Maailma on uudenlaisessa kriisissä ja sen vuoksi on tehty ja tullaan tekemään monia, ihmisten elämää rajoittavia toimia. Koronaviruksen tappavuus ja leviävyys eivät ole ennenkuulumattomia, mutta ihmisten liikkuminen ja kyky levittää tautia varsinkin kehittyneimmissä maissa ovat aiempaa moninaisempia. Nyt tavoitteena on tilanteen saaminen jonkinlaiseen hallintaan – onnistumisesta ei ole valitettavasti koskaan takeita. Jouduin jäämään pois kokemushistorian…

Lue lisää

Numeron 4/2019 englanninkieliset abstraktit

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

Ella Viitaniemi Tampereen yliopisto / Turun yliopisto Yksi tämän vuoden seuratuimmista vaikuttajista maailmassa on nuori, ruotsalainen Greta Thunberg. Hän piti vuoden kuuluisimman puheen YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa, ja hänen esiintymistänsä seurattiin tarkoin myös viime viikolla Madridissa järjestetyssä ilmastokokouksessa. Greta Thunberg on osoittanut tiukkasävyiset sanansa maailman politiikan ja talouden johtajille, syyttäen heitä vastuun välttelystä ja haluttomuudesta…

Lue lisää

Kirjoitan tätä pääministeri Sanna Marinin työhistoriasta nousseissa kuohuissa. Ilmeisesti satamatyöläinen on parempi tausta politiikan huipulla kuin Sokoksen kassa. Joka tapauksessa olen kiinnittänyt huomioni kielenkäyttöön, jota aiheesta esiintyy. Puhutaan ”nousemisesta”, ja politiikassa onkin tiettyä yhteneväisyyttä urheiluun. Noustaan maakuntasarjoista kansalliselle tasolle ja joistakin tulee jopa kansainvälisiä tähtiä. (Mielestäni ketään ei saisi päästää kansanedustajaksi ilman pakollista palvelusta kriisikunnan…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalidemokraattien ja vihreiden puoluekokousedustajien edustavuutta suhteessa puolueiden jäseniin ja kannattajiin. Kokousedustajat ovat olennaisia toimijoita, sillä he luovat pidemmän linjan poliittisia tavoitteita sekä strategioita ja toimivat samalla merkittävinä päätöksentekijöinä puolueissa. Artikkelin ydin muodostuu kahden erilaisen puolueen vertailun ympärille. Tarkastelussamme vihreät edustaa eräänlaista uuden ajan yleispuoluetta, sosialidemokraatit puolestaan perinteistä intressipuoluetta. Tutkimuksessa hyödynnämme aineistoina kyselyaineistoja ja…

Lue lisää

Matti Pesu käsittelee kokoomaväitöskirjansa Introducing Ideational Foreign Policy Analysis: Explorations on the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy (Tampere University Press, 2019) lectio praecursoria -esitelmäänsä pohjaavassa artikkelissaan suomalaisten politiikantekijöiden maailmankuvia ja laajemmin yhteiskuntaan vakiintuneita tapoja tarkastella maailmanpolitiikkaa sekä Suomen paikkaa maailmassa. Työn kantava oletus on se, että tavalla, jolla päätöksentekijät näkevät maailmanpolitiikan luonteen sekä edustamansa maan…

Lue lisää

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten yhteiskunnallisen kuulumisen rakentumista sosiaalisessa mediassa. Tutkimus lähtee siitä, että kuulumisen kokemukset ovat keskeinen tekijä, kun halutaan ymmärtää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja sen muutoksia. Some on puolestaan merkittävä tutkimuskonteksti siksi, että se määrittää yhä painokkaammin, mitä nuoret maailmasta ajattelevat, ja millaisiin yhteisöihin he kokevat kuuluvansa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, miten nuoret rakentavat…

Lue lisää

Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida, onnistuiko kansalaisraati…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan Hannah Arendtin käsitystä politiikasta symptomaattisen luennan keinoin. Artikkeli tuo esiin merkittäviä antidemokraattisia elementtejä Arendtin ajattelussa. Nämä antidemokraattiset kannanotot eivät kuitenkaan näy tekstissä suoraan, vaan ne asettuvat filosofiseen muotoon. Toisin kuin suuressa osaa Arendtia kommentoivasta kirjallisuudesta, artikkelissa argumentoidaan näiden elementtien olevan keskeisessä osassa Arendtin ajattelussa. Arendt toistuvasti katsoo sorrettujen ryhmien olevan kelpaamattomia politiikkaan. Artikkelissa…

Lue lisää

Yliopistojen historiassa ei ole koskaan vallinnut yksimielisyyttä yliopiston luonteesta, tehtävistä tai päämääristä. Ei ole ollut yhtä ja ainoaa ”yliopiston ideaa”. On esitetty monenlaisia näkemyksiä siitä, millaisia tehtäviä tai velvoitteita yliopistolla on yhteiskunnassa tai millaisia kriteerejä yliopistoissa tehtävälle tutkimukselle ja niissä annettavalle opetukselle tulisi asettaa tai kuinka autonomisia yliopistojen tulisi olla oman toimintansa määrittelemisessä ja järjestämisessä.…

Lue lisää

Esko Riepula, Jukka Kultalahti ja Teuvo Pohjolainen (toim.), Kenellä valta valtiossa: Kuninkaiden ja säätyjen vallasta kansan valtaan, Perustuslakiemme pitkä kaari. Tampere: Vastapaino, 2019, 400 s.

Lue lisää

Kun yrittää löytää tieteellisiä julkaisuja, joissa Euroopan unionin toiminnan ajateltuja aikajänteitä systemaattisesti analysoitaisiin, tehtävä osoittautuu yllättävän haasteelliseksi. Saattaa jopa olla, ettei sellaisia analyyseja ole tehty, maailmallakaan. Ymmärtääksemme unionin toiminnan perusteita aikaulottuvuuden pohdinta olisi kuitenkin erinomaisen oleellista – sellaiset pitkän tähtäimen monisyiset ongelmat kuin ilmastokriisi ja muuttovirtapaine tietysti vain korostavat tätä tarvetta. Alle kirjattu on vielä…

Lue lisää

Michael Freeden, Mitä on ideologia? Suom. Tapani Kilpeläinen. Tampere: niin & näin, 2019, 154 s.

Lue lisää

Linnan juhlat täyttävät tänä vuonna 100 vuotta! Linnan juhlat, eli Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa on vuodesta toiseen vuoden katsotuin tv-ohjelma. Tapahtuma on nykyään suuri mediaspektaakkeli, mutta entäs 90-luvulla?Linnan juhlista alkoi tulla nykyisenkaltainen tapahtuma 1940-luvulla sotien jälkeen, siis presidentti Paasikiven aikakaudella. Tuolloin juhlien ohjelmaan tuli musiikkia ja tanssia. Aiemminkin oli toisinaan tanssittu, mutta tuo…

Lue lisää

Sari Katajala-Peltomaa Trivium Keskiaika on keskellämme mielikuvina: kuviteltuna menneisyytenä, jonka kaikki jaamme ja tunnistamme, mutta joka kuitenkin on turvallisen kaukana – se ei haasta tai uhkaa käsitystä itsestämme. Juuri tässä yhteydessä, mielikuvien luomisessa ja syöttämisessä, kuviteltu menneisyys on tullut yhä tärkeämmäksi. Fantasian ja viihteen kaapuun puettuna keskiaika vaikuttaa varsin harmittomalta – kyllähän me kaikki tiedämme…

Lue lisää

  Tasan sata vuotta sitten, torstaina 17. heinäkuuta 1919, vastaitsenäistynyt Suomi sai ensimmäisen oman perustuslakinsa, kun valtionhoitajana toiminut ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim vahvisti reilu kolme viikkoa aiemmin parlamentaarisesti hyväksytyn valtiosäännön. Korkeinta valtiollista valtaa käyttäneen valkoisen kenraalin allekirjoitus oli lopullinen silaus Suomen itsenäisyydelle tasavaltaisena ja kansanvaltaisena maana. Sanomalehdet kautta maan tyytyivät mainitsemaan alkukesän ajan käsittelyssä…

Lue lisää

  Veikko Huovinen kuvaili eräässä “lyhyinä erikoisina” tunnetuista tarinoistaan toimeensa astuneen ympäristöministerin ensimmäistä työpäivää. Vuonna 1982 kirjoitetun kertomuksen aikoihin ministeriö oli vasta hiljan perustettu, ja Huovinen maalaili novellissaan kuvan edelläkävijän tehtävänsä tiedostaneesta, mietteliäästä viranhaltijasta, jonka ajatuksissa kangasteli haave ympäristöministeristä luontoon itseensä suorassa, olemuksellisessa yhteydessä olevana uudenlaisena virkamiehenä. Haaveissaan ministeri näki itsensä osana kansallismaisemaa, samanlaisena hahmona…

Lue lisää

Seitsemän vuotta sitten, pääsiäisviikolla 2012, Suomen Keskusta kärsi vajavasta johtajuuskriisistä. Puheenjohtaja Mari Kiviniemi oli ilmoittanut vastikään palmusunnuntaina vetäytyvänsä puolueensa puheenjohtajakilvasta, johon hän siihen asti oli ollut hyvin sitoutunut. Kiviniemen vetäytyminen jätti kisaan mukaan enää puolueen vanhat veteraanit, kuten Paavo Väyrysen ja myöhemmin yhtä lailla ehdokkuudestaan luopuneen Mauri Pekkarisen. Vajaa viikkoa myöhemmin haastajaksi ilmaantui uusi tulokas,…

Lue lisää

Hyvin alkanut kevät katkesi, ja maa muuttui Tampereella valkoiseksi. Samalla koitti eduskuntavaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Sunnuntaina ajattelin tehdä jotain muuta, joten pitänee kaiketi tänään äänestääkin. En ole kovin innokas äänestäjä, ja vuonna 2017 kirjoitin siitä, miten kunnallisvaaleissa äänestäminen on itselleni erityisen hankalaa, siitäkin huolimatta, että olen kerran ollut sellaisissa jopa ehdolla. Eduskuntavaaleissa äänestäminen ei välttämättä ole…

Lue lisää