Muutama päivä sitten päädyin kirjoittamaan ohimennen siitä, miten halukkaasti kotimainen kaupallinen media on liittynyt yliopistotutkimuksia nälvivään rintamaan. Tiedettä ja tutkimusta ryöpyttävän populismin tekeminen on halpaa ja helppoa, ja potentiaalisen kuluttajien määrän voi vilkaista jo ennakolta Taloustutkimuksen puoluegallupeista. Varmemmaksi vakuudeksi kaupallinen media on halunnut nyt loppuviikosta vielä oikein alleviivata olevansa tosissaan tämän uuden missionsa kanssa. Kuten…

Lue lisää

Kirja-arvostelu

Lue lisää

Tutkimus kartoittaa, missä määrin naisten osuus Suomen eri yhteiskuntasektoreiden ylimpien päätöksentekoasemien haltijoista on muuttunut vuosina 1991–2021. Tutkimuksen kohteena ovat ne muutokset, joita on tapahtunut eliittirakenteen avoimuudessa ja sukupuolten mahdollisuuksien tasa-arvossa. Tutkimuksessa analysoitiin, ylittyykö 40 prosentin kynnys naisten osuudessa eliittiasemista politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen, joukkotiedotuksen, tieteen ja kulttuurin eliiteissä, miten Suomi eroaa naisten edustuksen suhteen eri…

Lue lisää

Valtionavustustoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmää. Avustamista toimeenpanevat ministeriöt, tulosohjatut virastot sekä muut asiantuntijaorganisaatiot. Artikkelimme tutkii kulttuurihallinnon virkakunnan vallankäyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuspolitiikassa. Ymmärrämme kulttuurihallinnon ohjausvälineineen merkittävänä valtaa käyttävänä organisaatiorakenteena. Tarkastelu pohjautuu arviointitutkimukseen OKM:n tulosohjaaman asiantuntijaviraston Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) valtionavustusprosessista. Artikkelimme on tapaustutkimus, jossa kuvaamme kulttuuripolitiikan toimeenpanorakenteet ja analysoimme OKM:n ja…

Lue lisää

Poliittisen viestinnän ja julkisuuden muutosta on kuvattu siirtymänä hybridiin mediajärjestelmään, jolle on ominaista erilaisten toimintalogiikoiden sekoittuminen ja toimijoiden välisten rajojen hämärtyminen sisältöjen loputtomassa virrassa. Tässä artikkelissa selvitetään, miten suomalainen media (STT, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Yle) liikutti vallan virtoja kilpailukykysopimusta koskevassa kamppailussa vuosina 2015–2016 antamalla äänen eri toimijoille. Tutkimus osoittaa, että työmarkkinakontekstissa uutisointi on mediajärjestelmän…

Lue lisää

Artikkeli on tehty YTT Josefina Sipisen 23.4.2021 Tampereen yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden lektiosta. Väitöskirjan nimi on Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections.

Lue lisää

Artikkeli on tehty KTT Sakari Lähdemäen 5.3.2021 Turun yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden lektiosta. Väitöskirjan erillisiä artikkeleja yhdistävä teema on taloudellinen tuottavuus. Teoksen nimi on Essays on Economic Productivity.

Lue lisää

Lue lisää

English abstracts of the issue 3/2021.

Lue lisää

Lue lisää

Pääkirjoitus 3/2021.

Lue lisää

Medialle säännöllisesti lausuntoja antavat tutkijat ovat tottuneet siihen, että suomalaiset toimittajat näkevät mielellään itsensä niinsanotusti samalla puolella tutkijayhteisön kanssa. Suhteissa akateemiseen maailmaan on varsinkin viimeisen viiden vuoden ajan ollut useasti yhteisiä huolenaiheita painottava sävy. Yleensä tämä on noussut esille silloin, kun tutkijat ovat esittäneet mediakritiikkiä tai huomauttaneet joistakin ilmeisistä puutteista journalistien tavassa hyödyntää tutkijakommentteja. Toimittajat…

Lue lisää

Järjestyksessään neljäs Eurooppa-foorumijärjestettiin 25.–27. elokuuta jo perinteisesti Turussa. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset. Tapahtuman seminaareissa, paneelikeskusteluissa, kyselytunneilla ja kansalaiskeskusteluissa pyritään käymään rakentavaa vuoropuhelua Euroopasta…

Lue lisää

Perussuomalaisista vuonna 2017 ulos loikannut poliitikko Simon Elo julkaisi tänä vuonna Juha-Pekka Tikan kanssa omaelämäkerran ”Simon Elo. Poliittiset mustelmani”. Vaikka Elo on 35-vuotias, hän on ehtinyt olla neljässä puolueessa (KD, PS, Siniset ja nykyään Kokoomus). Elo kuvaa elämäkerrassaan olevansa “tolkun konservatiivi” ja tämä arvio käsitteleekin pääosin mitä tämä poliittinen suuntaus tarkoittaa Eloille. Kirjassa toki on…

Lue lisää

 Pandemian murtamassa maailmassa uutta todellisuutta kuvaamaan tarvitaan uusia, median tutuksi tekemiä sanoja. Tässä ovat omat ehdokkaani vuoden 2021 uudissanoiksi:Harkimo (subst.): Järkivalinnaksi naamioituva yrittäjäopportunismi. Käyttöesimerkki: "Aina sieltä on joku harkimo päätynyt valtuustoonkin."Hintsata (verbi): Etsiä G2-pistettä partneriin sidottuna. Kulmuni (subst.): Poliittisesta nurkanvaltauksesta kertyvä fallinen pääoma. Mariini (adjekt.): Sosialismin uusi sinertävä sävy. Käyttöesimerkki: "Demareiden puoluejohto on jopa mariinimpi kuin Kiinan…

Lue lisää

  Yritin löytää päiväkirjaa kesästä 1991 mutta löysinkin päiväkirjan kesän ensimmäisestä viikosta vuonna 1981.  Aloitin tuolloin elämäni ensimmäisessä työpaikassa, olin 17-vuotias. Työpaikan rakennustyömaan apurina puhui minulle äitini, joka sattui tuntemaan rakennusfirman pomon, Kärkkäisen vaimon. Työ kesti vain muutaman viikon. Siinäkin ajassa uuvuin niin täysin raskaan ruumiillisessa työssä jollaiseen en ollut tottunut, etten olisi ehkä pidempään…

Lue lisää

Kuva: Jyrki Kasvi luovuttamassa vaalikampanja-aineistojaan Eduskunnan kirjaston johtaja Antti Virrankoskelle.Jo toinen koronakevät on ollut monelle lajitoverille raskasta aikaa. Itse olen saanut voimia yllättävästä suunnasta, veteraanikansanedustaja Jyrki Kasvilta, joka siirrettiin saattohoitoon tammikuussa 2021. Jyrki Kasvi ehti toimia vihreiden kansanedustajana 12 vuotta. Häneltä diagnosoitiin virtsarakon syöpä jo keväällä 2003. Taistelu uusiutuvien terveysongelmien kanssa on jatkunut eduskuntatyön lomassa. Voimat eivät…

Lue lisää

 Kirjaston vuosi 2020 oli mitä merkillisin. Kun tuli aika toimittaa kirjaston toimintakertomus, tuskailin ajatuksella, miten masentava tarina siitä tulisi, korona sitä ja korona tuota. Ennätin sanomaan ääneen sisällöntuottajille, että ”voisitteko olla mainitsematta koronaa tekstissänne kovin montaa kertaa”. Mutta eihän se niin mene. Minut palautettiin nopeasti maanpinnalle. Kertomus kun on myös historiadokumentti. Kertomus valmistui totutun prosessin mukaisesti. Sisältö…

Lue lisää

Oli oikein antoisa ja ilmeisesti katsojiakin kerännyt (tällä hetkellä 178 näyttöä) paneeli. Paikalla meitä oli vähän, mikä tautitilanteen huomioon ottaen oli ihan jees. Paneelin voit katsoa tästä, siinä on alussa jotain hölinää ja sitten päästään asiaan. Kiitokset vielä Noora Kotilaiselle ja Johanna Sumialalle ja tietysti Ars moriendin järjestäjille! Kuten totesimme, ei näitä nyt niin usein…

Lue lisää

Kirjaston väki vastaanotti viime viikolla suru-uutisen entisen Eduskunnan kirjaston johtajan Tuula H. Laaksovirran menehtymisestä. Laaksovirta johti kirjastoa vuosina 1994-2007 ollen vuosituhannen alussa myös eduskunnan kanslian tieto- ja viestintäjohtaja. Itse en koskaan Laaksovirtaa tavannut enkä näin ollen osaa kertoa hänestä henkilökohtaisia kokemuksia. Tämän kirjoituksen lisäksi hänen uraansa eduskunnassa ja kirjastoalalla tullaan käymään lävitse erilaisissa muissa kirjoituksissa…

Lue lisää