Kansakouluaikojen surullisin laulu oli ehdottomasti Paimenen syyslaulu. Jotain erityisen riipaisevaa oli säkeissä: ”Tänne, tänne jäädä täytyy syksyhyn ja ikävään.”  Itku melkein kuristi kurkkua sitä laulettaessa.   Syksy on ollut ennen mitä kiireisintä työaikaa: viljanpuintia, perunannostoa, kyntöjä, marjojen ja sienten keruuta, syysteurastusta, säilömistä. Monet muistavat vielä koulujen perunannostoloman. Nykyinen syysloma sisältänee jotain muuta puuhastelua: kesämökin talviteloille…

Lue lisää

Vastikään viime viikolla ilmestyi levy nimeltä Kalevala elävänä tai kuolleena. Se on osa Juha Hurmeen ja Tuomari Nurmion työstämää KalevalaFest-hanketta, jonka myötä on odotettavissa Kalevalan tuoretta tulkintaa myös konserteissa, pienoisnäytelmissä ja lapsien laatimissa tarinoissa.  Kesän alussa tapahtumapuutarha Botaniassa Joensuussa avattiin näyttely, jossa on esillä Kalevala-aiheisen hiekkaveistoskilpailun satoa. Sami Makkosen kauhusävytteisen Kalevala-sarjakuvan ensimmäinen painos myytiin loppuun,…

Lue lisää

Lüdeniz Bay 29. maaliskuuta -28 Hyvä Äiti Saavuimme tänne Lüdenitz Bayhin helmikuun 27. päivänä, mutta on kertynyt niin paljon työtä, etten ole ehtinyt kirjoittaa. Täytynyt lossata ja lastata lastia ja paljon muutakin, niinpä tänäänkin purimme 8 mieheen 103 tonnia hiiltä, joka on kyllä kuivaa, kevyttä, nokista jne. Olen saanut kirjeitä paitsi sinulta myös Siukosen Yrjöltä…

Lue lisää

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen puitteissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon luovutettuja arkistoaineistoja järjestäessäni huomioni on Inkerinmaan 1900-luvun alun dramaattisten käänteiden ohella kiinnittynyt toiseen inkerinsuomalaisten historian kannalta erityisen tapahtumarikkaaseen ja monin tavoin mullistavaan ajanjaksoon, perestroikaan. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisen pääsihteerin Mihail Gorbatšovin 1980-luvun jälkipuoliskolla alullepanema talouden ja yhteiskunnan uudistaminen johti aktiivisen kansalaistoiminnan…

Lue lisää

Joskus sitä ajautuu juuri oikeanlaiseen työtehtävään. Näin kävi minulle päästessäni toteuttamaan SKS:n Minun kulttuuriperintöni – koululaiset mukaan keruutoimintaan -pilottihanketta, joka oli osa laajempaa kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018. Lasten ja nuorten omaehtoinen kulttuuri on herättänyt minussa aina kiinnostusta. Opiskeluaikoina tein muutamia opinnäytteitä mm. nuorten alakulttuureista ja henkisistä kokemuksista, mutta pro graduni ja väitöskirjani myötä ajauduin tutkimuksellisesti…

Lue lisää

Lasten kanssa liikkuessa kokemus Japanista ja Tokiosta on erityinen. Lapsen huomiot voivat olla vaikkapa tällaisia: ”Iskä, miksi hiekkaa on harjattu?” (leikkipuiston hiekkakentästä aamuisin), ”Iskä, mikä tämä on?” (leikkipuiston riisiviljelmästä) tai ”Iskä kuuntele, mikä laulu toi on!” (leikkipuiston kaiuttimista kuuluvasta kellopelin soitosta). Hyviä kysymyksiä kaikki. Viimeisimpään kysymykseen vastaaminen johdatti lopulta kiinnostavan kulttuuriperinnön äärelle. Tarinalla on yhtymäkohtansa…

Lue lisää

Pohjolan kesä! Miten odotamme sitä! Kuin lapsukaiset joulua! Uneksimme, suunnittelemme kaiken talvea, alamme kun tuskin joulu on mennyt. Ja sitten se tulee: välisti kaksi kuukautta, välisti yksi, — ja tänä vuonna ei sitäkään. Joel Lehtonen kuvaa kirjassaan Lintukoto (1929) jännittynyttä odotusta ja kesäyön unelmia, jotka perukoillamme käyvät toteen miten milloinkin. Olipa suven sää suloisinta linnunmaitoa…

Lue lisää

Jako kulttuuriin ja luontoon on ollut yksi keskeisiä länsimaista ajattelua hallinneita dualismeja. Villiä, arvaamatonta ja monimuotoista luontoa on hallittu, hillitty, jalostettu ja suljettu ulkopuolelle sivistyksen ja kulttuurin nimissä. Vastakkaisuuden sijaan luonto ja kulttuuri ovat kuitenkin ilmiöinä monella tasolla toisiaan läpäiseviä, lomittuvia ja yhdessä rakentuvia. Globaalin ihmistoiminnan vaikutukset, kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja lajikato, sulkevat lajeja ja…

Lue lisää

Inkerinsuomalaisten historia 1900-luvulla on karkotusten, lähtemisten ja paluiden historiaa. Osa Suomeen jatkosodan aikana siirretyistä inkeriläisistä jäi Suomeen, osa taas lähti Ruotsiin, mutta valtaosa palasi tai palautettiin Neuvostoliittoon. Pääsy kotiin Inkerinmaalle osoittautui kuitenkin vaikeaksi, ja inkerinsuomalaisten osaksi jäivät karkotukset, vainot ja systemaattinen syrjintä. Inkerinsuomalaisten paluumuuttohankkeen myötä inkerinsuomalaisia alkoi muuttaa takaisin Suomeen 1990-luvulta alkaen. Näiden paluumuuttajien muistojen…

Lue lisää

Matkakirjallisuuden tutkimus on pieni mutta monitieteinen tutkimusala, joka keskittyy matkoihin liittyviin tieto- ja kaunokirjallisiin teksteihin. Tutkimuskohteet voivat olla vaikkapa matkaoppaita tai matkoista laadittuja kertomuksia, päiväkirjoja, reportaaseja ja esseitä. Aiempina vuosisatoina matkustamaan pääsivät vain harvat ja valitut, joten matkakirjat saattoivat tarjota aikalaislukijoille aivan uutta tietoa vieraista paikoista – ja myöhempien aikojen tutkijoille arvokasta tietoa kirjoittamisajasta. Meidän…

Lue lisää

Työväen muistitietotoimikunta keräsi muutama vuosi takaperin aseistakieltäytymistä käsitteleviä omakohtaisia kirjoituksia ja haastatteluja.  Nyt toimikunta on julkaissut keruuvastauksista antologian Aseettomat kädet — muistoja aseistakieltäytymisestä. Kirjassa ääneen pääsevät totaalikieltäytyjät, siviili-, varusmies- ja aseettoman palveluksen suorittaneet sekä aseistakieltäytyjien tukena olleet henkilöt. Kertojat ovat syntyneet 1930–1990-luvuilla, joten teoksessa käsitelty ajanjakso ulottuu 1950-luvulta lähes tähän päivään.  Yksittäisten kertomusten kautta teos tuleekin valottaneeksi suomalaisen aseistakieltäytymisoikeuden kehitystä. Itsenäisen Suomen ensimmäinen varsinainen…

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.

Lue lisää

FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]

Lue lisää

FM, KM Jaana Kourin uskontotieteen väitöskirja ”Vesi kuljettaa ääntä: Autoetnografinen tutkimus Lypyrtin kylän historiantuottamisesta” tarkastettiin Turun yliopistossa 16.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Terhi Utriainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Matti Kamppinen (Turun yliopisto).  Vietämme kotimaamme […]

Lue lisää