Tutkijan työ on yksinäistä puurtamista, eikä kukaan toinen pysty sitä täysin ymmärtämään. ”Totta vai tarua?”, kysyttiin valtakunnan suurilevikkisimmässä lehdessä elokuussa (Laari 2020). ”Yksinhän sitä työtä tehdessään on”, vastasi eräs haastateltava ja jatkoi: ”Ei tätä työtä oikein muuten voi tehdä. Jaoin aiemmin työhuoneen viiden muun ihmisen kanssa, muttei se minun kohdallani toiminut.” Koronavirus ei ollut näiden…

Lue lisää

Artikeln behandlar återskapandet av Fredrik Pacius duo för violin och piano från 1872. Verket är en tidigare ouppmärksammad komposition som är baserad på förspelet till Pacius opera Kung Karls jagt från 1852. Materialet till duon är ofullständigt och består av en pianostämma där violinstämman endast är inskriven i på vissa ställen. En noggrann jämförelse av…

Lue lisää

Artikkelissa esitellään taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen lopputyön pohjalta Leevi Madetojan ensimmäisen sinfonian F-duuri op. 29 (1916) käsikirjoituslähteet ja nostetaan niistä esiin joitakin kapellimestarille tärkeitä seikkoja. Sen lisäksi teoksesta olevia äänitteitä vertaillaan keskenään lähinnä tempon käsittelyn näkökulmasta. Kirjoittaja analysoi ja kommentoi myös kahta omaa esitystään tästä sinfoniasta ja kuvaa niihin johtanutta valmistautumista. Näkökulmien monipuolistamiseksi mukaan on otettu kahden…

Lue lisää

Riikka Siltanen kohdistaa lectio praecursoriassaan huomiota urkuri, kapellimestari, säveltäjä ja yliopisto-opettaja Richard Faltinin (1835–1918) monipuoliseen ja pitkäaikaiseen toimintaan Suomen musiikkielämän keskeisenä toimijana ja sen infrastruktuurin rakentajana. Hänen väitöskirjansa sekä korjaa että täydentää käsitystä Danzigissa syntyneen ja Leipzigissä erinomaisen musiikkikoulutuksen saaneen Faltinin toiminnan erityispiirteistä, laaja-alaisuudesta  ja merkityksestä suomalaisen taidemusiikkikulttuurin kehittymiselle.

Lue lisää

Lena von Bonsdorffin kirjoittama biografia Martin Wegeliuksesta on suomennettu ja julkaistu vuonna 2019 nimellä Herkulesta odottaessa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun julkaisusarjassa. Wegelius tunnetaan erityisesti Helsingin musiikkiopiston perustajana ja Jean Sibeliuksen ensimmäisenä sävellysopettajana. Elämäkerta laajentaa käsitystä kohdehenkilönsä monipuolisesta toiminnasta ja hänen aatemaailmastaan. Von Bonsdorff tuo esiin uutteran ja periaatteellisen ihmisen, joka halusi edistää kotimaisen taiteen syntymistä ja…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee sopraano Aulikki Rautawaaran (1906–1990) Sibelius-ohjelmistoa hänen 30 vuotta kestäneen konserttiuransa varrella. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Sibeliuksen laulujen esittämiskäytännöistä ja valottaa kyseisen ajan musiikkielämää uudesta näkökulmasta. Pääasiallisina aineistoina ovat konserttiohjelmat ja sanomalehtiartikkelit. Näitä arkistoaineistoja täydentävät nuotit ja äänitteet. Empaattinen ja kriittinen lähestymistapa nojautuu kulttuurihistorialliseen elämäkertatutkimukseen ja laventuu soivien aineistojen osalta laulamiseen ja kuunteluun.…

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” - kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin - ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.

Lue lisää