Joku viisas on todennut, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta yritettävä on silti. Olli-Pekka Vainio luki kolme teosta, jotka yrittävät tätä kunnianhimoista tehtävää. Minkään kirjan ennustukset eivät ole erityisen rohkaisevia. Lyhyen ajan sisään on ilmestynyt kolme kiinnostavaa teosta, jotka koettavat kurkistaa tulevaisuuteen. Ensimmäinen kirja on Peter Zeihanin The End of the World is…

Lue lisää

Joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita on vallannut yliopiston päärakennuksen protestina hallituksen kaavailemille leikkauksille ja maahanmuuttopolitiikan kiristyksille.  Hallituksen suunnittelemat säästötoimenpiteet kohdistuisivat erityisesti sosiaaliturvaan. Leikkauksista asumistuen heikennykset madaltaisivat opiskelijoiden toimeentuloa huomattavasti. Maahanmuuton ja oleskelulupien tiukennukset koskisivat puolestaan kansainvälisiä opiskelijoita sekä usein lyhytaikaisilla sopimuksilla työllistyvää kansainvälistä opetus- ja tutkimushenkilöstöä.  Pienituloisiin kohdistuvat säästötoimet ovat itsessään epäreilut, minkä lisäksi opiskelijoita koskevat… …

Lue lisää

Tavat kokea kipua heijastavat aina aikansa yhteiskunnallisia arvoja. Krooninen kipu ansaitsee lääketieteen rajat ylittävää tutkimusta. The post Kivun arviointi on aina poliittista appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

 Suomalaista rasismia on tutkittu muun muassa teoksessa Rasismi, valta ja vastarinta — Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa, toim. Suvi Keskinen, Minnna Seikkula & FaithMkwesha (Gaudeamus, 2021).Kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) osallistui 6.9.2023 eduskunnan keskusteluun hallituksen ns. rasismitiedonannosta puheenvuorolla, jonka hän kertoi olevan ”Suomen rasismihistorian lyhyt tiedonanto”. Koska Keskisarja on tutkijakoulutuksen saanut ammattihistorioitsija, ja koska hän tätä…

Lue lisää

Lue lisää

The English abstracts of research articles in Politiikka 65:2. Includes abstracts by Jouni Tilli, Hannu Salomaa, and Jarmo Kortelainen and Pertti Rannikko.

Lue lisää

Virtavesipolitiikka on terminä vakiintumassa kuvaamaan virtaavia vesiä koskevaa sääntelyä ja hallintaa. Euroopan unionissa ja kansallisella tasolla on kehitetty poliittisia välineitä, joilla pyritään palauttamaan vesiympäristön luontaista virtausta ja lajikirjoa. Voimalaitospatojen purku on noussut yhdeksi virtavesipolitiikan tavoitteista. Analysoimalla kolmen pienen vesivoimalan purkukeskustelua tutkimme, millaisten prosessien kautta laajat poliittiset pyrkimykset liikkuvat virtavesipoliittisiksi käytännöiksi. Käsitteellä ”hydrososiaalinen konteksti” tarkoitamme voimalaitoksen…

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan suomalaista asevelvollisuuskeskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2018 julkaistujen mielipidekirjoitusten kautta. Asevelvollisuuden säilyttämisestä on vallinnut jo pitkään konsensus, mutta mielipidekirjoitusaineisto mahdollistaa myös kriittisten näkemysten tutkimisen. Tutkimusartikkeli havainnoi erityisesti kansalaisten käymää asevelvollisuuskeskustelua, jota ei ole aiemmin tutkimuksellisesti juuri huomioitu. Mielipidekirjoitusten analyysi nojautuu kvalitatiiviseen teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkimusteoriana käytetään Benedict Andersonin määritelmää kansakunnista kuviteltuina yhteisöinä. Andersonin teorian näkökulmasta…

Lue lisää

Tutkin artikkelissani torjuntavoiton käyttöä sotaan liittyvässä ja poliittisessa retoriikassa vuodesta 1940 aina 2020-luvulle saakka. Analysoin torjuntavoiton käsitteen syntyä ja sitä, miten sitä on käytetty jatkosotaan liittyen. Tarkastelen myös torjuntavoittoa sodan jälkeisessä vasemmiston retoriikassa, vaaleihin liittyen sekä osana Euroopan unionin ja Suomen välisten maatalous-poliittisten neuvotteluiden arviointia. Argumenttini on, että torjuntavoitto on levinnyt alkuperäisen käyttöyhteytensä ulkopuolelle siten,…

Lue lisää

Pääkirjoitus 2/2023

Lue lisää

Mittakaava on melkoinen kun puhutaan metsistä ja ilmastonmuutoksesta: aihe on globaali, poliittinen, taloudellinen ja viime kädessä lokaalisti käytännönläheinen. Se koskettaa monia ihmisiä ja kokonaista biomeja osakkaineen. Siihen sisältyy arvoja, valtasuhteita ja tunteita. Maailmanlaajuiset ja paikalliset ilmiöt kietoutuvat toisiinsa glokaaliksi kokonaisuudeksi. Melin Markus, Mäkilä Pi & Ässämäki Aino. 2023. Metsät ja ilmastonmuutos. Kuvitus ja kansi: Jenni…

Lue lisää

Persut valittavat että ovat nyt ajojahdin kohteena. Tällaisena konservatiivina on sanottava, ettei se ajojahti ole laisinkaan huono idea. Ajatelkaapa nyt. Kuulas lauantain aamu, järven pinnalta kevyt auer valtaa rantaniitylle, syöt aamiaisen ja käyt pihalle. Katsot että takin punainen villa on puhdas,  napautat kevyellä huitaisulla roskan saapashousujesi valkoiselta veralta . Katsot korkeakiiltoisen saappaan kyljessä olevaa koivikon…

Lue lisää

'Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia' -teos kyseenalaistaa ajatuksen eriarvoisuudesta ainoana tapana järjestää yhteiskunta. The post Ihmiskunnan historian monimuotoisuuden valtava ylistys appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

 Rekonstruoitu kohtaus: Soikkeli vs. inkvisitioJoulukuussa näytin vahingossa keskisormea kansanedustajalle. Koska rikos on juuri nyt vanhentunut –  vaalikausi on tänään virallisesti ohitse – asian voi mainita ilman maailmankatsomuksellista tai rikousoikeudellista paatosta. En ylipäänsä kuljeksi kaupungilla mieltäni osoittamassa edes silloin kun siihen olisi syytä. Eikä keskarin näyttäminen ollut kummempi kuin primitiivinen reaktio siihen, että kristittyjen VAALITELTALTA huutelivat hakemaan…

Lue lisää

Jos joku ehdottaisi Cristian Mungiuta 2000-luvun tärkeimmäksi eurooppalaiseksi ohjaajaksi niin en sanoisi vastaan, mutta jättäisin mainitsematta mitä mieltä olen hänen uusimmasta elokuvastaan "R.M.N.", jolle on annettu ansiokkaan idioottimainen suomalainen alaotsikko "kylmä talvi". Ei "R.M.N." keskentekoinen ole eikä ainakaan tylsä, mutta kun ohjaajalta on tottunut odottamaan täydellistä elokuvaa, ei mikään vähäisempi riitä."R.M.N." sisältää samat ainekset yksilön ja…

Lue lisää

Kansalaiset, medborgare! Jos minut valitaan senaattoriksi, lupaan edistää eduskunnassa seuraavia uudistuksia kansamme yhteiseksi hyväksi:1. Eduskunnan täysremontti: Parlamentaarikkojen avustajat korvataan tekoälyillä ja eduskuntakaudet lyhennetään neljästä vuodesta 9 kuukauteen, minkä jälkeen kukin henkilöään tarkkaillut tekoäly suorittaa samat puoluesidonnaiset ulostulot ja päätökset ko. parlamentaarikon imagoa jäljitellen 3 kuukauden ajan. Mikäli kukaan ei huomaa merkittävää eroa sapiens-alustaisen päätöskoneen ja…

Lue lisää

Kesäkuun alussa avattiin juhlanäyttely ”Eduskunnan kirjasto – poimintoja 150 vuoden historiasta”. Kirjaston vaiheita esittelevän aikajanan ja valokuvien lisäksi näyttelyssä on viisi vitriiniä. Vitriinien sisällöstä kerrotaan lyhyesti näyttelyesitteessä.Tämä juttu liittyy ensimmäiseen vitriiniin ”Kirjalahjoitus Ruotsista ja Eduskunnan kirjaston perustaminen”.Syksyllä 1871 Suomen säätyvaltiopäiville lahjoitettiin suuri määrä Ruotsin valtiopäiväasiakirjoja. Lahjan lähettäjä oli Ruotsin parlamentin kirjastonhoitaja tohtori D.M. Sandahl yhdessä…

Lue lisää

Kirjoitukseni Talous ja Yhteiskunta 3/2022 -lehdessä. Joka ei kykene yhteiseloon muiden kanssa tai on niin itseriittoinen, ettei tarvitse sitä, eikä siksi ole osa yhteiskuntaa, on joko elukka tai jumala.Aristoteles Collier, P. & Kay, J. (2021): Greed is Dead – Politics After Individualism. 2.p. Penguin.Brittiläiset taloustieteilijät Paul Collier ja John Kay toivovat loppua ahneelle individualismille. Heidän mukaansa se on asenne,…

Lue lisää

Eduskunnan kirjasto täytti 150 vuotta 3.6.2022. Juhlanäyttelyn Eduskunnan kirjasto – poimintoja 150 vuoden historiasta rakentamisessa myös Eduskunnan arkisto oli mukana. Osallistuimme tähän mielellämme, koska Eduskunnan arkistossa on paljon historiallisia aineistoja, jotka pääsevät harvemmin näkemään päivän valoa ja halusimme tuoda esille näitä arvokkaita aineistoja liittyen eduskuntaan ja sen toimintaan. Eduskunnan arkisto on toiminut Eduskunnan kirjaston yhteydessä vuodesta…

Lue lisää

Sain mahdollisuuden osallistua läsnä olevana osallistujana Turun Eurooppa-foorumiin jälleen parin vuoden tauon jälkeen. Oli ilo kohdata muita EU-verkostojen jäseniä kasvotusten eikä pelkästään verkon välityksellä. Järjestyksessään viides foorumi kokosi Turkuun 24.–26.8.2022 keskustelemaan lähes 900 päättäjää, asiantuntijaa ja kansalaista. Kolmen päivän aikana toteutettiin 45 ohjelmaosuutta 40 ohjelmajärjestäjän ja 200 puhujan voimin. Livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana 3600 uniikkia kävijää.…

Lue lisää