EASR2019 25.6.–29.6. Tartto Religion – Continuations and Disruptions Päivä 2 Konferenssit koostuvat siis pitkistä keynote-esitelmistä, joita kokoontuvat kuuntelemaan ”kaikki” sekä sessioista tai paneeleista, joita järjestetään useampi rinnakkain ja joissa on 3–4 lyhyttä esitystä. Tässä konferenssissa piti valita yli 20 rinnakkaisesta sessiosta se, jota halusi seurata. Toisen konferenssipäivän alkajaisiksi menin seuraamaan sessiota, jossa käsiteltiin kummituksia, henkiä…

Lue lisää

Lauri Leinonen, Iris Holmberg, Antti Lindgren, Lauri Marjamäki, Anita Geritz, Samu Niskanen Johdanto (Lauri Leinonen, Samu Niskanen, Anita Geritz) Mitä tarkoitti julkaista teos keskiajan Euroopassa? Miten kirjan julkaiseminen käytännössä toteutui ennen kirjapainotaidon leviämistä? Samu Niskasen johdolla vuonna 2017 käynnistynyt Medieval Publishing -tutkimushanke paneutuu julkaisemiseen ja julkaisustrategioihin läntisessä Euroopassa keskiajalla. Hankkeen yhtenä lähtökohtana on tutkia keskiaikaisen…

Lue lisää

Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla. Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien…

Lue lisää

Abby Dayn ja Terhi Utriaisen tutkimukset, joita käytettiin lähtökohtina alustuksissa Åbo Akademin uskontotieteessä järjestettiin lounasseminaari Religion and Gender: Reflections on the State of Art tiistaina 28.5.2019 puolenpäivän aikaan – tilaisuudessa ei kuitenkaan tarjottu lounasta, vaan kutsun lopussa (kuten juuri huomasin) kehotettiin tuomaan mukana omat kahvit, juomat tai eväät). No, vesipullo ehkä ajoi saman asian. Ja…

Lue lisää

Åbo Akademin Polin-instituutissa on vastikään alkanut projekti, joka ensimmäistä kertaa tutkii Suomen juutalaista yhteisöä monitieteisestä näkökulmasta, kertovat dosentti Simo Muir ja yliopistonlehtori Riikka Tuori. Projektin nimessä oleva heprean kielen sana minhag merkitsee ‘juutalaista tapaa’: Minhag Finland viittaa juuri Suomen juutalaisen yhteisön erityispiirteisiin, joista projektin tutkijat ovat eri näkökulmista kiinnostuneet. Keitä Suomen juutalaiset ovat? Suomen juutalaiset…

Lue lisää

Perjantaina 17.5. osallistuin Turussa TUCEMEMS-tutkimuskeskuksen seminaariin kuolemantutkimuksen kysymyksistä ja teorioista. Pidin siellä itsekin esityksen kuoleman historiasta ja valtasuhteista. On tärkeää muistaa, että menneisyyden ihmiset eivät olleet vain rituaalien, uskonnon tai yhteiskuntajärjestyksen toteuttajia, eivätkä edes tunteidensa vietävissä. Heillä oli pyrkimyksiä ja haluja osoittaa ja parantaa asemaansa. Kuolemanrituaalien toteuttaminen oli tähän monesti erinomainen keino. Tiina Mahlamäki  on…

Lue lisää

Uskonnonharjoittaminen on etääntynyt monien suomalaisten arkikokemuksesta, minkä seurauksena populaarikulttuurin rooli mielikuvien tuottajana kasvaa. Populaarikulttuuri muodostaa areenan, jossa käsitykset ja ymmärrys uskonnoista muokkaantuvat, ja jonka kautta myös kohdataan uskonnollisten ryhmien ja liikkeiden edustajia. Sitä, millä tavoin vanhoillislestadiolaisuus esitetään populaarikulttuurissa, pohtii Lapin yliopiston yliopistonlehtori Sandra Wallenius-Korkalo. Suomen suurin kirkollinen herätysliike, vanhoillislestadiolaisuus, on murroksessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana liike…

Lue lisää

”Elävä sana on henkinen siemen.” Näillä sanoilla kiteytti FM Juhana Saarelainen lektiossaan Elias Lönnrotin (1802–1884) ydinajatuksen. Elävä sana oli sitä, jota Lönnrot kuunteli ja kokosi ja joka oli Kalevalan raaka-aine, lähtökohta, josta runoteos ja sen eri versiot syntyivät. Väitöskirjassaan Runous, tieto ja kansa. Elias Lönnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa Saarelainen analysoi ennen kaikkea niitä…

Lue lisää

Att studera förhistorisk religion, det vill säga religiösa föreställningar som fanns innan uppkomsten av skriftliga källor, innebär i första hand att studera arkeologiska fynd och hällkonst. Hällkonstens motiv och upplägg ger oss förståelse om vad våra förfäder ansåg viktigt och värt att avbilda, skriver Ville Mantere, doktorand i arkeologi vid Åbo universitet. Älgar, älghuvudbåtar och…

Lue lisää

Hyvässä seurassa aika rientää. Ritarihuoneen juhlasalia kiertäville parville muutti vuoden 2009 keväällä 15 tutkijaa, kun biografiakeskus, Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS:n historia -tutkimushanke ja tutkimushallinto yhdistettiin omaksi osastokseen. Tutkimusosastosta tuli SKS:n kuudes osasto. Keväällä 2019 Ritarihuoneen vintillä työskentelee yli 30 tutkijaa, joista pääosa – 23 – määräaikaisina, pääosin omarahoitteisina tutkijoina. Työyhteisössämme on kirjallisuuden-…

Lue lisää

Kuten kaikilla pyhillä kirjoituksilla, Koraanin tekstillä on aikojen saatossa perusteltu niin sotaa kuin rauhaa. Voiko Koraanissa nähdä lähtökohdan uskontojenväliselle dialogille ja rauhanomaiselle rinnakkaiselolle, kysyy islamilaisen teologian yliopistonlehtori, arabian kielen ja islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedt. Islaminvastaisissa kirjoituksissa esitetään ahkeraan, että islam ja sen pyhä kirja, Koraani, eivät salli uskontojen rauhanomaista rinnakkaiseloa. Kirjoittajat viittaavat usein Koraanin…

Lue lisää

Turkin politiikkaa on vuosikymmenten ajan tulkittu uskonnollisen ja maallisen vallan välisenä kamppailuna, joka ohjaa Turkin kehityksen suuntaviivoja. Liiallinen keskittyminen uskonnon ja maallisuuden jakolinjaan peittää alleen monia keskeisiä kehityskulkuja Turkin politiikassa, kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Uskonto on keskeinen tekijä kansainvälisessä politiikassa, mutta sen ilmenemismuotoihin kiinnitetään liian vähän analyyttistä huomiota kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Samaan…

Lue lisää

Nuoria miehiä jo 1700-luvun puolesta välistä kouluttanut Princetonin yliopisto oli 1800-luvun alkupuolella historiansa pahimmassa aallonpohjassa. Varoista oli suuri pula, yliopiston rehtori oli hyvin uskonnollinen ja tiukka ja opetus oli mielikuvituksetonta ja paikoilleen jämähtänyttä. Vaikka maan muissa yliopistoissa alettiin vähitellen soveltaa kokeilevampaa opintosuunnitelmaa, Princetonin opiskelijat joutuivat Bachelor of Arts -tutkinnon suorittaakseen opiskelemaan teologiaa ja Raamatun oppeja…

Lue lisää

Lukutaito on tänä päivänä vahvasti esillä monissa eri yhteyksissä. Siinä missä esimerkiksi medialukutaito on jo varsin yleisesti tunnettu käsite, on uskontolukutaito uudempi ja vähemmän tunnettu tulokas niin akateemisessa kuin laajemmassakin keskustelussa. Mitä uskontolukutaidolla oikein tarkoitetaan? Tätä pohtii Katsomusten päätoimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Johanna Konttori.   Käsiteviidakko Lukutaito. Medialukutaito. Monilukutaito. Kuulostaako tutulta? Entäpä teknologialukutaito, tulevaisuuslukutaito,…

Lue lisää

Högtiden pesach, som också kallas för den judiska påsken, pågår i åtta dagar utanför Israel. De flesta år sammanfaller pesach inte med det kristna påskfirandet, men i år är långfredagen den 19 april, och den första sedermåltiden  under pesach firas samma kväll. Påsktiden tar slut på annandag påsk den 22 april, medan pesach pågår till…

Lue lisää

Helsingin yliopiston historian oppiaine järjesti tiloissaan 26. maaliskuuta ensimmäisen tutkimustiistai-nimisen kokoontumisen. Kysymyksessä on aloite, jonka puitteissa pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä laitoksen sisällä. Kun tutkijat istuvat kukin arkistoissaan ja huoneissaan työhönsä uppoutuneina, jää kollegiaalisten toveruussuhteiden solmiminen helposti vajaaksi. Sama koskee henkilökunnan ja opiskelijoiden välisiä kontakteja. Itse olen eristäytymisestä erinomainen esimerkki, joten aloite tuntui erinomaisen tervetulleelta. Ensimmäisen tiistaitapahtuman…

Lue lisää

Tuomo Nuorluoto Myöhäisantiikkinen piirtokirjoitus Bar S. Caliston nurkilta (CIL VI 1516). Monumentin pystytti Aur(elia) Publiana Elpidia, imettäjä (nutrix), rakkaalle emännälleen (patrona) ja ylhäissyntyiselle tytölle (clarissima puella) Lucia Septimia Patabiniana Balbilla Tyria Nepotilla Odaenathianalle. Kuten kuvasta näkyy, kiveä on sittemmin koristeltu myös nykyisten roomalaisten toimesta. Kuva: Tuomo Nuorluoto Syksy Roomassa tarjosi monenlaista jännittävää. Uusia ja vanhoja…

Lue lisää

Kurt Vonnegutin romaanissa Titaanin seireenit on kohtaus, jossa kaksi miestä on matkalla Marsista Maahan. Toinen, Boaz, haaveilee Hollywoodin yökerhoista ja hauskanpidosta, mutta ei oikeastaan tiedä tarpeeksi voidakseen puhua toiveistaan. Toinen, Unk, on ollut Maassa, mutta ei juuri reagoi Boazin rehvasteleviin yrityksiin kuulostaa maailmaa nähneeltä.  – Jep, Boaz sanoi Unkille yrittäen salata toiveittensa säälittävän epämääräisyyden. –…

Lue lisää

Historian maisteriohjelma sai vuosi sitten yliopiston digiloikka-rahoituksen, jonka tavoitteena oli kehittää ja päivittää historian opetuksen digiosaamista. Toimin hankkeen johtajana, pääosin käytännön selvitys- ja testaustyötä on tehnyt FT Kati Katajisto, jonka työ jatkuu vielä maaliskuun 2019 loppuun. Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Digiloikan tavoitteena on ollut selvittää laajasti sitä, miten voisimme integroida digiosaamista maisteriohjelman tutkintoon. Halusimme…

Lue lisää

Euroopan tieteenhistoriallisen seuran (European Society for the History of Science) konferenssi pidettiin tänä vuonna Lontoossa. Syyskuisessa Britanniassa sen osanottajat pääsivät näkemään maan akateemisen yhteisön brexit-tunnelmissaan. Konferenssia isännöineiden brittien tervetuliais- ja pääpuheenvuoroissa kuului sellaisia ilmaisuja kuin ”olemme pimeässä tunnelissa” ja ”haluamme jatkossakin olla osa eurooppalaista tiedeyhteisöä”. Konferenssissa oli satoja osanottajia eri puolilta maailmaa, Kiinasta Yhdysvaltoihin. Esitelmien…

Lue lisää