Julkaisuseuranta
6.12.2018
In this article we examine a popularly-oriented Finnish wartime photographic book, Suomi kuvina. Das ist Suomi. Finnland in Bild und Wort, from 1943, which introduced Finland - its landscapes, culture and people - for a German target audience. We analyze the choices of images and captions and explore how the familiar visual tendencies were both…
Metsänhoitaja-eräkirjailija-kuvataiteilija A. E. Järvinen vaikutti Lapissa 1900-luvun alusta kuolemaansa saakka vuoteen 1963. Pohdin sitä, miten voin valitsemieni kolmen valokuvan kautta avata häntä ihmisenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kolme kuvaa Järvisestä ovat yksittäisiä otoksia, mutta ne voivat näyttää suuntaa kokonaistulkinnalle: esiin nousevat erityisesti sukupuolen ja katseen merkitys. Tarkastelen aineistoa kulttuurihistorian, täsmällisemmin mikrohistorian näkökulmasta.
Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.
6.12.2018
Minkälaista kuvitusta suomalaiset mielisairaalahistoriikit sisältävät, ja millaista tietoa sairaalavalokuvat välittävät? Valikoituneisuudesta huolimatta historiikkien valokuvista avautuu monipuolista ruumiillista tietoa mielisairaalaympäristöistä, ja kuvat auttavat kuvittelemaan, millaiselta tuntuisi elää sairaalaympäristössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Historiikkien välittämää tietoa peilataan vuosina 2014-2015 koottuun kirjalliseen tutkimusaineistoon ”Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta” pohtien samalla valokuvien välittämän tiedon luonnetta.
Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.
22.10.2018
Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.
Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…
22.10.2018
Suomi osallistui Aasian ensimmäiseen maailmannäyttelyyn Japanin Osakassa 15.3.–13.9.1970 yhteispohjoismaisessa Skandinavian paviljongissa. Huolimatta osallistumista kohtaan aluksi tunnetusta innottomuudesta Expo’70:stä muodostui Suomelle tärkeä maakuvaa muokanneen tiedotusaineiston jakelukanava ja näyteikkuna Itä-Aasiaan. Miten, miksi ja millaista Suomi-kuvaa maailman siihen asti suurimmassa maailmannäyttelyssä esiteltiin? Millainen Skandinavian paviljongin mediavastaanotto oli, ja mitkä seikat vaikuttivat Suomi-kuvan muotoutumiseen? Artikkeli tarkastelee Expon Suomi-kuvaa ja…
22.10.2018
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita,…
Artikkeli tarkastelee japanilaisten Suomi-kuvia sekä maa- tai kohdekuvateorian (tourism destination image) että tuote-maakuvateorian (ns. product country image) avulla. Em. teorioista johdettujen käsitteiden pohjalta muodostetaan empiiriset mittarit kognitiivisesta maakuvasta ja affektiivisesta maakuvasta. Tutkimusaineistona käytetään japanilaisten keskuudessa huhtikuussa 2016 tehtyä kyselyä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen liitettyjä spontaaneja maakuvia sekä japanilaisen kuluttajuuden erityispiirteitä.
Voiko maakuvatyön tavoitteena joskus olla kielteisen vaikutelman luominen? Kielteinen maakuvatyö vaikuttaisi olevan ristiriidassa suhteessa perinteisiin käsityksiin, jotka korostavat vetovoimaisen kuvan luomisen keskeisyyttä. Katsaus tarkastelee tutkimusmahdollisuuksia liittyen maan esittämiseen ei-houkuttelevana turvapaikanhakijoille. Lisäksi arvioidaan, millainen on ollut Suomen kuva maahanmuuttomaana ja onko viime vuosina siirrytty tässä suhteessa kielteisen maakuvan viestimisen suuntaan.
22.10.2018
Artikkelin aiheena on Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehden luoma kuva Suomesta vuosina 1920–1937. Sanomalehteä toimittivat Petroskoissa suomalaiset punaemigrantit, joista suuri osa oli siirtynyt Neuvosto-Venäjälle Suomen sisällissodan jälkeen. He loivat Suomesta äärimmäisen viholliskuvan, joka kääntyi Stalinin vainoissa yllättäen punaisia suomalaisia itseään vastaan.
4.10.2018
Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa maaliskuussa 1951. Edistyspuolueen pelastamiseksi käytiin 1940-luvun lopulla keskusteluja uusien lähinnä keskiluokkaa edustaneiden piirien kanssa, mutta neuvottelujen lopputulemana ei ollut edistyspuolueen elävöittäminen vaan kokonaan uuden Suomen Kansanpuolueen perustaminen. Liberaali sovitteleva yleispuolue ei enää kerännyt kannattajia, vaan kasvavaa keskiluokkaa yritettiin vastaisuudessa houkutella intressiedustuksella luokkapuolueiden tapaan. Edistyspuolueen toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia…
Suomalaiset historiantutkijat aloittivat toisen maailmansodan jälkeen jääkärikirjallisuuden myyttien purun. Tässä artikkelissa perehdyn siihen, miten kirjallisuudessa on käsitelty jääkäriliikkeen suhteita Saksan sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon sekä Ruotsin aktivistipiireihin ensimmäisen maailmansodan aikana. Artikkeli selvittää erityisesti, miten historiantutkimus on tuonut esille Tukholmassa toimineen valtuuskunnan jäsenten toiminnan, motiivit ja viitekehyksen.
19.9.2018
Näin ollen analysoimme tässä artikkelissa verkostoanalyysin keinoin, millä tavoin Twitterissä Suomen juhlavuoden virallisena aihetunnisteena (hashtag) käytettyä #suomi100-tunnistetta hyödynnettiin sisällöllis-temaattisesti erilaisten keskustelujen tuomiseksi samalle juhlavuoden some-foorumille. Missä määrin verkon digitaalinen historiakulttuuri toteutti presidentin puheen ja juhlavuoden valtiojohtoisten organisaattoreiden tavoittelemaa yhtenäisyyden sanomaa?
19.9.2018
Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.
27.2.2018
Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.
27.2.2018
Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.
27.2.2018
Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]
15.12.2017
Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?