Julkaisuseuranta
Katsomuksiin liittyvät erityiskysymykset ovat viime vuosina alkaneet saada enemmän huomiota kulttuuri- ja kielitietoisuuden teemoja opetuksessa tutkivissa ja kehittävissä hankkeissa, joita on Suomessa meneillään useampia. Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa on käynnissä koulun katsomustietoisiin käytänteisiin keskittyvä hanke, joka on osa Oulun yliopiston johtamaa Kulttuurinen moninaisuus osaksi koulun arkea ja käytänteitä (KuTiMat) -hanketta. Hanketta esittelevät seuraavassa…
FM Heta Lähdesmäen väitöskirja Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa tarkastettiin lauantaina 18.1.2020 klo 12 alkaen Turun yliopiston Osmo Järvi -salissa. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jukka Nyyssönen Norjan arktisesta yliopistosta, Tromssasta ja kustoksena kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Paikalla oli 130 kiinnostunutta kuulijaa. Lähdesmäen väitöskirja pohtii otsikkonsakin mukaan susien paikkoja viime vuosisada Suomessa. Fokuksessa ovat niin…
Uskonnollinen kääntyminen on aihe, joka jakaa mielipiteitä. Elämänmuutos herättää usein tunteita paitsi kääntyneessä ja tämän lähipiirissä, myös ulkopuolisissa. Kääntymisestä sekä julkisen keskustelun aiheena että tieteellisen tutkimuksen kohteena kirjoittaa tutkijatohtori Helena Kupari, joka tutkii aihetta Suomen Akatemian rahoittamana. Ryhdyttyäni työskentelemään uskonnolliseen kääntymiseen liittyvän projektin parissa olen herkistynyt aihetta koskevalle uutisoinnille. Julkinen keskustelu kääntymisestä eli konversiosta on…
Tiesitkö, että yksisarvisilla on monituhatvuotinen historia? Tai että yksisarvista on pidetty Kristuksen symbolina? Seuraavassa tekstissä uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta käy läpi yksisarvisen historiaa ja merkityksiä. Teksti on julkaistu 29.9.2019 Tiinan omassa blogissa, ja sitä on lyhennetty ja hieman muokattu hänen luvallaan. Yksisarvisen tie Aasiasta Eurooppaan ja osaksi kristinuskoa Yksisarviset ovat myyttisiä…
Työskentelin syyslukukauden ajan Niilo Helanderin säätiön matka-apurahan turvin Alankomaissa Leidenin yliopistossa, joka on tullut tunnetuksi paitsi asemastaan maansa vanhimpana yliopistona myös vahvasta osaamisestaan perinteikkäiden oppialojen, kuten historian parissa. Koska tutkin omassa väitöskirjaprojektissani Alankomaiden sekä Pohjois-Euroopan välistä kauppaa ja kauppadiplomatiaa 1600-luvun lopulla, oli luontevaa hakeutua paikkaan, jossa pääsisin työskentelemään merihistorian, talous- ja sosiaalihistorian sekä diplomatian historian…
5.1.2020
Call for Papers (på svenska, se nedan – in English, see below) Keskiaikaiset balladit ja laulut – paikallisia ja kansainvälisiä konteksteja Suomesta tunnetaan joukko balladeja, joissa on merkittävästi keskiaikaisia piirteitä, vaikka ne ovatkin saaneet elementtejä myös myöhemmistä ajoista. Esimerkiksi Annikkaisen virressä on keskiaikaisesta kauppakestistä kertova pääteema, vaikka joissakin versioinneissa esiintyy myöhempien vuosisatojen tuotteita kuten tupakkaa.…
12.12.2019
Syyskuussa 1864 Marie Finley DeRosset nousi saarronmurtajaan nimeltä Lynx, jonka tarkoitus oli murtaa liittovaltion joukkojen saarto ja purjehtia Bermudalle. Wilmingtonista Pohjois-Carolinan rannikolta lähti Yhdysvaltain sisällissodan aikana paljon saarronmurtajia (blockade runners), joiden tarkoitus oli purjehtia Etelävaltioista puolueettomin maihin ja hakea sieltä Konfederaation armeijalle varusteita. Jo heti sodan alkuvaiheessa liittovaltion kenraali Winfield Scott oli esittänyt ensimmäisen suunnitelman…
Institutionaalinen uskonto ja sen rituaalit ovat joutuneet antamaan tilaa yksityiselle ja yksityistyneelle henkisyydelle tai ”moniuskolle”. Sen harjoittaminen on helppoa: se ei ole paikkaan eikä uskonoppien kokonaisuuksiin sidottua. Evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeiden perinteiset kesätapahtumat ovat kuitenkin yhä suosittuja. Mitä tällainen uskonnollinen ulkoilmatapahtuma traditionaalisissa kehyksissä merkitsee 14–18-vuotiaille nuorille, kysyy yhteiskuntatieteiden tohtori Paula Nissilä. 1800-luvulta peräisin oleva herännäisyys eli…
I början av november samlades forskare från hela världen vid Centrum för mångvetenskaplig forskning om rasism (CEMFOR) vid Uppsala universitet för att diskutera rasism och religion. Konferensen gav en värdefull möjlighet att utbyta idéer, erfarenheter och för att ta några steg mot förändring. Arbete mot ojämlikhet, diskriminering och rasism är ett gemensamt kunskaps- och samhällsprojekt…
Buddhalaisuus ei ole koskaan jäänyt luostarin seinien sisään tai rajoittunut yksilön mieleen, vaan sitä on aina luonnehtinut yhteiskunnallinen aktiivisuus, osallistuminen ja pyrkimys vaikuttaa. Tästä syystä se myös taipuu arvopohjaksi, josta voidaan ammentaa ratkaisuyrityksiä uusien ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseen, kirjoittaa Helsingin yliopiston kaupunkiteologian yliopistonlehtori, buddhalaisuuden tutkija Mitra Härkönen. Uskonnon paikka? Tutkijoiden lisäksi keskustelua…
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kotinsa ja kotiseutunsa menettäneet Suomeen evakuoidut kolttasaamelaiset pääsivät pysyville asuinpaikoilleen. Toisen maailmansodan jälkeen Kuolan niemimaan länsireunalta evakuoidut koltat asutettiin lopullisesti vuonna 1949 kolmeen kylään Inarin kunnan alueella: Keväjärvelle ja Nellimiin Inarijärven eteläpuolella sekä Sevettijärvelle sen pohjoispuolella. Koltat ovat vähemmistö niin saamelaisten kuin ortodoksienkin keskuudessa, kirjoittaa globaalin kristinuskon…
9.10.2019
Raisa Maria Toivo Trivium TRIVIUM – Tampereen antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus on vuoden 2015 alusta lähtien julkaissut osoitteessa http://blogs.uta.fi/trivium/ blogia, jonka julkilausuttu tarkoitus on esitellä Triviumin piirissä tehtävää tutkimusta toisaalta yliopistoyhteisölle ja toisaalta muulle alan yhteisölle. Blogitekstejä kirjoittavat pääsääntöisesti Triviumin tutkijat – väitöskirjatutkijat, postdoc tutkijat ja kokeneemmat tutkijat – sekä vieralijakirjoittajat…
Jo perinteeksi muodostuneessa Historiantutkimuksen johdantokurssin historioitsijapaneelissa vierailivat tänä syksynä FT Elise Garritzen, professori Niklas Jensen-Eriksen, yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja apulaisprofessori Samu Niskanen. Keskustelun puheenjohtajina toimivat kurssin vastuuopettajat, professori Anu Lahtinen ja yliopistonlehtori Maiju Wuokko. Totuttuun tapaan panelistit esittelivät edustamaansa historiantutkimuksen alaa ja sen uusimpia tuulia. Lisäksi pohdittiin ja perusteltiin historiantutkimuksen antia ja yhteiskunnallista juuri nyt.…
Helsingin yliopiston historian oppiaineessa alkaa uusi perinne, vuosittainen Eino Jutikkala -luento. Syksyllä järjestettävän luennon tarkoituksena on muistuttaa Akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) ja yleisemminkin aiempien historioitsijasukupolvien laajasta elämäntyöstä ja tuoda esiin nykyisten, eri uravaiheissa olevien tutkijoiden työtä historian parissa. Puhujaksi pyydetään vuoroin nuori väitellyt tutkija, vanhempi tutkija ja kansainvälinen tutkija. Ensimmäinen luento järjestetään tiistaina 12.11.2019 klo…
Cherchez la femme! – ”Etsikää naista / Kaiken takana on nainen!” Tämä ajatus on kirjallisuudesta ja elokuvista tuttu, mutta välillä tuo nainen on kyllä aika monen kiven takana, ei vähiten arkistoreissulla. Olin Ruotsissa arkistoreissulla viime heinäkuussa, etsimässä muutamaakin 1600-luvun naista, joista piti oleman joitakin jälkiä arkistossa. Lähteitähän löytyi, kun aikani perkasin, mutta aika harvasta naisesta…
30.7.2019
Kesäkuussa Turussa kävi ryhmä brittiläisiä yliopistonopettajia, tutkijoita ja opiskelijoita tutustumassa kaupungin merellisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Forum Marinumin isännöimä kansainvälinen vierailu oli tulosta Britannian-matkasta, jonka näyttelysuunnittelija Hanna Niittymäki, tutkija Pauli Kivistö ja tutkija Tuomas Värjö tekivät Erasmus+ -rahoituksen tukemana kesällä 2018. Sen aikana kolmikko sai tilaisuuden perehtyä monipuolisesti merihistoriallisiin näkökulmiin sekä Portsmouthissa että Lontoossa. Alla…
23.7.2019
In the postpositivist academia of today, it is generally acknowledged that science is unavoidably subjective and biased, and objectivity and neutrality are rather seen as sacred but unattainable ideals. Science is hence recognised as a social process. Given its essentially human nature, science is also an inherently emotional process. In this post, I’ll discuss emotional…
Blogilastu on alun perin julkaistu Helsingin yliopiston Think Open -blogissa 14.6.2019 https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/historian-graduseminaarilaiset-ja-datanhallinta/ Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat…