Julkaisuseuranta
Pietilän kirjoittama elämäkerta ja Nuupalan omat muistelmat kertovat tarinan omalaatuisesta miehestä, josta olisi voinut tulla vaikka mitä, mutta jonka kohtalona oli ajautua enemmän tai vähemmän hankaluuksiin kaikkien kanssa.
Vaikka Suomen viime sotien historia on moneen otteeseen julistettu läpitutkituksi ja kuluneeksi aihepiiriksi, ainakin toistaiseksi oivaltavat tutkijat ovat kuitenkin kyenneet löytämään uusia näkökulmia sotiemme historiaan. Suomalaisen sotahistorian ja Venäjän pitkän linjan asiantuntija, tietokirjailija Carl-Fredrik Geust on uudessa teoksessaan tuonut esille aiheen, joka etenkin arkaluontoisuutensa vuoksi lienee pitkään pysynyt tabujen joukossa: Suomen armeijan palvelukseen toisen maailmansodan…
19.4.2016
Suomalainen upseeriretkikunta kävi 7.-22.9.1940 tutustumassa Saksaan ja länsirintamalle. Joukon johtajan oli kenraalimajuri Tuompo.Tästä matkasta kirjoitti viisitoistasivuisen raportin Pääesikunnan ulkomaatoimiston johtaja everstiluutnantti J.O. Hannula. Ja tämä raportti tuli meikäläiselle vastaan linnoitustoimiston arkistoa penkoessa. Syy on selvä: raportissa oli paljon arviointia länsirintaman linnoituksista, kuten Maginot-linjasta ja Belgian Eben Emaelista sekä myös Saksan Länsivallista (Westwall).Kiertomatka lähti liikkeelle Berliinistä…
Mika Vehmas, Jussipekka Luukkonen, Kimmo Laine ja Elias Peltonen Suomalaista Pietaria etsimässä Leninin patsas Suomen asemalla.Asema sijaitsee alueella, jossa asuiennen paljon Pietarin suomalaisia.Ryhmämme sai tehtäväkseen tutkia Pietarin suomalaisuutta ja siihen liittyviä tulkintoja. Käytännössä käsitimme tämän tutustumisena erityisesti Pietarin suomalaisuuden historiaan. Mistä sitten lähteä etsimään nykypäivän suomalaista Pietaria - ja onko sitä edes olemassa? Nykyisin suomalaista…
”Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen.” http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…
Suomen itsenäistymisen juhlavuosi lähestyy, kun kahden vuoden päästä juhlitaan 100 vuotiasta Suomea. Ja mitä Suomessa onkaan suunniteltu juhlavuodelle? Sotaelokuvaa tietenkin! Eilisen suuri uutinen oli, että Aku Louhimies on nyt saanut haalittua kasaan riittävästi rahaa, että Väinö Linnan Sotaromaaniin (tutumpi monelle myöhemmän nimensä Tuntematon Sotilas kautta) perustuvaa Sotaelokuvaa voidaan lähteä viemään eteenpäin. Ensi-ilta tällä 7 miljoonan euron…
Satakunnan museossa on 6.3.-31.5.15 näyttely Akseli Gallén-Kallelan Keniassa ottamista valokuvista ja hänen siellä maalaamistaan tauluista. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta taiteilijan syntymästä. Hän asui kaksi vuotta Keniassa 1909-1910. Hänen Afrikka-kirjansa julkaistiin 1930-luvulla ja kirjoitin siitä aiemmin eli 11.3.2013 tässä blogissa:http://elossa1930.blogspot.com/2013/03/gallen-kallelan-kenia.html?spref=twNäyttelyyn liittyy myös luentosarja ja jazz-konsertti!
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…
Tiestitkö, että Akseli Gallén-Kallela asui Keniassa vuosina 1909-1911? Tämä tuli minulle täytenä yllätyksenä, kun joitain vuosia sitten löysin uusintapainoksen hänen Afrikka-kirjastaan. Taiteilija saneli kirjan Martti Raitiolle, joka kirjoitti pikakirjoituksella muistelmat ylös. Kirja julkaistin vuonna 1931, taiteilijan kuoleman jälkeen.Gallén-Kallela lähti Keniaan elefantteja metsästämään ja otti koko perheensä mukaan. Lapset olivat vielä kouluikäisiä. Taiteilija olisi kuulemma viihtynyt…