Olen aina ollut kiinnostunut ääriryhmistä. Ne ovat sekä pelottavia, että kiehtovia. Pelottavia, koska ne ovat yleensä väkivaltaisia, fanaattisia ja häikäilemättömiä. Mutta samat syyt kiehtovat, koska ääriryhmät ovat niin itsevarmoja oikeassa olostaan, että he ovat valmiita tappamaan ja kuolemaan utopiansa puolesta. Itse en ole varma mistään, joten sellainen ylimielisyys on jossain määrin voimaannuttavaa. Olisinpa minäkin niin…

Lue lisää

 Kirjaston vuosi 2020 oli mitä merkillisin. Kun tuli aika toimittaa kirjaston toimintakertomus, tuskailin ajatuksella, miten masentava tarina siitä tulisi, korona sitä ja korona tuota. Ennätin sanomaan ääneen sisällöntuottajille, että ”voisitteko olla mainitsematta koronaa tekstissänne kovin montaa kertaa”. Mutta eihän se niin mene. Minut palautettiin nopeasti maanpinnalle. Kertomus kun on myös historiadokumentti. Kertomus valmistui totutun prosessin mukaisesti. Sisältö…

Lue lisää

Heikki Aittokoski, Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan Helsinki: Sanoma, 2020, 358 s.

Lue lisää

Kysymys tutkijoiden ja tieteellisen tiedon roolista poliittisen päätöksenteon valmistelussa on viime vuosina puhuttanut niin tiedeyhteisöjä kuin julkispolitiikan toimijoitakin. Tässä artikkelissa analysoidaan ajallisen pitkittäisanalyysin avulla tutkijoiden osallistumista suomalaisittain keskeisiin päätöksenteon valmistelun instituutioihin, valtionkomiteoihin ja ministeriöiden laajapohjaisiin valmistelutyöryhmiin, vuosina 1980–2018. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, yhteiskunnallisesti tärkeämmät päätökset on perinteisesti valmisteltu korporatistisissa valmisteluelimissä, joihin on nimitetty viranhaltijoiden ohella…

Lue lisää

Demokratiatutkijat pohtivat parhaillaan, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut voitaisiin kytkeä perinteiseen edustukselliseen päätöksentekoon. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että poliitikkojen osallistuminen puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin voisi vahvistaa puntaroivien kansalaiskeskustelujen kytköstä demokraattiseen päätöksentekoon. Tutkimme Turussa järjestetyn puntaroivan kansalaispaneelin avulla, miten poliitikkojen ja kansalaisten yhteinen keskustelu onnistuu ja miten poliitikot sen kokevat. Poliitikkojen osallistumisen on väitetty muun muassa vahvistavan poliitikkojen sitoutumista kansalaiskeskustelujen pohjalta…

Lue lisää

Tässä artikkelissa analysoidaan poliittisen epäluottamuksen käsitettä ja tutkitaan sen ilmenemismuotojen demokratiavaikutuksia. Poliittista epäluottamusta ei ole tutkittu yhtä paljon kuin poliittista luottamusta, vaikka politiikan teoria on jo vuosisatoja painottanut epäluottamuksen merkitystä demokratiassa. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että poliittisen luottamuksen merkitys vaihtelee sen mukaan, kohdistuuko se ideaan, järjestelmään vai toimijaan. Luottamuksen vastinparina tai vastavoimana pidettyä epäluottamusta on kuitenkin…

Lue lisää

Vuoden ensimmäisessä Politiikka-lehden numerossa tarkastelu suunnataan luottamukseen, epäluottamukseen, osallistumiseen ja tietoon.

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan pääministerin aseman määrittelyä siviilikriisien johtajana uuden perustuslain aikana.  Artikkelissa pureudutaan pääministerin asemaan siviilikriisien johtajana yhtäältä valtioneuvostossa omaksutun ministerihallintomallin ja toisaalta presidentin turvallisuuspoliittisen roolin paineessa 2000-luvun aikana. Artikkelin johtopäätöksenä esitetään, että kriisijohtamisjärjestelmää tulisi täsmentää covid-19-pandemiatilanteen ratkettua. 

Lue lisää

1. Kadulla liikuttaessa tulee noudattaa pystyasentoa, jossa leuka on painettuna rintaa vasten ja kukkaro rintalastan kohdalla, missä se antaa parhaiten suojan suoralle kansalaispalautteelle. Kaikessa julkisessa liikkeessä on huomioitava tarkoin, että oikeanpuoleinen liike on tärkeämpää kuin vasemmanpuoleinen päämäärä.2. Kotona liikuttaessa ruumiinosa, jota nimitämme lyhykäisesti demariksi, on asetettu kumppanin vastaavaan sylinpuoleiseen ruumiinosaan (jota kutsutaan myös toisinaan demariksi,…

Lue lisää

 Nuorena siirryin Alistair MacLeanin agenttijännäreistä Frederick Forsythin trillereihin, mutta Forsythin jälkeen en löytänyt enää astetta jännittävämpää genrekirjailijaa. Siitä pitäen olen spefin liepeiltä lueskellut teoksia, jotka täyttäisivät tämän erityisen tarpeen: spekulaatioita niin mahdottomista valtapolitiikan konflikteista, ettei niihin löydy millään politiista ratkaisua, ja silti fiktion omalla logiikalla löytyy. Spefissä tällaisiin umpisolmuksi kiedottuihin juonikuvioihin tarjotaan monesti ratkaisuja, joissa…

Lue lisää

Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laadittu. The post David Graeber, kulttuurievoluution harha ja valistuksen sokaiseva hohde appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Persut ovat kuin mielipiteet: jokaisella on omansa. Viime yönä Euroopan aikaan amerikkalaiset republikaanipersut yrittivät vallankaappausta sillä tavoin kuin HE vallankaappauksen käsittävät. Tämän jälkeen poliittiseksi kysymykseksi ei kuitenkaan noussut demokratian kuolema kaksipuoluejärjestelmissä, vaan se, määritelläänkö väkivalta tekijän, uhrin vai todistajien näkökulmasta. Ei siis riitä, että vallankaappaus on vallankaappaus tekijöidensä motiiveista käsin, vaan että sen pitäisi myös NÄYTTÄÄ…

Lue lisää

Keir Giles (2020). Moskovan opit – Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä (Moscow rules).  Suomennos Ilkka Rekiaro. Docendo. 301 sivua. Tulenkantaja Uuno Kailas availi yhdeksän vuosikymmentä sitten Venäjästä hiljattain irtautuneen Suomen ikkunoita Eurooppaan. Hänen runonsa Rajalla tuntuu sopivalta tämän kirjan esittelyn alkuun:                      Raja railona aukeaa.                      Edessä Aasia, Itä.                      Takana Länttä ja Eurooppaa;                      varjelen, vartija, sitä. Kailas…

Lue lisää

 Keskiluokan anonyymissä enemmistössä on turvallista elää. En usko, että persujen masinoima itsekkyysbuumi saa koskaan niin paljon kannatusta, jotta Suomessa tarvitsisi pelätä äärioikeiston nousua tai kyykytyskapitalismin vahvistumista sitä pahemmaksi kuin mitä se oli Sipilän kaudella. Keskiluokan massa hidastaa poliittisen ääripään liikahdukset. Lisäksi keskiluokka on Suomessa sietänyt & säilönyt akateemisille aloille sen verran hyvät palkat, että lehtorivuosina…

Lue lisää

Oli oikein antoisa ja ilmeisesti katsojiakin kerännyt (tällä hetkellä 178 näyttöä) paneeli. Paikalla meitä oli vähän, mikä tautitilanteen huomioon ottaen oli ihan jees. Paneelin voit katsoa tästä, siinä on alussa jotain hölinää ja sitten päästään asiaan. Kiitokset vielä Noora Kotilaiselle ja Johanna Sumialalle ja tietysti Ars moriendin järjestäjille! Kuten totesimme, ei näitä nyt niin usein…

Lue lisää

Kirjaston väki vastaanotti viime viikolla suru-uutisen entisen Eduskunnan kirjaston johtajan Tuula H. Laaksovirran menehtymisestä. Laaksovirta johti kirjastoa vuosina 1994-2007 ollen vuosituhannen alussa myös eduskunnan kanslian tieto- ja viestintäjohtaja. Itse en koskaan Laaksovirtaa tavannut enkä näin ollen osaa kertoa hänestä henkilökohtaisia kokemuksia. Tämän kirjoituksen lisäksi hänen uraansa eduskunnassa ja kirjastoalalla tullaan käymään lävitse erilaisissa muissa kirjoituksissa…

Lue lisää

  Eduskunnan kirjasto on ollut avoimena kaikelle kansalle yli sadan vuoden ajan. Perusajatuksena on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus saada tietoa eduskunnasta, lainsäädännöstä ja päätösten taustoista. Kirjaston tehtävänä on ollut toimia oikeus- ja yhteiskunnallisena keskuskirjastona ja näin tukea eduskunnan toimintaan ja muuhun yhteiskuntaan liittyvää tutkimusta. Avoimuutta on Suomessa aina pidetty äärimmäisen tärkeänä osana demokratiaa. Tämä ei…

Lue lisää

 Tulla nähdyksi.Mahdollisuus olla oma itsensä. Löytää itselleen tarkoitus.  Nämä edellä mainitut asiat ovat meille kaikille tuiki tärkeitä asioita, joiden todellisen merkityksen ymmärtää ehkä vasta vuosien jälkeen. Kuten niin moni tällä alalla, en tiennyt päätyväni kirjastoon töihin. Pohjakoulutuksesta maantieteen alalta on ollut valtavasti merkitystä, mutta lopullinen alan valinta oli onnekkaiden sattumien summa. Vastavalmistuneena maantieteilijänä päädyin vuosituhannen alussa Tampereelle opiskelemaan…

Lue lisää

 Eurooppa-foorumi toteutettiin kolmatta kertaa 27.–28.8.2020. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset.Kahden päivän aikana järjestettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja paikan päällä olleiden päättäjien ja asiantuntijoiden…

Lue lisää