Ensimmäinen katsaus sähköisen asiakirjahallinnon tutkimukseen pitkään aikaan ilmestyi äskettäin. Tilanne on huono. Tutkijat analysoivat kymmenen vuoden ajalta tutkimuksia tieteellisissä viitekannoissa. Kaikkiaan haaviin jäi 55 artikkelia – siis keskimäärin vähemmän kuin yksi julkaistu kirjoitus joka toinen kuukausi. Johtopäätökset ovat selvät. Alue on menettänyt kiinnostavuuttaan ja tutkimusten määrä vähentynyt. Tähän on monta syytä. Ensiksikin asiakirjahallinnon näkyvyys on…

Lue lisää

Ydinjätteiden kohtalon pohdinnan yksi aikanaan repäisevä idea on ollut perustaa atomipapisto huolehtimaan siitä, että tulevaisuuden ihmiset jättävät loppusijoituslaitoksen rauhaan vähintään kymmeneksi tuhanneksi vuodeksi. Ehdotusta kehitteli semiootikko Thomas Sebeok 1980-luvun alussa. Kuvassa on nykyajan etäinen, leikillinen vastine atomipapistolle eli IAEA:n pääjohtaja Rafael Mariano Grossi seurueineen vierailulla Onkalossa vuoden 2020 lopulla. IAEA Imagebank. Kuva: TVO / Tapani…

Lue lisää

Miika Remahl Tohtorikoulutettava (Helsingin yliopisto) ja Wihurin stipendiaatti 2020–21. Saapuminen levollisen kauneuden keskelle Aloitin Wihurin stipendiaattina syyskuun alussa 2020, jolloin myös saavuin Villa Lanteen. Pandemia ei ollut onneksi kurittanut Roomaa yhtä pahasti kuin vaikkapa Pohjois-Italiaa, joten saapuessani rajoitukset olivat melko lievät. Esimerkiksi kasvomaskia ei ollut pakko pitää kaikkialla ulkona liikkuessa. Instituutin elämänmenoon tutustuminen onnistuikin wihuristikauteni…

Lue lisää

Muutama päivä sitten päädyin kirjoittamaan ohimennen siitä, miten halukkaasti kotimainen kaupallinen media on liittynyt yliopistotutkimuksia nälvivään rintamaan. Tiedettä ja tutkimusta ryöpyttävän populismin tekeminen on halpaa ja helppoa, ja potentiaalisen kuluttajien määrän voi vilkaista jo ennakolta Taloustutkimuksen puoluegallupeista. Varmemmaksi vakuudeksi kaupallinen media on halunnut nyt loppuviikosta vielä oikein alleviivata olevansa tosissaan tämän uuden missionsa kanssa. Kuten…

Lue lisää

Perjantaina 3. syyskuuta 2021 tarkastettiin Suvi-Sadetta Kaarakaisen väitöskirja Äidin rajat – Mediateknologinen toimijuus työelämän tietokoneistumisesta sosiaalisen median aikakaudelle. Vastaväittäjänä toimi dosentti Marja Vehviläinen Tampereen yliopistosta. Väitöskirja avaa näkymän sekä äitiyden historiaan 1980-luvulta tähän päivään että siihen teknologiseen murrokseen, joka on perinpohjaisesti muuttanut arkipäivää. Tutkittavalla aikavälillä työpaikat tietokoneistuivat, internetin läpimurto toi verkon niin kotiin, kouluihin kuin…

Lue lisää

”Innovaatio on yliarvostettua – ylläpito on usein paljon tärkeämpää” (Innovation is overvalued, maintenance often matters more). Näin kirjoittivat Andrew Russell & Lee Vinsel kirjoituksessaan Hail the maintainers, joka ilmestyi Aeon-julkaisussa viitisen vyotta sitten. (https://aeon.co/essays/innovation-is-overvalued-maintenance-often-matters-more) Olen ajatellut tätä väittämää yhä uudelleen viime vuosina. Tutkijoitakin ohjeistetaan pitämään ”pitchaus-puhetta” ja kaikin tavoin tuomaan esiin tutkimuksensa uutuutta ja mullistavuutta.…

Lue lisää

Helsingin yliopiston historian oppiaine ja Kansallisarkisto tekevät monenlaista yhteistyötä. Vuodesta 2018 alkaen historian kursseilla on toteutettu arkistoaineistojen analyysiharjoituksia sekä koneavusteista asiakirjatekstien lukua. Historiantutkimuksen johdantokurssilla aineistoihin tutustuminen tarkoittaa aineistotilausten harjoittelua ja asiakirjakokoelmiin tutustumista. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa aineiston skannaamiseen ja Transkribus-käsialanlukuohjelmaan. Opiskelijat kehittyvät asiantuntijoina, kun he analysoivat arkistokokonaisuuksia tai analysoivat lähdetekstejä.…

Lue lisää

Lokakuussa 1968 Hattulan Suontaan Vesitorninmäestä löytyi vesiputkea kaivettaessa pronssikahvainen miekka. Miekka johti ristiretkiaikaisen ruumishaudan löytymiseen, ja sittemmin haudasta on tullut varsin tunnettu sen sisältämän esineistön vuoksi. Haudan sisältämät korut viittaavat siihen, että vainaja oli puettu aikakaudelle tyypilliseen naisen asuun. Silti vainaja oli laskettu maahan maskuliiniseksi mielletyn miekan – joidenkin tulkintojen mukaan jopa kahden – kanssa.…

Lue lisää

Lukuaika: 3 min. Saamelaisperinteeseen kuuluvilla uhripaikoilla, seidoilla, voi nykyäänkin nähdä merkkejä ihmisten käynneistä paikoilla. Arkeologian dosentti Tiina Äikäs kertoo tutkimuksistaan seitapaikoilla ja saamelaisesta uhrausperinteestä. Muoniossa Pakasaivontietä ajettaessa tien länsipuolelle jää Kirkkopahdaksi kutsuttu suuri kivenjärkäle. Kyseinen kivi on saamelaisten vanhaan uskomusperinteeseen kuuluva uhrikivi eli seita. Kirkkopahdan seitakivi kiinnittää kulkijan huomion muuten kivettömällä mäntykankaalla. Juuri maisemaa hallitsevien…

Lue lisää

Ebba Stenbockin rautahankintoja koskeva omakätinen kuittaus (oikealla) Ruotsin vationarkiston Stavsundsarkivetissa. Aineisto on omalaatuinen kokoelma välähdyksiä menneisyyden ihmisten elämään, siellä kun on erilaisia omakätisiä kirjoituksia vaihtelevista aiheista, vaikkapa raaka-ainehankintoihin liittyvistä kuiteista. Arkiston järjestähän saatesanoissa (vasemmalla) mainitaan, että Ebba oli ”miehekäs ja peloton luonteeltaan”, ja hän olisi voinut leskeksi jäätyään valita näkymättömämmänkin roolin, mutta hänen elämässään ja…

Lue lisää

Yksi useamman vuoden kestänyt projekti on nyt takana. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuihin kuuluva tuorein opus Fantasia. Lajit, ilmiö ja yhteiskunta vietti juuri julkkareitaan. 540-sivuinen järkäle vastaa muun muassa kysymyksiin, mitä fantasia on, millainen on sen traditio, miksi sitä luetaan ja kuinka sitä tutkitaan. Teoksessa käydään läpi fantasian historiaa, sen alalajeja ja ilmiöitä, fantasian yleisöjä ja yhteiskuntaa…

Lue lisää

Toukokuun alussa kirjoitin siitä, miten ajanjaksolla ennen Ahlströmiä (1909) tutkimuskirjallisuus on käsikirjoituksen laadinnassa merkittävässä roolissa, koska hankkeelle hyödyllistä alkuperäisaineistoa on ensimmäiseltä vuosisadalta niukalti. Jatkan nyt teemaa kertomalla missä määrin ja millaisin sisällöin olen kuitenkin voinut hyödyntää sanomalehtiaineistoa ja Paul Wahl & Co:n arkistoaineistoa täydentämään jo rakentamaani kuvaa Varkauden teollisesta menneisyydestä mutta myös tarjoamaan uutta tietoa.…

Lue lisää

Welcome to the History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 14 June 2021, organized by Juliana Dresvina & Anu Lahtinen, University of Oxford & University of Helsinki. Since January 2021, Lahtinen & Dresvina have been organizing online seminars on the long history of domestic violence and abuse. For more information about the following…

Lue lisää

Lukuaika: 3 min. ”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien…

Lue lisää

Ilmestynyt alun perin Paikallishistoria.fi -sivuilla 29.5.2021 os. http://paikallishistoria.fi/artikkelit/pohjoismainen-paikallisuus-meren-takana-konferenssiraportti Pohjoismainen paikallishistoria oli omalla tavallaan mukana Society for the Advancement of Scandinavian Study vuotuisessa konferenssissa, joka järjestettiin tänä vuonna etätapahtumana. Sessiossa ”Local History Writing and the Immigrant Experience” käsiteltiin pohjoismaisten siirtolaisten paikallisia kokemuksia Pohjois-Amerikassa. Mutta millaisia ovat paikallishistorian kokemukset toisella mantereella? Millaisia olivat alkuperäisasukkaiden, muiden siirtolaisten, entisten…

Lue lisää

Lukuaika: 3 min. Uskontotieteen väitöskirjatutkija Katriina Hulkkonen pohtii, millaisia ovat kanavointi-ilmiöön ja uushenkiseen yrittäjyyteen liittyvät ylirajaiset suhteet. Ihmiset sekä rakentavat että ylittävät erilaisia rajoja – ja kanavointia tekevien henkilöiden tapauksessa etenkin rajoja suhteessa henkimaailmaan, uskontoon ja yhteiskuntaan.  Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa tapahtunutta uskonnollisuuden muutosta luonnehtivat muun muassa uushenkisyys ja henkisen alan yrittäjyys. Yrittäjyys on tärkeä uushenkisyyden organisoitumisen muoto ja julkinen aspekti. Henkisen alan yrittäjät tuottavat…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Or: details and technicalities that students (and scholars) tend to overlook during the writing process – to their later exasperation The most important part of an academic work is of course its contents: an analytically compelling presentation of the conducted research and its results. During their Master’s projects, students are therefore primarily focused on the…

Lue lisää

Perheestä puhutaan päivittäin niin arjessa, politiikassa kuin tutkimuksissakin. Näkökulmasta riippuen perhe on yhteiskunnan tukipilari tai menneen maailman jäänne, turvasatama tai kriisipesäke. Uusperheet, sateenkaariperheet, adoptiot ja huoltajuuskiistat nähdään nykymaailman ilmiöinä. Mutta tarkempi tutkimus tuo varsin samankaltaisia piirteitä esiin myös menneisyydestä – ja kuitenkaan ei voi väittää, että kaikki olisi pysynyt ennallaan vuosisadasta toiseen. Millaisia olivat entisaikojen…

Lue lisää

Welcome to the History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 13 May 2021, organized by Juliana Dresvina & Anu Lahtinen, University of Oxford & University of Helsinki. We study and discuss the long history of domestic violence and abuse. ——————————————————————————————————————– History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 13 May 2021, 10am…

Lue lisää