Olen tämän pandemian aikana ollut koukussa kirjailijanimi Jack Campbellin (oikeasti laivaston upseeri John G. Hemry, syntynyt 1956) Kadonnut laivasto -teossarjaan (engl. Lost Fleet). Sarja on saanut jatkoa toistaiseksi suomentamattomassa Lost Fleet: Beyond the Frontier sarjassa (hyvin saatavilla ainakin Helmetistä, myös e-kirjoina) ja sille on kirjoitettu myös prologisarja Genesis Fleet sekä spin-off Tarnished Knight.Kuusiosainen suomennettu Kadonnut laivasto.…

Lue lisää

Kas vain, tähtitieteilijä Esko Valtaoja päätti esittää Helsingin Sanomien  kolumnistin (haukkumani) kirjoituksen omanaan päivän (21.9.2021) Turun Sanomissa. Ja juuri kun viime postauksessa kerroin, miten Hesarin kirjoitusten taso innosti minut tilaamaan taas Turun Sanomia tauon jälkeen. Olen nöyryytetty.Onneksi Kanavan ja Olutpostin saa Helmet-palvelussa eMagzissa  ilmaiseksi luettavaksi.Olen tottunut siihen että pahimmat copypastaajat löytyvät Helsingin Yliopistosta, mutta osaavat näköjään meidänkin emeritusprofessorit.…

Lue lisää

Helsingin Sanomat todella lisää kansalaisten innokkuutta lukea sanomalehtiä. Pitkän aikaa artikkelit ovat olleen niin pintapuolisia, hirvittävän huonosti tehtyjä ja surkeasti kirjoitettuja, että ryhdyin tilaamaan Turun Sanomia. Etenkin Tiede-palsta on osoittautunut surkeaksi kyhäelmäksi pintapuolisia muka-analyyseja. Monesti innoittajana toimii Yhdysvalloissa kirjoitettu teos, joka sopii kirjoittajan maailmankuvaan.Tänään 13.9.2021 julkaistiin tiedetoimittaja Tuukka Tervosen essee Näin ihminen opetetaan tappamaan – ensin…

Lue lisää

Salpalinja Suomen suoja -kirja ilmestyi elokuun lopulla 2021. Kustantaja Readme.fi:n mukaan kirjamyynnin alku on ollut hyvä, vaikka tuotetta ei ole vielä ehditty edes erityisemmin tiedoksi saattaa ja markkinoida. Yli 600-sivuisen kirjan palaute on toistaiseksi jäänyt lähinnä ensikommentteihin teoksen varsin tuhdista, toista kiloa painavasta olemuksesta. Sisällön läpilukeminen ottaa aikansa. Syvästä hiljaisuudesta päätellen takakansi ei ole monellekaan…

Lue lisää

"Sodankäynnin amatöörit puhuvat strategiasta ja taktiikasta. Ammattilaiset puhuvat logistiikasta."Kannattaa penkoa DVD-kauppoja! Kampin Sähkötalossa toimivasta, erittäin tasokkaasta Filmihullusta löytyi taannoin pienehkö aarre: The Red Ball Express (1952).Huoltopuoli on harvemmin sodassa glorifioitua, saati sitten elokuvissa teemana. The Red Ball Express on tässä mielessä sekä filmausajankohdaltaan (1952) että aiheeltaan hyvin erikoinen.The Red Ball Express oli Normandian maihinnousun jälkeen…

Lue lisää

Tällä tietoa ehkä jo elokuussa 2021 kirjakustantamo Readme.fi Oy julkaisee Salpalinjasta kirjan nimeltä Salpalinja – Suomen suoja! Kirja on tulossa-ryhmässä jo verkkokaupoissa ennakkomyynnissä paitsi kustantajan omassa verkkokaupassa myös muun muassa Akateemisen Kirjakaupan, Kansallisen Kirjakaupan, Suomalaisen Kirjakaupan ja Booky.fi:n verkkokaupoissa. Jotkut kirjastotkin ovat jo kirjaa varanneet.Kustantaja huolehtii kirjan markkinoinnista ja myynnistä. Kun se ennakkomyynnissä jo julkisesti…

Lue lisää

Vuoden 2020 lokakuun 21. päivän blogikirjoituksessa käsittelin Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpanoa 18.12.1939 tarkoituksena selvittää henkilötasolla, ketkä todella olivat mukana torjuntataisteluissa Virolahden rannikolla 4.-14.3.1940. Tuon kirjoituksen jälkeen on saatu lisää varmennuksia. Nyt tiedetään varmuudella 61 noihin taisteluihin Miehikkälän sk-komppanian riveissä osallistuneen henkilön nimet. Komppanian alkuperäisessä kokoonpanossa 18.12.1939 oli 182 suojeluskuntalaista ja 7 lottaa sekä 10 poikaa ajomiehinä.…

Lue lisää

Kirjoitin tässä blogissani 30. toukokuuta 2019, että ”Vihdoin on saatavissa tutkittua ja varsin tarkkaa tietoa, mitä Kuusamon Lahtelassa tapahtui 55 päivän aikana syys-marraskuussa 1944!” Em. tiedolla minua lähestyi tuolloin asiaa tutkinut Tuomo Kallioniemi. Hänen käsiinsä saamat Neuvostoliiton puna-armeijan alueella toimineiden joukkojen sotapäiväkirjat yksiselitteisesti kertovat Kallioniemen tulkinnan mukaan, että Neuvostoliiton ja sen takaa-ajaman Saksan joukkojen välillä…

Lue lisää

Museovirasto on saanut valmiiksi ohjeistuksen Salpalinjan linnoituslaitteiden hoidosta, korjaamisesta ja käytöstä. Pyörää on turha alkaa keksimään uudelleen, joten jaan tähän linkin Museoviraston sivulle Kulttuuriympäristö ja Salpalinja, josta kullekin halukkaalle tietoa löytyy haluamastaan yksityiskohdasta. https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/salpalinja?fbclid=IwAR0hKS3bv-Nxp6658_gvn_jc4xOVSvDupiQsROwwYWL-szjbkDcskIzgTRcEdellisen linkin pääsivujen alta löytyvät seuraavat alalinkit jopa monikymmensivuisiin tiedostoihin, joissa käsitellään Salpalinjan hoitoa, luetellaan ns. avainkohteet (merkittävimmät kohteet) ja vielä Ylen…

Lue lisää

Tämä laaja kirjoitus on sotahistoriaharrastaja Osmo Kimmon tutkimus siitä, mitä Kymenlaakson rannikolla ja erityisesti Virolahdella tapahtui talvisodan lopussa maaliskuussa 1940. Esitys on tarkka ja perustuu saatavilla olleisiin arkistolähteisiin, jotka, niin kuin kirjoittaja itse huomauttaa, ovat puutteellisia, kadonneet, hävitetty tai asiakirjoja ei ole edes laadittu. Esimerkkinä arkistojen niukkasanaisuudesta on pelkistetty yhden virkkeen maininta Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksessa…

Lue lisää

Tässä Miehikkälän suojeluskuntakomppanian käsketty kokoonpano 18.12.1939. Valitettavasti mistään ei löydy tietoja, saatikka yhtenäistä luetteloa, ketkä alla olevista ja ketkä muut sitten osallistuivat sotatoimiin Virolahdella maaliskuussa 1940 ja mikä oli sitten komppanian lopullinen vahvuus? Tähdellä merkityt henkilöt luettelon löytäjä Osmo Kimmo on saanut varmistetuksi arkistolähteistä osallistuneiksi sotaan maaliskuussa 1940. Luettelon lopussa on myös lista nimistä, jotka…

Lue lisää

Tämä kirjoitus on laajempi tekstiversio paikallislehti Kaakonkulman 22.10.2020 paperilehdessä aihetta käsittelevään juttuuni (ei-tilaajat pääsevät lukemaan lehtijutun esim. tekemällä tutustumistilauksen maksutta kuukaudeksi kaakonkulma.fi.). Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -yhdistykset tekivät 1920-30 -luvuilla äärimmäisen tärkeää ja sotavuosina tulosta tuottanutta vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Tämä kirjoitus linkkeineen kertoo vielä enemmän. Tämä blogi tuo esiin, mihin mainittu vapaaehtoistoiminta venyi, kun oli pakko…

Lue lisää

Salpalinjan rakentamisen aloittamisen 80-vuotisjuhlallisuudet koronapandemian takia pidettiin Virolahdella 29.8.2020. Päivällä tilaisuudet keskittyivät Bunkkerimuseolle ja illalla Harjun Oppimiskeskukseen päärakennuksen SAK:n esikunnan laatan paljastustilaisuuteen ja maanpuolustusjuhlaan Vahtivuoren areenalla. Julkaisen Harjussa pidetyt puheet höystettynä Juha Huttusen (LPR) kuvilla. Kaksi puheista on valitettavasti valokuvana, klikkaa isommaksi samoin kuin muitakin kuvia.Terho Ahonen (estynyt osallistumasta tilaisuuksiin) Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Havuaho toivotti…

Lue lisää

Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta Salpalinjan rakentamistöiden aloittamisesta. Korona on sotkenut ja perunut juhlien ja tapahtumien järjestämisiä. Nyt kuitenkin la 29.8.2020 vietetään Salpalinja 80 vuotta -juhlallisuuksia Virolahdella niin Bunkkerimuseolla kuin Harjun Oppimiskeskuksessa. Juhlapäivän tapahtumista löytyy lisätietoa ja kelloaikoja täältä: https://kymenlaaksonyt.fi/e/14462/salpalinja-80--juhlaNyt jo tehtävänsä jättänyt Ruotsin sotilasasiamies Peter Stolt tutustui Salpalinjaan Harjussa 16.10.2018. Silloin luonnollisesti tuli…

Lue lisää

Ounastelin, että tämä elokuva kannattaa nähdä valkokankaalta mutta kun tilanne on mikä se on, niin jäi viime tinkaan Finnkinossa käynti. Ounasteluni osoittautui aiheelliseksi: vain elokuvasali tai massiivinen kotimediateatteri antaa tälle elokuvalle täyden kokemuksen huikeasta "cinematographiasta". Jätän kuvakaappaukset tästä arviosta pois, koska ne eivät tee oikeutta elokuvakokemukselle.Kuten tunnettua, Sam Mendesin ohjaaman elokuvan jippo on yhden oton…

Lue lisää

Hacksaw Ridge (2016)Kuva: Wikipedia.orgTällä kertaa plakkariin tarrautui Mel Gibsonin Hacksaw Ridge (2016), joka kertoo II maailmansotaan Tyynellämerellä lääkintämiehenä osallistuneesta  yhdysvaltalaisesta aseistakieltäytyjästä Doss Desmondista. Desmond sai urheudestaan sodan jälkeen Medal of Honorin. Muistin lukeneeni tästä hyviä arvioita, joten odotukset olivat suht korkealla.Valitettavasti heti kärkeen sai todeta, että elokuvan alku on pateettinen ja suorastaan siirappinen. Lapsuus veljen…

Lue lisää

Pikakiväärien käyttö armeijoiden aseistuksessa on sotahistoriassa suhteellisen lyhyt vaihe, mutta niiden synty ja kehitys kuvaa paljon 1900-luvun ensimmäisen puoliskon sodankäyntiä ja etenkin ongelmia, joita I maailmansodan aikana kohdattiin taistelukentillä.Vielä I maailmansodan (1914–1918) aikana ja vielä pitkälle II maailmansotaan (n. 1939–1943) sarjatuliaseiden sijaan pulttilukollinen kivääri oli jalkaväen perusase. Sarjatuliaseet olivat raskaita, puolustukseen soveltuvia tai hyvästä asemasta…

Lue lisää

Luin YLE:n artikkelin keskiaikaisesta sodankäynnistä, jossa "oiotaan virheitä":https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/05/keskiaikaelokuvien-sotakuvauksissa-moni-asia-menee-pieleen-keskiaikatutkija?utm_source=twitter-share&utm_medium=social (noudettu 5.2.2020)Tässä pikaisesti muutama juttu. En ole keskiajan sodankäynnin varsinainen asiantuntija, mutta jotakin minäkin tiedän. Erikoisalaani on nimenomaan liukuma keskiaikaisesta sodankäynnistä ruutiarmeijoihin, jolloin suuri määrä keskiaikaisen sodankäynnin ongelmia "ratkottiin". Ongelma YLEn jutussa on, että koko juttu on kirjoitettu raskaan ratsuväen, ritarien näkökulmasta, jotka olivat näyttävä mutta marginaalinen osa keskiaikaista…

Lue lisää

Ajattelin laatia kiinnostuneille avuksi Hankoa 1940–1944 koskevan bibliografian, "eli onhan noita kirjoja kirjoitettu", koska lähteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Ruotsinkielisiä ja tanskankielisiä teoksia saattaa puuttua luettelosta, samoin todennäköisesti venäläisiä yleisesityksiä joissa Hangon taisteluista 1941:HS 5.12.1941Tutkimuskirjallisuus:Ahde, Jaakko. Tulen ja raudan rannat. Gummerus (1980) (ks. Kirjasampo)Bitva za Leningrad. Moskva (1964)Černyšev, Aleksandr Alekseevič. Oborona poluostrova Hanko. Veče (2011)Ekman, Per-Olof.…

Lue lisää

YTT, FM Jaana Luttisen taloushistorian väitöskirja ”’Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan’. Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys lisalmen pitäjän kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.11.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Pirjo […]

Lue lisää