Torpparivapautuslaki 1918 ja Lex Kallio 1922 saivat maaseudulla aikaan myönteistä vipinää, mutta kaikki aktiivisuus ei varmaan ollut lainsäätäjän toivomaa. Maan lunastushintana pidettiin vuoden 1914 hintaa, kun yleisesti uskottiin rahan palaavan sodan jälkeen tuon vuoden tasalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sodanaikainen inflaatio pudotti lunastettujen torppien hinnan lunastusajan loppuun mennessä yhteentoista osaan vuoden 1914 arvosta. Maanhankinta…

Lue lisää

Irma Roivainen (os. Pantzar) Pöljän kotiseutumuseolla 2019.Olen kirjoittanut tätä blogia jo seitsemän vuotta. Aineistoa teksteihin olen löytänyt kotikylän ihmisten piironginlaatikoista, aitoista ja julkisista arkistoista. Kirjoitan tavallisten ihmisten historiaa ja välillä hyvin yksityisiäkin asioita. Jollakin ihmeellisellä tavalla olen tähän päivään selvinnyt ilman, että kukaan olisi loukkaantunut niin, että olisin joutunut poistamaan tekstejä. Olen saanut yhteydenottoja, joissa…

Lue lisää

Nestor Halonen (vanh..) ja vaimo Maria, Nestor (nuor.), Otto,Aatu ja Eveliina Halonen, Hanna Halonen (Heiskanen) sylissään Hanna.Äärimmäisenä oikealla Juhan Väänänen. Kuva Lassilan talon arkisto,Jenni Linnove. Halosten suvulla oli paljon tiloja ja maita Pöljällä 1900-luvun alussa. Adam Toivanen oli aiemmin hallinnut Jussilan ja Savolan tiloja. Vuonna 1919 Otto, Nestor ja Juho Halosen omistamien perintötilojen (Savola N:o12, Ilkka N:o13) …

Lue lisää

Aaro Puurunen perheineen Tyynelän torpassa 1920-luvulla. Tyynelä oli Pöljän sotilasvirkatalon torppa, jonka lunastuksesta käytiin pitkällinen prosessi.Vuoden 1918 torpparivapautuslailla oli yksi ei-toivottu seuraus, joka näkyi Pöljälläkin. Maaseudun kaikista köyhimmät olivat vaarassa menettää asumisoikeutensa mökkeihinsä. Isännät olivat olleet usein varsin suurpiirteisiä mökkiläisten asumisen, karjan laiduntamisen ja polttopuun hankkimisen kohdalla. Suullisten sopimusten ja epämääräisten lupausten varassa oli asuttu mökeissä…

Lue lisää

Taavetti ja Hilda Kuosmanen vuosisadan vaihteessa.Olen kirjoittanut tässä blogissa aiemmin Hökösen kylällä vuonna 1916 tapahtuneesta torppari Taavetti Kuosmasen murhasta. Murha jäi aikanaan selvittämättä, vaikka tekoon epäiltyjä oli pidätettynä. Taavetti Kuosmasen leski Hilda jäi lapsikatraansa kanssa vihamielisen ja täynnä huhuja, häpeää ja epäluuloa kihisevän kylän keskelle sinnittelemään. Kaksi vuotta hän jaksoi yrittää, sitten hän koetti päästä ahdingosta…

Lue lisää

Pekka ja Agatha Niskanen perheineen. Lintuniemen tilan torppari Lassi Takkunen ilmoitti haastemies Juho Ollikaisen välityksellä 21.4.1919 tilan isännällä Pekka Niskaselle haluavansa lunastaa hallitsemansa Kaatrontauksen torpan itselleen. Laki lunastuksesta oli astunut voimaan syksyllä 1918, mutta siitä annettiin toimeenpanoasetukset vasta keväällä 1919. Varsinainen lain toimeenpano alkoi vappuna 1919. Lassi Takkunen oli ravakasti liikkeellä.[1]Yksi syy Takkusen pikaiseen toimintaan voisi…

Lue lisää

Uuhmäki Saariselta päin kuvattuna.Kuva Jouni KiimalainenVuoden 1909 maanvuokra-asetus määräsi, että jokaisessa kunnassa oli oltava vähintään yksi vuokralautakunta, johon maanomistajat ja vuokramiehet saivat asettaa yhtä monta edustajaa. Edustajat sitten valitsivat lautakunnalle ulkopuolisen puheenjohtajan.[1]Pöljän vuokramiesten ja isäntien erimielisyyksiä ratkoi vuodesta 1910 Maaningan itäinen vuokralautakunta.Maaningan vuokralautakunnan kokouksessa 22.10.1910 aiheena oli häätö. Maaningan apteekkari oli häätänyt torpparinsa Erik Hiltusen…

Lue lisää

Näkymä Pöljänjärvelle, jonka rannalla kiistelty tila sijaitsi. Kuva Upe Nykänen.Vuoden 1918 torpparilakia laajennettiin 1919 koskemaan myös lampuotitiloja. Lampuoti oli ns. kokotilanvuokraaja. Tähän liittyen Atte (Adiel) Rautiainen ilmoitti Siilinjärven vuokralautakunnan puheenjohtaja Janne Holopaiselle kesällä 1926 haluavansa lunastaa vuodesta 1907 jatkuneen vuokravälikirjan nojalla hallinnassaan olevan Riuttaniemi nimisen lampuotitilan Hamula N:ro5. Tila oli Nils Jonatan Snellmanin maita.[1]Riidassa havainnollistui,…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseon savutupa 2019. Kuva Jouni Kiimalainen.Katkeran sisällissodan jälkeen eduskunta sääti jo syksyllä 1918 pitkään valmistellun lain torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa omaksi. Lakia täydennettiin vielä vuoden 1919 eduskuntavaalien jälkeen siten, että se koski myös lampuoteja. Lain täytäntöönpano alkoi 1.1. 1919.Torppareiden ja muiden maaseudun maattomien tilanne oli nähty keskeisenä sosiaalisena ongelmana jo 1800-luvun loppupuolella.…

Lue lisää

Anna-Helena Roivainen ja tytär Helvi Hoikilla 1940-luvulla. Tämä Päivärinteentalo ja tila oli Väinö Roivaisen koti 1930-luvun alusta, jolloin Kusti Roivainen osti sen Israel Kärkkäiseltä.Väinö Roivainen syntyi 9.10. 1922 Pöljällä, Hoikin kylällä. Hänen vanhempansa olivat Kusti Roivainen ja Anna-Helena (os. Sirviö). Perhe eli suurtaloudessa, jossa asuivat myös Kustin vanhemmat Taavetti ja Vilhelmiina Roivainensekä Kustin veli Taavetti…

Lue lisää

Kuva teoksesta Kipsivuoren juurella, Siilinjärven luonnon vaiheita.Helsingin Sanomat tiesi kertoa jo vuonna 1963, että hiljaiseen Kuuslahden kylään tulee apatiittikaivos.[1] Lohjan Kalkkivuori Osakeyhtiö oli tehnyt kaivospiirin perustamisanomuksen kauppa- ja teollisuusministeriölle ja uutisessa arvioitiin tämän tarkoittavan lähes varmasti kaivoksen avaamista. Kaivoksen alue oli 250 ha, yhtiö omisti jo tuolloin 89 ha maata Kuuslahdesta. Suunnitelulla kaivosalueella oli noin…

Lue lisää

Kolmisopen mylly Siilinjärvellä 2019.Kuopion Työväen Neuvosto julisti vallankumouksen alkaneeksi Savon Työmiehessä 1.2.1918:”…päättää Kuopion järjestäytyneen työwäwn neuvosto, että työwäen järjestyskaartin on lujasti ja järkähtämättömästi seisottawa aseissa. Eikä aseellistakaan taistelua saa jättää yksinomaan järjestyskaartien tehtäwäksi, waan täytyy koko tyäwäen niin maaseudulla kuin kaupungissakin, ottaa taistelu omakseen ja warustautua mahdollisuuden mukaan, waikkapa ei olisikaan parempia aseita kuin wanhoja…

Lue lisää

Aura Kiiskinen (1878-1968).Kuva Oihonna 15.4.1919.Maaliskuun 9. päivänä 1878 syntyi Lamperilassa, Kuopion maalaiskunnassa tyttövauva Aurora Maria Kiiskinen. Kummeina toimivat Wilhelm Pitkänen ja Olga Maria Andersin. Lapsi syntyi aviottomana, hänen äitinsä oli Miina Kiiskinen(s. 29.1.1849). Miinalla oli toinen avioton lapsi, Josefina, joka oli syntynyt 1872. Aviottomana syntyneen lapsen tilanne oli tuolloin usein hyvin vaikea. Muistelmissaan Aura Kiiskinen…

Lue lisää

Lastukosken kylät ry:n kotisivut.Kuopion valtiorikosoikeus tuomitsi 17.7.1918 Heikki Aadolf Hartikaisen kahdeksan vuoden vankeuteen yllytyksestä valtiopetokseen[1]Heikki oli kanavarengin poika Lastukoskelta, Nilsiän pitäjästä. Hänen isänsä Adolf Hartikainen oli toiminut Lastukosken kanavavartijan Gustaf Mathias Brunoun apulaisena ja poika toimi tehtävässä ”lyhyitä taukoja lukuunottamatta” aina vuoteen 1928 saakka.[2]Heikki Adolf Hartikainen. Kuva Korhonen, Lastukoski, rajojen kylä.Heikki Hartikainen pidätettiin kotoaan Nilsiän…

Lue lisää

Siilinlahti ja Siilinjärven kirkonkylä 1926. Eeva ja Jukka Nykäsen kokoelmat.Teoksesta Rissanen & Timonen, Hiekanpölläkkää.Sähkön varassa elävän nykyajan ihmisen on vaikea käsittää, miten elettiin, kun sähköä ei ollut. Siilinjärvenkin sähköistäminen on pitkällinen prosessi. Pohjois-Savossa oli vielä vuonna 1979 noin 5000 taloutta ilman sähköä.Sähkö toki tunnettiin jo vuosisadan vaihteessa hyvin täälläkin, sillä puhelin ja lennätin vaativat toimiakseen…

Lue lisää

Pohjolanmäen koulun oppilaita opettajansa Enne Kolehmaisen kanssa1930-luvun vaihteessa.Hamulan kansakoulu Siilinjärvellä ilmoitti naisopettajan virasta huhtikuussa 1928.[1]Viran täyttöön liittyi ankaraa erimielisyyttä Hamulan koulun johtokunnan ja viranomaisten välillä. Koulujen johtokunnat valitsivat vielä tuolloin opettajat virkoihin. Joskus ei Suomen lakikaan saanut johtokuntaa muuttamaan mieltään, jos se katsoi jonkun opettajan sopimattomaksi opettamaan omassa koulussa. Johtokunnan jäseninä toimivat tuolloin Väinö Väänänen…

Lue lisää

 Siilinjärven piirimielisairaalan paraatipuolen portti.Kuva Aira RoivainenSiilinjärven piirimielisairaalan ensimmäiset potilaat otettiin sisään 22.11. 1926. Yleinen innostus ja juhlahumu muuttui sitten köyhien kuntien arjeksi, sillä potilaita ei kuulunut sovitulla tavalla.[1]Esimerkiksi Pielaveden kunta asettui lopulta täysin vastahankaan sairaala-asiassa ja asiasta käytiin pitkällinen oikeusprosessi.Pielavesi katsoi, että sen oma houruinhoitola riittää vallan hyvin omille ja muidenkin pitäjien houruille. Kunta ei…

Lue lisää

Siilinjärven piirimielisairaan päärakennus nykyisessä asussaan.rakennus on päiväkotikäytössä.Hilda Tirkkonen katosi Maaningan Lappetelässä 26.5.1915. Hän oli 24-vuotias mökkiläisen tytär ja ”heikkomielinen”. Katoamisesta ilmoitettiin heti Maaningan nimismiehelle, joka määräsi yleisen etsiskelyn. Kaksi päivää myöhemmin tuotiin paikalle poliisikoira Kuopiosta. Lisäksi toista sata miestä haravoi Lappetelän metsiä, mutta kadonnutta ei onnistuttu löytämään.[1]Poliisitutkimus toi esille sen verran ristiriitaisia lausuntoja, että Tirkkosten…

Lue lisää

Kaivettua Tarinaharjua kirkonkylän kupeessa. Kuva Markku Ukkonen.Jos Siilinjärven kehityksen ja luonnon kannalta suurin yksittäinen päätös oli Rikkihappo Oy:n tulo kuntaan 1967, niin toinen merkittävä käännekohta oli vuoden 1979 tieratkaisu. Kesäkuussa 1979 kunnanvaltuusto kokoontui päättämään siitä, ohjataanko 5-tien kasvava liikenne kirkonkylän läpi vai ohi.Kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa kokouksessaan 20.4.1979. Tielinjan päävaihtoehdoiksi oli muotoutunut 15-vuoden valmisteluprosessin aikana…

Lue lisää

Rikkihappo Oy:n tulo virkisti Siilinjärven kaikkea taloudellista toimintaa. Rakennusvaiheessa tehtaan rakennustyömaalla ahersi toista tuhatta työmiestä. Valmiina sinne sijoittuisi noin 350 eri ammattialojen työntekijää.Tehdas rakenteilla.Siilinjärven ammattikurssikeskus järjesti ensimmäisen prosessivalvojankurssin 23.9.1968-11.1.1969. Tälle kurssille otettiin 20 opiskelijaa, joista seitsemän oli Siilinjärveltä: Topi Lappeteläinen, Eero Lavonen, Veijo Rautiainen, Antti Rissanen, Eino Rissanen, Seppo Roivainen ja Heikki Sonninen.Toinen kurssi käynnistyi…

Lue lisää