Lintuniemen kalliolta avautuu näkymä vanhalle Kuopio-Iisalmi tielle ja Pöljänjärvelle.Kuva Aira Roivainen. Kun oli syöty kirkoltatuloruoka, suoritettiin karsikonnosto. Laudasta tai rautapellistä tehty karsikko, mihin oli merkitty vainajan nimi, syntymä- ja kuolinaika, naulattiin aitan, tallin tai muun rakennuksen seinään oven yläpuolelle. Paikoin näkee aarniopetäjiä, joiden kylkeen on kaiverrettu samat asiat kuin karsikkolautaan. Kansa nimittää niitä karsikkopetäjiksi.[1] Tämä tapahtui kirkkoon…

Lue lisää

 Elon EnrothElon Enroth syntyi Isossakyrössä 29.1.1890. Hänen vanhempansa olivat Carl Theodor Enrothja Maria Abramsdotter Enroth. Enroth kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1908. Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1913 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1919. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi mm. Ylitornion, Turtolan ja Kolarin vt. aluelääkärinä sekä Karstulan kunnanlääkärinä. Tämän lisäksi hän oli vuonna 1917 Nikkilän…

Lue lisää

  Israel Pantzare Pajala, Sattajärvi. Waldemar Pantzar syntyi Sattajärvellä 29.11.1894. Hänen isänsä oli Israel Pantzar ja äitinsä Selma Ylipää. Perheen lapsista neljä lähti siirtolaiseksi Amerikkaan. Waldemar lähti Ruotsista 30.4.1913. Sattajärvellä ja lähiseuduilla ei ollut työtä ja kylältä oli jo ”toiset puolet mennyt Amerikkaan”. Matka kesti yli kolme viikkoa, laivojen ruuat olivat huonoja ja olosuhteet likaiset. Walde…

Lue lisää

 Suomalaisen perhe Savonniemessä 1930-luvun lopulla.Sisko Suomalainen toinen vasemmalta.Kuva Päivi Miettinen.Sisko Suomalainen syntyi 8.10.1925 Siilinjärvellä, Pöljän kylällä, Savonniemen tilalla. Hänen vanhempansa olivat Hilja ja Salomon Suomalainen. Sisko eli lapsuutensa maalaistalossa, suuren perheen tyttärenä. Siskon lisäksi perheessä oli kahdeksan lasta. Kun perheen isä toimi osuuskassojen tarkastajana ja monissa luottamustehtävissä, niin talonpito jäi pitkälti Hilja-äidin, lasten ja palkollisten…

Lue lisää

 Pitkälahden saha. Viktor Barsokevitsch, Kuopion museo.Pitkälahden sahalla työskennellyt työmies Antti Korhonen pahoinpideltiin sunnuntaina 19.10.1930 Haminalahden ja Pitkälahden välisellä tiellä ns. Mustanmäen rinteessä. Korhonen oli palaamassa Haminalahden kartanossa järjestetyistä Lotta Svärd-iltamista.[1] Hän oli aiemmin päivällä käynyt Kuopiossa. Sieltä hän oli ostanut puoli litraa spriitä katukaupasta. Kuopiossa kaksi miestä oli houkutellut häntä samaan matkaan linja-autoon takaisin Pitkälahteen,…

Lue lisää

 Siilinjärven asema 1906. Kuva v. Barsokevitsch, Kuopion museo.Rautatie Kuopioon valmistui vuonna 1889. Jatkosuunnitelmia tehtiin tietysti koko ajan. Vilkas kauppa- ja muu liikenne Savon ja Karjalan välillä herätti tietysti toiveita yhdysradasta. Jo 1800-luvun lopulla oli esitetty, että poikkirata Joensuusta voisi yhdistyä Savon rataan vaihtoehtoisesti seuraavilla paikkakunnilla: Pieksämäki, Toivala, Kasurila tai Alapitkä.[1]Savon rataa jatkettiin 1902 Kuopiosta Iisalmeen.…

Lue lisää

Haapaharjun navetta 1928. Kuva Ahti Rytkönen.Museovirasto. Pöljän kylällä on varmuudella asuttu vakituisesti jo 1500-luvulla. Ihmisten mukana tulivat elontaistoa käymään myös kotieläimet. Tarkastelen tässä lähinnä lehmien hoitoa ja merkitystä perinteisen maatalouden aikana. Wirilanderin mukaan karjanhoito oli savolaisen maatalouden aristavin kohta, sillä karja oli oikeastaan olemassa vain lannantuotannon vuoksi. Karjan hoito pysyi pitkään heikolla tasolla. ”Rehun niukkuus…

Lue lisää

Atte Rautiainen tuo kermaa Pöljän meijerille Riuttaniemestä.Rautiasten kotiarkisto, Puustelli.Keväällä 1905 Pöljän kylän maanviljelijät päättivät perustaa kylämeijerin. Seuraavana päivänä meijerin osakkaat kokoontuivat ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa ja valitsivat osuuskunnan hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin valtion virkatalon vuokraaja Aatu Virtanen, varapuheenjohtajaksi Pekka Niskanen sekä jäseniksi Aatu Savolainen, Johan (Jussi) Väänänen ja Taavetti Eskelinen.[1]Kuopion läänin kuvernööri hyväksyi meijerin ohjesäännon 2.5.1905.[2] Reipas…

Lue lisää

 Maitolaiturilla.Nurmes.Kuva Pekka Kyytinen, 1970, Museovirasto.Aivan muita asioita etsiessäni harhauduin lukemaan Helsingin Sanomien kesäkuun 1971 lehteä. Olin 17.6.1971 11-vuotias Savossa, Pöljän kylällä pientilalla kasvanut lapsi. Olin aloittamassa oppikoulua syksyllä, kesään 1971 liittyi perheessä vaikeita aikoja, juuri siitä syystä tuo kesä on jäänyt mieleen. Millaisena näyttäytyi Suomi yhden lehden kurkistusikkunasta 1970-luvun alussa? Jätän tarkoituksella ulkomaan uutiset sivummalle,…

Lue lisää

 Pöljän kansakoulu valmistui 1897. Kuva ehkä 1940-luvulta.Sanomalehti Uusi Savo julkaisi toukokuussa 1891 kirjoituksen, jossa nimimerkki ”Muuan nuorisostamme” arvosteli ankarasti kotikylänsä Pöljän nuorison vapaa-ajanviettotapoja. ”Sunnuntai-iltaisin kokoonnutaan täällä ilman mitään tarkoitusta johonkin taloon, mökkiin eli vapaaseen taivasalle, jossa pidettyä jotenkin ruokottomia tarinoita ja epäsiveellistä käytöstä tavallisesti hajotaan pienemmissä seuroissa mikä minnekin. Ilta lopetetaan joko korttipelissä tai ryyppypuuhissa.”[1]Kirjoittaja…

Lue lisää

 Siilinjärven Ponnistus on Pohjois-Savon vanhimpia urheiluseuroja. Se perustettiin vuonna 1907. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Aaro A. Nuutinen. Seuran urheilijat harrastivat hiihtoa, yleisurheilua, voimistelua ja pesäpalloa. Vuonna 1931 Siilinjärven Ponnistus muuttui pitäjäseuraksi, jonka yhteydessä toimi neljä itsenäistä alaosastoa: Kirkonkylässä, Pöljällä, Kuuslahdessa ja Kolmisopella.[1] Alaosastot kilpailivat keskenään eri lajeissa. Paljon huomiota lehdistössäkin sai 1930-luvulla järjestetyt viestinhiihtokilpailut kyläseurojen välillä.…

Lue lisää

Olen aiemmin käsitellyt espanjantaudin, sisällissodan ja muiden kulkutautien aiheuttamaa kuolleisuutta Maaningalla ja Pöljällä vuosina 1918-1924. Silloin katveeseen jäi Pöljällä ja Siilinjärvellä vuoden 1917 aikana suurta pelkoa aiheuttanut isorokkoepidemia. Isorokko oli Suomessa 1700-luvulla yleinen kulkutauti, jonka aiheuttamat epidemiat kiersivät maata 4-6 vuoden välein. Sairastuneista keskimäärin 20% kuoli tautiin. Isorokko oli ensimmäinen kulkutauti, johon keksittiin rokotus. Aluksi…

Lue lisää

  Särkiharjun tila ja sen karjaa 1940- ja 1950-luvun taitteessa.Tilalla oli kylän ensimmäinen ayrshirekarja.Kuva Pöljän kotiseutumuseo.Lauantaina 7. syyskuuta 1928 tapahtui Pöljän kylällä järkyttävä onnettomuus. Pöljän Särkiniemen tilan sonni puski tilan karjanhoitajan Riikka Väisäsenkuoliaaksi. Samassa rytäkässä loukkaantui myös Riikan puoliso, työmies Aaro Väisänen. Väisäsillä oli mökki Särkiniemen tilan liepeillä. Aaro putosi sonnin puskemana läheiseen kaivoon ja Riikka…

Lue lisää

 Pohjan Poika 29.1.1938.Vääpeli Alfred Pietikäinen Pielavedeltä muisteli Pohjan Poika -lehdessä vuonna 1938 vaiheitaan Suomen sisällissodassa 1918, Pietikäiselle sota tietysti oli vapaussota.[1]Artikkeli kiinnosti minua heti, sillä Pietikäinen oli kuulunut Kuopion Suojeluskunnan IV komppaniaan, sen kolmanteen joukkueeseen. Monet kotiseutuni miehet olivat palvelleet samaisissa vapaaehtoisjoukoissa. Pietikäisen kertoma tarina sai minut ajattelemaan muistamista. Sotakeväästä oli vuonna 1938 kulunut 20…

Lue lisää

   Valimo Mathildedalissa 1900-luvun alussa.Perniö.Turun museokeskus.Erik Höijer syntyi historiallisella Teijon ruukkialueella 13.11.1888. Hänen isänsä oli ruukin työmies, valuri Victor Brynof Höijer (16.8.1858 Perniö) ja äitinsä Ida Gustaffsson myös Perniöstä. Suku oli toiminut useita sukupolvia seppinä ja käsityöläisinä ruukilla. Ruukin historia juontaa aina 1600-luvulle asti. Perheeseen siunautui ajan tapaan paljon lapsia, Erikillä oli kaiken kaikkiaan 10…

Lue lisää

 Jännevirran lossi kulkemassa virran yli lastinaan lankuillalastattu kuorma-auto. Miehet sohivat kekseillä jäitä reitiltä.Pohjois-Savo 23.2.1936.Liikkuminen paikasta toiseen on nykyihmiselle niin helppoa, ettei aina tule muistaneeksi, miten hankalaa se saattoi olla vielä 1940-luvulla. Jännevirran lossilla helmikuussa 1936 ”liikenteen välittäminen muistutti enemmän jonkun tutkimusmatkailijain napajäätiköihin takertuneen laivan pelastustöitä kuin tarkkojen aikataulujen mukaan kulkevien matkustajalinja-autojen liikennöimistä napapiirin eteläpuolella.”[1]Talviliikenne vesistöjen…

Lue lisää

 Siilinjärven kirkko valmistui vuonna 1923.Seurakunta perustettiin siis ennen kuntaa.Siilinjärven kunta perustettiin Nilsiän, Maaningan ja Kuopion maalaiskunnan liepeistä vuonna 1925. Vuodesta 1902 kylää oli halkonut rautatie, jonka asemapaikaksi valikoitui Siilinlahden pohjukasta Siilinjärvi. Aiemmin kyläkunnan keskus oli ollut Kuopion suunnassa Kasurilan kylällä. Aseman tienoo kasvoi ja kehittyi, Kuopio-Iisalmi maantie risteytyi Siilinjärvellä Maaningan-Nilsiän tien kanssa. Kun laivaliikennekin oli…

Lue lisää

 Siilinjärven työväentalo. Työväenarkiston kuva.Siilinjärven nykyisen kunnan alueen ensimmäiset kansalaisten itselleen rakentamat kokoontumispaikat olivat vanhan sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen voimannäytteitä. Jo vuonna 1908 valmistui Siilinjärven työväentalo Kuopion tien varteen ja Pöljän työväentalossa tanssittiin ensimmäiset tanssit vuonna 1914. Molempien talojen historia oli sittemmin myrskyinen.Pöljän työväentalo vuoden 1952 asussa. Talo oli palautettuvuonna 1947 takaisin työväenliikkeelle.Kuva Työväenarkisto.Ylpeästi yhdistykset ilmoittivat, toimitaan ”omalla…

Lue lisää

 Pohjois-Savo-lehdessä julkaistiin syksyllä 1933 vetoomus Pöljän tilallisten puolesta. ”Toivomme ja odotamme siis, että Maakiinteistöpankki astuu väliin ja pelastaa uhattuun asemaan ajetut Pöljän maanviljelijät myöntämällä heille sellaiset kiinnelainat, kun on heidän pelastamisekseen tarpeen ja kuin heidän reaalivakuutensa edellyttävät. Estettäköön tällä tehokkaalla keinolla heitä uhkaavat pakkomyynnit.[1] Mitä Pöljällä oikein oli meneillään? 1920-luvulla maaseudulla investoitiin uusiin talousrakennuksiin, raivattiin…

Lue lisää

 Antti Juntunen (1884-1956). Kansallisarkisto. teoksestaKeskisarja, Raaka tie Raatteeseen.Maaningan suojeluskuntalaiset Eero Ikäheimo ja Armas Korhonen pidättivät Antti Juntusen Tuovilanlahdessa maaliskuun 11. päivänä 1929. Juntunen oli suojeluskuntalaisten mielestä levittänyt kylällä kiihotuskirjallisuutta uskonnon varjolla. Juntusella oli ollut pidätettäessä hallussaan käsin kirjoitettuja lehtisiä, joissa hän hyökkäsi erityisesti suojeluskuntaa vastaan. Juntusen tiedettiin liikkuneen myös Kiuruvedellä ja Iisalmen ympäristössä saarnamatkoillaan.[1] Antti…

Lue lisää