Kuten monet ehkä tietävätkin, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä useita herätysliikkeitä. Monesti asia yksinkertaistetaan toteamalla, että niitä on perinteisesti viisi: rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys. Tosiasiallisesti näiden lisäksi on muitakin, minkä lisäksi edellä mainitutkin ovat historiansa aikana jakautuneet moneen haaraumaan. Ei ihme, että monella menee näiden eri porukoiden kanssa sormi suuhun eikä selkeän käsityksen…

Lue lisää

Jan Guilloun trilogia ruotsalaisesta Arn Magnussonista, josta tulee 1100-luvulla temppeliherra Pyhälla Maalla, on klassinen kertomus myyttisestä sankarista. Trilogian osat ovat Vägen till Jerusalem (1998, suom. Tie Jerusalemiin, 2000), Tempelriddaren (1999, Temppeliherra, 2001) ja Riket vid vägens slut, (2000, suom. Pohjoinen valtakunta, 2002). Jan Guillou ei ole mikään sanataituri, mutta hän osaa kuljettaa tarinaa niin, että saa lukijan…

Lue lisää

 JOHAN KAHL (1721-1746)Joittenkin ihmisten luovuus puhkeaa kukkaansa jo aivan nuorella iällä, toisten taas saavuttaessa tärkeimmät saavutuksensa vasta kypsemmällä iällä. Sitten on heitä, joiden elämänlanka katkeaa varhain ja äkkinäisesti, mutta jotka ennen sitä, edes tietämättä varhaista lähtöään, saavuttavat jotakin pysyvää ja kestävää. Näin oli nuoren ruotsalaisen kirjurin Johan Kahlin laita. Tosin meillä suomalaisilla on ollut merkittävä…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.

Lue lisää

Facebook Twitter Anu LahtinenHelsingin yliopisto 1500-luvun ruotsalaislähteet eivät kovin usein puhu vammaisuudesta tai vammaisista, mutta lyhytkin maininta voi valottaa jotakin siitä, miten aikalaiset heihin suhtautuivat. Eräs Per Banérille keväällä 1551 lähetetty kirje antaa lyhyen välähdyksen aiheeseen. Per Banér oli noin kymmenvuotias aatelispoika, joka kävi koulua Tanskassa. Oli tyypillistä, että lapset saatettiin lähettää oppiin kauas kotoa:…

Lue lisää

The aim of the present study was to obtain detailed knowledge of the origin of the Mannerheim family. In contrast to what had generally been reported in the literature, it […]

Lue lisää