Julkaisuseuranta
Towards posthuman music scholarship: Reflections inspired by Inughuit music of Greenland (Kalaallit Nunaat) This article argues, in the spirit of pluriversalism, for parallel statuses of Indigenous onto-epistemology and western humanistic research in the academy. Posthumanist theorization has often drawn on indigenous knowledge without proper reference to it. We consider this to be knowledge colonization.…
Background Music, Urban Soundscapes, and Small Listening This article examines the experiences of background music in urban spaces from the perspective of aural diversity. We study the experiences of individuals whose temporal or permanent auditory capacities, sensory experiences, or interpretations of soundscapes differ from prevailing socio-cultural norms of listening. Our approach draws on Marja-Liisa…
Musiikin erikoisnumero 4/2024 juhlistaa tänä vuonna 60 vuotta täyttäneen Taru Leppäsen laaja-alaista ja tärkeää työtä musiikintutkimuksessa sekä sitä leikkaavilla aloilla sukupuolentutkimuksesta kulttuurintutkimukseen, jälkikoloniaalisesta teoriasta uusmaterialismeihin. Numeron teema “Musiikki, erot ja muutos” pyrkii tiivistämään jotain olennaista niistä painotuksista ja pyrinnöistä, jotka luonnehtivat Tarun nyt 30-vuotista toimintaa tutkijana, opettajana ja esimerkiksi Musiikki-lehden päätoimittajana 2000-luvulla, huolimatta hänen tutkimusaiheidensa…
20.12.2019
Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.
Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” - kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin - ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.