Julkaisuseuranta
Buddhalaisuus ei ole koskaan jäänyt luostarin seinien sisään tai rajoittunut yksilön mieleen, vaan sitä on aina luonnehtinut yhteiskunnallinen aktiivisuus, osallistuminen ja pyrkimys vaikuttaa. Tästä syystä se myös taipuu arvopohjaksi, josta voidaan ammentaa ratkaisuyrityksiä uusien ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseen, kirjoittaa Helsingin yliopiston kaupunkiteologian yliopistonlehtori, buddhalaisuuden tutkija Mitra Härkönen. Uskonnon paikka? Tutkijoiden lisäksi keskustelua…
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun kotinsa ja kotiseutunsa menettäneet Suomeen evakuoidut kolttasaamelaiset pääsivät pysyville asuinpaikoilleen. Toisen maailmansodan jälkeen Kuolan niemimaan länsireunalta evakuoidut koltat asutettiin lopullisesti vuonna 1949 kolmeen kylään Inarin kunnan alueella: Keväjärvelle ja Nellimiin Inarijärven eteläpuolella sekä Sevettijärvelle sen pohjoispuolella. Koltat ovat vähemmistö niin saamelaisten kuin ortodoksienkin keskuudessa, kirjoittaa globaalin kristinuskon…
8.11.2019
Vilken sorts kunskap om religion behöver vi idag för att bättre förstå och hantera de utmaningar som uppstår i samhällen som präglas av komplexitet, mångfald och motstridiga sanningsanspråk? Donnerska institutets föreståndare, docent Ruth Illman sammanfattar två dagar av intensiva diskussioner som nyligen fördes i Åbo i samband med ett internationellt seminarium kring religionsläskunnighet. Hur ska…
30.10.2019
Seuraava blogiteksti on alunperin julkaistu Kirkko, tila ja muisti -tutkimusprojektin blogissa 19.8.2019. Tekstistä on sen kirjoittajan, tutkimusprojektin johtaja, filosofian tohtori Titta Kallio-Sepän luvalla vähennetty kuvia. Kuluneen kesäloman aikana yhtenä tavoitteenani oli tutustua matkan varrella vastaan tuleviin hautausmaihin ja niiden vanhimpiin hautamuistomerkkeihin. Työn alla oleva artikkelikäsikirjoitus on vaatinut perehtymistä valuraudasta 1800-luvun loppuvuosikymmenten ja 1900-luvun alun välisenä…
Suomalainen yhteiskunta on pitkään ollut katsomusten ja niihin liittyvien rituaalien osalta melko homogeeninen. Tämä tilanne on nyt muuttumassa, kertoo Helsingin yliopiston pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas. Perinteistä halutaan edelleen pitää kiinni mutta niiden rinnalle ja yhteyteen rakennetaan erilaisia persoonallisia muistelun rituaaleja. Kotisaattohoito-hanke Olen pari viimeistä vuotta tutkinut suomalaista kotisaattohoitoa monitieteisessä Meaningful Relations-tutkimushankkeessa. Haastattelimme kuolevia potilaita, heidän…
Uskonto on arkinen käsite, mutta sen takana on paljon kiistakysymyksiä. Miten suomalaiset viranomaiset sen työssään ymmärtävät?, kysyy Turun yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Tuomas Äystö. Voiko suomalainen poliisi käyttää pään peittävää huivia? Loukkaako Suvivirren laulaminen koulussa uskonnonvapautta? Onko maallistuneen valtion ja toisaalta moniuskontoisen yhteiskunnan soveliasta ylläpitää valtiopäiväjumalanpalvelusten perinnettä? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa usein kiistellään, tulisiko jokin…
Islamiin liittyvät stereotypiat näkyvät edelleen suomalaisissa kouluissa, kirjoittaa Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Hän on tutkimuksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että koulujen välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Maahanmuuttajavoittoisissa kouluissa tunnistetaan islamiin, lähtökulttuureihin ja maahanmuuttotaustaan liittyvä pääoma paremmin kuin muissa kouluissa. Rakenteet tukevat osallisuutta – osattomuuden kokemuksia tuottaa arjen vuorovaikutus Verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomessa…
9.10.2019
Raisa Maria Toivo Trivium TRIVIUM – Tampereen antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus on vuoden 2015 alusta lähtien julkaissut osoitteessa http://blogs.uta.fi/trivium/ blogia, jonka julkilausuttu tarkoitus on esitellä Triviumin piirissä tehtävää tutkimusta toisaalta yliopistoyhteisölle ja toisaalta muulle alan yhteisölle. Blogitekstejä kirjoittavat pääsääntöisesti Triviumin tutkijat – väitöskirjatutkijat, postdoc tutkijat ja kokeneemmat tutkijat – sekä vieralijakirjoittajat…
Katsomukset vierailee tällä kertaa Namibiassa. Tutustumme Olufuko-festivaaliin ja kenttätyön tekemiseen Helsingin yliopiston uskontotieteen tohtorikoulutettava Saara Kuoppalan johdolla. Mielipiteitä jakava festivaali Pohjois-Namibiassa Outapin kaupungissa järjestetään vuosittain Olufuko-festivaali. Olufuko on ovambo-tyttöjen aikuistumisrituaali, ja ovambot puolestaan ovat Namibian suurin etninen ryhmä. Olufuko-festivaali on tämän aikuistumisrituaalin ympärille rakennettu kulttuurifestivaali, jossa tyttöjen initiaation lisäksi pääsee tutustumaan eri näytteilleasettajien tuotteisiin, maistamaan…
Jo perinteeksi muodostuneessa Historiantutkimuksen johdantokurssin historioitsijapaneelissa vierailivat tänä syksynä FT Elise Garritzen, professori Niklas Jensen-Eriksen, yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja apulaisprofessori Samu Niskanen. Keskustelun puheenjohtajina toimivat kurssin vastuuopettajat, professori Anu Lahtinen ja yliopistonlehtori Maiju Wuokko. Totuttuun tapaan panelistit esittelivät edustamaansa historiantutkimuksen alaa ja sen uusimpia tuulia. Lisäksi pohdittiin ja perusteltiin historiantutkimuksen antia ja yhteiskunnallista juuri nyt.…
Tuoreessa kirjassa ”Contextualising dialogue, secularisation and pluralism: religion in Finnish public education” kasvatustieteen, teologian ja uskontotieteen aloilla toimivat tutkijat vetävät yhteen sekä suomalaiseen uskonnon opetukseen että laajemmin uskontoon suomalaisten koulujen arjessa liittyvää tutkimustietoa ja keskustelua, kertoo kirjan yksi toimittajista, Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Kirjassa tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi uskonnon opetuksen muuttuvat tavoitteet ja…
Helsingin yliopiston historian oppiaineessa alkaa uusi perinne, vuosittainen Eino Jutikkala -luento. Syksyllä järjestettävän luennon tarkoituksena on muistuttaa Akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) ja yleisemminkin aiempien historioitsijasukupolvien laajasta elämäntyöstä ja tuoda esiin nykyisten, eri uravaiheissa olevien tutkijoiden työtä historian parissa. Puhujaksi pyydetään vuoroin nuori väitellyt tutkija, vanhempi tutkija ja kansainvälinen tutkija. Ensimmäinen luento järjestetään tiistaina 12.11.2019 klo…
Cherchez la femme! – ”Etsikää naista / Kaiken takana on nainen!” Tämä ajatus on kirjallisuudesta ja elokuvista tuttu, mutta välillä tuo nainen on kyllä aika monen kiven takana, ei vähiten arkistoreissulla. Olin Ruotsissa arkistoreissulla viime heinäkuussa, etsimässä muutamaakin 1600-luvun naista, joista piti oleman joitakin jälkiä arkistossa. Lähteitähän löytyi, kun aikani perkasin, mutta aika harvasta naisesta…
30.7.2019
Kesäkuussa Turussa kävi ryhmä brittiläisiä yliopistonopettajia, tutkijoita ja opiskelijoita tutustumassa kaupungin merellisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Forum Marinumin isännöimä kansainvälinen vierailu oli tulosta Britannian-matkasta, jonka näyttelysuunnittelija Hanna Niittymäki, tutkija Pauli Kivistö ja tutkija Tuomas Värjö tekivät Erasmus+ -rahoituksen tukemana kesällä 2018. Sen aikana kolmikko sai tilaisuuden perehtyä monipuolisesti merihistoriallisiin näkökulmiin sekä Portsmouthissa että Lontoossa. Alla…
23.7.2019
In the postpositivist academia of today, it is generally acknowledged that science is unavoidably subjective and biased, and objectivity and neutrality are rather seen as sacred but unattainable ideals. Science is hence recognised as a social process. Given its essentially human nature, science is also an inherently emotional process. In this post, I’ll discuss emotional…
Blogilastu on alun perin julkaistu Helsingin yliopiston Think Open -blogissa 14.6.2019 https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/historian-graduseminaarilaiset-ja-datanhallinta/ Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat…
Lauri Leinonen, Iris Holmberg, Antti Lindgren, Lauri Marjamäki, Anita Geritz, Samu Niskanen Johdanto (Lauri Leinonen, Samu Niskanen, Anita Geritz) Mitä tarkoitti julkaista teos keskiajan Euroopassa? Miten kirjan julkaiseminen käytännössä toteutui ennen kirjapainotaidon leviämistä? Samu Niskasen johdolla vuonna 2017 käynnistynyt Medieval Publishing -tutkimushanke paneutuu julkaisemiseen ja julkaisustrategioihin läntisessä Euroopassa keskiajalla. Hankkeen yhtenä lähtökohtana on tutkia keskiaikaisen…
”Elävä sana on henkinen siemen.” Näillä sanoilla kiteytti FM Juhana Saarelainen lektiossaan Elias Lönnrotin (1802–1884) ydinajatuksen. Elävä sana oli sitä, jota Lönnrot kuunteli ja kokosi ja joka oli Kalevalan raaka-aine, lähtökohta, josta runoteos ja sen eri versiot syntyivät. Väitöskirjassaan Runous, tieto ja kansa. Elias Lönnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa Saarelainen analysoi ennen kaikkea niitä…