitteluun?publisherId=69817951&releaseId=69911718Joulukuussa 2016 meribiologi Ari Ruuskanen halusi tulla tapaamaan meriarkeologeja ja keskustelemaan ideastaan indeksoida hylkyjen suojelua. Olimme heti kiinnostuneita, Ari on meidän keskuudessamme sinnikkään tiedemiehen maineessa ja olimmehan saaneet yhteisjulkaisun Vrouw Mariastakin kansainväliseen julkaisusarjaan läpi. Ari oli siinäkin keskeinen hahmo, toisen ikiliikkujan eli Roope Flinkmanin kanssa. Roopen suostuikin myös Hylkyindeksi- projektin ohjausryhmään, mistä lähetämme…

Lue lisää

 Teksti Katariina Vuori, tietokirjailija ja arkeologi (sekä ketterä jääpalloilija)Agatha Christie oli naimisissa arkeologin kanssa. Hän on kuulemma joskus sanonut arkeologimiesten olevan puolisoista parhaita: ”Mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä kiinnostuneempi arkeologi hänestä on.” Tai jotenkin noin se meni. Olen itse saavuttanut puolen vuosisadan virstanpylvään, ja ajattelin, että se on juuri oikea ikä viedä loppuun muinaistutkijaopinnot. Vielä samanlainen kimpale elämää, ja olen laillistettu muinaismuisto itsekin.Opintoni…

Lue lisää

Ajattelin kirjoittaa nopeasti sellaisen piristävän tekstin, sillä arvelen että muillakin ottaa koville tämä toinen Koronakevät. Sitten huomaan, että eipä se niin helppoa olekaan ilman että kuulostaa todella omituiselta. Aina voi tehdä niinkuin tähtitieteilijät ja vaihtaa perspektiiviä. Tällaisen rohkaisevan tekstin kirjoitin yläasteen vanhempainyhdistyksen FB- sivuille:"Vaihda perspektiiviä! Miltäköhän tämä touhu näyttää Alfa Centaurista käsin? Jos pandemia piimityttää,…

Lue lisää

 Riitta avustaa sinisiä lateksihanskoja paksujen villahanskojeni päälle. Vahdin kärsimättömänä miten kumireunus asettuu suoraan sukelluspuvun mansetin yli. Jokainen ryppy tarkoittaa merivedelle tietä puvun sisään. Vesi on kuin valo. Tarvitaan vain hiuksen paksuisen halkeama panssareissa ja se tulvii läpi. Nyt kun vesi on pohjalla neljä asteista sen pitäisi pysyä ulkopuolella. Sillä muistan elävästi miltä tuntuvat kylmettyneet kädet,…

Lue lisää

 Tiedättehän, kun on pimeintä niin ratkaisu on yleensä jo tulossa! Nyt ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä tieto kuusivuotisen tutkimushankkeen läpimenosta tavoitti minut kotisohvalta. Se samainen huonekalu, johon olin asettunut hetkeä aiemmin lääkärin määräyksestä rauhoittamaan ylivirittynyttä olotilaa, tuijottamaan Vain elämää- jaksoja telkkarista ja pohtimaan mille töin ryhtyisi. Puhelin soi Thanksgiving- päivänä ja langoilla oli Riikka. ”Joko…

Lue lisää

 Kirjoittelen blogia vaihteeksi kotisohvalta. Sukelluslääkäri määräsi viikoksi lepoon, olen uuvuttanut itseni kenttäkauden aikana. Tämä vaara piilee työssä, josta tykkää vähän liikaa. Fiilikset on sellaiset kuin olisi kuukahtanut kermakakun äärelle ja tietysti siihen liittyy paljon myös riittämättömyyttä ja häpeääkin. Onneksi olen jo iso tyttö, joten kestän molemmat.Meillä on ollut ihan super-onnistunut kenttäkausi ja päästiin tarkastuskäynneille moniin…

Lue lisää

Teksti: Hannu Rokka, Senior advisor/5Feet Networks Oy Teimme sukelluksen turvapysähdystä ja sylissäni oli rasia 1700-luvun kultaisia esineen koristeosia. Suomen meriarkeologisen seuran syksyn viikonloppuleiri oli lähes paketissa.  Tapahtumaa edelsi sarja tarkkaan harkittuja työvaiheita ja tehtäviä. Harvoin tulee työasiat mieleen näillä reissuilla, mutta nyt tuon kolmen minuutin turvapysähdyksen aikana peilasin yritysmaailman toimintaa harrastukseemme. En toiminut viikonloppuleirin aikana johtajana, enkä edes asiantuntijana.…

Lue lisää

 Multitaskaaminen on edelleen täällä. Sen ansiosta voi päätyä vaikka Kapyysikujalle heittämään tikkaa, jonka avulla ratkaistaan kumpiko: hormi-tulkinta vai punasavikeramiikka-havis on oikeampi. Tässä vaiheessa vedän hormi-jengipaidan päälle, jotta voin valaista asiaa lisää. Kävimme siis viikon VARK-keikalla Oulussa ja ajankohta valikoitui puhtaasti HYLKY-immersiivisen taide-esityksen ja äitini syntymäpäivän mukaan. Muistanette varmaan vuosi sitten Oulusta esiinkaivetun Hahtiperän hylyn? Tästä 1600-luvun…

Lue lisää

 Teksti Emma Barrow, Meriarkeologisen seuran leiri Saaristomerelle 28.-30.8.2020 Hylyt ovat kiinnostaneet minua sukellusharrastuksen aloittamisesta lähtien. Historia jo lapsesta alkaen. Hylkysukeltamisessa kerrostuu ja lomittuu historia, jaquescousteamainen seikkailu, visuaalinen trivia sekä löytöretkeily. Kuulostaa jännältä, eikö!?  Meriarkeologinen tutkimusmatka. Se vasta jännittävältä kuulostikin! Olin liittynyt Suomen Meriarkeologisen seuran eli MASin jäseneksi Porkkalanniemen hylkypuiston perustamisen aikoihin, koska koen tärkeäksi hylkyjen hyvinvoinnin…

Lue lisää

Teksti Riikka AlvikVäitöskirjan kirjoittaminen on samalla ihanaa ja kamalaa. Saa kerrankin keskittyä tutkimukseen (kiitos Weisell-säätiö) ja kaikenlaiseen työhön liittyvän byrokratian määrä putoaa yhtäkkiä lähes olemattomaksi. Elämä ei tietenkään pysähdy tutkimuksen aikana, vaan lapset ja koirat pitää ruokkia kuten aiemminkin, eikä siivooja kuulu luontaisetuihin. Yliopisto on tutkimuksen tekemiselle oivallinen alusta, eikä vain siksi, että siellä voi oppia…

Lue lisää

Viimeiselle viikolle ennen lomaa oli pakkautunut iso määrä tehtaviä. Tärkeintä oli saada Hahtiperän hylky dokumentoitua niiltä osin, jotka olivat lähdössa osaksi immersiivista taideteosta takaisin Ouluun. Tähän saimme meriarkeologi Riikka Tevalin rakenneasiantuntijaksi ja talkooväeksi kaksi opiskelijaa Helsingin yliopistosta. Mukana pyorähtivat myös dendrospesialisti Tuomas Aakala moottorisahansa kanssa, sekä arkeologi Wesa Perttola uutta käsiskanneria esittelemässä. Kun hylky saatiin keskiviikkona…

Lue lisää

Teksti ja pintakuvat Minna GustavssonVedenalaiskuvat Stig GustavssonWellamo on lastattu Uwiksella, sukelluslaitteilla, viistokaiulla ja sen kalalla sekä vedenalaisilla kameroilla. Juhannuksen jälkeinen viikko on alkanut helteisesti ja sää merellä on mitä parhain. Asiakkaamme odottaa meitä ja olemme kaikki innoissamme päästessämme tutustumaan arvoitukselliseen rouva hylkyyn.Tulevan viikon sukellukset ja meriarkeologiset tutkimukset ovat vihdoinkin toteutuva haave. Viisi vuotta aiemmin saimme puheluun, jonka päätteeksi sovittiin seuraavana viikonloppuna tapahtuvasta sukelluskeikasta. Meitä oli…

Lue lisää

Meriarkeologin työ rytmittyy vuotuiskiertoon siten että kaikkein hauskimmat ja vaativimmimmat asiat tulevat eteen juuri ennen lomakautta. Just sitä hetkeä, kun tuntuu, että on antanut jo ihan kaikkensa, mutta vielä on tiristettävä muutama kierros lisää. Tässä auttaa merkittävästi minitiimimme keskinäinen tsemppihenki. Jokainen pääsee ulos mukavuusalueeltaan ottamaan haastepalloja vastaan. Ihan päivittäin, sillä suunnitelmat elää, mutta isokuva pysyy…

Lue lisää

Kenttäkausi on alkanut vauhdikkaasti, kuinkas muutoinkaan. Tälle kaudelle meidän päätavoite on tarkastaa VARKkeja eli valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. Veden alta niitä on toistaiseksi listoilla alle 60. Ihan kaikissa ei tarvitse käydä sukeltamassa, mutta niillä kohteilla joiden tiedot ovat riittämättömät, tulee tehdä kohteen kunnon tarkastus ja aluerajaus. Maapuolella tätä työtä on tehty jo viime kesänä, me…

Lue lisää

Korona pisti joukkomme poteroihin ja ison osan meriarkeologin töistä pystyykin tekemään etänä. Sukeltamista ei voi ulkoistaa Teams-alustalle, vaan kevään edetessä tuli ajankohtaiseksi harkita miten voisimme valmistautua kenttäkauteen mahdollisimman virus-turvallisesti. Onnistuihan se, karsimme osallistujamäärän minimiin, käytimme hanskoja ja käsidesiä ahkerasti ja pidimme turvavälejä. Yritimme olla ovelia, mutta tosiasia on että kaikessa toiminnassa on nyt riskejä.Vähentääksemme sukeltamiseen…

Lue lisää

Koronan kynnyksellä saimme vih-doin-kin asianmukaiset toimitilat. Sen jälkeen kun muutimme pois Hylkysaaresta vuonna 2016, olemme pyörineet kalustomme kanssa Kokoelmakeskuksen tulityötiloissa, jotka eivät ole soveltuneet laisinkaan meriarkeologisen sukellus- ja tutkimuskaluston ylläpitoon.Tähän tuli muutos. Pääsimme itse suunnittelemaan Koken laajennusosaan toimivat tilat, joissa paineastia- ja pesutilat ovat asianmukaisesti ns. olemassa. Meillä on myös oma sisäänkäynti, jossa emme ole…

Lue lisää

Tämä on se kevät kun ylivirittynyt planeettamme löysi jarrupolkimen. Kaikki on ajateltava uusiksi. Jos Korona ei ole muuttanut elämääsi, et ole tehnyt tarpeeksi. Näin se vain on. Näkymätön vihollinen on keskuudessamme ja turvallisin tapa toimia on ajatella, että kannat virusta ja sinun tulee pitää turvavälit kunnossa. Kaikilla meillä on läheisiä riskiryhmässä, joten muistakaa merikotkan siipienväli.Yksi…

Lue lisää

Yhtäkkiä olikin helmikuu ja Venemessut. Tämä tarkoitti sitä, että talven odottaminen vaihtui lennosta kesän odottamiseksi ja sukeltajat kokoontuivat Pasilan Messukeskukseen. Immi oli jälleen onnistunut kokoamaan kiinnostavan kattauksen erilaisia esitelmiä ja ne herättivät ajatuksia, jotka eivät jätä rauhaan ennen kuin saan ne pujotettua sanoiksi.Hylkysukellusseminaariin oli jälleen lunastettu 400 lippua eli sali täyteen.Maija aloitti Museoviraston kuulumisilla ja…

Lue lisää

Entisen Vaakuna-hotellin takapihalta löytyi elokuussa remonttityömaan yhteydessä maakaivannosta -ylläripylläri- puulaivan jäännökset. Arkeologista valvontaa olivat hoitamassa maapuolen kollegat Arkeologisista kenttäpalveluista, Matleena ja Terhi. Yllätys oli aikamoinen kun kuopasta ilmiintyi laivan hylky kaikkien aiempien kunnallistekniikan putkien lomasta. Tarkemmin kun aatteli, oli löytöpaikka ihan potentiaalinen, sillä alueella oli sijainnut Oulun vanha satama 1500-luvulta eteenpäin, kunnes maankohoaminen mataloitti kulkemisen…

Lue lisää