Julkaisuseuranta
Nykyisen Nilsiän kirkonkylän aluetta vuoden 1778 isojakokartassa.Punainen on talon paikka, kellertävä peltoa, vihreä niittyä.Nilsiän museo on hankkinut niin nilsiäläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden käyttöön ison kokoelman alueen isojakokarttoja.Isojako aloitettiin Suomessa 1700-luvun puolivälissä. Sillä oli tarkoitus tehostaa kruunun veronkantoa ja lopettaa pirstaloituneesta maanomistuksesta johtuneet riidat. Talollisisten maaomaisuus oli syntynyt Pohjois-Savossakin vapaan maanvaltauksen ja -raivauksen myötä. Niinpä talojen…
Kuvassa Siilinjärven kirkonkylän asutus ja maanviljely vuonna 1947.Alalaidassa pappila, sitten kunnalliskoti, manttu, asema ja kansakoulu.Tarinaharjun parantola ja kirkko täydentävät kyläkuvan. Siilinjoenrantamat ovat viljeltyjä, Tarinaharju on metsää.Talollinen Elias Laitinen muutti perheineen Sutelan kylästä, Nilsiän pitäjästä vuonna 1856 Kasurilan kylälle. Hän teki vaihtokaupat Olli Ruuskasen ja hänen perillistensä kanssa. Laitinen antoi oman tilansa Sutela 9, jossa oli…
Isojakokartassa 1806 tämä kumpuileva peltomaasto on merkittyviljelymaaksi, mutta ei pelloksi. Lienee siis kaskimaata, ahoa,lepikkoa ja koivikkoa. Näkymä Hoikinharjun mailta.Kuva Jouni Kiimalainen.Ote iojakokartasta 1806. Kartassa näkyy Ylä-Hoikka, Ala-Hoikka,Hoikanpuro, Oravaisenpuro ja Riitaniityn pohjoisen jakokunnan osa.1800-luvun oikeusriitojen asiakirjoja lukiessa avautuu näkymä siihen elämänpiiriin, jossa täällä elettiin 170 vuotta sitten. Tällä kertaa katsotaan elinkeinoja.Pöljän puustellin vuokraaja, lampuoti Pekka Halonen oli…
Päivi Väisänen on toimittanut paikallishistoriallisesti valtavan kiinnostavan kirjan Kasurilan kylältä. Aaro Gustavi Knuutinen, Arolainen, kansanrunoilija Kasurilasta. Väisänen on koonnut teokseen Knuutisen kirjoittamia runoja, arkkiveisuja 1800-luvun puolivälistä 1880-luvulle. Kirja ansaitsee ihan oman arvionsa, mutta tällä kertaa kirjan lukeminen johdatti minut tutkimaan Kasurilan kylän elämää ja arkea 1800-luvun puolivälissä. Silloin Aaro Knuutinen (1825- 1896) eli parhaan miehuutensa…
Lähtö Kuopioon talvimarkkinoille. Pohjois-Karjala, Nurmes.Kuva Viktor Barsokevitsch, Kuopion museo.Kuopion tammimarkkinat olivat suurtapaus koko Itä-Suomessa, sinne kiirehdittiin Pöljältäkin kauppaamaan vuoden tuottoja. Matti Savolainen Paavolan talon leski-isäntä oli lähtenyt myös markkinoille. Mahdollisesti hän meni sinne hevoskaupoille. Valitettavasti hän joutui kaupungissa niin pahasti hevosen tallaamaksi, että hän kuoli sinne. Matin puoliso oli ollut ollut Kaarina Halonen (s.1795). Kaarina…
29.1.2024
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä 1860.Kansallisgalleria.Nykyisen Siilinjärven asukkaiden elämään on keskeisesti vaikuttanut valtamaantie Kuopiosta Iisalmeen. Vaikka vesitiet ja jäätiet olivat pitkään ylivoimaisen helppokulkuisia reittejä, niin tieverkkokin kehittyi hiljalleen. Veijo Saloheimon mukaan Kuopio-Iisalmi tien rakennuttivat todennäköisesti venäläiset verotyönä 1710-luvulla isovihan miehityksen aikaan. Tiettömät taipaleet olivat vähän suojanneetkin Pohjois-Savoa, jossa isovihan (1700-21) miehitysaika ei ilmeisesti ollut lähellekään niin…
16.1.2024
Näkymä Pöljän kylälle 1910-luvulla. Kylän taloista oli suoranäköyhteys melkein kaikkiin pihapiireihin 1850-luvulla. 1800-luvun puolivälin Pohjois-Savossa elettiin vielä ankaran kirkkokurin maailmassa. Sukupuolisuhteet olivat sallittuja vain avioliitossa eläville miehille ja naisille. Avioliittoon pyrkiminen oli normi, johon yltäminen on kirjattuna kirkon asiakirjoihin avioliittoon kuulutettujen, vihittyjen ja lastenkirjojen merkinnöissä. Se toinen puoli tarinaa kerrotaan oikeuden pöytäkirjoissa ja rippikirjojen pienellä…
Akaatta Lappalaisen savupirtti Maaningan Haatalassa 1927.Tällaiseen savutupaan Idakin todennäköisesti syntyi.Kuva Ahti Rytkönen, museovirasto.Maria Lähteenmäen tutkimuksessa Punapakolaiset käsitellään Suomesta eri syistä Neuvostoliittoon joutuneiden suomalaisnaisten kohtaloita. Kirjassaan hän kertoo Ida Knuutisen elämäntarinan. Idan tarina jäi vaivaamaan mieltäni, sillä hän kertoi syntyneensä 1887 Maaningalla kyläsepän tyttäreksi. Lisäksi ennen muuttoaan Kajaaniin Ida kertoi asuneensa Pöljällä. Lapuan liikkeen kainuulaiset aktivistit…
20.12.2023
Joulukuussa 1859 Pöljällä ja lähialueella valmistauduttiin joulunviettoon. Rahvaan joulu oli varmasti varsin yksinkertainen, eikä siihen suinkaan kuulunut joulukuuset tai joulupukit, tuskin lahjatkaan. Mutta viinaryyppy jouluna oli oltava, kuten muissakin vuoden tärkeissä taitekohdisssa tai perhejuhlissa. Paloviina oli kuulunut jo 1500-luvulta alkaen rahvaan elämään, arkeen ja juhlaan. Maaseudulla kotitarvepoltto oli sallittua maata omistaville talonpojille. He joutuivat maksamaan…
Pulasteen talo ja Pöljän kylä 1910-luvulla.Kansallisarkisto on digitoinut tuomiokuntien asiakirjoja. Niiden avulla on mahdollista tutustua esimerkiksi vuosien 1800-1875 Kuopion tuomiokunnan oikeustapauksiin. Aineistosta voi hakea tietoa asiasanoilla, sukunimillä, paikkakunnan mukaan jne.[1] Tekoäly on opetettu lukemaan käsin kirjoitettuja tekstejä ja se muuntaa ne varsin luettavaksi ruotsiksi. Näin harrastajakin saa selvää koukeroisesta käsialasta. Valtaosa Pöljän kylän ihmisiin liittyvistä…
10.12.2023
Meidänkin suvusta löytyy ruotimummo, kirkonvaivainen. Isoisomummoni Kaisa Toivanen joutui kylänvaivaiseksi Pöljällä 1860-luvulla.[1] Hän eli viimeiset vuotensa sokeana. Ruotimummot joutuivat kiertämään talosta toiseen kylän huollossa. Kaisalla oli elossa olevia lapsia, mutta osa oli alaikäisiä tai he eivät muuten voineet äitiään hoitaa. Sukulaisten kuului vointinsa mukaan vanhukset hoitaa, mutta irtaimelle työväelle se oli usein tekemätön paikka.Vasemalla…
17.11.2023
Siilinjärven asema 1902. Kuva Viktor Barsokevitsch, Kuopion kultt.hist.museo.Otto Annanpoika Nousiainen (9.4.1870) ja Johanna Turunen (9.12.1882) menivät naimisiin Kuopiossa toukokuussa 1900. He saivat ensimmäisen lapsensa Otto Eliaksen samana vuonna. Pieni perhe oli asettunut Siilinjärvelle, Kasurila 3.[1] Otto oli radanrakentaja. Pariskunnan muutto Siilinjärvelle liittynee Kuopio-Iisalmi radan rakentamiseen. Ratatyö toi alueelle paljon näitä ”ratajätkiä” ja heidän perheitään. Usein kokonaiset perheet…
Viinamäen hautausmaa 2023.Äitini sanoi 90-vuotiaana Viinamäen hautausmaalla, että ”täällä on niin mukava kävellä, kun tapaa niin paljon tuttuja”. Hän tarkoitti sillä ihmisiä, joiden nimiä luimme muistomerkeistä. Usein pysähdyimme minulle tuntemattoman ihmisen haudalle ja äitini kertoi tarinan. Viinamäki on kaunis ja hyvin hoidettu hautausmaa. Siellä hahmottuu hyvin alueen ihmisten pitkä historia, vaikka Siilinjärven kunta onkin varsin…
9.7.2023
Jussila, sittemmin Vilhola 1930-luvulla otetussa kuvassa.Talon rakennuskanta lienee uudistunut lähes täysin 1900-luvun alusta. Adam (Aatu) Wilhelm Toivanen syntyi Pöljällä Jussilan talossa (nro 9) 30.3.1889. Hänen isänsä oli talollinen Aatami Toivanen (s. 15.12.1845) ja äitinsä Wilhelmiina Toivanen (s. 6.8.1863). Jussila oli iso talo, 1900-luvun vaihteessa perhe omisti myös Savolan tilan (Pöljä 12). Aatamin isä oli Wilhelm Toivanen…
24.6.2023
Iivari Savolainen ei tullut rippikoulun loppukuulusteluun 1901. Eikä hänestä löydy myöhemminkään mainintoja Maaningan kirkonkirjoista. Näyttäisi siltä, että poika on lähtenyt maailmalle heti täytettyään 15 vuotta. Seuraava asiakirjatieto hänestä on vuodelta 1908, jolloin häntä on sakotettu näpistelystä 50 markkaa Kemissä. Iivari Savolainen syntyi 16.10.1885 Pöljä 17, Hinkkalan talossa. Hänen isänsä oli torppari Pekka Savolainen (s. 23.12.1845…
Armas Roivainen oli toisen polven radanrakentaja. Hänen isänsä, Lapinlahden Nerkoolla syntynyt Juho Roivainen oli aloittanut ratatöissä vuonna 1887 Oulun radan työmaalla. Oulussa Juho myös meni naimisiin Susanna Mäläskän kanssa samana vuonna. Juho Roivainen kulki työn perässä ratatyömaalta toiselle. Hänen rippikirjassaan on maininta ”sot. ratavahti”. Juho Roivainen on voinut toimia ratatyömaiden vartijana. Perheen lasten syntymiä seuraten…
14.4.2023
Koskelan aitta Koivulahti 2, Tervo. Aitta on melko varmastiseissyt sijoillaan jo silloin, kun nuori Ananias Korhonen kylälläasui.Ananias Korhonen syntyi 16.2. 1845 Koivulahden kylässä. Kylä on aikojen saatossa kuulunut Rautalammin, Karttulan, Pielaveden ja Tervon pitäjiin. Hänen isänsä oli torppari Paavo Paavonpoika Korhonen (s. 1811) ja äitinsä Eeva Loviisa Laurintytär Huuskonen (s. 1807). Heidän torppansa oli Ananiaksen…
29.3.2023
Pyykankaan portailla. 1910-luvulla. Kuvassa etualalla oikealta Juho Savolainen,hänen vaimonsa Anna Maria. Takana oikealla Anna tytär, hänenvieressään Johannes (Janne) ja hänen vieressään Johanna (Hanna).Kuva Annu Jauhiaisen kotiarkistoPyykankaan talon tyttäreltä, Anna Savolaiselta on säilynyt pieni, herkkä aineisto nuoruusvuosilta. Kaksi vihkosta, jossa hän kertoo elämästään vuosina 1893-1910.[1]Muistelot saavat lukijan pohtimaan naisen elämänuraa ja valinnan vaihtoehtoja vuosisadan vaihteen pohjoissavolaisella…
23.3.2023
Anna Helena Sirviö ja Kusti Roivainen1914.Maaningan kirkonarkistossa on säilynyt asiakirja, jolla ukkini ja mummoni ilmoittivat aikeestaan avioliittoon ja pyysivät kuulutuksia.[1]Valtakirjan asian hoitamiseen sai Kustin isä Taavetti Roivainen. Asiakirjan kirjoitti heille Pöljän koulun opettaja Olli Kyyhkynen. Opettajalla olikin siihen poikkeuksellinen pätevyys, sillä alkuperäiseltä koulutukseltaan hän oli pappi. Palvelijatar Anna Helena Sirviö ja lampuotinpoika Kusti Roivainen olivat…
13.3.2023
Olen kirjoittanut tässä blogissa monesta talvisodassa kaatuneesta siilinjärveläisestä. Heidän kantakorttinsa ovat vapaasti tutkittavissa Kansallisarkiston digiaineistoissa. Kerron seuraavassa sodasta selvinneen lääkintämiehen tarinan. Kiinnostavaksi tarinan tekee, se, että lääkintämies, sotamies Kalle kirjoitti sodasta varsin monta kirjettä kotiin vaimolleen Lapinlahdelle. Pohjois-Savon miehille alettiin jakaa kutsuja ylimääräisiin kertausharjoituksiin 13.10.1939. Olen kuvannut varsin tarkasti siilinjärveläisten matkareitin pääosin junakuljetuksella Pekka Roivaisen sotatien…