Kävellen Lappeenrantaa tutuksiMyllysaariParasta Lappeenrannan kesässä on minusta Myllysaari ja satama.  Tässä jutussa tehdään pieni pyörähdys Myllysaaren maisemiin.  Paikkakuntalaisten rakkauden tätä paikkaa kohtaa havaitseekin hyvin Lappeenrannan museoiden Finnastakin, josta hakusanalla Myllysaari löytää suuren joukon kivoja kuvia puistomaisesta uimarannastamme.Myllysaaren uimala on perustettu paikalleen 1900-luvun alkupuolella.  Se on alun perin ollut Kylpylän asiakkaille tarkoitettu uimapaikka pienen kävelymatkan päästä…

Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksiLappeenrannan vanhojen sahojen maisemiaLappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa…

Lue lisää

Lappeenrannan vesiparannuslaitos kauniin Saimaan lahdelman rannallaPikkalan lähteestä se alkoi, Lappeenrannan kylpylän historia. Viiden virstan matkan päässä kaupungista pulppusi tuo ”rautahapelähde”, jonka varapastori Taulerus oli vuonna 1802 löytänyt. 1820-luvulla terveysveden ympärille perustettiin kylpylätoimintaa. Ryhdyttiin järjestämään kuljetuksia terveyslähteelle ja rakennettiin kylpyhuone Halkosaareen. Jo 1830-luvun lopulla parannushuone purettiin ja kylpylaitos lakkautettiin. Uudelleen kylpylätoiminta alkoi kuitenkin vuonna 1870, mistä…

Lue lisää

 Kävellen Lappeenrantaa tutuksiLappeenrannan Lönnrotin koulu ja Lappeenrannan kirkkoViimeisin kävelyretki suuntautui vesitornille ja sieltä Hyväntuulentietä pitkin satamaan, jossa aikaisemmin sijaitsi Lappeenrannan kauppatori, joka on ollut vielä 1950-luvulla kaupungin ydintä.  Satamasta suunnataan Patrian mäkeä ylös kohti Lappeenrannan kirkkoa, joka toimii alueella maamerkkinä kaupungin siluetissa korkean sijaintinsa ja kokonsa takia. Patrian mäki on myös hyvää kävelyjumppaa, varsinkin jos…

Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksiKeskustaEdelliset kaksi Lappeenrannan kävelyreittiä suuntautuivat keskustan ulkopuolisille alueille. Tässä jutussa tarkastellaan muutamia keskusta-alueen kohteita.  Kaupungin ytimessä on monia mielenkiintoisia paikkoja, mutta olen tähän kirjoitukseen nostanut esiin oman kiinnostukseni mukaan muutaman kohteen. Valitsemistani paikoista löytyi myös kivasti vanhoja kuvia, joita haluan lukijoille esitellä.Keskusta-alueella voi aloittaa oman pikku kävelynsä vesitornilta Kimpisen kaupunginosasta. Vesitornin sisään ei…

Lue lisää

Nykydokumentointia Koronan aikaanMuseot tallentavat menneisyyden esineiden ja kuvien lisäksi nykypäivän elämänalueisiin ja ilmiöihin liittyvää aineistoa, ennen kuin ilmiöt katoavat. Museoissa tätä työskentelyä kutsutaan nykydokumentoinniksi. Tällä hetkellä yksi tallennettavista nykydokumentointiaiheista on koronaviruksen aiheuttaman pandemian ilmeneminen eteläkarjalaisten arjessa ja ympäristössä.Eksoten infektiovastaanoton opaste. Kuvaaja: Jaana KieroValtaosa poikkeustilaan liittyvästä aineistosta kerätään valokuvaamalla. Valokuvaus on kätevä tapa tallentaa pandemia-ajan aiheita,…

Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksiHuhtiniemen lepokotiHuhtiniemen lepokodista muistan kuulleni ensimmäisen kerran jo joskus lapsuudessani. Olin kuitenkin unohtanut lepokodin olemassaolon ja se muistui mieleeni vasta viime syksynä, kun museolaisten kanssa teimme kävelyretken Rantaraittia pitkin tyky-päivänä. Kävimme samalla kurkkaamassa Huhtiniemen kärkeä ja sieltä löytyivätkin lepokodin jäänteet.  Kevään aikana olen usein kävellyt tuon alueen ohi, mutten ole tohtinut kuin kerran…

Lue lisää

Yliopistomuseon kokoelmamuuttoprojekti otti suuren askeleen eteenpäin, kun saimme maaliskuun alussa avaimet uusiin, Museovirastolta vuokrattuihin kokoelmatiloihin.   Vantaalla sijaitseva Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskus on otettu käyttöön vuonna 2016. Aiemmin rakennus on toiminut elintarvikevarastona. Rakennuksessa säilytetään Kansallismuseon kokoelmia, ja lisäksi säilytystiloja vuokrataan myös muille museoille. Yliopistomuseon vuokraamat tilat sijaitsevat juuri valmistuneessa laajennusosassa.  Museaaliset vaatimukset täyttävien kokoelmatilojen hankinta tuli…

Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksiSkinnarilan huvilatTänä poikkeusaikana on ollut paljon vapaa-aikaa, jolloin on tullut tehtyä pitkiä ja polveilevia kävelyretkiä Lappeenrannan ulkoilu- alueilla. Keväisen luonnon ihmetyksen lisäksi olen törmännyt  useampaan vanhaan rakennukseen ja rakennusten raunioihin. Päätin kerätä niistä vähän tietoa ja vanhoja kuvia arkistoistamme Elävä museo- blogin seuraajien iloksi.Pääsette näin hieman kiertelemään samoilla alueilla, joissa olen itse viime…

Lue lisää

Edellisessä blogipostauksessa raotettiin hieman kokoelmien säilytystilana toimivan kalliosuojan historiaa, haasteita ja muuttotiimin tunnelmia. Tällä kertaa perehdymme kalliosuojan vaaroihin ja haitta-aineisiin.  Asbesti, pöly, mikrobit ja vaaralliset esineet   Kalliosuojasta teetettiin riskiarviointi 2011, jonka suoritti Konservointipalvelu Heidi Wirilander. Otetuista mikrobinäytteistä ilmeni tilassa olevan mm. terveydelle haitallista Streptomyces sp. sädesientä sekä ns. kosteusvaurioindikaattorihometta Alternaria alternataa. Kalliosuojassa onkin ollut useita…

Lue lisää

WOLKOFFIN SUVUN PÄÄSIÄISLEIVONNAISISTAPääsiäisleivonnaisten valmistelu aloitettiin pääsiäistä edeltävällä viikolla, suurella viikolla. Keskiviikkona tehtiin kulitsataikina, jonka alustaminen oli erityisen raskasta työtä. Koska taikinaan piti saada hyvä sitko, oli naisilla suuren taikinan vaivaamisesta kädet punaisena. Jo torstaiaamuna neljän aikaan heräsi äiti Martta paistamaan kulitsoja.Wolkoffeilla kulitsat valmistettiin perinteisesti puilla lämmitettävässä leivinuunissa, koska sen pehmeä ja mieto lämpö paistoi kookkaat,…

Lue lisää

Kuten jo aiemmissa blogipostauksissa on tullut ilmi, museoiden säilytystilat eivät aina ole esineystävällisiä. Vanha väestönsuoja, joka tunnetaan museolaisten keskuudessa kalliosuojana, ei nykyisellään ole kovin turvallinen ihmisillekään. Tässä kirjoituksessa paneudumme kokoelmamuuttoprojektimme seuraavaan vaiheeseen, kalliosuojan inventointiin ja tyhjentämiseen. Samalla tarkastelemme sitä, kuinka hyväkin kokoelmatila voi vuosien saatossa muuttua erilaisten tapahtumien kautta epämuseaaliseksi — ja jopa vaaralliseksi. Kalliosuojassa…

Lue lisää

MUISTELMIA LINNOITUKSESTA2/2Komendantintalo, jossa nykyisin on museoiden toimisto, toimi Käräjätalona. Eira muistaa, kuinka jännittävää oli, kun asiakkaita tuotiin paikalle. Lähelle ei uskaltanut mennä, vaan kauempaa seurattiin pihan liikennettä. Asiakkaat menivät taloon peräoven kautta, ja oikeutta käytiin talon suuressa salissa. Tämänkin talon toisessa päässä oli asunto, jossa asui talon vahtimestari. Rakennuksen kadunpuoleisella sivulla oli upeat syreenipensaat.Radiotalo eli…

Lue lisää

MUISTELMIA LINNOITUKSESTA 1/2Olemme aiemmin julkaisseet pitkäaikaisen työntekijämme Eiran muistelmia museotyöstä ja sen muutoksesta. Tällä kertaa muistelmien kohteena on Linnoitus ja siellä tapahtuneet muutokset. Museotyötä Eiralle ehti kertyä nelisenkymmentä vuotta, mutta oloa Linnoituksessa vieläkin kauemmin. Eiran isä työskenteli varuskunnassa, ja Eira asui lapsuutensa Linnoituksessa, rakennuksessa joka nykyisin tunnetaan nimellä Kristiinan työtuvat. Muistoja Linnoituksen rakennuksista ja toiminnasta on…

Lue lisää

Elämme jännittäviä aikoja muuttoprojektissa. Projektipäällikkö Katariinan puhelin pirisee tauotta, sillä Museoviraston kokoelmakeskuksesta vuokratut upeat, uudet tilat alkavat olla muuttovalmiit, ja pian alkaa uusi, aiempaa intensiivisempi vaihe projektissa. Maaliskuun alussa lähtevät nimittäin ensimmäiset esinekuljetukset Yliopistomuseon vanhoista kokoelmatiloista kokoelmakeskuksen uusiin tiloihin. Muuttotiimi on saanut myös vahvistusta. Helmikuun alussa projektissa aloitti kolme uutta työntekijää, jotka kaikki uhkuvat jo…

Lue lisää

Nordiska on aina kuulunut minun suosikkimuseoihini. Nyt siellä on ajankohtainen ja erinomainen näyttely arktisesta alueesta "Arktis - medan isen smälter". Se kertoo arktisen alueen merkityksestä ja historiasta siellä asuvien ihmisten näkökulmasta sekä alueen tulevaisuudesta. Mitä tapahtuu kun jää sulaa ja mihin se vaikuttaa ja miten? Näyttely kertoo viimeiseen tutkimukseen, asiantuntijoiden tutkimuksiin, esineisiin, valokuviin ja filmeihin…

Lue lisää

Piparjuuren juurta voi käyttää mausteena. Kuva: Anna VuoriLinnoituksen kulttuurihistoria kukkii valleillaLappeenrannan kantakaupunki sijaitsee Linnoituksen valleilla. 1500-luvulla Saimaaseen työntyvän niemen länsirannalla sijaitsi maa- ja vesiliikenteen solmukohta, jossa käytiin ahkeraa tervakauppaa syksyisin. Ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan karulle mustikkaa ja puolukkaa kasvavalle mäntykankaalle, josta avautui näkymä Saimaan siintäviin saloihin ja saariin. Karja ja asukkaat alkoivat vähitellen lannoittaa niemen…

Lue lisää

Voimme iloksemme ilmoittaa, että muuttoprojektin ensimmäinen osatavoite on saavutettu: talli on tyhjä! Mikä talli? Viikin kartanoon aikoinaan kuulunut tallirakennus toimi entisen Viikin Maatalousmuseon varastotilana 1970-luvulta lähtien, jolloin se saatiin ratkaisuksi museoalalla hyvin tuttuun ongelmaan, akuuttiin tilan puutteeseen. Vuonna 2016 Maatalousmuseon kokoelma muutettiin pääosin Suomen maatalousmuseo Sarkaan (lue lisää Sarkan Orastaa-blogista!), mutta esineitä jäi jäljelle erinäisiin…

Lue lisää

LUONTO- JA TIEDEKESKUS SAIMAARIUM TUO SAIMAAN MENESTYSTARINAT PARRASVALOIHINLappeenrannan Linnoituksen Satamatie 8:aan avattiin 30.10.2019 Luonto- ja tiedekeskus SAIMAARIUMin ensimmäisen vaiheen näyttely. Toimintaa pyörittävät yleishyödyllinen yritys Saimaarium Oy sekä Saimaan ympäristö- ja tiedekasvatuksen tuki ry laajan yhteistyöverkoston avittamana. Rakennus oli toukokuuhun 2019 asti vuokralla Maahanmuuttovirastolla. Näyttelytilaksi erotettiin osa alakerran toimistona toimineesta tilasta. Puhutteluhuoneina toimineet erilliset tilat tullaan…

Lue lisää

Tässä blogikirjoituksessa keskitytään pienten ja keskikokoisten museoesineiden pakkaamisen saloihin. Suurten esineiden pakkaamisen perusteet käsiteltiin edellisessä kirjoituksessa. Laatikkopakkaaminen soveltuu sekä pitkäaikaissäilyttämiseen että kokoelmien muuttoon. Esineiden läpikäynti ennen muuttoa Projektityöntekijä tutkii valmiiksi pakattuja museoesineitä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Marika Tarkiainen. Yliopistomuseon muuttotiimi käy läpi kaikki esineet, jotka siirtyvät uusiin kokoelmatiloihin. Yksinkertaisimmillaan esineiden valmistelu muuttoa varten tarkoittaa museoesineen…

Lue lisää