Ei liene tarpeen painottaa, kuinka poikkeuksellinen vuosi 2020 on ollut. Maailmanlaajuinen koronapandemia ei ainakaan tätä kirjoittaessamme näytä olevan nopeasti ohitse, vaikka uutiset rokotteiden kehittämisestä luovatkin toivoa viruksen taltuttamisesta. Pandemiatilanne on vaikuttanut tietysti monella tapaa tutkijan käytännön työhön ja työskentelyedellytyksiin – ei siis ihme, että se on kuin varkain mainittu myös Musiikin jokaisessa numerossa tänä vuonna.…

Lue lisää

Muusikoita on aina ollut paljon vapaamuurarien jäseninä. Joskus salaperäiseksikin kutsutussa veljeskunnassa musiikin ammattilaiset ovat päässeet tutustumaan muun kulttuurielämän, talouden ja politiikan keskeisiin vaikuttajiin. Mitä vapaamuurareihin liittyminen merkitsi suomalaissyntyiselle säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellille 1790-luvun Ruotsissa? Millä tavoin jäsenyys heijastui hänen ammatilliseen toimintaansa tai sävellyksiinsä? Vapaamuurariuden tutkimus on viime vuosina noussut esiin muun esoteria-kiinnostuksen myötä. Ruotsin ajan vapaamuurariutta…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan musiikin kuuntelua osana ruumiillista ja moniaistista yhteyttä ympäröivään maailmaan. Keskiössä ovat musiikin aineellisuus ja aineettomuus, moniaistisen ja aistienvälisen informaation lähteenä toimivat alustat sekä median käyttö. Metodologisesti tutkimus rakentuu aistielämäkerran, aistielämäkerrallisen kävelyn ja kuuntelukävelyn käsitteille. Artikkelin kysymykset liittyvät aistimelliseen käänteeseen ja samalla asetetaan käänne vuoropuheluun äänentutkimuksen, äänimaisemantutkimuksen ja ääniantropologian metodologisten lähestymistapojen kanssa. Lähestymistapoja valotetaan eri tutkimusten yhteydessä kerätyllä empiirisellä aineistolla.  

Lue lisää

Kari Laitinen väitteli 11.9.2020 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja – Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla. Kirjoitus perustuu hänen Lectio praecursoria -luentoonsa.

Lue lisää

Artikkeli pohjautuu Inkeri Jaakkolan Lectio praecursoria -luentoon, joka pidettiin väitöskirjan tarkastustilaisuudessa Taideyliopistossa 26.9.2020.

Lue lisää

Puheenvuoro perustuu väljästi niihin lausuntoihin, jotka Matti Huttunen laati Riikka Siltasen väitöskirjaan ”För gedigen musik”: Richard Faltin Suomen musiikkielämän rakentajana sekä kesäkuussa 2020 itse väitöstilaisuudessa käytyyn keskusteluun. Tarkastelu kiteytyy kolmeen näkökulmaan: Faltinin kokema unohdus Suomen musiikin historiassa, kontekstit, joihin hänet voidaan sijoittaa sekä hänelle tärkeän ”kunnollisen” musiikin ihanne.

Lue lisää

Kirja-arvostelu: Tommi Uschanov 2020: Kuinka musiikkia käytetään. Helsinki: Teos. 208 sivua.

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” - kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin - ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.

Lue lisää