Kollegiaalinen apu on aina arvokasta, ja jään Anu Lahtiselle taas velkaa tästä: Riihimäen sanomat uutisoi 31.5.1923, miten taannoisena helluntaina kirkosta luopunutta olivat saattamassa kommunistit punaisine lippuineen. Kirkkoneuvosto ei pitänyt hautajaisten puheista ja muusta menosta, ja määräsi ilmeisesti rajoituksia siviilihautajaisille kirkkomaalla. Tähän sillä periaatteessa olikin oikeus. Tässsä on yksi syy siihen, miksi monilla paikkakunnilla alettiin puuhata…

Lue lisää

Tohtori Caligari ja unissakävelijä Cesare. Tämä blogikirjoitus on jatkoa edelliseen. Alun perin ne olivatkin samaa kirjoitusta, mutta sitten totesin, että minunkin mitallani tekstistä tulee liian pitkä, joten panin kirjoituksen keskeltä poikki. Eilen kuvailin kolmea murhaajaa, jotka heijastivat vuosisadan alun Saksan mielenmaisemaa ja myös vaikuttivat siihen. Tänään puhun siitä, miten heidän läsnäolonsa näkyy Fritz Langin elokuvassa…

Lue lisää

Turun Sanomat kertoi 28. toukokuuta 1918, että Maarian kunnanvaltuuston kokouksessa oli päätetty valtuuttaa nimismies P. Jäykkä ja kunnankirjuri J. Eeli Nurmi ”takavarikoimaan kunnan alueella olevat työväentalot y. m. omaisuuden samaten kuin niiden henkilöiden omaisuuden, jotka ovat tuottaneet kunnalle suoranaista vahinkoa”. Katkeruutta herätti erityisesti se tapa, jolla punaisten johtama kunnallisjärjestö oli sodan aikana ottanut lainan Maarian…

Lue lisää

Nervanderinkatu 11: sisäministeri Ritavuoren kotiporras, jonka eteen hänet murhattiin 14.2.1922. Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha, joka päättää romaanin Koston kukat, kohautti Suomea helmikuussa 1922. Veritekoa pidettiin poikkeuksellisena, koska itsenäisessä Suomessa ei valtiovallan edustajiin ollut kohdistunut väkivaltaa. Suomi menetti suoraselkäisen ja merkittävän poliitikon, mutta tapaus jäi onneksi maamme ainoaksi korkean tason poliittiseksi murhaksi itsenäisyysajalla. Jos mikä, tämä…

Lue lisää

Kokoomuslainen kansanedustaja tapasi pitkäaikaissairaan pitkäaikaistyöttömän ja joku jaksaa olla yllättynyt, miten siinä kävi. Sairas ei parantunut eikä työllistynyt eikä kansanedustaja vaihtanut mielipiteitään saati puoluetta. Mitäpä minä näistä. Mieleen tulevat sen sijaan Susanna Kosken kaltaisia hahmoja äänestävät ihmiset, jotka kyllä tietävät elämän kovuudesta aivan tarpeeksi ja haluavat asemaansa parannuksia. Ja ihmettelevät, mikseivät pitkäaikaissairaat pitkäaikaistyöttömät paranna omaa…

Lue lisää

Jos blogini ystävät ovat lainkaan seuranneet Facebook-päivityksiäni, he arvaavat, miksi blogissa on ollut hiljainen kevät. Mutta tässä johtolankoja niille, jotka ihmettelevät, minne 1920-luvun kirjeenvaihtaja oikein katosi. Johtolanka no 1. Johtolanka no 2. Johtolanka no 3. Nämä kolme projektia pantiin alulle toukokuun lopulla 2017, ja tuloksena työntäyteisin vuosi elämäni aikana — ja huom. olen tottunut tekemään…

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla "Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta". Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää