Ihmisten, eläinten ja tavaroiden liikkuvuus sekä tautien leviäminen ovat yhteydessä toisiinsa. Parhaillaan monet maat sulkevat rajojaan ja rajoittavat ihmisten liikkuvuutta myös arjessa estääkseen koronavirus COVID-19:n leviämistä. Sairastuneiden ja (mahdollisesti) altistuneiden tulee pysytellä kotonaan, ja yliopistoissa on siirrytty etäopetukseen. Hallitusten ja viranomaisten toimet myös jakavat kansalaisten mielipiteitä. Vastaavanlaista ei ole koettu miesmuistiin ja tuntuu, että elämme…

Lue lisää

Vuonna 1650 Erik Andrae Julinus kirjautui opiskelemaan Turun kuninkaalliseen akatemiaan, ja kahta vuotta myöhemmin häntä seurasi pikkuveli Andreas. Kahden vuoden ajan pojat opiskelivat yhtä aikaa Turussa, kunnes Erik jätti kaupungin taakseen vuonna 1654 ja kirjautui Uppsalan yliopistoon. Andreas seurasi Erikiä Uppsalaan vuonna 1658. Turussa Erik ja Andreas eivät jättäneet elämästään juurikaan merkintöjä lähteisiin yliopistoon kirjautumisen…

Lue lisää

Turun museokeskuksen Turun linnan kansainvälisestä naistenpäivästä naistenpäivään 8.3.2019–8.3.2020 kestävä näyttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa eläneen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat myös eräitä kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista päähenkilöitä. Nämä tulokset perustuvat väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623−1670, jossa selvitin kaupungin lähinnä ulkomaalaistaustaisen valtaporvariston…

Lue lisää

Tammikuu oli globaalin mittaushistorian lämpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, että talvesta on puhuttu ”pitkänä marraskuuna”. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat näkyneet myös ennennäkemättömän aikaisina kevään merkkeinä. Viikolla kahdeksan Aurajoen rannassa puhkesivat kukkaan ensimmäiset kirsikkapuut.…

Lue lisää

”Mikäli saattajat saattoivat todeta, eivät kyseessäolevat henkilöt ainakaan rajan välittömässä läheisyydessä joutuneet kiinni eikä sieltä myöskään 2 tunnin ajalta kuulunut ampumista.” Lakoniseen sävyyn toteava viesti on Terijoen nimismiehen kirjoittama maaliskuussa 1938. Naiset, Veera ja Irja, olivat herättäneet huomiota rajaseudulla muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuulusteluissa he ainakin osittain tunnustivat tulleensa Suomeen kommunistisen puolueen tehtäviin värvättyinä ja kertoivat…

Lue lisää

Lapsena oli usein tylsää. Silloin vanhemmat ehdottelivat aikansa kaikenlaista puuhaa, mutta kun mikään ei kelvannut, he tuumasivat vain: ”Voi voi, tylsisty sitten”. Sitten sitä tylsistyttiin, eikä lopulta kestänyt kauaa, kun leikki taas maistui. Viime aikoina olen pohtinut, milloin olen viimeksi ollut täysin joutilas? Milloin olen kokenut oikein tuskaisaa tylsyyttä? Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon levosta ja…

Lue lisää

Tämä Kurssin talo ja sen pihapiiri on mennyttä aikaa. Kurssin talorakennus on siirretty Kuortaneen Salmen kylän Seurusjärven rantatöyräältä 1920 -luvulla Museoviraston Seurasaaren museoalueelle Helsinkiin. Kurssin talo on rakennettu Seurasaaren museoalueella ”entiselleen” eli entisöity niin ulkoisesti kuin sisältä. Myös osa talon kalustosta ja ”veroilusta” on siirretty uuteen paikkaansa. Kurssi edustaa esittää Helsingissä yleisölle Kuortanetta ja sen…

Lue lisää

Viimeisen viikon aikana on ollut ilahduttavaa lukea niin monen median nostoja Heta Lähdesmäen väitöskirjasta Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa. Tuskin sattumalta sunnuntain 19.1. Helsingin Sanomien kolumni käsitteli muunlajisten eläinten tunne-elämää ja kommunikaatiota. René Descartes’n huippuunsa muotoileman antroposentrismin ja sitä seuraavien vuosisatojen tuotanto- ja riistonäkökulman murtuminen on aiemmin tapahtunut luonnonoikeudellisten ja eettisten periaatteiden läpimurrossa.…

Lue lisää

Vuodenvaihteen harmaudessa taivaltava ja lumihankien hohteen sekä talvipäivän auringon kimalluksen puutteeseen pettynyt kulkija joutuu pakosta etsimään muita kohteita kauneudenkaipuunsa tyydyttämiseksi. Päädyin kaupungilla kulkiessani tutkailemaan minua ympäröiviä katunäkymiä, etenkin kun nykyaikaisen talven näköä hämärtävässä ja enemmän mieltä kuin ruumista hyytävässä harmaudessa ei juuri voi nähdä pidemmälle kuin kulkemansa kadun vastakkaiselle puolelle. Yllättäen tällaiset sumentuneet katunäkymätkin voivat…

Lue lisää

Millainen oli sadan vuoden takainen kuluttajan joulu? 2010-luvulla elävän silmin silloinen kuluttaminen ja joululahjojen markkinointi näyttävät kohtuullisen maltilliselta ainakin Turun Sanomien joulukuun 1919 numeroiden perusteella, mutta aivan kaikki ei ollut silloinkaan täysin toisin kuin nykyään. Nykyään tuntemamme moderni joulupukki oli tällöin melko uusi ilmiö: pukki ja lahjoja sen rinnalla jakavat tontut nimittäin kehittyivät 1800-luvun loppupuolella…

Lue lisää

  Sain tutkittavaksi ystäväni ja sukulaiseni Harri Ala-Kuljun kokoelmasta 9. päivä syyskuuta vuonna 1892 laaditun Ala-Kuljun talon kalunkirjoituksen.  Talo oli Kuortaneen Mäyryssä. Se on laadittu talon silloisen emännän, isoisäni isoäidin, Hedvig ”Heta” Yrjöntytär Ala-Kuljun os. Sippolan kuoleman johdosta. Kalunkirjoitukseen kirjoitettiin kuolinpesän irtain ja kiinteä omaisuus. Syvennyn tässä artikkelissa ainoastaan irtaimeen omaisuuteen. Siinä esitetyistä esineistä, työ- ja…

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Yhdistetyn todellisuuden teknologialla on muista esitystavoista selkeästi poikkeava suhde menneisyyttä koskevan tiedon välittämiseen – ja tuottamiseen. Teknologiassa ja sen osa-alueista erityisesti lisätyssä todellisuudessa aineellisella todellisuudella – aistittavalla maailmalla, menneisyyden autenttisilla jäännöksillä – on aivan keskeinen asema.

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Sinä keväänä Suomi vaihtoi omistajaa. Venäjä oli murskannut Ruotsin aloittamassaan Suomen sodassa. Taistelut jatkuivat vielä, mutta Venäjä oli jo käytännössä voittanut sodan ja siten myös julistanut valloittamansa Suomen alueen osaksi itseään. Niinpä Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui maaliskuussa 1809 kokoon Porvoon valtiopäivät. Siellä suomalaisten säätyjen edustajat vannoivat uskollisuutta keisarille, joka julisti liittävänsä Suomen ”kansakuntien joukkoon”.…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää

Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…

Lue lisää