Musiikkitieteen ahdinko, alan professuurien jäädyttäminen, opetushenkilöstön määrän romahtaminen ja opiskelijoiden alanvaihtoajatukset erityisesti Helsingin yliopistossa ovat vihdoin ylittäneet uutiskynnyksen. Sytykkeenä ovat olleet toimittaja Vesa Sirénin kaksi laajaa artikkelia Helsingin Sanomien kulttuuriosastolla helmi–maaliskuussa (Sirén 2021a ja 2021b).

Lue lisää

Millä tavoin laulajat aistivat kehonsa materiaalisuuden laulaessaan? Miten kehon materiaalisuus ilmenee refluksia sairastavien laulajien laulamiskokemuksissa? Artikkelissa tarkastellaan kehon ja äänen materiaalisia yhteismuotoutumisia sekä analysoidaan laulajien ja laulun harrastajien vapaasanaisia vastauksia internet-kyselyyn. Teoreettisena kehyksenä on pragmatistiseen soomaestetiikkaan pohjautuva vokaalinen soomaestetiikka, pragmatistinen estetiikka sekä lauluntutkimus.

Lue lisää

Musiikinhistoriassa vähän käytetyt lähteet tarjoavat entistä monipuolisemman kuvan musiikista osana kaupunkikulttuuria ja -yhteiskuntaa Ruotsin ajan Suomessa. Musiikinharrastuksen kehitys Helsinki-Viaporissa asettuu niiden avulla myös laajempaan kansainväliseen yhteyteen.

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee erilaisia rytmin käsitteeseen liittyviä luokitteluja ja teorioita semioottista näkökulmaa vasten. Rytmiä ei käsitellä ainoastaan musiikin sisäisenä ilmiönä vaan laajemmin maailmankaikkeuteen ja elämään kietoutuvana käsitteenä.

Lue lisää

Pertti Sutinen (1944–2019) oli viulisti ja viulupedagogi, joka vaikutti merkittävästi viulunsoiton ja viulupedagogiikan kehittymiseen Suomessa. Tässä artikkelissa kuvataan Pertti Sutisen elämää ja toimintaa sekä tarkastellaan hänen pedagogisia näkemyksiään ja venäläiseen viulukouluun pohjautuneita opetusmenetelmiään.

Lue lisää

Mikko Ojanen väitteli 18.12.2020 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta User stories of Erkki Kurenniemi’s electronic musical instruments, 1961–1978. Kirjoitus perustuu hänen Lectio praecursoria -luentoonsa. Vastaväittäjänä toimi Goldwin Smith Professor of Science and Technology Studies Trevor Pinch (Cornell University) ja kustoksena professori Heta Pyrhönen (Helsingin yliopisto).

Lue lisää

Artikkeli käsittelee lokakuussa 2019 Pasilassa avattua musiikkimuseo Famea. Musiikkimuseota tarkastellaan ensisijaisesti kulttuuriperintöalan toimijan näkökulmasta. Museota koskevat havainnot on kerätty kahdella marraskuussa 2019 toteutuneella museovierailulla, jotka dokumentointiin muistiinpanoin ja valokuvin.

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” - kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin - ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.

Lue lisää