Julkaisuseuranta
1.11. Matkalle Itämeren ylitse oli luvattu syksyn talveksi muuttavaa myrskyä, mutta matalapaine jakautuikin kahtia, toinen puhalsi jo keskiviikkona ja toinen lähestyy viikonloppuna. Niinpä sää merellä olikin lähes tyyni, Tukholman saaristossa jopa sankan sumun peitossa. Sopii kirjalliseen retkeen. Luin jo matkan alkajaisiksi Hanna Kuuselan Syytös-pamfletin, pidin siitä kovasti jonnekin sivulle 60 saakka, kunnes kirjoittajalta loppuivat argumentit…
Minna Silver Vuoden 2021 arkeologisiin elokuvatapauksiin kuului filmi The Dig (Kaivaus). Se kertoo arkeologisista kaivauksista ja englantilaisesta naisesta, Sutton Hoon tilanomistaja Edith Prettystä (1883–1942), jonka mailla tehtiin hautakummusta merkittävä löytö vuonna 1939. Muinaiset kummut ja röykkiöt ovat eri puolilla maailmaa kätkeneet sisäänsä vainajia ja esinelöytöjä. Eri kielissä ja kulttuureissa hautakumpuja nimitetään vaihtelevasti, esimerkiksi latinan pohjalta…
Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Stockholms Bloodbath (2023, ensi-ilta 2024). Kuuntele myös: ”Stockholm Bloodbath – Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit”, Yle Kulttuuriykkönen (16.1.2024) https://areena.yle.fi/podcastit/1-67449206 ”Suuri osa tästä tapahtui todella.” Jokseenkin näin julistaa tekstitys, kun Mikael Håfströmin Stockholms Bloodbath -elokuva vaatii ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tukholman verilöyly kieltämättä on historiallinen tapahtuma, jossa riittää elokuvallisia juonenkäänteitä. On kahden valtakunnan välinen valtataistelu,…
16.1.2024
Miia KuhaJyväskylän yliopistossa viime vuosina toiminut, professori Petri Karosen johtama ja Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu) on julkaissut tänä syksynä pääteoksensa. Brittiläisen Routledgen kustantama englanninkielinen artikkelikokoelma Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809: Shared Past, Different…
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" on luultavasti monelle tuttu sanonta. Tuttua voi olla myös se, että Nuutinpäivänä loppuu joulun viettäminen ja joillain alueilla kiertävät nuuttipukit. Kalenterista puolestaan voi perinteitä huonomminkin tunteva tarkistaa, että Nuutin nimipäivä on 13. tammikuuta.Mutta miten kyseinen päivämäärä liittyy jouluun? Entä kuka oli Nuutti? Ja miksi tämän kirjoituksen…
4.12.2023
Anu KoskivirtaKulttuurihistorioitsija Marjo Kaartinen totesi vuonna 2005 historiantutkimuksen eettisen käänteen palauttaneen toden, hyvän ja oikean kaltaiset ihanteet avoimesti tutkimusprosessin lähtökohdiksi. Samaan ilmiöön kietoutui uudenlainen tietoisuus tutkijan subjektiviteetista. Se on korostanut tarvetta tunnustaa historioitsijan moraalinen toimijuus ja vastuu. Kaartinen katsookin, että menneisyyden luonnetta koskevien käsitysten uudelleenarvioiminen on osittain muuttanut historiantutkijan työn suuntaa. Perinteisten menneisyyden tulkitsemiseen liittyvien…
27.11.2023
Anu KoskivirtaKuolemanrangaistusta vastustetaan tänä päivänä oikeuseettisin perustein erityisesti kahdesta syystä: rangaistus on peruuttamaton ja sisältää syyttömänä tuomitsemisen riskin. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 2002 kieltää kuolemanrangaistuksen. Varhaismoderniin aikaan verrattuna nykyiset käsitykset oikeasta ja väärästä eroavat suuresti, kun puhutaan kuolemanrangaistuksesta.Menneisyyden ja nykyisyyden ristiriitaisuus korostuu siinä, kuinka syvästi kirkon suhtautuminen kuolemanrangaistukseen on muuttunut. Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkkokunta…
Kuva: Cristina de Suecia a caballo, Sébastien Bourdon 1653, Museo Nacional del Prado. Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen…
16.10.2023
Joonas TammelaTällä viikolla tulee kuluneeksi 130 vuotta Lundin yliopiston kirkkohistorian professori Hilding Pleijelin (1893–1988) syntymästä. Pleijel kehitti merkittävästi ruotsalaista kirkkohistorian tutkimusta. Samanaikaisesti hän toimi suunnannäyttäjänä sekä suomalaisen kirkkohistorian että osin profaanin historian kehitykselle. Pleijel otti läpi pitkän uransa aina kuolemaansa asti aktiivisesti osaa tieteelliseen keskusteluun. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuun 15. päivänä kuluneeksi 35 vuotta.…
17.6.2023
JOHANNES NEANDER (1846-1895)Matkatessani Ruotsissa majoituin myös Finspångin kunnassa vanhassa Risingen kirkonkylässä. Majapaikkana toimi vanha pitäjäntupa, joka nykyään on Ruotsin suomenkielisen Kansanlähetyksen lähetyskoti majatalopalveluineen. Vieressä sijaitsee entinen koulurakennus ja vastapäätä Risingen vuonna 1849 valmistunut kirkko. Mitä idyllisin kokonaisuus siis.Uteliaisuuttani aloin selvittää, oliko paikkakunnalla vaikuttanut kirkkohistoriallisesti kiinnostavia henkilöitä. Silloin törmäsin Risingen kirkkoherrana vuosina 1886-1895 toimineen Johannes Neanderin…
Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…
8.12.2022
Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…
10.11.2022
Samu SarviahoSuomen akateeminen elämä keskittyi 1700-luvun jälkipuolella Turun Akatemiaan. Aikakauden historiantutkimus kiteytyi Suomessa pitkälti kahteen henkilöön, Johan Bilmarkiin (1728–1801) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804). Bilmark toimi vuodesta 1763 lähtien lähes neljäkymmentä vuotta Akatemiassa historian ja moraalin professorina. Hänen ohjauksessaan valmistui ennätyksellisesti peräti 232 pro exercitio- ja pro gradu -väitöskirjaa, joista monet käsittelivät myös Suomen historiaa.…
Astrid Lindgren näki toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton totalitaariset ideologiat "kuin kahtena hirmuliskona".
Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →
Sillan vaihtoehtojaEilisessä tekstissä pohjoisessa Suomessa matkannut jäi miettimään siltojen mahdollisuutta. Jos sellainen olisi päätetty tehdä, tekniikka ja lopputulos olisi voinut muistuttaa Matthew Consettin kuvausta Ruotsista:I must not, however, omit observing their method of building bridges over their broadest and deepest rivers, several of which we passed in our Excursion to the northern parts of this…
Hyvällä tahdolla yllä olevaa voi pitää kuvana Uppsalan kuningaskummuista, mutta vain siinä tapauksessa, ettei piirtäjä ole käynyt lähimaillakaan. Kuva on Pierre Marie Louis de Boisgelin de Kerdun kirjasta Travels through Denmark and Sweden. Vol II. 1810, jossa monen muun matkakertomuksen tapaan poiketaan Uppsalassa. Kuningaskummut eivät ole kenellekään pääkohde, mikä ei varsinaisesti yllättänyt.Mutta Nathaniel Wraxallin kokemus vuonna…
Eilen mainittu naisten uskottomuuden yleisyys ei ollut ainoa yllätys loordi Broughamin muistelmissa. Yleisesti (Suomen tapaan) rehelliseksi kehutussa Ruotsissa hän joutui kestikievarissa lokakuussa 1799 varkaan uhriksi:Oct. 9. Our journey had been through forests, only interrupted here and there by pieces of cultivated plain, and occasionally great masses of rock, the inns being generally bad. At one…
Paikka Ruotsissa, jonne Suomestakin jossain määrin matkustettiin oli Medevin terveyslähde. Siellä vuonna 1784 käynyt William Coxe kuvaa kohdetta näinAt Motala, we crossed the river of the same name, which issues from the Wetter, and is not navigable for the smallest vessels, and soon arrived at Medwi, the Swedish spa.Medwi is pleasantly situated in a gently…
20.12.2019
Suomalaissyntyinen Tukholman Kuninkaallisen hovikapellin klarinetisti Bernhard Crusell (1775–1838) joutui alkuvuodesta 1810 myrskyn silmään. Laajalevikkinen Stockholms Posten -sanomalehti pilaili Crusellin konsertin kustannuksella ennätyksellisen pitkässä artikkelisarjassa, minkä jälkeen Crusell vetäytyi kahdeksaksi kuukaudeksi Tukholman konserttielämästä. Seuraavana kesänä Crusell matkusti Leipzigiin, solmi arvokkaan kustannussopimuksen ja käynnisti siten kansainvälisen säveltäjänuransa.