Tämän pääkirjoituksen ja numeron (4/2020) myötä päättyy allekirjoittaneiden kaksivuotinen kausi Politiikka-lehden konehuoneessa. Päätoimituskausi on tarjonnut valaisevan kuvan suomenkielisen politiikan tutkimuksen nykytilasta ja trendeistä. Palaamme joihinkin toimituskautemme keskeisiin tunnuslukuihin tekstin loppupuolella, mutta sanottakoon jo tässä yhteydessä muutama yleisempi huomio viimeisen kahden vuoden kokemuksistamme. Ensinnäkin olemme saaneet iloksemme huomata, että suomenkielinen politologinen julkaisutoiminta on edelleen suhteellisen aktiivista…

Lue lisää

Poliitikkojen väitetään vaikenevan taiteesta ja kulttuurista. Suurimmalla osasta puolueista on silti tarve sanallistaa suhdettaan taiteeseen ja kulttuuriin sekä niiden edistämiseen. Tutkimusaineistoni koostuu viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana toimineen 48 puolueen 1270 poliittisesta ohjelmasta. Vuosina 1960–2019 toimivista ja vuodesta 1969 lähtien rekisteröityjen puolueiden ohjelmista yhteensä 579:stä löytyy taide- ja kulttuurikirjauksia. Tämän artikkelin tavoitteena on laadullisen ja määrällisen…

Lue lisää

Oli oikein antoisa ja ilmeisesti katsojiakin kerännyt (tällä hetkellä 178 näyttöä) paneeli. Paikalla meitä oli vähän, mikä tautitilanteen huomioon ottaen oli ihan jees. Paneelin voit katsoa tästä, siinä on alussa jotain hölinää ja sitten päästään asiaan. Kiitokset vielä Noora Kotilaiselle ja Johanna Sumialalle ja tietysti Ars moriendin järjestäjille! Kuten totesimme, ei näitä nyt niin usein…

Lue lisää

Suomi toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Suomen puheenjohtajuusohjelma oli vahvan arvoperustainen ja korosti EU:n merkitystä ennen kaikkea arvojen yhteisönä. Tässä artikkelissa selvitetään miksi ja mistä arvopainotus tuli Suomen ohjelmaan sekä minkälaista poliittista keskustelua ohjelman laatimiseen liittyi. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin arvojen konkreettista toimeenpanoa puheenjohtajuuskaudella. Artikkelin lopuksi arvioidaan arvopainotuksen onnistuneisuutta sekä yksittäisten arvojen…

Lue lisää

Luottamus toisiin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin on keskeinen osa sosiaalista yhtenäisyyttä. Aiempi tutkimus on viitannut luotettavuustasojen laskeneen Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tätä ei kuitenkaan ole tutkittu etenkään ikääntyneen väestön näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida vuosien 2005 ja 2016 välistä poliittista, institutionaalista ja sosiaalista luottamusta ruotsin- ja suomenkielisten ikääntyneiden ihmisten keskuudessa. Tutkimuksessa analysoitava data on…

Lue lisää

Saana-Maria Jokinen, Ääniä sodasta: Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan. Helsinki: Gaudeamus, 2020, 358 s.

Lue lisää

Kirjaston väki vastaanotti viime viikolla suru-uutisen entisen Eduskunnan kirjaston johtajan Tuula H. Laaksovirran menehtymisestä. Laaksovirta johti kirjastoa vuosina 1994-2007 ollen vuosituhannen alussa myös eduskunnan kanslian tieto- ja viestintäjohtaja. Itse en koskaan Laaksovirtaa tavannut enkä näin ollen osaa kertoa hänestä henkilökohtaisia kokemuksia. Tämän kirjoituksen lisäksi hänen uraansa eduskunnassa ja kirjastoalalla tullaan käymään lävitse erilaisissa muissa kirjoituksissa…

Lue lisää

Kirjoituksessa tarkastelemme, miten Manner-Kiinan voimistunut määräysvalta Hongkongin lokaliteettiin ilmenee populaarikulttuurissa. Paikan politiikka tulee esiin kung-fu -elokuvien taustalla vaikuttavissa mannerkiinalaisissa identiteettinarratiiveissa sekä toisaalta nostalgia-elokuvien ilmentämässä kaipauksessa Hongkongin luovutusta edeltävään ajanjaksoon. Hongkongin elokuvateollisuuden lisääntynyt Kiina-johtoisuus oli myös keskeinen peruste demokratia-aktivistien vaatimalle Ip Man 4 -elokuvan boikotille, mikä on puolestaan nähtävä osana laajempaa pekingiläistämistoimia vastustavaa liikehdintää. Liitämme Manner-Kiinan…

Lue lisää

  Eduskunnan kirjasto on ollut avoimena kaikelle kansalle yli sadan vuoden ajan. Perusajatuksena on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus saada tietoa eduskunnasta, lainsäädännöstä ja päätösten taustoista. Kirjaston tehtävänä on ollut toimia oikeus- ja yhteiskunnallisena keskuskirjastona ja näin tukea eduskunnan toimintaan ja muuhun yhteiskuntaan liittyvää tutkimusta. Avoimuutta on Suomessa aina pidetty äärimmäisen tärkeänä osana demokratiaa. Tämä ei…

Lue lisää

 Tulla nähdyksi.Mahdollisuus olla oma itsensä. Löytää itselleen tarkoitus.  Nämä edellä mainitut asiat ovat meille kaikille tuiki tärkeitä asioita, joiden todellisen merkityksen ymmärtää ehkä vasta vuosien jälkeen. Kuten niin moni tällä alalla, en tiennyt päätyväni kirjastoon töihin. Pohjakoulutuksesta maantieteen alalta on ollut valtavasti merkitystä, mutta lopullinen alan valinta oli onnekkaiden sattumien summa. Vastavalmistuneena maantieteilijänä päädyin vuosituhannen alussa Tampereelle opiskelemaan…

Lue lisää

 Eurooppa-foorumi toteutettiin kolmatta kertaa 27.–28.8.2020. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset.Kahden päivän aikana järjestettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja paikan päällä olleiden päättäjien ja asiantuntijoiden…

Lue lisää

Kuva: Anne KakkonenPohjoismaisten parlamenttikirjastojen johtajat ovat tavanneet tiedon, ajatusten ja kokemusten vaihdon merkeissä jo vuosikymmenten ajan vuoron perään eri pääkaupungeissa. Viime kesänä 66. tapaaminen oli kesäisessä Helsingissä juuri Suomen hallituksen muodostamisen aikaan. Esitellessäni eduskuntataloa tapasimme aivan juuri nimetyn pääministeri Antti Rinteen, jota pääsin ensimmäisten joukossa onnittelemaan kädestä pitäen.Tänä vuonna kättely ei olisi tullut kyseeseen, vaikka…

Lue lisää

Johanna TorrettaTapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni…

Lue lisää

Päätökset tulee aina tehdä parhaan mahdollisen käytettävissä olevan tiedon perusteella. Kuulostaa yksinkertaiselta. Kirjastot ovat täynnä tietoa ja varsinkin Eduskunnan kirjasto. Sieltä vaan tarkistamaan ja siitä sitten päätöksiä tekemän. Ja kirjasto on tässä tietysti vertauskuva kaikelle tiedolle, mitä verkko ja maailma ovat aivan väärällään. Ei lopu kesken, ei.Mutta mitä se tieto sitten on? Tähän voisi leikata…

Lue lisää

Poikkeusolot jatkuvat myös pääsiäisen jälkeen mutta kirjasto palvelee kansalaisia parhaan mukaan. Kirjaston ja arkiston tietopalvelu on tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse joka arkipäivä klo 9-15, jolloin kansalainen voi esittää kysymyksiä eduskuntatyöhön liittyen tai pyytää kopioita valtiopäiväasiakirjoista. Verkkosivuillamme olevia tietopaketteja päivitetään lainsäädäntöprosessien edetessä. Valmiuslain käyttöön ottoon liittyvä tietopaketti on tällä haavaa kaikkein suuriman huomion kohteena. Myös muut…

Lue lisää

Kriisitilanteessa jos jossain tieto on arvossaan. Sitä on koko ajan liian vähän tai sitä saadaan liian myöhään. Tutkijoilla, viranomaisilla, päättäjillä, medialla ja kansalaisilla on ääretön tiedonjano. Vallitsevassa tilanteessa tiedon saatavuus, luotettavuus, käytettävyys ja saavutettavuus korostuvat. Monet kirjastot, virastot ja muut kansalaisen tiedontarpeita normaalisti tyydyttävät toimijat ovat joko sulkeneet ovensa tai rajoittaneet palveluitaan. Verkosta ja tiedotteista…

Lue lisää

Muun yhteiskunnan ja maailman ohella myös Eduskunnan kirjasto on poikkeustilassa ja toistaiseksi suljettu eduskunnan ulkopuolisilta asiakkailta. Tilanne on sekä meille että asiakkaillemme uusi ja osin hämmentäväkin. Kirjasto on ollut avoin kaikille yli sadan vuoden ajan ja osaltaan symboloinut koko eduskuntainstituution avoimuutta. Poikkeustila kuitenkin vaatii poikkeukselliset toimenpiteet.Avoimuus on kuitenkin edelleen toimintamme ohjenuora. Verkkosivujemme tietopaketit ja muut…

Lue lisää

Eduskunnan kirjaston asiantuntijat tekevät tietopaketteja ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista.Tietopakettien tarkoituksena on koota yhteen hankkeen lainvalmisteluun liittyvää tietoa, asian eduskuntakäsittelyä, oikeusvertailua muihin maihin sekä aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa ja uutisointia.Ennen kuin tietopaketti on valmis, monta työvaihetta on käyty lävitse. Tietopaketin tekijä joutuu koko ajan arvioimaan lukemansa tiedon luotettavuutta ja oikeusvertailua tehdessään myös sen kattavuutta. Mitään sellaista ei pitäisi sanoa,…

Lue lisää

Ennen ja nyt tarttuu vuoden tauon jälkeen perinneaiheeseensa, Ranskan suuresta vallankumouksesta aina esimmäisen maailmansodan loppuun ulottuvaan pitkään 1800-lukuun. Kuten aiemminkin, numero sai alkunsa 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Oulun yliopistossa 24.–25.1.2019. Kaikki artikkelit perustuvat siellä pidettyihin esitelmiin. Liikkeessä ovat sekä tieto ja taidot monissa muodoissaan että niiden levittäjät ja vastaanottajat.

Lue lisää

Osallistuin Euroopan komission järjestämään 2-päiväiseen koulutustilaisuuteen Italian Firenzessä joulukuun alussa. Koulutusseminaari järjestettiin Palazzo dei Congressissa ; rakennuksessa, joka on peräisin 1800-luvulta. Koulutukseen osallistui yli 250 edustajaa eri EU-maista ja muutama EU:n ulkopuoleltakin. EU-tallekirjastoverkostosta käytetään englanninkielistä nimitystä European Documentation Centres, EDC.Koulutusohjelma oli sangen monipuolinen. Ensimmäisenä päivänä esiteltiin Euroopan komission strategiset tavoitteet vuosille 2020-2024. Huomattavimpana voi mainita…

Lue lisää