Julkaisuseuranta
4.12.2023
Anu KoskivirtaKulttuurihistorioitsija Marjo Kaartinen totesi vuonna 2005 historiantutkimuksen eettisen käänteen palauttaneen toden, hyvän ja oikean kaltaiset ihanteet avoimesti tutkimusprosessin lähtökohdiksi. Samaan ilmiöön kietoutui uudenlainen tietoisuus tutkijan subjektiviteetista. Se on korostanut tarvetta tunnustaa historioitsijan moraalinen toimijuus ja vastuu. Kaartinen katsookin, että menneisyyden luonnetta koskevien käsitysten uudelleenarvioiminen on osittain muuttanut historiantutkijan työn suuntaa. Perinteisten menneisyyden tulkitsemiseen liittyvien…
27.11.2023
Anu KoskivirtaKuolemanrangaistusta vastustetaan tänä päivänä oikeuseettisin perustein erityisesti kahdesta syystä: rangaistus on peruuttamaton ja sisältää syyttömänä tuomitsemisen riskin. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 2002 kieltää kuolemanrangaistuksen. Varhaismoderniin aikaan verrattuna nykyiset käsitykset oikeasta ja väärästä eroavat suuresti, kun puhutaan kuolemanrangaistuksesta.Menneisyyden ja nykyisyyden ristiriitaisuus korostuu siinä, kuinka syvästi kirkon suhtautuminen kuolemanrangaistukseen on muuttunut. Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkkokunta…
Kaisa Kyläkoski Ansiotarkoituksessa kesytetyillä ja esiintymään opetetuilla karhuilla on pitkä historia, josta on kuitenkin jäänyt varsin vähän lähteitä. Vasta 1800-luvulta on tietoja Suomessa tanssitetuista karhuista, vaikka hyvin todennäköisesti niitä on kuljetettu kaupunkiemme ja markkinapaikkojemme välillä jo aiempina vuosisatoina. Eurooppalaisilla markkinoilla esiintyi karhuja jo antiikin aikaan. Keskiajan kirjallisuus ja kuvat kertovat esiintyvistä karhuista eri puolilla Eurooppaa…
Kuva: Cristina de Suecia a caballo, Sébastien Bourdon 1653, Museo Nacional del Prado. Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen…
Malmön Mayfair Tunneln on komeimpia hotelleja missä yöpynyt tai ainakin vanhin. Talon kellariholvit ovat 1300-luvulta ja ensimmäinen majatalokin sijainnut holvitunnelin (siitä nimi) päällä 1500-luvulla, minkä jälkeen erinäiset kruunupäät kuten Beatles (=Paul ja George 1967) ovat bilettäneet siellä. Paikka on edelleen hotelliketjujen ulkopuolella varmaankin siksi, että se on tanskalaisten omistama. No, minä valitsin paikan ihan vain…
16.10.2023
Joonas TammelaTällä viikolla tulee kuluneeksi 130 vuotta Lundin yliopiston kirkkohistorian professori Hilding Pleijelin (1893–1988) syntymästä. Pleijel kehitti merkittävästi ruotsalaista kirkkohistorian tutkimusta. Samanaikaisesti hän toimi suunnannäyttäjänä sekä suomalaisen kirkkohistorian että osin profaanin historian kehitykselle. Pleijel otti läpi pitkän uransa aina kuolemaansa asti aktiivisesti osaa tieteelliseen keskusteluun. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuun 15. päivänä kuluneeksi 35 vuotta.…
Kaisa Kyläkoski Vuoden 2024 alusta voimaan tuleva Laki eläinten hyvinvoinnista määrää selväsanaisesti, että ”Luonnonvaraista selkärankaista eläintä ei saa ottaa elätettäväksi”. Säädös on tarpeen siksi, että villieläimiä on toisinaan pidetty lemmikkeinä ja sellainen voi ehkä vieläkin juolahtaa jonkun mieleen. Erityisesti karhujen vangitsemisella on pitkä perinne, johon liittyy eläinten kuljettaminen ja tanssittaminen maksua vastaan. Karhuja pidettiin muutenkin…
Tänään katso(tti)in sitten Odottavia naisia (1952). Se oli hyvää jatkoa eiliselle filmille ja takuuvarma B-filmi sikäli, että episodifilminä se on kuin B-puhvetti. Jälleen on tarjolla kolme erilaista naiskohtaloa: yksi kesäisen tragikoominen petostarina saaristohuvilalla, toinen eroottis-traaginen romanssi Pariisissa, kolmas kamaridialogi vanhan avioparin naurettavuudesta. Kaiken kehyksenä toimii keski-ikäisten aviovaimojen sukutapaaminen huvilalla, jossa nuorin sukupolvi kuuntelee inhoten millaisia kompromisseja…
Tämä on se Bergman-filmi jonka kaikki varmaankin muistavat, koska se palkittiin Cannesissa 1958 ohjauksesta, samoin kuin sen naispääosat....Vaan ei oikeasti. Ei sitä kukaan oikeasti muista palkinnoista huolimatta. Elokuva Elämän kynnyksellä (Nära livet) on Bergmanin aikaansa sidottuja probleemitarinoita eli vähän tunnettuja teoksia, koska se on niin tendenssimäisen yksioikoinen, yhtä aikaa aborttivastainen ja äitiyttä ironisoiva. Miltei koko…
På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/ Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut…
17.6.2023
JOHANNES NEANDER (1846-1895)Matkatessani Ruotsissa majoituin myös Finspångin kunnassa vanhassa Risingen kirkonkylässä. Majapaikkana toimi vanha pitäjäntupa, joka nykyään on Ruotsin suomenkielisen Kansanlähetyksen lähetyskoti majatalopalveluineen. Vieressä sijaitsee entinen koulurakennus ja vastapäätä Risingen vuonna 1849 valmistunut kirkko. Mitä idyllisin kokonaisuus siis.Uteliaisuuttani aloin selvittää, oliko paikkakunnalla vaikuttanut kirkkohistoriallisesti kiinnostavia henkilöitä. Silloin törmäsin Risingen kirkkoherrana vuosina 1886-1895 toimineen Johannes Neanderin…
Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…
8.12.2022
Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…
10.11.2022
Samu SarviahoSuomen akateeminen elämä keskittyi 1700-luvun jälkipuolella Turun Akatemiaan. Aikakauden historiantutkimus kiteytyi Suomessa pitkälti kahteen henkilöön, Johan Bilmarkiin (1728–1801) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804). Bilmark toimi vuodesta 1763 lähtien lähes neljäkymmentä vuotta Akatemiassa historian ja moraalin professorina. Hänen ohjauksessaan valmistui ennätyksellisesti peräti 232 pro exercitio- ja pro gradu -väitöskirjaa, joista monet käsittelivät myös Suomen historiaa.…
Googlaus väikkärin tiimoilta heitti minut Göteborgin yliopiston digitointeihin. Varsinaisen asian tultua selväksi piti tietenkin katsoa, mitä muuta oli tarjolla. Etusivun otsikko "Genealogiska anteckningar om Göteborgs-släkter" veti oitis vanhan sukututkijan huomion, varsinkin kun taannoin julkaisemassani Schildt&Hohenthal-tutkimuksessani liikuin molempien sukunimien puitteissa Göteborgissa. Digitoitu "kokoelma" oli puhtaaksi kirjoitettu versio Wilhem Bergin muistiinpanoista. Miehen nimi soittaa vaimeita muistikelloja, mutta muistiinpanoja…
Astrid Lindgren näki toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton totalitaariset ideologiat "kuin kahtena hirmuliskona".
Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →
19.4.2022
Petteri NorringSuomalainen historiantutkimus kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla. Tieteelliset menetelmät vankistuivat ja kansallisen historiakulttuurin kannalta keskeiset instituutiot aloittivat toimintansa. Johan Jakob Nordströmin (1801–1874) ura suomalaisen ja ruotsalaisen tiedemaailman keskiössä valaisee kiintoisalla tavalla aikakauden historiantutkimuksen historiaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin historiakulttuurien välillä.Nordström syntyi Turussa vuonna 1801 vaatimattomiin oloihin. Taloudellisista haasteista huolimatta hänen opintiensä…
Sillan vaihtoehtojaEilisessä tekstissä pohjoisessa Suomessa matkannut jäi miettimään siltojen mahdollisuutta. Jos sellainen olisi päätetty tehdä, tekniikka ja lopputulos olisi voinut muistuttaa Matthew Consettin kuvausta Ruotsista:I must not, however, omit observing their method of building bridges over their broadest and deepest rivers, several of which we passed in our Excursion to the northern parts of this…
21.3.2022
Petri KaronenSuuri Pohjan sota (1700–1721) päätti Ruotsin suurvalta-ajan, joka oli alkanut Vironmaan eli Pohjois-Viron rauhanomaisesta liittymisestä valtakuntaan yli 150 vuotta aiemmin. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin naapurit hyökkäsivät sen kimppuun tarkoituksenaan saada revanssi Pohjolan valtiaaksi nousseesta harvaanasutusta ja köyhästä valtiosta. Nykyisen Ukrainan keskiosissa käyty Pultavan taistelu vuonna 1709 vauhditti Ruotsin mahtiaseman loppua.Suurista menetyksistä huolimatta Ruotsi soti…