Yliopistomuseon muuttoprojektissa on tähän mennessä pakattu jo lukemattomia esineitä usealla eri tavalla. Projektin edetessä ja tietotaidon lisääntyessä muuttotiimiläiset ovat ideoineet uusia tapoja pakata esineitä turvallisemmin sekä tehokkaammin. Tämän tekstin aikana valotamme teille uusinta pakkausinnovaatiotamme, siirtolavoja. Kädestä pitäen ja kohta kohdalta kuljetamme sinut, lukija, kohti turvallista ja helppoa esinesiirtoa. Lavat ja niiden kaulukset Ajatus siirtolavoista sai…

Lue lisää

Keväällä muuttotiimissä koittivat ilon ja helpotuksen ajat: urakka Ruskeasuon hammasklinikalla saatiin valmiiksi ja entisen Hammaslääketieteen museon kokoelmat siirrettiin onnistuneesti Kokoelmakeskukseen. Yksi projektin laajimmista ja haastavimmista kokonaisuuksista aloitettiin syksyllä 2020, ja loppuvuodesta loimme myös muuttoblogissa katsauksen kiehtovaan hammaslääketieteen kokoelmaan sekä tulevaan urakkaan. Nyt pienen kesätauon jälkeen on hyvä palata muistelemaan hammaslääkärin hoitoyksiköiden eli unittien, röntgenkoneiden ja…

Lue lisää

 Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi teki toukokuun lopulla maakuntaretken Rautjärvelle. Tiimin (rakennustutkijat, arkeologi ja maakuntatutkija) tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteita aloittaen maakunnan pohjoisista osista. Ensimmäisen, Parikkalaan suuntautuneen kierroksen antia voitte lukea täältä. Tutustumiskäyntien tarkoituksena on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueidenkäytön suunnittelun ja neuvontatyön taustaksi. Maisema Simpeleeltä vuonna 1957. Kuva: Kuvapaja/Lappeenrannan…

Lue lisää

Imatralla Immolan kasarmialueella sijaitseva Rajamuseo on ainoa suoraan Rajavartiolaitoksen (RVL) alaisuudessa toimiva museo. Uskon, että Rajavartiolaitoksen rooli rajojemme vartijana lienee lukijoille jokseenkin tuttu. Korona-aikakausi on nostanut myös Rajavartiolaitoksen toiminnan rajanylityspaikoilla ja sisärajojen valvonnassa tikun nokkaan ja turvallisuudesta vastaava viranomainen on ollut runsaasti julkisuudessa. Museonäkökulmasta on helppo todeta, että kuluneiden puolentoista vuoden aikana laitos on toiminut…

Lue lisää

Suomen Museoliitto järjesti vuonna 2020 valtakunnallisen Sanoista ekotekoihin – museot ja kestävä kehitys -koulutuksen, joka oli suunnattu museoiden henkilökunnalle. Lappeenrannan museoista noin 7 kuukautta kestäneeseen etäyhteyksin tapahtuneeseen koulutukseen osallistuvat amanuenssi Mikko Pirinen, museoassistentti Noora Niemi ja museomestari Matti Väyrynen. Hieman ennen kuin koulutus päättyi vuoden 2020 syksyllä Lappeenranta voitti itselleen European Green Leaf 2021 -tittelin…

Lue lisää

Antiikin kokoelma on Yliopistomuseon yksi hienoimmista alakokoelmista, ja sisältää noin 400 esinettä lukuisilta eri lahjoittajilta. Kokoelmaan kuuluu myös klassillisen filologian (nykyisen antiikin kielten ja kulttuurien) oppiaineen kokoelma. Antiikin aikakausi sijoittuu noin 800 eaa. – 500 jaa. muinaisen Kreikan ja Rooman suuruuden ajalle, ja sitä pidetään länsimaisen sivistyksen alkuna.  Vuodesta 2014 yli puolet antiikin kokoelmasta on…

Lue lisää

Lappeenrannan Vilkjärveltä löytyi muutama vuosi sitten peltotöissä kivikautinen nuolenkärki. Kyseessä on piikivestä tehty ns. ruotokärki. Vastaavia nuolenkärkiä esiintyy Suomessa varhaismesoliittisissa yhteyksissä n. 10500 vuotta sitten. Kärjet kuuluvat aikakauteen, jolloin ihmisasutus levittäytyi kohti pohjoista pian jääkauden jälkeen jäästä vapautuneille alueille. Tuolloin eteläisessä Suomessa kasvoi jo koivuvaltaisia metsiä ja metsissä oli saatavilla mm hirviä ravinnoksi.Aikakauden tunnettuja asuinpaikkoja…

Lue lisää

Kolmannessa osassa teemme katsaukseen poikkeusolojen joulun aikaan.PikkujoulutPikkujoulujakaan ei voitu viettää normaaliin tapaan. Työpaikallamme museotoimen johtajalta tuli seuraavanlainen sähköpostiviesti: “Päätimme käyttää henkilökunnan joulumuistamisrahat a’ 20 € lahjakortteihin. Voit valita lahjakortin joko1. Majurskan kahvilaan2. Lehmus Roasteryn tehtaanmyymälään tai kahvilaan Satamatie 6:ssa3. Museokauppaan 😉”Ankeata oli, normaaleihin museon henkilökunnan pikkujouluihin verrattuna. Pikkujouluissamme on ollut aiempina vuosina runsas osanotto ja hauskaa…

Lue lisää

 Covid 19 -pandemian aikana juhlittiin syntymäpäiviä ja siirtymäriittejä, rajoitusten puitteissa.Syntymäpäivät Syntymäpäiviä ei vietetty lainkaan tai ne vietettiin etäyhteyksien välityksellä, ikkunan takaa tai ulkona, pienellä porukalla. Perhepiirissämme vietettiin 18-vuotissynttäreitä läppärin välityksellä keittiönpöydän äärellä kippistellen. Päivänsankarin sijaintipaikasta Helsingistä lähetettiin kuvia juhlaherkuista.Kuvat: Jaana Kiero.Polttarit Polttareitakin vietettiin kasvomaskit kasvoilla. Kuva: Tiina Kautonen.Ristiäiset Ristiäisissä piti pitää turvavälit ja kasvomaskit. Loput kummit…

Lue lisää

Covid-19 toi muutoksia vuosien 2020 ja 2021 juhlien viettoon. Juhlijoitten määrää rajoitettiin, juhlissa suositeltiin noudatettavan turvaetäisyyksiä ja hyvää käsihygieniaa sekä suositeltiin käyttämään kasvomaskeja. Juhlavastaanottoja siirrettiin virtuaalisiksi tai ulkotiloissa vietettäväksi, odottelemaan parempia aikoja tai peruttiin kokonaan.Lappeenrannan museot ovat tallentaneet poikkeusoloihin liittyvää aineistoa, ja museoassistentti Jaana Kiero on kasannut juhliin liittyvistä otoksista tämän kolmeen osaan jaetun jutun.…

Lue lisää

Kevät on tullut ja sen myötä kävelyretket ympäri kaupunkia. Etelä-Karjalan museolla avautuu viikolla 17 Jalmari Lankisen näyttely: Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja. Näyttely esittelee häntä enemmän valokuvaajana kuin arkkitehtinä, jona hän on tullut suurelle yleisölle enemmän tutuksi. Ajattelinkin, että voisin pyörähtää pikakävelyllä ja käydä yhdessä Lankisen rakennuskohteessa, joka sattuu olemaan melko lähellä omaa kotiani.…

Lue lisää

Wolkoffin perheessä pääsiäiseen valmistautuminen alkoi sovintosunnuntaina eli laskiaissunnuntaina. Silloin alkoi 40 päivää kestävä suuri paasto.Pääsiäisen perinteisiin kuului koristeltujen pajunoksien vieminen kirkkoon siunattavaksi palmusunnuntaina. Pajunoksat aseteltiin ikonien viereen koristeeksi ja siinä ne saivat olla siinä helatorstaihin saakka.Pääsiäistä edeltävän suuren viikon torstain iltapalveluksesta pyrittiin tuomaan tuli kirkosta tuohuksella kotiin ikonin edessä olevaan lampukkaan. Joskus kävi niin, että…

Lue lisää

Rykmentissä yksityiskohtaisesti kirjattujen tapahtumien tarkastelun mahdollisti kokoelmasiirron yhteydessä esille tullut nippu päiväkäskyjen suomennoksia Suomen Rakuunarykmentille. Päiväkäskyt on kirjoitettu ennen pääsiäistä 125 vuotta sitten, jolloin pitkäperjantai 2.4. ja pääsiäinen 4.-5.4. on osunut samoille päivämäärille kuin tänäkin vuonna 2021.Päiväkäskyt olivat Lappeenrannan Lindholmin talon ullakolta osoitteesta Yhdyskatu 10 löytyneessä pienessä pahvilaatikossa muiden vanhojen papereiden joukossa. Todennäköisesti paperit on…

Lue lisää

Kuvat: Jalmari Lankinen, ellei toisin mainita.Etelä-Karjalan museon kuva-arkiston kokoelmissa on vuodesta 2017 saakka ollut Jalmari ja Juha Lankisen valokuva- ja arkistokokoelma, jonka perustan muodostavat Jalmari Lankisen kuvaamat valokuvat 1910-30-luvuilta Viipurista ja Karjalasta.Viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen (1894-1970) oli harrastelijavalokuvaaja. Hän oli saanut tuntumaa valokuvaukseen jo kouluaikoina tehdessään sitä kesätyönään. Lankinen kuvasi alkuaikoina paljon muotokuvia lapsuudenperheestään ja…

Lue lisää

Sanasta “museotyö” monille tulee kenties ensimmäisenä ja tutuimpana mieleen museoiden näyttelytoiminta. Museotyö pitää kuitenkin sisällään hyvin monenlaisia tehtäviä näyttelyiden rakentamisen lisäksi. Tässä postauksessa esittelemme Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristö- ja aluemuseotyötä tekevät työntekijät: rakennustutkijat, arkeologin ja maakuntatutkijan. Maaseudun perinnemaisemat ovat monin paikoin katoamisvaarassa, kun vanhat talousrakennukset ovat jääneet vaille käyttöä eikä laiduntavia eläimiä ole. Kuva: Noora Gherghel 2020.Uusi…

Lue lisää

Olen työskennellyt Etelä-Karjalan museolla rakennustutkijana ja korjausrakentamisen asiantuntijana vuoden 2020 alusta asti. Muutin Lappeenrantaan Edinburghista, jossa olin ollut täydentämässä opintojani rakennusperintöalaan liittyen. Skotlanti teki lähtemättömän vaikutuksen, ja olin toivonut, että voisin työskennellä siellä opintojen jälkeen. Suomesta alkoi kuitenkin avautua kiinnostavia mahdollisuuksia museolain muutoksen myötä, ja paluu kotimaahan tuli ajankohtaiseksi heti valmistumiseni jälkeen.  Skotlannin pikkukaupungeissa arkisillakin näkymillä…

Lue lisää

Aloitin työskentelemään Etelä-Karjalan museolla rakennustutkimuksen parissa helmikuun alussa. Pesti kestää vuoden loppuun asti. Koen olevani etuoikeutettu, kun museon toimistolla työpisteeni ikkunasta avautuu avara maisema Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan torille. On mahtavaa, että Linnoituksen alue on säilynyt näin hyvin ja tarjoaa kaupunkilaisille monenlaisia virkistyspalveluita puistoista museoihin ja ravintoloista kesäteatteriin.  Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan toria helmikuussa 2021. Kuva: Tuija Välimaa.Koska…

Lue lisää

 Työssäni vastaan Etelä-Karjalan arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluun liittyvistä asioista. Museolain uudistuksen myötä Etelä-Karjalan museoon saatiin ensimmäistä kertaa historiassa arkeologin toimi vuoden 2020 alusta. Aiemmin museossa maakuntatutkijana toiminut Jukka Luoto oli myös koulutukseltaan arkeologi ja teki pitkän päivätyön maakunnassa arkeologian tunnettuuden edistämisen parissa. Arkeologin ja maakuntatutkijan tehtävänkuvat ovat kuitenkin varsin erilaisia, joskin yhtäläisyyksiäkin löytyy mm. kulttuuriperintötietoisuuden lisäämisen…

Lue lisää

Olen työskennellyt maakuntatutkijana kesäkuusta 2020 lähtien. Alueellinen tehtäväni on Etelä-Karjalan paikallismuseotyön edistäminen, mikä sisältää paikallismuseoiden neuvontaa mm. avustusten hakemisessa, museorakennusten kunnossapidossa sekä kokoelmien hoidossa. Tehtävänäni on myös toimia yhteydenpitäjänä maakunnan toimijoiden sekä Lappeenrannan museoiden ja Museoviraston välillä. Maakunnallisen työn lisäksi teen museon omaa tiedotus- ja yleisötyötä museon näyttelyt- ja yleisötyöyksikössä. Etelä-Karjalan yhdeksässä kunnassa on lähes 40…

Lue lisää

Myrkkysavotan viimeisin kierros on parhaillaan meneillään Ruskeasuon hammaslääketieteellisessä kokoelmassa. Kokoelman inventointia tehdessä huomattiin, että kemikaalipulloja ja lääkepakkauksia putkahtelee sieltä täältä esiin muun aineiston joukosta. Myrkyt päätettiin inventoida omana kokonaisuutenaan, jotta mahdolliset vaaralliset aineet tunnistetaan, eikä vahinkoaltistumisia pääse tapahtumaan. Inventointi tehtiin kemikaalisuoja-asuissa ja moottoroidun hengityssuojaimen kanssa, jonka yhdistelmäsuodatin torppaa monenlaiset kaasuuntuvat yhdisteet, elohopean ja esimerkiksi isomman…

Lue lisää