Julkaisuseuranta
19.3.2024
Ere NokkalaAugust Ludwig Schlözerin merkitys Pohjolan historialle ja globaalihistorialleSuomen historiankirjoituksen perustajana tunnettu Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) teki elämänsä aikana yhden merkittävän matkan ulkomaille. Hän vieraili saksan johtavaksi valistusyliopistoksi nousseessa Göttingenin yliopistossa kesällä 1779. Göttingenissä Porthan halusi tavata erityisesti historioitsija August Ludwig Schlözerin (1735–1809) ja Vanhan testamentin eksegetiikantutkijan, orientalisti Johann David Michaeliksen (1717–1791). Porthanin tapaaminen Schlözerin…
Persikkainen oranssi (peach fuzz) on väri-instituutti Pantonen mukaan vuoden 2024 muotiväri. Kovin pitkälle tulevaisuuteen ei muotivärejä uskaltane ennustaa, mutta Suomen talouden kohdalla voinee tehdä poikkeuksen, sillä ei liene rohkeaa veikata, että tulevina vuosina, ehkä vuosikymmeninäkin, trendaavat harmaan monet sävyt. Historiallisen hitaan kasvun harmaa Suomen reaalinen bruttokansantuote (bkt) supistui Suomen Pankin (SP) ja valtiovarainministeriön joulukuisten ennusteiden mukaan…
Suomen kansantalous on liian pieni turvaamaan nykyisenlaisen hyvinvointivaltion. Näin ovat monet talousviisaat tiivistäneet vaaleihin valmistautuvan Suomen talouspoliittisen perusongelman. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 19.2., että”Suomessa on suhteellisen kelpo hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan.” Sixten Korkman sanoi saman toisin sanoin kolumnissaan 18.10.2022 : ”Meillä on upea hyvinvointivaltio mutta siihen…
… ken arvaisi huomisen, laulettiin 1950-luvun suositussa iskelmässä. Tätä sopii rallattaa talouden sakenevaan sumuun tuijottaessa. Talousennustajan osa ei ole helppo nytkään. Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset yhdistettynä pandemian jälkiseurauksiin sumentavat nyt talousnäkymiä − ja synkentävätkin, mutta minkä verran, siinä ennustajan ongelma. Kaikki tuntuvat odottavan taantumaa, joten tilanne on toinen kuin kahdessa tällä vuosituhannella maailmantaloutta koetelleessa onnettomuudessa: vuosien…
Milloin Suomesta tuli kansantalous: selkärajainen, sisäisesti integroitunut taloudellinen kokonaisuus? Hyviä vastauksia on varmaan useita, mutta vuotta 1809 kauemmaksi ajassa taaksepäin en itse menisi. Silloin Venäjä lohkaisi voittamansa sodan jälkeen Ruotsin valtakunnan itäiset läänit yhteyteensä puskurialueeksi. Näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta, joka reilut sata vuotta myöhemmin muuntui itsenäiseksi Suomen tasavallaksi.1 Kuluneeseen kahteen vuosisataan mahtuu monta tilannetta, jossa…
Koronapandemian aiheuttama talouslama osoittautui poikkeukselliseksi, paitsi syntysyiltään, myös kestoltaan. Suomen talous kasvaa jo tänä vuonna toissavuoden kokoonsa, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) syyskuun ennusteissaan. Kumpikin virallisista talousennustajistamme arvioi bruttokansantuotteen (bkt) määrän kasvavan mukavasti vielä ensi vuonna (SP 2,8 %, VM 2,9 %), mutta 2023 oltaisiin enää runsaan prosentin vauhdissa (SP 1,3 %,VM 1,4…
Valoisien talousuutisten virta on jatkunut kesän edetessä, eikä nyt taittumassa oleva koronan neljäs aaltokaan ole iloa himmentänyt. Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon uusin julkistus kertoo bruttokansantuotteen (bkt) kausitasoitetun ja työpäiväkorjatun volyymin kasvaneen tämän vuoden toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia. Kokonaistuotanto on jo ylittänyt koronakriisiä edeltäneen tason. Työvoimatutkimuksen tilasto puolestaan osoittaa, että talouden elpyminen on jatkunut heinäkuussakin. Työllisyysasteen (15−64-vuotiaat) 12…
Inflaationpelko on nostanut päätään koronasta elpyvissä talouksissa. Tuomiopäivän profeetat ovat ehtineet ennustaa paluuta 1970-luvun stagflaatiovuosiin: korkean inflaation ja nollakasvun aikaan. Tällä hetkellä noiden synkkien profetioiden toteutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, mutta inflaation voimistuminen kasvun vauhdittuessa on toki mahdollista. Vaan paljonko on paljon? Kuinka suurista inflaatioluvuista oikein puhutaan? Kysymyksiin voi vastata hakemalla vertailukohtia taloushistoriasta. Inflaatio: Suomi vs. euroalue…
17.12.2019
YTT, FM Jaana Luttisen taloushistorian väitöskirja ”’Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan’. Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys lisalmen pitäjän kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.11.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Pirjo […]
14.12.2018
FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]
10.2.2018
Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.