Viipuri.Lappeenrannan museo.Vuoden 1918 traaginen sisällissota jätti pitkät varjot suomalaisiin perheisiin ja yhteiskuntaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että sodan eri puolilla ja tehtävissä kokeneet ihmiset eivät suinkaan kaikki jääneet vihaamaan poteroihinsa. Jatkettiin arkista työtä omilla aloilla, rakennettiin Suomea. Seuraavassa pieni tarina siitä, kuinka Väinö Roivas, Juho Niukkanen ja Väinö Voipio kohtasivat Viipurissa 1918. Väinö Roivas oli…

Lue lisää

 Syrjänranta, Kolmisoppi, Siilinjärvi.Kuva Kari Roivaisen arkisto.Siilinjärven Pöljällä ja Kolmisopella asui paljon Roivaisia, suku joutui antamaan varsin raskaan uhrin sodissa 1939-44. Olen jo aiemmin kertonut Väinö Roivaisen  kohtalosta, nyt on hänen serkkunsa Taavetin vuoro.Taavetti Roivainen ukkinsa vieressä äärimmäisenä vasemmalla1920-luvun alussa.Irma Roivaisen albumi.Taavetti Johannes Roivainen syntyi 14.10.1920 Hoikin talossa Pöljä n:ro 5. (Maaningan kuntaa vuoteen 1925.) Talossa…

Lue lisää

 Olen jo aiemmin tässä blogissa kertonut Ivar Roivaan vaiheista sisällissodassa 1918. Hänen vanhempi veljensä Juho oli myös punakaartilainen ja sai varsin ankaran tuomion toimistaan sodan aikana. Juho Onni Alexander Roivas oli syntynyt Pielisjärvellä 5.5. 1892. Viilari Juho oli jo erkaantunut omille teilleen lapsuudenperheestään, joka asui Taalintehtaalla. Viimeisiksi työpaikoikseen hän kertoi valtiorikosoikeuden kuulusteluissa Vesijohtoliike Oy:n ja…

Lue lisää

 Radanrakentajia kallioleikkaustyömaalla Ruokosaaressa Jyväskylä-Pieksämäki rataosuudella 1917.Suomen RautatiemuseoSuomen sisällissodassa niin punaiset kuin valkoisetkin pyrkivät hallitsemaan rautateitä. Juuri kapinan alla valmistui testauskuntoon Jyväskylän-Pieksämäen rataosuus, jonka jääminen valkoisten käsiin oli sodan kulun kannalta varsin ratkaisevaa. Rataa oli rakennettu vuosina 1914-1918. Vielä keväällä 1918 ratatöissä työskenteli noin 1500 miestä.[1] Valkoiset varmistivat radan omaan käyttöönsä heti helmikuun alussa 1918. Silti rataosuudella…

Lue lisää

 Hannilan asemanseutu 1910-luvulla. Hannila sijaitsee noin 25 kmViipurin pohjoispuolella Karjalan radan varrella. Viipurintaistelun aikaan huhtikuussa 1918 Hannila oli valkoisten haluussa.Vuoden 1918 sodassa henkikulta oli puolin ja toisin usein aika sattuman varassa. Valtiorikosoikeuksien asiakirjoista on mahdollista selvittää sukulaisten kohtaloa jollakin tavoin. Kuulustelupöytäkirjat, tuomiolauseet, virkatodistukset ja vangin maineesta annetut lausunnot kertovat karua kieltään aikakauden vihan ja pelon…

Lue lisää

 Viipurin Sudet vastaan Vaasan Palloseura 1932 Papulan kentällä.Toivo Roivainen pelasi Viipurin Reippaan joukkueessa ainakin vuodesta 1925 alkaen aina varhaiseen kuolemaansa saakka. Hän oli hyökkääjäpelaaja, joka kuvattiin taitavaksi syöttelijäksi ja maalintekijäksi. Tuohon aikaan monet jalkapalloilijat pelasivat eri joukkueissa ja sarjoissa, sillä mestaruussarjan otteluita oli aika vähän.[1] Niinpä Roivaisen löytää Reippaan ottelu-uutisista, lisäksi hän pelasi usein Viipurin…

Lue lisää

 Valtiorikosoikeuden asiakirjat tarjoavat valtavan kiinnostavan henkilöhistoriallisen aineiston tutkijoille. Aineisto on varsin vaativa, sillä kuulustelu- ja todistelutilanteissa jokainen on koettanut henkikultaansa säilyttää, maksaa kalavelkoja ja hävittää itselleen raskauttavia tietoja. Silti ja juuri sen vuoksi niihin kannattaa tutustua. Ihminen on siellä paljaimmillaan niin hyvässä kuin pahassakin. Kirjoitan muutamista Roivainen-Roivas-Roivanen suvun jäsenistä lyhyitä tekstejä, jotka perustuvat lähinnä valtiorikosoikeuden…

Lue lisää

Eero Haapalainen                                                                                         Eero Haapalainen(1880-1937) oli punakaartin ylipäällikkö vuoden 1918 sisällissodassa. Hurja oli historian myllerrys, joka vei tämän pöljäläisen rengin pojan vallankumouksen johtoon ja sittemmin…

Lue lisää

Pöljän eteläisen jakokunnan isojakoasiakirjoissa oli säilynyt isojaon rajapyykkiselitys vuodelta 1809. Tämän asiakirjan ja isojaon kartan avulla tutkin keväällä löytyykö vielä vanhoja pyykkejä kylän maisemasta. Isojaon valmistuttua talonpoikien piti maanmittarin johdolla pyykittää rajat. Työ pyrittiin ajoittamaan syksyyn, jolloin maatalouden kiireisimmät kesätyöt oli jo tehty. Säilyneessä asiakirjassa selostetaan tarkasti pyykin paikka ja siihen ladottujen kivien asettelu. Kaiken…

Lue lisää

Olen kirjoittanut tässä blogissa useita tekstejä kansakoulunopettaja Vilho Alhojärvestä. Hän työskenteli Siilinjärvellä Kasurilan kansakoulun opettajana vuosina 1899-1910. Alhojärven opettajan taival oli poikkeuksellisen riitaisa, suorastaan myrskyisä, koska opettajan ja koulun johtokunnan välit olivat pitkiä aikoja täysin poikki.Riidan alkusyihin on ollut ollut vaikea päästä käsiksi, mutta Kasurilan koulun arkisto avaa asiaa. Asiakirjojen lisäksi löytyi valokuva nuoresta Vilho Alhojärvestä. Vilho Alhojärvi.…

Lue lisää

Viktor Roivainen varusmiehenä Ylämyllyllä.Tyk.K/ JR 8. Kuvan väritys Suvi Salo.Vike Roivainen on hyvin totinen, vähän vihaisenkin näköinen varusmiesaikana otetussa valokuvassa. Ehkäpä nuori mies koetti olla erityisen sotilaallinen ja jämäkkä. Olihan vastikään sodittu talvisota, jossa monta tuttua miestä kotikylältä ja lähiseudulta oli kaatunut. Varusmies vuonna 1941 tiesi joutuvansa hyvin todennäköisesti sotaan.Vike (Viktor) Roivainen syntyi 28.2.1920 Maaningan…

Lue lisää

Vanha Kuopio-Iisalmi tie sivuutta korkean kallion Pöljällä. Vasemmalle jääKnuutila (Lintuniemi). Näille tienvarsitaloille Suomen sota 1808-1809 olikatastrofi.Talvi 1808 oli ollut ankara. Lunta oli satanut runsaasti ja kovat pakkaset jatkuivat aina maaliskuulle saakka. Väki oli kokenut useita peräkkäisiä katovuosia Pohjois-Savossa. Osa väestöstä joutui turvautumaan hätäravintoon vuosittain, isojaon rasitukset olivat vieneet talollisten resursseja monella tavoin.[1]Niinpä Pöljälläkin otettiin kauhulla…

Lue lisää

Olen kirjoittanut maanomistusolojen muutoksesta Pöljällä ja Hökösellä torpparilain (1919) ja Lex Kallion (1922) säätämisen jälkeen aiemmin. Kokoan seuraavassa vielä joitakin havaintoja vuokra- ja asutuslautakunnan aineistoista.Tällaisilla kuokilla Pöljänkin pelloista on suuri osa raivattuja viljelykunnossa pidetty. Aineisto nosti hienosti esille helposti kylähistoriankirjoituksessa katveeseen jäävän ryhmän. Vakaissa taloissa on säilynyt arkistoja, joita minäkin olen paljon hyödyntänyt vuosien varrella. Torppareista…

Lue lisää

Isojalokarttoihin merkittiin myös vakiintuneet maastossakulkevat polut, koska ne olivat rasitus; yhteisesiä teitäyksityisillä mailla. Kuva Jouni Kiimalainen.Vuosina 1777-1807 Pöljällä toteutettu isojako oli pitkä prosessi. Eikä prosessi suinkaan loppunut vuonna 1807, jolloin korjattu kartta eteläisen jakokunnan maista viimeisteltiin. Kylän maille lyötiin syyskesästä 1809 osakkaiden maita merkitsemään rajapyykit. Riitaisa ja paljon epävarmuutta mukanaan tuoneen isojaon lisäksi kylän ja…

Lue lisää

Näkymä Pitkänjärvelle Pitkänpää talolta, aiemmin torpalta. Viettäviä rantapeltoja pystyi vähän heikommallakin ojituksella viljelemään. Rantaniityiltä saatiin heinää karjalle.Ensimmäiset asukkaat Pöljälle tulivat jo 1500-luvulla. Kevättömän järven rannalla oli JunttiHamusen talo ja Pöljän paikkeilla Pippurisen talo.[1]Habermanin maantarkastusluettelon mukaan Pöljällä oli veroa maksavina talonpoikina 1620-luvulla Kososia, Toivasia, Kejosia ja Pippurisia. He olivat kaskiviljelijöitä, jotka hyödynsivät Pöljänjärven ympäristön metsiä ja…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseo 2019. Etualalla savusauna.Kuva Jouni Kiimalainen.Ruotsissa ja Suomessa aloitettiin 1700-luvunpuolivälissä isojakona tunnettu maanjako- ja verotusuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli poistaa entinen monipalstaisuus ja koota kunkin talon tilukset mahdollisimman harvoihin suuriin lohkoihin. Lisäksi jaettiin myös aiemmin jakamattomiksi jääneet metsä- ja laidunmaat.[1]Pöljällä oli viljelty maata jo 1500-luvun alkupuolelta asti, joten tänne oli syntynyt kotipeltoja, vakiintuneita niittyjen nautintaoikeuksia…

Lue lisää

Otava 8.10.1904.Olen jo aiemmin kertonut tässä blogissani Kalle Robert Savolaisen hukkumiskuolemasta vuonna 1904 Pöljällä. Hänen kuolemansa johdosta Otava julkaisi 8.10. 1904 muistokirjoituksen, jossa kerrottiin onnettomuuteen johtaneesta päivästä vähän enemmän.Savolainen oli lähtenyt aamulla Kuopioon Pöljältä junalla maanviljelyskokoukseen. Savon radan Kuopio-Iisalmi osuus oli valmistunut vuonna 1902 ja rata halkoi Pöljän kylää. Kokouksessa hän oli tavannut hyviä tovereita,…

Lue lisää

Kaskiakaudesta selvinnyt ikivanha mänty Pohjolanmäellä kevätauringossa 2017.Nykypöljäläisen on vaikea hahmottaa, miltä kotikylä on näyttänyt esimerkiksi 200 vuotta sitten. Saatikka sitä aiempia aikoja. Ihminen on tehokkaasti myllännyt Pohjois-Savon maisemia jo 500 vuotta. Ensimmäiset verolle pannut Pöljän kylän asukkaat olivat Juntti Hamunen Kevättömän rannoilla ja Pippurinen Pöljän järven puolella 1540-luvalla.[1]Talot lienee perustettu jo aiemmin.Pohjois-Savo oli eränkäyntialuetta, jonne…

Lue lisää

Torpparivapautuslaki 1918 ja Lex Kallio 1922 saivat maaseudulla aikaan myönteistä vipinää, mutta kaikki aktiivisuus ei varmaan ollut lainsäätäjän toivomaa. Maan lunastushintana pidettiin vuoden 1914 hintaa, kun yleisesti uskottiin rahan palaavan sodan jälkeen tuon vuoden tasalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sodanaikainen inflaatio pudotti lunastettujen torppien hinnan lunastusajan loppuun mennessä yhteentoista osaan vuoden 1914 arvosta. Maanhankinta…

Lue lisää

Irma Roivainen (os. Pantzar) Pöljän kotiseutumuseolla 2019.Olen kirjoittanut tätä blogia jo seitsemän vuotta. Aineistoa teksteihin olen löytänyt kotikylän ihmisten piironginlaatikoista, aitoista ja julkisista arkistoista. Kirjoitan tavallisten ihmisten historiaa ja välillä hyvin yksityisiäkin asioita. Jollakin ihmeellisellä tavalla olen tähän päivään selvinnyt ilman, että kukaan olisi loukkaantunut niin, että olisin joutunut poistamaan tekstejä. Olen saanut yhteydenottoja, joissa…

Lue lisää