Julkaisuseuranta
26.9.2024
Pöljän Puustelli, entinen sotilasvirkatalo, sittemmin valtionvirkatalo. Kuva 2017.Kuopiolainen kauppias Carl Fogman ajautui konkurssiin keväällä 1852. Hän oli aikansa suurkauppias, joka operoi laajalla alueella. Suurimmat velkojat olivat kauppiaita ja tehtailijoita Pietarista, Viipurista, Helsingistä, Turusta, Littoisista, Pietarsaaresta ja Argangelista saakka.[1] Kauppaan kuului tuolloinkin velaksi myyminen sekä rahan lainaaminen toisille kuin myös veloilla äkillisten maksuvaikeuksien tai investointien hoitaminen.…
Siilinjärven piirimielisairaalan päärakennus. Rakennus säilyimielisairaanhoidon käytössä sota-ajan. Joitakin potilashuoneita varattiin sotasairaalan lottien majoitukseen.Tämä blogiteksti on jatkoa Siilinjärven piirimielisairaala ja Tarinaharjun keuhkotautiparantola talvisodassa postaukseen.Kun talvisodan rauha solmittiin 13.3.1940, se merkitsi aseiden vaikenemista rintamilla, mutta sodan pitkät varjot jäivät vielä vaikuttamaan. Sotasairaalat olivat pullollaan potilaita, joita sitten hiljalleen kotiutettiin. Sitä tahtia pystyttiin myös vapauttamaan 20. Sotasairaalan rakennuksia ja osastoja…
2.9.2024
Piirimielisairaalan naisten talo on valmistunut syksyllä 1939.Syyskuussa 1938 Siilinjärven piirimielisairaalassa elettiin iloisissa tunnelmissa. Pitkään toivottu lisärakennus naispotilaille oli jo noussut lähes vesikattoon. Rakennustyömaata ja sairaalan toimintaa esittelivät paikalle saapuneille toimittajille sairaalan ylihoitajatar Tyyne Olkkonen, taloudenhoitaja A. Itkonen ja rakennusmestari H. Väänänen.[1] Piirimielisairaala oli valmistunut vuonna 1926. Alusta asti sairaala oli ollut ahdas, hoitoon mahtui koko…
Kuva Jouni Kiimalainen1800-luvun vaihteessa valmistuivat Pohjois-Savossa isojakoprosessit, oli katovuosia ja lopuksi vielä sota runnoi alueen yli. Venäjä hyökkäsi Suomeen helmikuussa 1808 ja alkoi ns. Suomen sota (1808-09). Jaana Luttinen on tutkinut aikakautta väitöskirjassaan ja myös Uudisraivaajien maa -artikkeliteoksessa. Hänen innoittamanaan olen tutkinut Pöljällä pitkään vaikuttaneen Kejosten suvun vaiheita 1800-luvun vaihteessa. Kun isojakoa ryhdyttiin valmistelemaan Pöljällä…
Carl Theodor Staaff, Taflor till Fänrik Ståls sägner.Pohjois-Savo ja koko Suomi palautui hiljalleen normaaliin elämään Suomen sodan (1808-09) tuhoista. Iisalmen pitäjässä Mikkajärvellä isäntä Sakari Roivainen oli onnistunut säästämään 72 riikintaalaria, joilla hän ensin oli maksanut 50 riiikintaalaria velkojaan Mikko Toivaselle. 10.11.1811 hän oli lähdössä Onkiveden kylälle Olli Ruotsalaisen luokse hevosen ostoon. Lumi oli jo maassa…
17.7.2024
Hugo Simberg, Halla, 1895.Kuopiossa ilmestyneessä Uusi Savo-lehdessä julkaistiin nimimerkillä ”Joku” sydäntä riipaiseva uutinen 2.5.1893. Kovien katovuosien uhrina ahkerasti uurastanut mökkiläinen Taavetti Roivainen Pöljän kylältä oli menettänyt vuosikymmenien työllä raivaamansa torpan. Kovan ajan uhriksi tahtoo tätä nykyä joutua pienten maanviljelijäin taloudet, n.k. mökkiläisten, ja tinkaa taitaa tehdä monelle talollisellekin. Kovan ajan uhriksi joutui äskettäin Maaningan pitäjään…
12.7.2024
Kartta vuodelta 1761 kuvaa Alapitkän maaomistusoloja, mutta aivan kartan alalaidassa, Mikkajärven rantamilla on Matts jaJohan Roivaisten talot merkittynä.Pien-Savon ylisen tuomiokunnan syyskäräjillä 1812 käsiteltiin pahoinpitelyjuttua. Mikkajärvellä Iisalmen pitäjässä Matti Matinpoika Roivainen (1767-1840) oli tullut sunnuntaina sisarensa Marketta Roivaisen (1766-1841) ja tämän puolison Pekka Ruotsalaisen kotiin humalassa. Hän oli lyönyt Markettaa niin, että oli aiheuttanut neljä verihaavaa ja…
Pöljän kotiseutumuseon savutupa 1800-luvulta.Syksyllä 1854 David Roivainen sai maanvuokrasopimuksen Niemisjärven kylän Hirvimäkeen. Hän oli syntynyt Iisalmen pitäjässä, Mikkajärven kylän taloon N:ro 1 vuonna 1795. Pieni Mikkajärven kylä alkoi käydä 1800-luvun vaihteessa ahtaaksi. Davidin isä, talollinen Matti Matinpoika Roivainen muutti 1816 Käärmelahteen, jossa eli torpparina Jussilan talossa. Hänen puolisonsa Maria Julkunen kuoli 1833 ja Matti Matinpoika Käärmelahdessa…
Maakunnallisen paikallismuseopäivän kunniaksi (29.6.) Siilinjärven kunta ja kulttuuritoimi järjestivät paikallishistorioitsija Aira Roivaisen luennoimaan 1800-luvun elämästä. Tarkemmin ottaen Siilinjärven savutupien kansan elämänmenosta pohjautuen tuomiokirjojen sisältöön ja päätöksiin. Tilaisuuteen ja museoon oli vapaa pääsy."Esitys käsittelee rikos- ja riita-asioita, joita tuomiokirjoissa tulee esille. Oikeustapaukset avaavat aikaikkunan 1800-luvun kirkkokuriin ja ajan arvomaailmaan. Millainen oli naisen asema 1800-luvun kyläyhteisössä? Kun…
Olen aiemmin kirjoittanut matkustavaisten erilaisista hankaluuksista 1800-luvun alkupuolen Savossa. Oli huonot, kuoppaiset ja kivikkoiset tiet. Kyyti tärisytti sisuskalut irti. Kievarien tarjoamat palvelut ja siisteys antoivat aihetta moitteisiin, ainakin säätyläisillä, jotka olivat jo tottuneet edes jonkinlaisiin mukavuuksiin. Mutta ei ollut aina helppoa kyytimiehilläkään. Tammikuussa 1842 oululainen kauppiasseurue matkusti niin railakkaasti Nilsiän Murtolahdesta Pöljälle, että asioita käsiteltiin vielä…
Nykyisen Nilsiän kirkonkylän aluetta vuoden 1778 isojakokartassa.Punainen on talon paikka, kellertävä peltoa, vihreä niittyä.Nilsiän museo on hankkinut niin nilsiäläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden käyttöön ison kokoelman alueen isojakokarttoja.Isojako aloitettiin Suomessa 1700-luvun puolivälissä. Sillä oli tarkoitus tehostaa kruunun veronkantoa ja lopettaa pirstaloituneesta maanomistuksesta johtuneet riidat. Talollisisten maaomaisuus oli syntynyt Pohjois-Savossakin vapaan maanvaltauksen ja -raivauksen myötä. Niinpä talojen…
Kuvassa Siilinjärven kirkonkylän asutus ja maanviljely vuonna 1947.Alalaidassa pappila, sitten kunnalliskoti, manttu, asema ja kansakoulu.Tarinaharjun parantola ja kirkko täydentävät kyläkuvan. Siilinjoenrantamat ovat viljeltyjä, Tarinaharju on metsää.Talollinen Elias Laitinen muutti perheineen Sutelan kylästä, Nilsiän pitäjästä vuonna 1856 Kasurilan kylälle. Hän teki vaihtokaupat Olli Ruuskasen ja hänen perillistensä kanssa. Laitinen antoi oman tilansa Sutela 9, jossa oli…
Isojakokartassa 1806 tämä kumpuileva peltomaasto on merkittyviljelymaaksi, mutta ei pelloksi. Lienee siis kaskimaata, ahoa,lepikkoa ja koivikkoa. Näkymä Hoikinharjun mailta.Kuva Jouni Kiimalainen.Ote iojakokartasta 1806. Kartassa näkyy Ylä-Hoikka, Ala-Hoikka,Hoikanpuro, Oravaisenpuro ja Riitaniityn pohjoisen jakokunnan osa.1800-luvun oikeusriitojen asiakirjoja lukiessa avautuu näkymä siihen elämänpiiriin, jossa täällä elettiin 170 vuotta sitten. Tällä kertaa katsotaan elinkeinoja.Pöljän puustellin vuokraaja, lampuoti Pekka Halonen oli…
Päivi Väisänen on toimittanut paikallishistoriallisesti valtavan kiinnostavan kirjan Kasurilan kylältä. Aaro Gustavi Knuutinen, Arolainen, kansanrunoilija Kasurilasta. Väisänen on koonnut teokseen Knuutisen kirjoittamia runoja, arkkiveisuja 1800-luvun puolivälistä 1880-luvulle. Kirja ansaitsee ihan oman arvionsa, mutta tällä kertaa kirjan lukeminen johdatti minut tutkimaan Kasurilan kylän elämää ja arkea 1800-luvun puolivälissä. Silloin Aaro Knuutinen (1825- 1896) eli parhaan miehuutensa…
Lähtö Kuopioon talvimarkkinoille. Pohjois-Karjala, Nurmes.Kuva Viktor Barsokevitsch, Kuopion museo.Kuopion tammimarkkinat olivat suurtapaus koko Itä-Suomessa, sinne kiirehdittiin Pöljältäkin kauppaamaan vuoden tuottoja. Matti Savolainen Paavolan talon leski-isäntä oli lähtenyt myös markkinoille. Mahdollisesti hän meni sinne hevoskaupoille. Valitettavasti hän joutui kaupungissa niin pahasti hevosen tallaamaksi, että hän kuoli sinne. Matin puoliso oli ollut ollut Kaarina Halonen (s.1795). Kaarina…
29.1.2024
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä 1860.Kansallisgalleria.Nykyisen Siilinjärven asukkaiden elämään on keskeisesti vaikuttanut valtamaantie Kuopiosta Iisalmeen. Vaikka vesitiet ja jäätiet olivat pitkään ylivoimaisen helppokulkuisia reittejä, niin tieverkkokin kehittyi hiljalleen. Veijo Saloheimon mukaan Kuopio-Iisalmi tien rakennuttivat todennäköisesti venäläiset verotyönä 1710-luvulla isovihan miehityksen aikaan. Tiettömät taipaleet olivat vähän suojanneetkin Pohjois-Savoa, jossa isovihan (1700-21) miehitysaika ei ilmeisesti ollut lähellekään niin…
16.1.2024
Näkymä Pöljän kylälle 1910-luvulla. Kylän taloista oli suoranäköyhteys melkein kaikkiin pihapiireihin 1850-luvulla. 1800-luvun puolivälin Pohjois-Savossa elettiin vielä ankaran kirkkokurin maailmassa. Sukupuolisuhteet olivat sallittuja vain avioliitossa eläville miehille ja naisille. Avioliittoon pyrkiminen oli normi, johon yltäminen on kirjattuna kirkon asiakirjoihin avioliittoon kuulutettujen, vihittyjen ja lastenkirjojen merkinnöissä. Se toinen puoli tarinaa kerrotaan oikeuden pöytäkirjoissa ja rippikirjojen pienellä…
Akaatta Lappalaisen savupirtti Maaningan Haatalassa 1927.Tällaiseen savutupaan Idakin todennäköisesti syntyi.Kuva Ahti Rytkönen, museovirasto.Maria Lähteenmäen tutkimuksessa Punapakolaiset käsitellään Suomesta eri syistä Neuvostoliittoon joutuneiden suomalaisnaisten kohtaloita. Kirjassaan hän kertoo Ida Knuutisen elämäntarinan. Idan tarina jäi vaivaamaan mieltäni, sillä hän kertoi syntyneensä 1887 Maaningalla kyläsepän tyttäreksi. Lisäksi ennen muuttoaan Kajaaniin Ida kertoi asuneensa Pöljällä. Lapuan liikkeen kainuulaiset aktivistit…
20.12.2023
Joulukuussa 1859 Pöljällä ja lähialueella valmistauduttiin joulunviettoon. Rahvaan joulu oli varmasti varsin yksinkertainen, eikä siihen suinkaan kuulunut joulukuuset tai joulupukit, tuskin lahjatkaan. Mutta viinaryyppy jouluna oli oltava, kuten muissakin vuoden tärkeissä taitekohdisssa tai perhejuhlissa. Paloviina oli kuulunut jo 1500-luvulta alkaen rahvaan elämään, arkeen ja juhlaan. Maaseudulla kotitarvepoltto oli sallittua maata omistaville talonpojille. He joutuivat maksamaan…
Pulasteen talo ja Pöljän kylä 1910-luvulla.Kansallisarkisto on digitoinut tuomiokuntien asiakirjoja. Niiden avulla on mahdollista tutustua esimerkiksi vuosien 1800-1875 Kuopion tuomiokunnan oikeustapauksiin. Aineistosta voi hakea tietoa asiasanoilla, sukunimillä, paikkakunnan mukaan jne.[1] Tekoäly on opetettu lukemaan käsin kirjoitettuja tekstejä ja se muuntaa ne varsin luettavaksi ruotsiksi. Näin harrastajakin saa selvää koukeroisesta käsialasta. Valtaosa Pöljän kylän ihmisiin liittyvistä…