Julkaisuseuranta
16.10.2023
Joonas TammelaTällä viikolla tulee kuluneeksi 130 vuotta Lundin yliopiston kirkkohistorian professori Hilding Pleijelin (1893–1988) syntymästä. Pleijel kehitti merkittävästi ruotsalaista kirkkohistorian tutkimusta. Samanaikaisesti hän toimi suunnannäyttäjänä sekä suomalaisen kirkkohistorian että osin profaanin historian kehitykselle. Pleijel otti läpi pitkän uransa aina kuolemaansa asti aktiivisesti osaa tieteelliseen keskusteluun. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuun 15. päivänä kuluneeksi 35 vuotta.…
Työväen muistitietotoimikunta toteutti talvella 2021—2022 keruun, jossa tallennettiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä (SAK) ja sen jäsenliitoissa uransa tehneiden naisten työelämäkerrallisia muistoja. Ammattiyhdistysten naistoimijat -keruu poiki viitisenkymmentä haastattelua, joista valtaosa avautuu tutkimuskäyttöön vuoden 2023 aikana. Keruu lähti liikkeelle varovaisesti tarkoituksena haastatella alkuun muutamaa, erityisesti teollisuuden alan ammattiliitossa työskennellyttä toimitsijaa jatkumona toimikunnan vuonna 2020 toteuttamalle viiden palkansaajajärjestön johdossa…
24.10.2022
Vaikka itse tutkimustyö, kuten haastatteluiden analysointi ja varsinainen kirjoitustyö ovat viimeistelyrahoitushakemusten tekemisen ohella pitäneet meidät hankkeen tutkijat varsin kiireisinä vuoden 2022 aikana, olemme myös ehtineet esittelemään hanketta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin akateemisilla foorumeilla, hiukan eri näkökulmia painottaen. Yhteistä tämän vuoden esityksille on ollut se, että verkkoyhteyksisten teamsien ja zoomien sijaan olemme voineet pitää niitä jo…
1.2.2022
A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden paperitehtaan paperikone 4:n rakennustyömaa, paperikonesali 10.2.1977. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Stora Enson kokoelma. – – Edellisissä blogikirjoituksissa tutkijat Pasi Saarimäki, Anne Häkkinen ja Emmi Villman ovat avanneet hankkeen aineistojen keruuta ja muun muassa valtavaa haastattelu-urakkaa. Tässä kirjoituksessa valotamme hieman sitä, millä tavalla Varkauden museoiden aineisto on hankkeen käytössä ja kuinka tutkimushanke…
23.8.2021
Olemme hankkeessamme intensiivisen tutkimustyön ohella myös suunnitelleet ja toteuttaneet hankkeen aineistonkeruuta tukevan kenttätyökurssin opiskelijoille. Alkuperäisenä suunnitelmanamme oli toteuttaa kurssi Varkaudessa alkusyksystä 2020, jolloin opiskelijat olisivat päässeet tekemään haastatteluja paikan päällä ja tutustumaan Varkauden teolliseen miljööseen ja kulttuuriperintöön lähietäisyydeltä. Koronan vuoksi jouduimme järjestämään kurssin kokonaan etänä tammi-maaliskuussa 2021. Kurssille osallistui 14 opiskelijaa kolmesta eri oppilaitoksesta: Jyväskylän…
Tiina Harjumaa Petsamolaisten historiakuva(t) Tarkastelen työn alla olevassa kulttuurihistorian väitöskirjassani Petsamon siirtolaisten muistitietoa ja historiakuvia Petsamosta ja petsamolaisuudesta. Historiakuvilla tarkoitan historiantutkija Jorma Kalelaan (2001, 16) viitaten erilaisia menneisyydestä tehtyjä tulkintoja. Niiden avulla petsamolaiset ja heidän jälkeläisensä hahmottavat menneisyyttään. He myös välittävät näitä tulkintoja eteenpäin eri yhteyksissä. Havaitsin, että petsamolaisten kerrotaan olevan sinnikkäitä selviytyjiä, jotka ovat…
6.1.2019
FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]
27.2.2018
Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.
6.10.2017
FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]
5.10.2017
FM, KM Jaana Kourin uskontotieteen väitöskirja ”Vesi kuljettaa ääntä: Autoetnografinen tutkimus Lypyrtin kylän historiantuottamisesta” tarkastettiin Turun yliopistossa 16.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Terhi Utriainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Matti Kamppinen (Turun yliopisto). Vietämme kotimaamme […]