Viktor Roivainen varusmiehenä Ylämyllyllä.Tyk.K/ JR 8. Kuvan väritys Suvi Salo.Vike Roivainen on hyvin totinen, vähän vihaisenkin näköinen varusmiesaikana otetussa valokuvassa. Ehkäpä nuori mies koetti olla erityisen sotilaallinen ja jämäkkä. Olihan vastikään sodittu talvisota, jossa monta tuttua miestä kotikylältä ja lähiseudulta oli kaatunut. Varusmies vuonna 1941 tiesi joutuvansa hyvin todennäköisesti sotaan.Vike (Viktor) Roivainen syntyi 28.2.1920 Maaningan…

Lue lisää

Vanha Kuopio-Iisalmi tie sivuutta korkean kallion Pöljällä. Vasemmalle jääKnuutila (Lintuniemi). Näille tienvarsitaloille Suomen sota 1808-1809 olikatastrofi.Talvi 1808 oli ollut ankara. Lunta oli satanut runsaasti ja kovat pakkaset jatkuivat aina maaliskuulle saakka. Väki oli kokenut useita peräkkäisiä katovuosia Pohjois-Savossa. Osa väestöstä joutui turvautumaan hätäravintoon vuosittain, isojaon rasitukset olivat vieneet talollisten resursseja monella tavoin.[1]Niinpä Pöljälläkin otettiin kauhulla…

Lue lisää

Olen kirjoittanut maanomistusolojen muutoksesta Pöljällä ja Hökösellä torpparilain (1919) ja Lex Kallion (1922) säätämisen jälkeen aiemmin. Kokoan seuraavassa vielä joitakin havaintoja vuokra- ja asutuslautakunnan aineistoista.Tällaisilla kuokilla Pöljänkin pelloista on suuri osa raivattuja viljelykunnossa pidetty. Aineisto nosti hienosti esille helposti kylähistoriankirjoituksessa katveeseen jäävän ryhmän. Vakaissa taloissa on säilynyt arkistoja, joita minäkin olen paljon hyödyntänyt vuosien varrella. Torppareista…

Lue lisää

Isojalokarttoihin merkittiin myös vakiintuneet maastossakulkevat polut, koska ne olivat rasitus; yhteisesiä teitäyksityisillä mailla. Kuva Jouni Kiimalainen.Vuosina 1777-1807 Pöljällä toteutettu isojako oli pitkä prosessi. Eikä prosessi suinkaan loppunut vuonna 1807, jolloin korjattu kartta eteläisen jakokunnan maista viimeisteltiin. Kylän maille lyötiin syyskesästä 1809 osakkaiden maita merkitsemään rajapyykit. Riitaisa ja paljon epävarmuutta mukanaan tuoneen isojaon lisäksi kylän ja…

Lue lisää

Näkymä Pitkänjärvelle Pitkänpää talolta, aiemmin torpalta. Viettäviä rantapeltoja pystyi vähän heikommallakin ojituksella viljelemään. Rantaniityiltä saatiin heinää karjalle.Ensimmäiset asukkaat Pöljälle tulivat jo 1500-luvulla. Kevättömän järven rannalla oli JunttiHamusen talo ja Pöljän paikkeilla Pippurisen talo.[1]Habermanin maantarkastusluettelon mukaan Pöljällä oli veroa maksavina talonpoikina 1620-luvulla Kososia, Toivasia, Kejosia ja Pippurisia. He olivat kaskiviljelijöitä, jotka hyödynsivät Pöljänjärven ympäristön metsiä ja…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseo 2019. Etualalla savusauna.Kuva Jouni Kiimalainen.Ruotsissa ja Suomessa aloitettiin 1700-luvunpuolivälissä isojakona tunnettu maanjako- ja verotusuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli poistaa entinen monipalstaisuus ja koota kunkin talon tilukset mahdollisimman harvoihin suuriin lohkoihin. Lisäksi jaettiin myös aiemmin jakamattomiksi jääneet metsä- ja laidunmaat.[1]Pöljällä oli viljelty maata jo 1500-luvun alkupuolelta asti, joten tänne oli syntynyt kotipeltoja, vakiintuneita niittyjen nautintaoikeuksia…

Lue lisää

Otava 8.10.1904.Olen jo aiemmin kertonut tässä blogissani Kalle Robert Savolaisen hukkumiskuolemasta vuonna 1904 Pöljällä. Hänen kuolemansa johdosta Otava julkaisi 8.10. 1904 muistokirjoituksen, jossa kerrottiin onnettomuuteen johtaneesta päivästä vähän enemmän.Savolainen oli lähtenyt aamulla Kuopioon Pöljältä junalla maanviljelyskokoukseen. Savon radan Kuopio-Iisalmi osuus oli valmistunut vuonna 1902 ja rata halkoi Pöljän kylää. Kokouksessa hän oli tavannut hyviä tovereita,…

Lue lisää

Kaskiakaudesta selvinnyt ikivanha mänty Pohjolanmäellä kevätauringossa 2017.Nykypöljäläisen on vaikea hahmottaa, miltä kotikylä on näyttänyt esimerkiksi 200 vuotta sitten. Saatikka sitä aiempia aikoja. Ihminen on tehokkaasti myllännyt Pohjois-Savon maisemia jo 500 vuotta. Ensimmäiset verolle pannut Pöljän kylän asukkaat olivat Juntti Hamunen Kevättömän rannoilla ja Pippurinen Pöljän järven puolella 1540-luvalla.[1]Talot lienee perustettu jo aiemmin.Pohjois-Savo oli eränkäyntialuetta, jonne…

Lue lisää

Torpparivapautuslaki 1918 ja Lex Kallio 1922 saivat maaseudulla aikaan myönteistä vipinää, mutta kaikki aktiivisuus ei varmaan ollut lainsäätäjän toivomaa. Maan lunastushintana pidettiin vuoden 1914 hintaa, kun yleisesti uskottiin rahan palaavan sodan jälkeen tuon vuoden tasalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sodanaikainen inflaatio pudotti lunastettujen torppien hinnan lunastusajan loppuun mennessä yhteentoista osaan vuoden 1914 arvosta. Maanhankinta…

Lue lisää

Irma Roivainen (os. Pantzar) Pöljän kotiseutumuseolla 2019.Olen kirjoittanut tätä blogia jo seitsemän vuotta. Aineistoa teksteihin olen löytänyt kotikylän ihmisten piironginlaatikoista, aitoista ja julkisista arkistoista. Kirjoitan tavallisten ihmisten historiaa ja välillä hyvin yksityisiäkin asioita. Jollakin ihmeellisellä tavalla olen tähän päivään selvinnyt ilman, että kukaan olisi loukkaantunut niin, että olisin joutunut poistamaan tekstejä. Olen saanut yhteydenottoja, joissa…

Lue lisää

Nestor Halonen (vanh..) ja vaimo Maria, Nestor (nuor.), Otto,Aatu ja Eveliina Halonen, Hanna Halonen (Heiskanen) sylissään Hanna.Äärimmäisenä oikealla Juhan Väänänen. Kuva Lassilan talon arkisto,Jenni Linnove. Halosten suvulla oli paljon tiloja ja maita Pöljällä 1900-luvun alussa. Adam Toivanen oli aiemmin hallinnut Jussilan ja Savolan tiloja. Vuonna 1919 Otto, Nestor ja Juho Halosen omistamien perintötilojen (Savola N:o12, Ilkka N:o13) …

Lue lisää

Aaro Puurunen perheineen Tyynelän torpassa 1920-luvulla. Tyynelä oli Pöljän sotilasvirkatalon torppa, jonka lunastuksesta käytiin pitkällinen prosessi.Vuoden 1918 torpparivapautuslailla oli yksi ei-toivottu seuraus, joka näkyi Pöljälläkin. Maaseudun kaikista köyhimmät olivat vaarassa menettää asumisoikeutensa mökkeihinsä. Isännät olivat olleet usein varsin suurpiirteisiä mökkiläisten asumisen, karjan laiduntamisen ja polttopuun hankkimisen kohdalla. Suullisten sopimusten ja epämääräisten lupausten varassa oli asuttu mökeissä…

Lue lisää

Aura Kiiskinen (1878-1968).Kuva Oihonna 15.4.1919.Maaliskuun 9. päivänä 1878 syntyi Lamperilassa, Kuopion maalaiskunnassa tyttövauva Aurora Maria Kiiskinen. Kummeina toimivat Wilhelm Pitkänen ja Olga Maria Andersin. Lapsi syntyi aviottomana, hänen äitinsä oli Miina Kiiskinen(s. 29.1.1849). Miinalla oli toinen avioton lapsi, Josefina, joka oli syntynyt 1872. Aviottomana syntyneen lapsen tilanne oli tuolloin usein hyvin vaikea. Muistelmissaan Aura Kiiskinen…

Lue lisää

Lastukosken kylät ry:n kotisivut.Kuopion valtiorikosoikeus tuomitsi 17.7.1918 Heikki Aadolf Hartikaisen kahdeksan vuoden vankeuteen yllytyksestä valtiopetokseen[1]Heikki oli kanavarengin poika Lastukoskelta, Nilsiän pitäjästä. Hänen isänsä Adolf Hartikainen oli toiminut Lastukosken kanavavartijan Gustaf Mathias Brunoun apulaisena ja poika toimi tehtävässä ”lyhyitä taukoja lukuunottamatta” aina vuoteen 1928 saakka.[2]Heikki Adolf Hartikainen. Kuva Korhonen, Lastukoski, rajojen kylä.Heikki Hartikainen pidätettiin kotoaan Nilsiän…

Lue lisää

Siilinlahti ja Siilinjärven kirkonkylä 1926. Eeva ja Jukka Nykäsen kokoelmat.Teoksesta Rissanen & Timonen, Hiekanpölläkkää.Sähkön varassa elävän nykyajan ihmisen on vaikea käsittää, miten elettiin, kun sähköä ei ollut. Siilinjärvenkin sähköistäminen on pitkällinen prosessi. Pohjois-Savossa oli vielä vuonna 1979 noin 5000 taloutta ilman sähköä.Sähkö toki tunnettiin jo vuosisadan vaihteessa hyvin täälläkin, sillä puhelin ja lennätin vaativat toimiakseen…

Lue lisää

Pohjolanmäen koulun oppilaita opettajansa Enne Kolehmaisen kanssa1930-luvun vaihteessa.Hamulan kansakoulu Siilinjärvellä ilmoitti naisopettajan virasta huhtikuussa 1928.[1]Viran täyttöön liittyi ankaraa erimielisyyttä Hamulan koulun johtokunnan ja viranomaisten välillä. Koulujen johtokunnat valitsivat vielä tuolloin opettajat virkoihin. Joskus ei Suomen lakikaan saanut johtokuntaa muuttamaan mieltään, jos se katsoi jonkun opettajan sopimattomaksi opettamaan omassa koulussa. Johtokunnan jäseninä toimivat tuolloin Väinö Väänänen…

Lue lisää

 Siilinjärven piirimielisairaalan paraatipuolen portti.Kuva Aira RoivainenSiilinjärven piirimielisairaalan ensimmäiset potilaat otettiin sisään 22.11. 1926. Yleinen innostus ja juhlahumu muuttui sitten köyhien kuntien arjeksi, sillä potilaita ei kuulunut sovitulla tavalla.[1]Esimerkiksi Pielaveden kunta asettui lopulta täysin vastahankaan sairaala-asiassa ja asiasta käytiin pitkällinen oikeusprosessi.Pielavesi katsoi, että sen oma houruinhoitola riittää vallan hyvin omille ja muidenkin pitäjien houruille. Kunta ei…

Lue lisää