Timo Kalevi Forss on koonnut kirjekokoelman kirjan kansien väliin nimellä ”Unohtumattomia kirjeitä Suomesta”. Se sisältää tunnettujen ja tuntemattomien henkilöiden kirjeenvaihtoa 100 kirjeen verran aikajärjestyksessä 1830-luvulta nykypäivään saakka. Jälleen kerran tuli mieleen, mitä menetämme, kun kirjoittaminen on siirtynyt tietsikalle. Varsinkin käsin kirjoitetut kirjeet herättävät henkiin muistoja lähettäjistä ja vastanottajista riippumatta siitä onko kirjoittaja tai kirjoituksen vastaanottaja…

Lue lisää

Johanna TorrettaTapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni…

Lue lisää

Suomettumiskeskustelu nousee aina silloin tällöin esille vielä tänä päivänä, vaikka kylmän sodan maailmaan liittyvä termi on jo (pääosin) taakse jäänyttä elämää. Toisaalta itse käsite on irronnut taustastaan, joten suomettuminen Suomesta eriytettynä jatkaa elämäänsä.Helsingin Sanomien artikkelissa 14.5.2020 tutkija Albert B. Wolf tarjoaa Suomen ulkopoliittista tietä ratkaisuksi Iranin ja USA:n väliseen taisteluun Irakista. Tuntuu siltä, että liian…

Lue lisää

Erkki Liikanen on kirjoittanut muistelmansa ”Olin joukon nuorin” (Otava, 2019). Kirjan otsake kertoo varhaiskypsästä lahjakkuudesta, joka ehti tehdä merkittäviä asioita alle 25 vuotiaana, enemmän kuin moni muu koko uransa aikana. Minua on aina kiinnostanut uranluojien lähtökohdat, mistä kaikki oikein alkoi ja mitä sitten seurasi. Näin myös Erkki Liikasen kohdalla. Siksi keskityn tässä erityisesti Liikasen nuoruusvuosiin.Liikasen…

Lue lisää

Toisen maailmansodan vielä jatkuessa sodan (tulevat) voittajat (lähinnä USA, Neuvostoliitto, Englanti) jakoivat maailman valtasuhteita uudelleen. Uutta jakoa varten pidettiin konferenssit Teheranissa (1943), Jaltassa, helmikuussa 1945 ja Potsdamissa, elokuussa 1945. Niissä keskeisellä sijalla olivat Puolan rajat ja Saksan kohtalo. Onneksi kaikkein radikaaleimmista aikomuksista luovuttiin, niinpä Saksaa ei lähdetty muuttamaan maatalousmaaksi. Vanhan tavan mukaan asioista ei sovittu…

Lue lisää

Yle Areenan historiasarjassa on nähtävillä dokumentti taiteesta kylmän sodan välineenä: ”Taide kylmän sodan aseena”. Ranskalaisten ja amerikkalaisten yhteistyönä syntyneen dokumentin lähestymistapa on hyvin amerikkalainen. Yritän seuraavassa referoida ja arvioida dokumenttia parhaani mukaan. Dokumentin alkuperäinen nimi on ”American Modern Art. The Secret Weapon of The Cold War”. Pääteesinä on CIA:n rooli taiteen ja taiteilijoiden hyväksikäyttämisestä amerikkalaisen…

Lue lisää

Päätökset tulee aina tehdä parhaan mahdollisen käytettävissä olevan tiedon perusteella. Kuulostaa yksinkertaiselta. Kirjastot ovat täynnä tietoa ja varsinkin Eduskunnan kirjasto. Sieltä vaan tarkistamaan ja siitä sitten päätöksiä tekemän. Ja kirjasto on tässä tietysti vertauskuva kaikelle tiedolle, mitä verkko ja maailma ovat aivan väärällään. Ei lopu kesken, ei.Mutta mitä se tieto sitten on? Tähän voisi leikata…

Lue lisää

Poikkeusolot jatkuvat myös pääsiäisen jälkeen mutta kirjasto palvelee kansalaisia parhaan mukaan. Kirjaston ja arkiston tietopalvelu on tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse joka arkipäivä klo 9-15, jolloin kansalainen voi esittää kysymyksiä eduskuntatyöhön liittyen tai pyytää kopioita valtiopäiväasiakirjoista. Verkkosivuillamme olevia tietopaketteja päivitetään lainsäädäntöprosessien edetessä. Valmiuslain käyttöön ottoon liittyvä tietopaketti on tällä haavaa kaikkein suuriman huomion kohteena. Myös muut…

Lue lisää

On kirjoja, joihin palaan kerta toisensa jälkeen. Kysymys ei ole niinkään siitä, että haluan palauttaa mieleen kirjan sisällön vaan pikemminkin siitä, että haluan elää mukana uudelleen mieleeni painuneen kirjan tunnelmissa. Tällainen kirja on muun muassa Olavi Paavolaisen ”Synkkä yksinpuhelu”, joka ilmestyi vuonna 1946. Siinä kaivettiin esille sodan tuntoja kipeästi, liiankin kipeästi monien mielestä.Paavolainen tuli tunnetuksi…

Lue lisää

Kriisitilanteessa jos jossain tieto on arvossaan. Sitä on koko ajan liian vähän tai sitä saadaan liian myöhään. Tutkijoilla, viranomaisilla, päättäjillä, medialla ja kansalaisilla on ääretön tiedonjano. Vallitsevassa tilanteessa tiedon saatavuus, luotettavuus, käytettävyys ja saavutettavuus korostuvat. Monet kirjastot, virastot ja muut kansalaisen tiedontarpeita normaalisti tyydyttävät toimijat ovat joko sulkeneet ovensa tai rajoittaneet palveluitaan. Verkosta ja tiedotteista…

Lue lisää

Marinin hallitus, vastuuministeriöt ja THL ovat kohtuuttoman paineen alla yrittäessään torjua koronaepidemiaa, kuten myös nopeasti muuttuvista tilanteista ja toimenpiteistä uutisoivat toimittajat. Valitettavasti tämä näkyy myös uutisoinnissa, jossa niin hallituksen jäsenet kuin toimittajatkin antavat väärää tietoa ja käyttävät termejä epäjohdonmukaisesti ja virheellisesti. Nyt koronakriisin aikana sovelletaan ja pannaan täytäntöön lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, jotka poikkeavat tavanomaisista yhteiskunnallisista…

Lue lisää

Pandemiakriisin ja poikkeustilan vaikutukset ovat näkyneet monien yksilöiden ja perheiden elämässä nopeasti, kun toimeentulo on yhtäkkiä romahtanut – pahimmillaan kotitalouden kaikki tulovirrat ovat tyrehtyneet samanaikaisesti. Erityisen pahassa ahdingossa ovat freelancerit ja pienyrittäjät, joiden myynti ja toimeksiannot katosivat kertaheitolla, mutta elinkeinon harjoittamisesta syntyvät kulut juoksevat kuten ennenkin. Taloudellista tukea ja tilannetta helpottavia ratkaisuja ON kuitenkin saatavilla.…

Lue lisää

Muun yhteiskunnan ja maailman ohella myös Eduskunnan kirjasto on poikkeustilassa ja toistaiseksi suljettu eduskunnan ulkopuolisilta asiakkailta. Tilanne on sekä meille että asiakkaillemme uusi ja osin hämmentäväkin. Kirjasto on ollut avoin kaikille yli sadan vuoden ajan ja osaltaan symboloinut koko eduskuntainstituution avoimuutta. Poikkeustila kuitenkin vaatii poikkeukselliset toimenpiteet.Avoimuus on kuitenkin edelleen toimintamme ohjenuora. Verkkosivujemme tietopaketit ja muut…

Lue lisää

Eduskunnan kirjaston asiantuntijat tekevät tietopaketteja ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista.Tietopakettien tarkoituksena on koota yhteen hankkeen lainvalmisteluun liittyvää tietoa, asian eduskuntakäsittelyä, oikeusvertailua muihin maihin sekä aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa ja uutisointia.Ennen kuin tietopaketti on valmis, monta työvaihetta on käyty lävitse. Tietopaketin tekijä joutuu koko ajan arvioimaan lukemansa tiedon luotettavuutta ja oikeusvertailua tehdessään myös sen kattavuutta. Mitään sellaista ei pitäisi sanoa,…

Lue lisää

Osallistuin Euroopan komission järjestämään 2-päiväiseen koulutustilaisuuteen Italian Firenzessä joulukuun alussa. Koulutusseminaari järjestettiin Palazzo dei Congressissa ; rakennuksessa, joka on peräisin 1800-luvulta. Koulutukseen osallistui yli 250 edustajaa eri EU-maista ja muutama EU:n ulkopuoleltakin. EU-tallekirjastoverkostosta käytetään englanninkielistä nimitystä European Documentation Centres, EDC.Koulutusohjelma oli sangen monipuolinen. Ensimmäisenä päivänä esiteltiin Euroopan komission strategiset tavoitteet vuosille 2020-2024. Huomattavimpana voi mainita…

Lue lisää

Kuvalähde: Land och Stad 25.2.1891Leo Mechelinin syntymästä tulee 24.11. kuluneeksi 180 vuotta. Mechelin tuli tunnetuksi valtiomiehenä ja talouselämän vaikuttajana, mutta oli myös muun muassa perustamassa Helsingfors Dagbladia ja Nokia-yhtiötä, toimi Suomen Yhdyspankin johtokunnassa ja Helsingin ensimmäisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Mechelin oli liberaali, porvari, laillisuusmies ja teki töitä naisen aseman ja rauhan puolesta. Kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti Mechelinin…

Lue lisää

Työyhteisö koostuu työntekijöistä, yksilöistä, työtavoista, persoonista ja tarinoista, eli toisin sanoen ihmistä ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Jokaisesta ihmisestä jää työyhteisöön jälki ja jokaisen jättämä jälki on omanlaisensa. Lähes 150 vuotta vanhassa työyhteisössä jälkiä on jätetty paljon ja ne vaikuttavat nykyisyydessä eri tavoin. Jotkut muistetaan nimeltä tai kasvoilta ja joistakin on kirjoitettu historiankirjoihin. Joistakin löytyy jälkiä…

Lue lisää

Social constructionism is a topic that continues to cause confusion, anger and hilarity, especially among natural scientists. Given how ridiculous the most common misconceptions (or deliberate strawmen) make this approach sound, I can’t blame them. But they are, as said, misconceptions. In this post, I’ll give a brief explanation of what social constructionism is and…

Lue lisää

***Sisäministeriö suosittaa lokakuun ensimmäisenä päivänä liputusta Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputtamisen ajankohdaksi on valikoitunut kyseinen päivä, sillä vuonna 1906 lokakuun ensimmäisenä päivänä tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille täydet poliittiset oikeudet. Uuden järjestyksen ja lain myötä äänioikeutettujen määrä moninkertaistui ja poliittinen vaikuttaminen tuli mahdolliseksi kansalaisille yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. (Vahtola 2003, 278.)…

Lue lisää

****Toimittaja Unto Hämäläinen kirjoitti 31.8.2019 Helsingin Sanomissa siitä, miten heikosti Suomen historian yleisesityksissä huomioidaan punaisen Karjalan suomalaisiin 1930-luvulla kohdistunut terrori. Karkean arvion mukaan jopa 20 000 suomalaista olisi menettänyt henkensä Stalinin kauden teloituksissa tai vankileireillä. Liian monet kohtalot ovat yhä jääneet hämärän peittoon.Sekä tasavallan presidentti että pääministeri yhtyivät Hämäläisen vetoomukseen naapurivaltioiden välisen selvitystyön tarpeesta. Muutamat…

Lue lisää