Julkaisuseuranta
Blasius Ludvig TeppatiDigitaler Portraitindex(luvaton kuvakaappaus)Sara Charlotan isänisä oli Torinosta kotoisin oleva Blasius Ludvig Teppati, joka 1670-luvun alussa tuli Ruotsiin opettamaan italiaa ja ranskaa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Tukholmassa.[1, 2] Hänen poikansa Carl kastettiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa keväällä 1675. Kun poikansa Ludvig vietiin kasteelle joulukuussa 1676, Blasius oli jo kuollut. [3] Kummassakaan kastekirjauksessa ei mainita lasten…
Kuokkamies, jonka muistelmia Sellainen laitos Huhkon tienhaarassa ja Turun Siirappi-jumaliset 1830-luvulla olen jo aiemmin jakanut, kertoi Sanomissa Turusta 9.2.1866, ettäLikempanä Naantalia on "Kukolan" rustholli tunnettu hyvastä piimästänsä. Erittäinkin muutama vuosi takaperin oli se hyvinki peräänkysyttyä tavarata Turussa. Pyysivät kerran isännän vissinä määräpäivinä tuomaan piimänsä paatilla Turun jokea myöden koulun kohdalle. Isäntä kuitenkin keksi paremman keinon, jolla tulostansa…
KA. Charta öfver Stapel Staden ÅboTurun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806…
Maanantaiaamun lyhyenä kahden tehotunnin vapaaehtoispäivänä ehdittiin pesemään vanhoja löytöjä toimistolla, kaivamaan noin 15-20 ämpärillistä liiterin aluetta, ottamaan tiiliä ja kiviä pois sekä tekemään mittaustyötä. Mittaukset tehtiin nyt ensimmäistä kertaa takymetrin sijaan vanhalla vaaituskojeella, jota kaivausjohtaja iloisesti kuvaili historianelävöittämiseksi. Kaivauksilla mennään yleensä ajassa taaksepäin ja nyt niin tehtiin myös teknologisesti. Toisaalta laite vaikutti äärettömän toimintavarmalta –…
Perjantain kaivaukset alkoivat kuulaan syksyisessä säässä viikon tauon jälkeen. Puiden varjossa seuloessa oli ihan vilpoisaa, mutta museon ympärillä olevat muurit suojelivat meitä pahimmilta tuulenpuuskilta. Tyhjensimme aluksi ja kävimme läpi viime kerralta jääneet ämpärit. Löytöjä tuli niistä ihan mukavasti. Perinteistä lasia, luuta ja keramiikan siruja. Myöhemmin löytyi hienoa lasitettua kaakelia mm.Torstaina Ilari tosiaan piti mainion esitelmän…
Löytörasian sisältö oli aika samanlainen viime torstaina kuin aiempina päivinäkin. Mukavana lisänä tosin vastaan tuli pieniä kuvioidun keramiikan siruja, helmi, liitupiipun paloja ja ilmeisesti melko kookkaan rotan luita. Lisäksi oli ilo pitkästä aikaa tunnistaa Hollannista kotoisin olevan virvoitusjuomapullon kappale, minkä muut olivat kaivaneet aiemmin esille. On sentään jotain oppia jäänyt päähän aiemmilta vuosilta! Siinä missä…
1) Lähes vuosikymmen sitten tavasin 1800-luvulla painettuja kappaleita kapteeni Puffin muistelmista. Nykyään koko sarja on digitoituna Litteraturbankenissa:Små berättelser och tidsbilder I (1866)Små berättelser och tidsbilder II (1868)Små berättelser och tidsbilder III (1874)Små berättelser och tidsbilder IV (1875)Små berättelser och tidsbilder V (1878)Lisäksi on digitoitu Puffens kalender (1868), jonka runojen sekaan mahtuu pitkähkö viipurilaisen Samuel Croëllin elämäkerta,…
Nyt sen saa lukea, nimittäin turkulaisen Aboa Vetus Ars Nova -museon vuoden 2019 kaivausraportin! Arkeologisessa vuodenkierrossa kesällä tehdään kaivauksia ja talven aikana tutkimuksista muotoutuu kaivauskertomus, mutta koronan takia vuoden 2019 raportin kirjoittaminen kesti tavallista pidempään. Kevyttä arkeologista lukemistoa kaipaavat kaupunkiarkeologian ystävät löytävät raportin museon nettisivuilta täältä (tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa): Olenkin jo aiemmin kirjoittanut vuoden…
Aloitin maanantaina uuden työn turkulaisen, keskiaikaisia raunioita esittelevän Aboa Vetus Ars Nova -museon vakituisena arkeologina. Vaikka työ on uusi, museo on minulle ja ainakin blogin pitkäaikaisille lukijoille tuttu, koska olen vuodesta 2012 alkaen esitellyt blogissa museon arkeologiaa. Nyt on kuitenkin hieno mahdollisuus päästä toteuttamaan yleisöarkeologiaa vähän aiempaa pitkäjänteisemmin! Mutta ei hätää, en suinkaan luovu viime…
Mustakantinen, vanha valokuva-albumi lepää työpöydällä kirjapinoin tuettuna. Huoneen hiljaisuuden rikkoo vuoroin näppäimistön naputus, vuoroin hiiren kliksutus. Hetkeksi on noustava selaamaan kirjapinoa, joka on kertynyt torniksi työhuoneen lipaston päälle. Vihdoin myös paksun kuva-albumin sivu kääntyy varovasti, puuvillahanskoin suojatuin käsin. On vielä varhainen syksy ja olen juuri aloittanut uudessa tehtävässäni Turun museokeskuksen valokuvakokoelmien korkeakouluharjoittelijana. Edessäni oleva albumi…
Vuonna 1914 Turkuun muutti sairaanhoitaja Anna Eriksson (19.11.1880 - 24.3.1934). Hänen jäämistöistään on Turun museokeskuksen kokoelmiin päätynyt turkulaista sairaalaelämää kuvaava albumi, jonka Turku-kuvien digitointiprojektin yhteydessä luetteloin. Pienessä jo ajan myötä sivuiltaan hapertuneessa albumissa oli kuvia niin sairaalan alueelta, sisätiloista, potilaista, sairaanhoitajista, kuin muusta henkilökunnasta. Albumi oli siis mielenkiintoinen katsaus 1900-luvun alkuvuosikymmenten sairaaloiden toimintaan, jolloin nykyinen…
Emmi Fock syntyi Saksassa 1898 saksalaisille vanhemmille. Turkuun perhe muutti vuonna 1901 isän tullessa työskentelemään Kivipainoon faktoriksi. Fock aloitti Turun ruotsinkielisessä koulussa ja suoritti myös ”Fruntimmersskolanin” jossa nuorille neideille opetettiin mm. etikettisääntöjä ja taloudenpitoa. Vuosina 1913-1914 Emmi Fock opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja seuraavana vuonna kuusitoistavuotiaana lähti Saksaan opiskelemaan valokuvausta. Saksassa hän työskenteli eri…
Osana Turun museokeskuksen Turku-kuvien digitointiprojektia on turkulaisen sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin valokuva-aineiston digitointi ja luettelointi. Carin Bryggmanin perikunta on lahjoittanut aineiston arkistolle vuonna 1997, kuvia aineistossa on kokonaisuudessaan päälle 800 kappaletta. Pääosin aineisto koostuu mustavalkovedoksista, mutta aineistossa on mukana myös muutamia värivedoksia, sekä negatiiveja ja diakuvia. Carin Bryggman (1920-1993) oli turkulainen sisustusarkkitehti, joka opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (myöhemmin…
Aloitimme reprokuvaajina Turun museokeskuksen valokuvakokoelmissa Turku-kuvien digitointiprojektissa syyskuun alussa. Yksi ensimmäisistä tehtävistämme oli kuvauspaikan saattaminen reprokuvaamiselle sopivaksi. Tähän kuului kameran ja pöydän säätäminen vaakatasoon, valojen asennus ja valaistuksen säätö valotusmittarin kanssa. Valot asennettiin 45 asteen kulmaan pöytään nähden. Valojen sekä kameran linssin eteen laitoimme polarisaatiosuotimet heijastusten vähentämiseksi.Itse kuvaus tehdään aina aineiston mukaan. Olemme käsitelleet lasi-…
18.11.2019
Nyt vietetään mielenterveysviikkoa. Viikko aloitettiin sunnuntaina 17.11. sytyttämällä kynttilöitä itsemurhan tehneiden muistolle eri puolilla Suomea. Viikon teemana on tänä vuonna ”Diagnoosina ihminen -sairauksista huolimatta”.Tarkastelemme lyhyesti Ruotsin ”hulluna kuninkaana” pidettyä Eerik XIV:tä ja sitä, miten taiteilijat ovat kuvanneet Eerikiä kolmessa teoksessa. Miten Eerik näyttäytyy katsojille, kun mielisairaus on vaikuttanut hänen maineeseensa vuosisatojen ajan? Näkyykö teoksissa Eerik…
Finnassa on Turku-kuvien digitointihankkeen myötä julkaistu Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia Ruissalon yleisen käytävän uimalasta 1900-luvun alkupuoliskolla.Uimalaitos käsitti kaksi allasta, suuremman miehille ja pienemmän naisille. Niinpä tytöt käyvät uimakoulua pienemmällä puolella...ja pojat suuremmalla.Vaan hauskaa on vedessä ollut yhtä kaikki. Tässä polskitaan ja poseerataan naisten puolella...ja tässä miesten puolella.Uimahyppytorni oli molemmilla puolilla, tässä hypätään miesten puolella.Eskil Hinderssonin…
Turun museokeskuksen kokoelmissa on kaksi harvinaista valokuvaa 1860-luvulta (DT2016:14:1 – 2), kenties valokuvakokoelmien vanhimmat koulukuvat ja valmistujaiskuvat. Neliömäiset kuvat ovat kooltaan vaatimattomat 110 x 96 mm (11 x 9,6 cm). Kuvat, suolapaperivedokset, on liimattu ohuelle sileäpintaiselle kartongille ja sekä valokuvien että kartonkien reunat on leikattu hieman vinoon. Kuvassa olevat henkilöt on numeroitu mustekynällä yhdestä alkaen…
23.3.2019
Moninaisten ja pitkäaikaisten tutkimusteni kohteen, Vera Hjeltin ja hänen ystäväpiirinsä, pitkäaikainen haave ja projekti toteutui, kun kaikkien aikojen ensimmäinen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut nainen, ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf (1858–1940), Nils Holgerssonin ja Gösta Berlingin rakastettu ”äiti,” saapui jäänsärkijän saattelemana matkustajahöyryalus Borella Turkuun sunnuntaina 4. päivänä helmikuuta 1912. Odottelevien aamupäivä laiturilla oli viluisa ja he kulkivat laiturilla…
Reformaation merkkivuosia on vietetty ennenkin ja kukin aikakausi on nostanut esiin itselleen tärkeitä teemoja ja merkityksiä reformaation historiasta, kuten Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden lähettiläs Margot Kässmann otti esille Turussa pitämässään luennossa. Niin myös meidän aikanamme reformaation merkkivuotta valmistellessa on tuotu esille nykyajalle tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita. Näin ollen merkkivuosi ja sen esiin nostamat aiheet…