Wolkoffin perheessä pääsiäiseen valmistautuminen alkoi sovintosunnuntaina eli laskiaissunnuntaina. Silloin alkoi 40 päivää kestävä suuri paasto.Pääsiäisen perinteisiin kuului koristeltujen pajunoksien vieminen kirkkoon siunattavaksi palmusunnuntaina. Pajunoksat aseteltiin ikonien viereen koristeeksi ja siinä ne saivat olla siinä helatorstaihin saakka.Pääsiäistä edeltävän suuren viikon torstain iltapalveluksesta pyrittiin tuomaan tuli kirkosta tuohuksella kotiin ikonin edessä olevaan lampukkaan. Joskus kävi niin, että…

Lue lisää

Rykmentissä yksityiskohtaisesti kirjattujen tapahtumien tarkastelun mahdollisti kokoelmasiirron yhteydessä esille tullut nippu päiväkäskyjen suomennoksia Suomen Rakuunarykmentille. Päiväkäskyt on kirjoitettu ennen pääsiäistä 125 vuotta sitten, jolloin pitkäperjantai 2.4. ja pääsiäinen 4.-5.4. on osunut samoille päivämäärille kuin tänäkin vuonna 2021.Päiväkäskyt olivat Lappeenrannan Lindholmin talon ullakolta osoitteesta Yhdyskatu 10 löytyneessä pienessä pahvilaatikossa muiden vanhojen papereiden joukossa. Todennäköisesti paperit on…

Lue lisää

Kuvat: Jalmari Lankinen, ellei toisin mainita.Etelä-Karjalan museon kuva-arkiston kokoelmissa on vuodesta 2017 saakka ollut Jalmari ja Juha Lankisen valokuva- ja arkistokokoelma, jonka perustan muodostavat Jalmari Lankisen kuvaamat valokuvat 1910-30-luvuilta Viipurista ja Karjalasta.Viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen (1894-1970) oli harrastelijavalokuvaaja. Hän oli saanut tuntumaa valokuvaukseen jo kouluaikoina tehdessään sitä kesätyönään. Lankinen kuvasi alkuaikoina paljon muotokuvia lapsuudenperheestään ja…

Lue lisää

Sanasta “museotyö” monille tulee kenties ensimmäisenä ja tutuimpana mieleen museoiden näyttelytoiminta. Museotyö pitää kuitenkin sisällään hyvin monenlaisia tehtäviä näyttelyiden rakentamisen lisäksi. Tässä postauksessa esittelemme Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristö- ja aluemuseotyötä tekevät työntekijät: rakennustutkijat, arkeologin ja maakuntatutkijan. Maaseudun perinnemaisemat ovat monin paikoin katoamisvaarassa, kun vanhat talousrakennukset ovat jääneet vaille käyttöä eikä laiduntavia eläimiä ole. Kuva: Noora Gherghel 2020.Uusi…

Lue lisää

Olen työskennellyt Etelä-Karjalan museolla rakennustutkijana ja korjausrakentamisen asiantuntijana vuoden 2020 alusta asti. Muutin Lappeenrantaan Edinburghista, jossa olin ollut täydentämässä opintojani rakennusperintöalaan liittyen. Skotlanti teki lähtemättömän vaikutuksen, ja olin toivonut, että voisin työskennellä siellä opintojen jälkeen. Suomesta alkoi kuitenkin avautua kiinnostavia mahdollisuuksia museolain muutoksen myötä, ja paluu kotimaahan tuli ajankohtaiseksi heti valmistumiseni jälkeen.  Skotlannin pikkukaupungeissa arkisillakin näkymillä…

Lue lisää

Aloitin työskentelemään Etelä-Karjalan museolla rakennustutkimuksen parissa helmikuun alussa. Pesti kestää vuoden loppuun asti. Koen olevani etuoikeutettu, kun museon toimistolla työpisteeni ikkunasta avautuu avara maisema Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan torille. On mahtavaa, että Linnoituksen alue on säilynyt näin hyvin ja tarjoaa kaupunkilaisille monenlaisia virkistyspalveluita puistoista museoihin ja ravintoloista kesäteatteriin.  Lappeenrannan Linnoituksen Katariinan toria helmikuussa 2021. Kuva: Tuija Välimaa.Koska…

Lue lisää

 Työssäni vastaan Etelä-Karjalan arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluun liittyvistä asioista. Museolain uudistuksen myötä Etelä-Karjalan museoon saatiin ensimmäistä kertaa historiassa arkeologin toimi vuoden 2020 alusta. Aiemmin museossa maakuntatutkijana toiminut Jukka Luoto oli myös koulutukseltaan arkeologi ja teki pitkän päivätyön maakunnassa arkeologian tunnettuuden edistämisen parissa. Arkeologin ja maakuntatutkijan tehtävänkuvat ovat kuitenkin varsin erilaisia, joskin yhtäläisyyksiäkin löytyy mm. kulttuuriperintötietoisuuden lisäämisen…

Lue lisää

Olen työskennellyt maakuntatutkijana kesäkuusta 2020 lähtien. Alueellinen tehtäväni on Etelä-Karjalan paikallismuseotyön edistäminen, mikä sisältää paikallismuseoiden neuvontaa mm. avustusten hakemisessa, museorakennusten kunnossapidossa sekä kokoelmien hoidossa. Tehtävänäni on myös toimia yhteydenpitäjänä maakunnan toimijoiden sekä Lappeenrannan museoiden ja Museoviraston välillä. Maakunnallisen työn lisäksi teen museon omaa tiedotus- ja yleisötyötä museon näyttelyt- ja yleisötyöyksikössä. Etelä-Karjalan yhdeksässä kunnassa on lähes 40…

Lue lisää

Myrkkysavotan viimeisin kierros on parhaillaan meneillään Ruskeasuon hammaslääketieteellisessä kokoelmassa. Kokoelman inventointia tehdessä huomattiin, että kemikaalipulloja ja lääkepakkauksia putkahtelee sieltä täältä esiin muun aineiston joukosta. Myrkyt päätettiin inventoida omana kokonaisuutenaan, jotta mahdolliset vaaralliset aineet tunnistetaan, eikä vahinkoaltistumisia pääse tapahtumaan. Inventointi tehtiin kemikaalisuoja-asuissa ja moottoroidun hengityssuojaimen kanssa, jonka yhdistelmäsuodatin torppaa monenlaiset kaasuuntuvat yhdisteet, elohopean ja esimerkiksi isomman…

Lue lisää

Voiko museon kokoelmatyötä tehdä etänä? Tätä on jouduttu pohtimaan museoissa koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Keväällä roikkui ilmassa jopa yt-neuvotteluitten uhka, ja oli konkreettisesti mietittävä, onko meillä museoissa työtä mitä tehdä, jos työpaikoille ei saa mennä. Jotta kysymykseen voitaisiin vastata, pitää alkuun pohtia, mitä yleisölle melko näkymätön, museoitten kokoelmatyö pitää sisällään.Koronakuvien tallennusta.Museoissa kokoelmien hallinnointiin osallistuu työryhmä, joka…

Lue lisää

 Aikaisempia tarinatuokioitani pääsee täydentämään Lappeenrannan taidemuseo. Aikaisemmissa blogikirjoituksissani mainitsin, kuinka museoita ja niiden työntekijöitä yhdistää omalaatuisten tapahtumien todistaminen. Lappeenrannan taidemuseo, tuo keltainen kaunis vanha rakennus, ei ole poikkeus. Lappeenrannan taidemuseo toimii kahdessa 1700-luvun kasarmirakennuksessa. Siellä on kuultu askelia, vihellyksiä, hälytysten laukeamista ja tunnettu työntekoa tarkkailevan hahmon olemus. Museossa on tapahtunut asioita, jotka saisivat vahvempi hermoisetkin…

Lue lisää

Helsingin yliopistomuseon kokoelmien muuttoprojektin aikana työntekijät ovat kohdanneet usean eri alan esineistöä tekosilmistä äkeisiin. Yhden mielenkiintoisen lisän tieteenalojen listalle tuo entisen Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen museon kokoelma, joka käsittää kaiken mahdollisen luunäytteistä ensimmäisiin hammasröntgenkoneisiin, elohopeaa unohtamatta. Tässä blogitekstissä käydään läpi lyhyesti Hammaslääketieteen museon historiaa ja sen kokoelman muuttoa. Erilaisia hammasmuotteja ja -proteeseja laatikossa ennen inventointia. Kuva:…

Lue lisää

Tiedämme, että Linnoituksen museorakennuksiin sisältyy paljon historiaa. Museot ovat paikka, mihin ihmiset tulevat hakemaan elämyksiä ja nauttimaan kulttuurista. Mutta, mitä museoissa tapahtuu, kun asiakkaita ei ole paikalla? Olen jo kertonut teille tarinoita Wolkoffin talomuseolta, mutta se ei ole ainoa museo, jossa on tapahtunut erikoisia tilanteita. Historiansa vuoksi Etelä-Karjalan museo ei olisi yllättävä asuinrakennus “kummituksille”. Toisaalta mikään…

Lue lisää

Koronaviruksen myötä karanteeni on tullut kaikille tutuksi, ja se on ollut tehokas keino taudin leviämisen hillitsemisessä. Vaikka Yliopistomuseon muuttotiimin jäsenet ovat pysyneet kuluvan vuoden aikana suhteellisen terveinä, on eristämistä tehty muuttoprojektissa runsaasti. Karanteeniin eivät kuitenkaan ole joutuneet muuttotiimin jäsenet vaan pakastukseen materiaaliensa puolesta kelpaamattomat museoesineet. Museomaailmassa karanteenia eli määräaikaista pakkoeristystä käytetään taudin sijaan tuhohyönteisten pysäyttämiseen,…

Lue lisää

Lappeenrannassa sijaitsevasta Wolkoffin kauppiastalosta sekä puodista on tullut arvoltaan merkittävä ja suojeltava museo vuonna 12.6.1993. Talo on rakennettu jo vuonna 1826, mutta talon jugend siipi eli uudempi puoli on rakennettu 1905. Talossa on asunut useita eri kauppiaita vuosien varrella. Pisimpään se on ollut kauppiassukuna tunnetun Wolkoffin suvun hallussa vuodesta 1872 vuoteen 1986.Wolkoffin talomuseo Kauppakadulta kuvattuna.…

Lue lisää

 Anna Kortelainen ”Huomatessanne jotakin tarpeellista pyydän liittämään mukaan, kuten kirjahyllystä kieli- ja matematiikankirjoja, Pikku jättiläinen, golffarit ja verryttelyhousut.” ”Jos saa, niin pyytäisin valokuvat, kaksi albumia sekä lisäksi kenkälaatikossa lattialla. Astiakaapista pieni lasipurkki jossa kaakaota.” Syksyllä 2013 katselin Lahden historiallisen museon Viipuri mon amour -näyttelyssä lomakkeita, joihin viipurilaiset olivat talvisodan aikana kuuliaisesti kirjanneet evakkoon toimitettavan omaisuutensa.…

Lue lisää

Muuttoprojektin aikana olemme päässeet tarkastelemaan omin silmin mitä erilaisempia työskentelymiljöitä. Osa muuttotiimistä vietti viime kesän sairaalaympäristössä Silmätautien klinikalla, jonka kokoelmia kartoitimme yhdessä HUSin museotoimikunnan kanssa. Tässä tekstissä silmäilemme museaalisen yhteistyön mahdollisuuksia sekä valotamme sitä, millaista asiantuntijatyötä esineiden kokoelmiin ottaminen oikeastaan vaatii. Katse yhteistyön taustaan: HUSin museotoimikunta ja Yliopistomuseon historiallinen vastuu  Helsingin yliopiston ja Meilahdessa sijaitsevien…

Lue lisää

Vierailin kesällä Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Esittelytekstin mukaan näyttely kertoo "nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla." Näyttely oli visuaalisesti näyttävä ja keskittyi suurelta osin mereen, sotatapahtumiin merellä ja meriarkeologian tuloksiin. Vähemmälle jäi mainittu linnotuskaupungin tarina: sitä edustivat muutamat henkilöt, joiden elämäntarinan kautta elämää Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa valotettiin.…

Lue lisää

Näin loppukesän aikaan on hyvä alkaa miettiä jo hyytävämpiä asioita, kuten esimerkiksi museoesineiden pakastamista. Voi kuulostaa oudolta, että museoesineitä pakastetaan. Esineiden pakastus mahdollisten tuhohyönteisten varalta on verrattain helppo ja edullinen tapa varmistaa, että kokoelmatiloihin ei vahingossa viedä mitään elävää, kuten esineitä nakertavaa ötökkäyhdyskuntaa. Tuhohyönteiset pääsevät helposti leviämään tilasta toiseen esineiden kautta, jolloin mahdolliset vahingot eivät…

Lue lisää

Kesäkuun lopulla Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi tutustui Parikkalan kulttuuriympäristöihin. Tiimin tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteet aloittaen kunnan pohjoisista osista etelään edeten. Tarkoitus on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueiden suunnittelun taustaksi. Alueellinen vastuumuseo toimii asiantuntijana maakunnan kulttuuriympäristöä koskevissa asioissa ja yksi keskeisimmistä tehtävistä on edistää kulttuuriympäristöjen vaalimista vastuualueellaan.Parikkalaan tutustumassa…

Lue lisää