Tällä kertaa Katsomuksissa sukelletaan maailmankuvien pariin, Emma ja Mikko Kurenlahden johdattelemana. Emma on kasvatustieteen maisteri sekä Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa –tutkimusprojektin jäsen, Mikko puolestaan uskontotieteen tohtorikoulutettava sekä Religion, Ecology & Diversity (RED) –tutkimusryhmän jäsen. Blogiteksti on julkaistu alkuperin Ope osaa -blogissa 18.6.2019. Uudelleenjulkaisuun on saatu lupa. Ekokriisin aikakaudella tarvitaan kasvatusta ja koulutusta, joka…

Lue lisää

Helsingin yliopiston historian oppiaineessa alkaa uusi perinne, vuosittainen Eino Jutikkala -luento. Syksyllä järjestettävän luennon tarkoituksena on muistuttaa Akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) ja yleisemminkin aiempien historioitsijasukupolvien laajasta elämäntyöstä ja tuoda esiin nykyisten, eri uravaiheissa olevien tutkijoiden työtä historian parissa. Puhujaksi pyydetään vuoroin nuori väitellyt tutkija, vanhempi tutkija ja kansainvälinen tutkija. Ensimmäinen luento järjestetään tiistaina 12.11.2019 klo…

Lue lisää

Tällä viikolla Katsomuksissa vietetään musliminaisten pukeutumista käsittelevää teemaviikkoa. Julkaisemme kolme blogitekstiä peräkkäisinä päivinä, alkaen huomenna. Teksteissä pureudutaan suomalaisten musliminaisten huiville antamiin merkityksiin, musliminaisten pukeumisen käsittelyyn mediassa, sekä huivinkäyttöön työelämässä. Musliminaisten pukeutuminen herättää paljon keskustelua ja mielipiteitä, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvohunnun, eli niqabin, käyttö on päädytty kieltämään lailla muun muassa Ranskassa, Tanskassa ja Belgiassa,…

Lue lisää

Cherchez la femme! – ”Etsikää naista / Kaiken takana on nainen!”  Tämä ajatus on kirjallisuudesta ja elokuvista tuttu, mutta välillä tuo nainen on kyllä aika monen kiven takana, ei vähiten arkistoreissulla. Olin Ruotsissa arkistoreissulla viime heinäkuussa, etsimässä muutamaakin 1600-luvun naista, joista piti oleman joitakin jälkiä arkistossa. Lähteitähän löytyi, kun aikani perkasin, mutta aika harvasta naisesta…

Lue lisää

Juhannuksen jälkeen, monen suomalaisen suunnatessa jo kesälomalle, kaikkiaan 49 uskonnontutkijaa lähti kohti Tartoa, missä järjestettiin Euroopan uskontotieteellisen seuran (European Association for the Study of Religions, EASR) vuosittainen konferenssi. Viisipäiväisen konferenssin tunnelmia välittää seuraavassa Katsomusten päätoimittaja Johanna Konttori.   Uskontotieteilijöiden kesäretki Konferensseihin – niin kansainvälisiin kuin kotimaisiinkin – osallistuminen on osa tutkijan työtä. Konferensseissa esitellään omaa…

Lue lisää

  Kesäkuussa Turussa kävi ryhmä brittiläisiä yliopistonopettajia, tutkijoita ja opiskelijoita tutustumassa kaupungin merellisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Forum Marinumin isännöimä kansainvälinen vierailu oli tulosta Britannian-matkasta, jonka näyttelysuunnittelija Hanna Niittymäki, tutkija Pauli Kivistö ja tutkija Tuomas Värjö tekivät Erasmus+ -rahoituksen tukemana kesällä 2018. Sen aikana kolmikko sai tilaisuuden perehtyä monipuolisesti merihistoriallisiin näkökulmiin sekä Portsmouthissa että Lontoossa. Alla…

Lue lisää

In the postpositivist academia of today, it is generally acknowledged that science is unavoidably subjective and biased, and objectivity and neutrality are rather seen as sacred but unattainable ideals. Science is hence recognised as a social process. Given its essentially human nature, science is also an inherently emotional process. In this post, I’ll discuss emotional…

Lue lisää

Blogilastu on alun perin julkaistu Helsingin yliopiston Think Open -blogissa 14.6.2019 https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/historian-graduseminaarilaiset-ja-datanhallinta/ Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat…

Lue lisää

Lauri Leinonen, Iris Holmberg, Antti Lindgren, Lauri Marjamäki, Anita Geritz, Samu Niskanen Johdanto (Lauri Leinonen, Samu Niskanen, Anita Geritz) Mitä tarkoitti julkaista teos keskiajan Euroopassa? Miten kirjan julkaiseminen käytännössä toteutui ennen kirjapainotaidon leviämistä? Samu Niskasen johdolla vuonna 2017 käynnistynyt Medieval Publishing -tutkimushanke paneutuu julkaisemiseen ja julkaisustrategioihin läntisessä Euroopassa keskiajalla. Hankkeen yhtenä lähtökohtana on tutkia keskiaikaisen…

Lue lisää

Ihmisen uskonnollisuutta voi tutkia vaikkapa hänen Facebook-päivitystensä kautta. Tässä uudelleenjulkaisussa uskontopsykologi, filosofian tohtori Teemu Pauha esittelee tutkimusartikkelia, jossa on tutkittu big datan avulla uskovien ja uskonnottomien Facebook-käyttäytymistä. Teksti on julkaistu alunperin Teemun Uskontopsykologia.fi-blogissa 22.9.2018. Uudelleenjulkaisu, ja tekstin hienoinen muokkaus kirjoittajan luvalla. Big data ja digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) ovat tämän hetken akateemisia hittitermejä. Usko algoritmien…

Lue lisää

Perjantaina 17.5. osallistuin Turussa TUCEMEMS-tutkimuskeskuksen seminaariin kuolemantutkimuksen kysymyksistä ja teorioista. Pidin siellä itsekin esityksen kuoleman historiasta ja valtasuhteista. On tärkeää muistaa, että menneisyyden ihmiset eivät olleet vain rituaalien, uskonnon tai yhteiskuntajärjestyksen toteuttajia, eivätkä edes tunteidensa vietävissä. Heillä oli pyrkimyksiä ja haluja osoittaa ja parantaa asemaansa. Kuolemanrituaalien toteuttaminen oli tähän monesti erinomainen keino. Tiina Mahlamäki  on…

Lue lisää

”Elävä sana on henkinen siemen.” Näillä sanoilla kiteytti FM Juhana Saarelainen lektiossaan Elias Lönnrotin (1802–1884) ydinajatuksen. Elävä sana oli sitä, jota Lönnrot kuunteli ja kokosi ja joka oli Kalevalan raaka-aine, lähtökohta, josta runoteos ja sen eri versiot syntyivät. Väitöskirjassaan Runous, tieto ja kansa. Elias Lönnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa Saarelainen analysoi ennen kaikkea niitä…

Lue lisää

Nuoria miehiä jo 1700-luvun puolesta välistä kouluttanut Princetonin yliopisto oli 1800-luvun alkupuolella historiansa pahimmassa aallonpohjassa. Varoista oli suuri pula, yliopiston rehtori oli hyvin uskonnollinen ja tiukka ja opetus oli mielikuvituksetonta ja paikoilleen jämähtänyttä. Vaikka maan muissa yliopistoissa alettiin vähitellen soveltaa kokeilevampaa opintosuunnitelmaa, Princetonin opiskelijat joutuivat Bachelor of Arts -tutkinnon suorittaakseen opiskelemaan teologiaa ja Raamatun oppeja…

Lue lisää

Helsingin yliopiston historian oppiaine järjesti tiloissaan 26. maaliskuuta ensimmäisen tutkimustiistai-nimisen kokoontumisen. Kysymyksessä on aloite, jonka puitteissa pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä laitoksen sisällä. Kun tutkijat istuvat kukin arkistoissaan ja huoneissaan työhönsä uppoutuneina, jää kollegiaalisten toveruussuhteiden solmiminen helposti vajaaksi. Sama koskee henkilökunnan ja opiskelijoiden välisiä kontakteja. Itse olen eristäytymisestä erinomainen esimerkki, joten aloite tuntui erinomaisen tervetulleelta. Ensimmäisen tiistaitapahtuman…

Lue lisää

Tuomo Nuorluoto Myöhäisantiikkinen piirtokirjoitus Bar S. Caliston nurkilta (CIL VI 1516). Monumentin pystytti Aur(elia) Publiana Elpidia, imettäjä (nutrix), rakkaalle emännälleen (patrona) ja ylhäissyntyiselle tytölle (clarissima puella) Lucia Septimia Patabiniana Balbilla Tyria Nepotilla Odaenathianalle. Kuten kuvasta näkyy, kiveä on sittemmin koristeltu myös nykyisten roomalaisten toimesta. Kuva: Tuomo Nuorluoto Syksy Roomassa tarjosi monenlaista jännittävää. Uusia ja vanhoja…

Lue lisää

Kurt Vonnegutin romaanissa Titaanin seireenit on kohtaus, jossa kaksi miestä on matkalla Marsista Maahan. Toinen, Boaz, haaveilee Hollywoodin yökerhoista ja hauskanpidosta, mutta ei oikeastaan tiedä tarpeeksi voidakseen puhua toiveistaan. Toinen, Unk, on ollut Maassa, mutta ei juuri reagoi Boazin rehvasteleviin yrityksiin kuulostaa maailmaa nähneeltä.  – Jep, Boaz sanoi Unkille yrittäen salata toiveittensa säälittävän epämääräisyyden. –…

Lue lisää

Historian maisteriohjelma sai vuosi sitten yliopiston digiloikka-rahoituksen, jonka tavoitteena oli kehittää ja päivittää historian opetuksen digiosaamista. Toimin hankkeen johtajana, pääosin käytännön selvitys- ja testaustyötä on tehnyt FT Kati Katajisto, jonka työ jatkuu vielä maaliskuun 2019 loppuun. Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Digiloikan tavoitteena on ollut selvittää laajasti sitä, miten voisimme integroida digiosaamista maisteriohjelman tutkintoon. Halusimme…

Lue lisää

Euroopan tieteenhistoriallisen seuran (European Society for the History of Science) konferenssi pidettiin tänä vuonna Lontoossa. Syyskuisessa Britanniassa sen osanottajat pääsivät näkemään maan akateemisen yhteisön brexit-tunnelmissaan. Konferenssia isännöineiden brittien tervetuliais- ja pääpuheenvuoroissa kuului sellaisia ilmaisuja kuin ”olemme pimeässä tunnelissa” ja ”haluamme jatkossakin olla osa eurooppalaista tiedeyhteisöä”. Konferenssissa oli satoja osanottajia eri puolilta maailmaa, Kiinasta Yhdysvaltoihin. Esitelmien…

Lue lisää

Hanna Isolammi tutkii säveltäjä Väinö Raition tuotantoa ja tarkastelee kriittisesti suomalaisen modernistisen säveltaiteen historiankirjoitusta Kuva Music Finland. Hanna Isolammi vaihtoi kymmenen vuotta sitten soitonopettajan työn musiikkijournalismiin ja musiikintutkimukseen taidemusiikin marginaaligenren parissa. Nyt hän viimeistelee musiikkitieteen väitöskirjaa Helsingin yliopistossa, ja Eteläsalin tutkijapaikalla hän on työskennellyt syksystä 2017 alkaen. Isolammin tutkimusaihe on ”Väinö Raition orkesteriteosten modernismi ja…

Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan päättymisen satavuotismuistopäivä on juuri takana. Aika moni suomalainen tyttöoletettu lienee lukenut itsensä 1. maailmansotaan Kanadan kotirintamaa kuvaavan ”Kotikunnaan Rillan” (Rilla of Ingleside, alk. 1921) teinitytön kasvukertomuksen ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Rilla keskittyi kuvaamaan omaa nuoruuttaan päiväkirjateksteissään, mutta samalla ensimmäisen maailmansodan velvoitteet ja kotirintamaan vaikeudet tulivat osaksi hänen elämäänsä, ja maailmansodan päättyessä hän oli jo…

Lue lisää