Maitolaiturilla.Nurmes.Kuva Pekka Kyytinen, 1970, Museovirasto.Aivan muita asioita etsiessäni harhauduin lukemaan Helsingin Sanomien kesäkuun 1971 lehteä. Olin 17.6.1971 11-vuotias Savossa, Pöljän kylällä pientilalla kasvanut lapsi. Olin aloittamassa oppikoulua syksyllä, kesään 1971 liittyi perheessä vaikeita aikoja, juuri siitä syystä tuo kesä on jäänyt mieleen. Millaisena näyttäytyi Suomi yhden lehden kurkistusikkunasta 1970-luvun alussa? Jätän tarkoituksella ulkomaan uutiset sivummalle,…

Lue lisää

 Pöljän kansakoulu valmistui 1897. Kuva ehkä 1940-luvulta.Sanomalehti Uusi Savo julkaisi toukokuussa 1891 kirjoituksen, jossa nimimerkki ”Muuan nuorisostamme” arvosteli ankarasti kotikylänsä Pöljän nuorison vapaa-ajanviettotapoja. ”Sunnuntai-iltaisin kokoonnutaan täällä ilman mitään tarkoitusta johonkin taloon, mökkiin eli vapaaseen taivasalle, jossa pidettyä jotenkin ruokottomia tarinoita ja epäsiveellistä käytöstä tavallisesti hajotaan pienemmissä seuroissa mikä minnekin. Ilta lopetetaan joko korttipelissä tai ryyppypuuhissa.”[1]Kirjoittaja…

Lue lisää

 Siilinjärven Ponnistus on Pohjois-Savon vanhimpia urheiluseuroja. Se perustettiin vuonna 1907. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Aaro A. Nuutinen. Seuran urheilijat harrastivat hiihtoa, yleisurheilua, voimistelua ja pesäpalloa. Vuonna 1931 Siilinjärven Ponnistus muuttui pitäjäseuraksi, jonka yhteydessä toimi neljä itsenäistä alaosastoa: Kirkonkylässä, Pöljällä, Kuuslahdessa ja Kolmisopella.[1] Alaosastot kilpailivat keskenään eri lajeissa. Paljon huomiota lehdistössäkin sai 1930-luvulla järjestetyt viestinhiihtokilpailut kyläseurojen välillä.…

Lue lisää

Olen aiemmin käsitellyt espanjantaudin, sisällissodan ja muiden kulkutautien aiheuttamaa kuolleisuutta Maaningalla ja Pöljällä vuosina 1918-1924. Silloin katveeseen jäi Pöljällä ja Siilinjärvellä vuoden 1917 aikana suurta pelkoa aiheuttanut isorokkoepidemia. Isorokko oli Suomessa 1700-luvulla yleinen kulkutauti, jonka aiheuttamat epidemiat kiersivät maata 4-6 vuoden välein. Sairastuneista keskimäärin 20% kuoli tautiin. Isorokko oli ensimmäinen kulkutauti, johon keksittiin rokotus. Aluksi…

Lue lisää

  Särkiharjun tila ja sen karjaa 1940- ja 1950-luvun taitteessa.Tilalla oli kylän ensimmäinen ayrshirekarja.Kuva Pöljän kotiseutumuseo.Lauantaina 7. syyskuuta 1928 tapahtui Pöljän kylällä järkyttävä onnettomuus. Pöljän Särkiniemen tilan sonni puski tilan karjanhoitajan Riikka Väisäsenkuoliaaksi. Samassa rytäkässä loukkaantui myös Riikan puoliso, työmies Aaro Väisänen. Väisäsillä oli mökki Särkiniemen tilan liepeillä. Aaro putosi sonnin puskemana läheiseen kaivoon ja Riikka…

Lue lisää

 Pohjan Poika 29.1.1938.Vääpeli Alfred Pietikäinen Pielavedeltä muisteli Pohjan Poika -lehdessä vuonna 1938 vaiheitaan Suomen sisällissodassa 1918, Pietikäiselle sota tietysti oli vapaussota.[1]Artikkeli kiinnosti minua heti, sillä Pietikäinen oli kuulunut Kuopion Suojeluskunnan IV komppaniaan, sen kolmanteen joukkueeseen. Monet kotiseutuni miehet olivat palvelleet samaisissa vapaaehtoisjoukoissa. Pietikäisen kertoma tarina sai minut ajattelemaan muistamista. Sotakeväästä oli vuonna 1938 kulunut 20…

Lue lisää

   Valimo Mathildedalissa 1900-luvun alussa.Perniö.Turun museokeskus.Erik Höijer syntyi historiallisella Teijon ruukkialueella 13.11.1888. Hänen isänsä oli ruukin työmies, valuri Victor Brynof Höijer (16.8.1858 Perniö) ja äitinsä Ida Gustaffsson myös Perniöstä. Suku oli toiminut useita sukupolvia seppinä ja käsityöläisinä ruukilla. Ruukin historia juontaa aina 1600-luvulle asti. Perheeseen siunautui ajan tapaan paljon lapsia, Erikillä oli kaiken kaikkiaan 10…

Lue lisää

 Jännevirran lossi kulkemassa virran yli lastinaan lankuillalastattu kuorma-auto. Miehet sohivat kekseillä jäitä reitiltä.Pohjois-Savo 23.2.1936.Liikkuminen paikasta toiseen on nykyihmiselle niin helppoa, ettei aina tule muistaneeksi, miten hankalaa se saattoi olla vielä 1940-luvulla. Jännevirran lossilla helmikuussa 1936 ”liikenteen välittäminen muistutti enemmän jonkun tutkimusmatkailijain napajäätiköihin takertuneen laivan pelastustöitä kuin tarkkojen aikataulujen mukaan kulkevien matkustajalinja-autojen liikennöimistä napapiirin eteläpuolella.”[1]Talviliikenne vesistöjen…

Lue lisää

 Siilinjärven kirkko valmistui vuonna 1923.Seurakunta perustettiin siis ennen kuntaa.Siilinjärven kunta perustettiin Nilsiän, Maaningan ja Kuopion maalaiskunnan liepeistä vuonna 1925. Vuodesta 1902 kylää oli halkonut rautatie, jonka asemapaikaksi valikoitui Siilinlahden pohjukasta Siilinjärvi. Aiemmin kyläkunnan keskus oli ollut Kuopion suunnassa Kasurilan kylällä. Aseman tienoo kasvoi ja kehittyi, Kuopio-Iisalmi maantie risteytyi Siilinjärvellä Maaningan-Nilsiän tien kanssa. Kun laivaliikennekin oli…

Lue lisää

 Siilinjärven työväentalo. Työväenarkiston kuva.Siilinjärven nykyisen kunnan alueen ensimmäiset kansalaisten itselleen rakentamat kokoontumispaikat olivat vanhan sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen voimannäytteitä. Jo vuonna 1908 valmistui Siilinjärven työväentalo Kuopion tien varteen ja Pöljän työväentalossa tanssittiin ensimmäiset tanssit vuonna 1914. Molempien talojen historia oli sittemmin myrskyinen.Pöljän työväentalo vuoden 1952 asussa. Talo oli palautettuvuonna 1947 takaisin työväenliikkeelle.Kuva Työväenarkisto.Ylpeästi yhdistykset ilmoittivat, toimitaan ”omalla…

Lue lisää

 Pohjois-Savo-lehdessä julkaistiin syksyllä 1933 vetoomus Pöljän tilallisten puolesta. ”Toivomme ja odotamme siis, että Maakiinteistöpankki astuu väliin ja pelastaa uhattuun asemaan ajetut Pöljän maanviljelijät myöntämällä heille sellaiset kiinnelainat, kun on heidän pelastamisekseen tarpeen ja kuin heidän reaalivakuutensa edellyttävät. Estettäköön tällä tehokkaalla keinolla heitä uhkaavat pakkomyynnit.[1] Mitä Pöljällä oikein oli meneillään? 1920-luvulla maaseudulla investoitiin uusiin talousrakennuksiin, raivattiin…

Lue lisää

 Antti Juntunen (1884-1956). Kansallisarkisto. teoksestaKeskisarja, Raaka tie Raatteeseen.Maaningan suojeluskuntalaiset Eero Ikäheimo ja Armas Korhonen pidättivät Antti Juntusen Tuovilanlahdessa maaliskuun 11. päivänä 1929. Juntunen oli suojeluskuntalaisten mielestä levittänyt kylällä kiihotuskirjallisuutta uskonnon varjolla. Juntusella oli ollut pidätettäessä hallussaan käsin kirjoitettuja lehtisiä, joissa hän hyökkäsi erityisesti suojeluskuntaa vastaan. Juntusen tiedettiin liikkuneen myös Kiuruvedellä ja Iisalmen ympäristössä saarnamatkoillaan.[1] Antti…

Lue lisää

 Jussilan talon, Mikkajärvi 3 aittarakennus. Jokunen hirsikertarakennuksessa voi olla vielä Roivaistenkin jäljilta.  14.11.2020.Jussilan talon isäntä Lassi Roivainen kuoli kuumeeseen kotonaan 21.1.1833. Hänen puolisonsa  Inkeri Miettinen oli kuollut jo kaksitoista vuotta aiemmin vuonna 1822. Perhe kokoontui perunkirjoitukseen 6.6.1833. Uskottuina miehinä toimivat Adam Toivanenja Anders Rissanen. Lassi Roivaisella (1753-1833) oli neljä lasta, Jussi, Sakari, Taavetti ja Tiina Loviisa.…

Lue lisää

 Vapautemme hinta, talvisodanmuistojulkaisu.Erkki Olavi Pietikäinensyntyi Pielavedellä 17.12. 1917. Heikki ja KaroliinaPietikäisellä oli jo aiemmin syntynyt kaksi tyttöä, Martta (1908) ja Anna Kerttu (1910). Heistä Anna Kerttu kuoli jo vuonna 1924 keuhkotautiin. Heikki ja Karoliina muuttivat helmikuussa 1929 Siilinjärvelle. Silloin perheeseen oli syntynyt vielä kaksi lasta, Tauno (1920) ja Bertta (1922). Vuoteen 1935 heidän asuinpaikastaan ei…

Lue lisää

 Koulut vasemmalta oikealle: Siilinjärven kansakoulu (1923),kirkonkylän kansakoulu (1959), kansalaiskoulu (1972) jakansalaiskoulun työpaja (1970). Kuva vuodelta 1979.Siilinjärven kunnanarkisto.Peruskoulu tuli Siilinjärvelle vuonna 1975. Ennen peruskoulujärjestelmää meillä oli käytössä ns. rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa ikäluokka kävi yhteistä kansakoulua neljä vuotta. Sen jälkeen osa lapsista meni oppikouluun ja osa jäi jatkamaan kansakoulun 5.-6. luokalle. Jotkut hakivat oppikouluun myös 5. luokan jälkeen.…

Lue lisää

Siilinjärven miehille jaettiin kutsut ylimääräisiin kertausharjoituksiin 13.10.1939. Pekka Roivainen oli 25-vuotias perheetön työmies, s. 19.8.1914. Suojeluskunnan kyläpäällikkö Atte Rautiainen toi hänelle yh-kutsun. Pekka asui ilmeisesti vielä vanhempiensa kodissa, joka oli pieni mökki maamiesseurantalon vieressä Pöljän kylällä. Perheessä oli suruaika, sillä Pekan äiti Susanna (os. Lappalainen) oli kuollut aiemmin keväällä.Savon Jääkärirykmentin 3.komppanian kasarmi.Käkisalmi.Kuva Museovirasto.Roivainen oli suorittanut…

Lue lisää

 Vangittuja punakaartilaisia ryhmäkuvassa Viipurin keskuskasarmilla. Muonittajat vartijoineen 1918. Kansan Arkisto.Punavanki Aatami Roivainen oli virunut neljä kuukautta Viipurin vankileirissä, ainakin aluksi häntä pidettiin keskuskasarmilla. Mies oli hyvin huonossa kunnossa, sillä kaikilla leireillä kärsittiin kesällä 1918 nälkää. Lisäksi kuulustelijat kiinnittivät huomiota hänen selässään olevaan ”suureen kasviin”. Mitään tarttuvaa sairautta Aatamissa ei kuitenkaan ollut. Nyt 28.8. 1918 valtiorikosoikeuden osaston…

Lue lisää

 Viipuri.Lappeenrannan museo.Vuoden 1918 traaginen sisällissota jätti pitkät varjot suomalaisiin perheisiin ja yhteiskuntaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että sodan eri puolilla ja tehtävissä kokeneet ihmiset eivät suinkaan kaikki jääneet vihaamaan poteroihinsa. Jatkettiin arkista työtä omilla aloilla, rakennettiin Suomea. Seuraavassa pieni tarina siitä, kuinka Väinö Roivas, Juho Niukkanen ja Väinö Voipio kohtasivat Viipurissa 1918. Väinö Roivas oli…

Lue lisää

 Syrjänranta, Kolmisoppi, Siilinjärvi.Kuva Kari Roivaisen arkisto.Siilinjärven Pöljällä ja Kolmisopella asui paljon Roivaisia, suku joutui antamaan varsin raskaan uhrin sodissa 1939-44. Olen jo aiemmin kertonut Väinö Roivaisen  kohtalosta, nyt on hänen serkkunsa Taavetin vuoro.Taavetti Roivainen ukkinsa vieressä äärimmäisenä vasemmalla1920-luvun alussa.Irma Roivaisen albumi.Taavetti Johannes Roivainen syntyi 14.10.1920 Hoikin talossa Pöljä n:ro 5. (Maaningan kuntaa vuoteen 1925.) Talossa…

Lue lisää

 Olen jo aiemmin tässä blogissa kertonut Ivar Roivaan vaiheista sisällissodassa 1918. Hänen vanhempi veljensä Juho oli myös punakaartilainen ja sai varsin ankaran tuomion toimistaan sodan aikana. Juho Onni Alexander Roivas oli syntynyt Pielisjärvellä 5.5. 1892. Viilari Juho oli jo erkaantunut omille teilleen lapsuudenperheestään, joka asui Taalintehtaalla. Viimeisiksi työpaikoikseen hän kertoi valtiorikosoikeuden kuulusteluissa Vesijohtoliike Oy:n ja…

Lue lisää