Julkaisuseuranta
Sonic remembering of older citizens in a live radio show An interactive three-hour live radio programme Äänien ilta (“Evening of Sounds”) is composed of phone-in requests on environmental sounds and callers’ narratives on their personal memories of historical and contemporary sonic phenomena from diverse settings. Fulfilled requests are accompanied by discussions between callers and studio…
Tämä artikkeli käsittelee musiikin ja äänen roolia Elokapinan (XR Finland) muutoskommunikaatiossa. Artikkelissa kysytään, kuinka äänen ja musiikin affektiivisuus on valjastettu liikkeen artivismissa osaksi ilmastonmuutoksen muutoskommunikaatiota. Hybridietnografiaa (hybrid ethnography) (Przybylski 2021) hyödyntävä tutkimus tuo esiin kahden tapauksen avulla, kuinka ääni ja musiikki kommunikoivat liikkeessä erilaista affektiivisuutta erilaisille yleisöille instituutioista kansalaisiin ja liikkeen sisällä vaikuttaviin aktivisteihin. Artikkelissa…
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisema antologia Institutionalization in Music History (2022) perustuu vuonna 2018 pidettyyn, samaa aihepiiriä koskeneeseen kansainväliseen symposiumiin. Kirja on toimitettu laadukkaasti, ja sen erityisenä ansiona on monien tähän asti liian vähälle huomiolle jääneiden ilmiöiden tuominen osaksi musiikin yhteiskunnallista aspektia koskevaa keskustelua. Kirjan moninaiset aiheet ulottuvat wieniläisestä musiikkitieteestä diskoon, Albanian musiikin historiaan ja uuden musiikin…
Tässä pääkirjoituksessa voimme tuoda todella tuoreita terveisiä seminaarista, jonka Suomen musiikkitieteellinen seura, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Suomalaisen kirjallisuuden seura järjestivät yhteistyössä perjantaina 29.9.2023. Otsikon ”Musiikki toivotuissa tulevaisuuksissa” saaneen seminaarin taustalla on erityisesti yhteistyö, joka käynnistyi konkreettisesti Tiedepalkinto 2023:n jakotilaisuudessa maaliskuussa Tieteiden talolla. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran (Tutu-seura) puheenjohtaja Tapani Martti kysyi silloin, olisiko MTS:lla halua tutustua,…
Lectio praecursoria: Immersed in an Intoxicating Medley of Sound: The Soundscape of the Rovaniemi Fair from 1881 to 1930 This doctoral dissertation in cultural history examines the soundscape of the Rovaniemi Fair—a key site and an event that has historically embodied the town of Rovaniemi and the region of Lapland as a whole. I examine…
Hyvät kuulijat,seminaarin teema ”musiikki toivotuissa tulevaisuuksissa” ei ole ihan helpoimmasta päästä. Koetin tätä puheenvuoroa valmistellessani purkaa otsikkoa ja totesin, että vaikka siinä on vain kolme sanaa, ne kaikki ovat isoja sanoja. Korona-pandemia jo heilautti uskoa turvalliseen tulevaisuuteen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan heilautti sitä vielä enemmän. Tulevaisuus on ollut myös viimeisen parin vuoden aikana sitkeästi työpöydälläni,…
20.12.2019
Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.
Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” - kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin - ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.