Gällivare Kulturmuseum esittelee elämää Ruotsin Lapissa. Saamelaiskulttuuri on siten keskeisessä osassa.Tämä huone esitteli sitten kai lantalaisten elämää entisaikoina.Täällä oli myös pienoismallina karjan kesänavetta, jollaisen rekonstruktio oliki nähty jo Tornionlaakson museossa.Museo esitteli niin elollista luontoa......kuin mineraaleja, mikä kaivoskaupunkiin tietysti sopikin.Vanhan ajan kauppa ja koululuokka palvelivat selvästikin pedatilana.Käytävä oli hyödynnetty kaivostoiminnan esittelyyn. Porojakin malmin kuljetukseen on käytetty, niiden…

Lue lisää

30.9.2022

Kiirunan kaivoskaupunki oli matkan kauimmaisin kohde, ja pohjoisin paikka jossa koskaan on tullut käytyä (67°51′0″ pohjoista leveyttä). Hotellin arkkitehtuuria oli kuulemma inspiroinut Kebnekaise, ja Scancic-ketjun hotellin yläkerrasta näkyivätkin asiaankuuluvasti Skandivuoriston lumiset huiput.Hotelli sijaitsi uudella puolella, kaupungin keskustaahan ollaan kaivoksen tieltä siirtämässä 3 km päähän entisestä paikastaan. Vanha keskusta on jo paljolti autioitunut, matkailutoimisto siellä vielä…

Lue lisää

 Pajalassa vierailtiin Lars Levi Laestadiukselle omistetussa museossa.Suomessa Laestadius muistetaan vain perustamastaan herätysliikkeestä, mutta oli hän muutakin, kuten muistomerkki pihalla kertoo.Keltainen pappila ehti valmistua vasta Laestadiuksen kuoleman jälkeen. Näyttely siellä esitteli hänen elämäntyötään palkittuna tutkijana ja tiedemiehenä.Pohjolan apostoli veikeänä puuveistoksena.Laestadiuksen perhe 15 lapsineeen asui punaisessa sivurakennuksessa.Elannonhankintaan kuului pohjoisessa metsästyskin. Alhaaalla vasemmalla tupakkahakkuri, Lastadius oli kova tupakkamies.Talon…

Lue lisää

 Matarengin kirkko on rakennettu vuosina 1735-37, kellotapuli valmistui 1763.Kirkossa on Ruotsin vanhimmat urut, jo 1609 rakennetut, mutta vasta 1779 Övertorneån seurakunnalle hankitut.Hieno sisustus on paljolti 1700-luvun asussaan.Kirkon aarre on tämä manttelimadonna.Veistoksesta saa paremman käsityksen Tornionlaakson museossa olevasta kuvasta.Seudulla oli kirkko jo keskiajalla, mutta 1615 tulva vei mennessään ja siellä olleet katolisen ajan veistokset. Miraakkelimaisesti, kuten…

Lue lisää

Haaparannalla käännyttiin ylös Tornionjokivartta, pitkin usein varsin lähelläkin jokea kulkevaa tietä. Tällä puolen rajaa vanha rakennuskanta on säilynyt, Suomen puolella se kärsi saksalaisten poltetun maan taktiikasta syksyllä 1944.Tässä kohden pidin myös oman esitelmäni, aiheena Tornio ja Tornionjokilaakso ensimmäisen maailmansodan poikkeusoloissa. Maisema alkoi muuttua vähin erin vaaramaisemmaksi.Lounaalle pysähdyttiin Luppiovaaran laelle, Lapland View Lodgeen. Viime joulukuussa avattu…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Yli kolmesataa vuotta oli jokaisessa seurakunnassa Suomessa tapana soittaa hallitsijan kuoltua kirkonkelloja päivittäin, joskus viikkoja ja joskus jopa kuukausia. Tavasta on muistona enää muutaman paikkakunnan tarina soittoon tottumattomien käsissä rikkoutuneesta kirkonkellosta. Mutta sukupolvelle toisensa jälkeen kyseessä oli merkittävä kokemus. ”Muistan vielä hyvin, olin n. 6-vuotias silloin, kun siellä lapsuuskotini seinävierellä istuessani kuuntelin, kun…

Lue lisää

Astrid Lindgren näki toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton totalitaariset ideologiat "kuin kahtena hirmuliskona".

Lue lisää

Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →

Lue lisää

Petteri NorringSuomalainen historiantutkimus kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla. Tieteelliset menetelmät vankistuivat ja kansallisen historiakulttuurin kannalta keskeiset instituutiot aloittivat toimintansa. Johan Jakob Nordströmin (1801–1874) ura suomalaisen ja ruotsalaisen tiedemaailman keskiössä valaisee kiintoisalla tavalla aikakauden historiantutkimuksen historiaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin historiakulttuurien välillä.Nordström syntyi Turussa vuonna 1801 vaatimattomiin oloihin. Taloudellisista haasteista huolimatta hänen opintiensä…

Lue lisää

Sillan vaihtoehtojaEilisessä tekstissä pohjoisessa Suomessa matkannut jäi miettimään siltojen mahdollisuutta. Jos sellainen olisi päätetty tehdä, tekniikka ja lopputulos olisi voinut muistuttaa Matthew Consettin kuvausta Ruotsista:I must not, however, omit observing their method of building bridges over their broadest and deepest rivers, several of which we passed in our Excursion to the northern parts of this…

Lue lisää

Petri KaronenSuuri Pohjan sota (1700–1721) päätti Ruotsin suurvalta-ajan, joka oli alkanut Vironmaan eli Pohjois-Viron rauhanomaisesta liittymisestä valtakuntaan yli 150 vuotta aiemmin. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin naapurit hyökkäsivät sen kimppuun tarkoituksenaan saada revanssi Pohjolan valtiaaksi nousseesta harvaanasutusta ja köyhästä valtiosta. Nykyisen Ukrainan keskiosissa käyty Pultavan taistelu vuonna 1709 vauhditti Ruotsin mahtiaseman loppua.Suurista menetyksistä huolimatta Ruotsi soti…

Lue lisää

Antti RäihäRuotsi kehittyi 1600-luvun alkupuolen kuluessa sotilaalliseksi mahtivaltioksi Euroopassa. Ruotsalaisessa ja suomalaisessa 1900-luvun loppupuolen ja 2000-luvun historiantutkimuksessa varhaismodernin ajan Ruotsin kruunun ja alamaisten välinen suhde on esitetty perinteisesti mahti-/sotilasvaltio–vuorovaikutus -dikotomiana (maktstat/militärstat – interaktion). Mahtivaltionäkökulman edustajat ovat nähneet valtionrakentamisen ja yhteiskunnan toiminnan voimakkaasti ylhäältä ohjattuna, kun taas vuorovaikutusta painottavat tutkijat ovat korostaneet yhteiskunnan eri toimijoiden välistä…

Lue lisää

Hyvällä tahdolla yllä olevaa voi pitää kuvana Uppsalan kuningaskummuista, mutta vain siinä tapauksessa, ettei piirtäjä ole käynyt lähimaillakaan. Kuva on Pierre Marie Louis de Boisgelin de Kerdun kirjasta Travels through Denmark and Sweden. Vol II. 1810, jossa monen muun matkakertomuksen tapaan poiketaan Uppsalassa. Kuningaskummut eivät ole kenellekään pääkohde, mikä ei varsinaisesti yllättänyt.Mutta Nathaniel Wraxallin kokemus vuonna…

Lue lisää

Eilen mainittu naisten uskottomuuden yleisyys ei ollut ainoa yllätys loordi Broughamin muistelmissa. Yleisesti (Suomen tapaan) rehelliseksi kehutussa Ruotsissa hän joutui kestikievarissa lokakuussa 1799 varkaan uhriksi:Oct. 9. Our journey had been through forests, only interrupted here and there by pieces of cultivated plain, and occasionally great masses of rock, the inns being generally bad. At one…

Lue lisää

Paikka Ruotsissa, jonne Suomestakin jossain määrin matkustettiin oli Medevin terveyslähde. Siellä vuonna 1784 käynyt William Coxe kuvaa kohdetta näinAt Motala, we crossed the river of the same name, which issues from the Wetter, and is not navigable for the smallest vessels, and soon arrived at Medwi, the Swedish spa.Medwi is pleasantly situated in a gently…

Lue lisää

Kirsi LaineJoitakin vuosia sitten eräs loimaalaisisäntä kertoi saaneensa tehtyä tilallaan sukunsa 450. kylvöt. Näin ilmaistuna sukupolvien ketju kuulostaa vaikuttavalta, jopa uskomattomalta. Useimmilla maatiloilla ei ole useiden vuosisatojen ketjua sukulaisia. Niillä, joilla on, ylpeys juurista näkyy esimerkiksi sukutilaviireinä katonharjoilla. Kääntöpuolena osa maatilojen lapsista kokee painetta siitä, ettei sukupolvien ketju saisi katketa.Varhaismodernissa yhteiskunnassa maankäyttöoikeus ja maanomistaminen määrittivät…

Lue lisää

Petri KaronenRuotsalainen vaikutusvaltainen historiantutkija, emeritaprofessori Eva Österberg (s. 1942) väitteli puoli vuosisataa sitten 20.11.1971 Lundin yliopistossa tutkimuksella Gränsbygd under krig. Ekonomiska, demografiska och administrativa förhållanden i sydvästra Sverige under och efter nordiska sjuårskriget (Bibliotheca Historica Lundensis XXVI. Lund: Lund universitet, 1971). Väitöskirjan teema vaikuttaa otsikkonsa perusteella varsin perinteiseltä historiantutkimukselta, sillä seitsenvuotisen pohjoismaisen sodan (1563–1570) aikoja…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiRuotsin ja Suomen viimeisen yhteisen kuninkaan Kustaa IV Adolfin ja kuningatar Fredrika Dorotean kahden kuukauden kierros Suomessa kesällä 1802 on pääosin unohdettu. Sama koskee useimpia hallitsijavierailuja, mutta ottaen huomioon matkan keston ja maantieteellisen kattavuuden, sen näkymättömyys on huomattavaa.Hallitsijavierailussa oli kyse Suomen puolustusvalmiuden tarkastamisesta eurooppalaisen suursodan myötä kiristyneessä tilanteessa. Mikäli matkaa tarkastellaan historiankirjoituksessa ulkopoliittisessa kontekstissa,…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto Tällä kertaa vien teidät 1500-luvun loppuun ja Varsinais-Suomen Paimioon uskonnollisen murroksen keskelle. Tätä kirjoitettaessa Paimiossa käydään kirkkoherranvaalia, mutta vuonna 1596 Paimion kirkkomaalla nähtiin kummia, kun paimiolaiset kävivät käänteistä vaalia kantaen omaa kirkkoherraansa rivakasti kohti kirkkomaan laitaa. Mutta miksi ihmeessä?Kirkollisen säätilan vaihteluita1500-luvun lopulla elettiin nykyisen Suomen alueella uskonnollisesti tuulista aikaa. Vaikka luterilainen reformaatio…

Lue lisää

Antti RäihäSuuri Pohjan sota (1700–1721) päättyi Ruotsin ja Venäjän välillä 30.8.1721 allekirjoitettuun Uudenkaupungin rauhansopimukseen. Rauhanneuvottelut käytiin venäläisten vaatimuksesta pahoin tuhoutuneessa Uudessakaupungissa, joka oli toiminut sodan aikana venäläisten linnoitettuna leirinä. Kaupungin torille neuvotteluja varten pystytetty rakennus oli tehty muutaman lähiympäristön talonpoikaistalon hirsistä ja muista rakennustarpeita. Rakennuksessa oli suuri neuvottelusali, johon venäläiset neuvottelijat tulivat rakennuksen itäpäädystä ja…

Lue lisää