Julkaisuseuranta
Kulttuurihistorian väitöksissä siirryttiin tänään uudelle kymmenluvulle. Lauantaina 14. syyskuuta 2024 tarkastettu Annastiina Mäkilän tutkimus Monista näkökulmista tautiluokkakeskeisyyteen. Masennuksen määrittyminen Turun yliopiston opiskelijoiden, väitöskirjatutkijoiden ja erikoistuvien lääkärien käsityksissä vuosina 1980–1995 on kulttuurihistorian oppiaineen 81. väitöskirja. Väittelijä valmiina. Kuva: Marjo Kaartinen. Mäkilän tutkimuksen keskiössä on historiallinen ajanjakso, jolloin masennuksesta keskusteltiin julkisuudessa paljonkin. Syyskuussa 1995 Suomen Kuvalehti totesi:…
Lukuaika: 3 min. Etiikkaa opetetaan peruskoulussa eriytetysti katsomusryhmittäin. Etiikkaa on kuitenkin ehdotettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi 1920-luvulla, 1960-luvulla, 1990-luvulla ja 2010-luvulla. Esitys herätti jokaisena ajankohtana laajan keskustelun eikä kertaakaan mennyt läpi, kirjoittaa FT, opettaja ja oppikirjailija Eenariina Hämäläinen, joka tarkasteli väitöskirjassaan “Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa” etiikanopetuskeskusteluja. Kuva Eenariina Hämäläisen väitöstilaisuudesta (Eenariina…
Lukuaika: 4 min. En gång var övernaturliga väsen en naturlig del av landskapet. Var hittar vi folktrons väsen idag och vilken funktion har de i nutidens föreställningsvärld? De här frågorna ställer sig Tora Wall, doktorand i nordisk folkloristik vid Åbo Akademi. I hennes forskningsprojekt om besöksmålet Trolska skogen i Hälsingland visar hon på hur ett…
FM Topi Timosen väitöskirja The Brothers and Sisters of the Ozu Family: Constructing Family Roles and Social Dynamics in the Post-War Films of Ozu Yasujirô 1947–1962 esitettiin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.8.2024 klo 12. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jaakko Seppälä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Timosen tutkimus on oppiaineen ensimmäinen japanilaista…
Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa. Kuuntele podcast-alustoilla: Mikä… …
Koulukartta Suomen ja Pohjoismaiden historiasta ja rajamuutoksista keskiajalta 1900-luvulle. Historian oppiaineen opetuskarttakokoelma, Helsingin yliopisto. Kuva Anu Lahtinen. Ruotsalainen historiatuotanto Historien om Sverige, tarina Ruotsin historiasta, sai Suomessakin huomiota jo ennen kuin se tuli nähtäville Yle Areenaan (https://areena.yle.fi/1-67591648). Sarjaa ehdittiin kesällä puida iltapäivälehdistössäkin, koska toteamus ”Suomen liittymisestä Ruotsiin” vaikutti hiukan koomiselta ja ärsyttävältäkin: aivan kuin keskiajan…
2.7.2024
Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen… …
Lauantaina 8. kesäkuuta 2024 klo 12 tarkastettiin FM Annikka Immosen väitöskirja Muistisairaan vierellä. Muistisairaan ihmisen ajallisuus ja toimijuus suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten määrittelemänä 1980-luvulta 2020-luvulle. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jutta Ahlbeck Åbo Akademista. Legendaariseen Tauno Nurmela -saliin, Turun yliopiston päärakennukseen, oli kokoontunut 67 kuulijaa, ja lisäksi zoom-striimausta seurasi lähes 30 kuulijaa. Teema tuli lähelle jo…
Lukuaika: 3 min. Viime vuosina tapahtuneen antisemitismin globaalin nousun myötä antisemitismistä ilmiönä on keskusteltu useissa eri yhteyksissä. Kysymykset siitä, mitä antisemitismi on ja mitä se ei ole, sekä siitä, millaisia vaikutuksia sillä on sekä diasporassa eläville juutalaisille, että juutalaisille yleensä, ovat olleet viime aikoina enenevästi esillä. Samanlaisia keskusteluja on käyty myös Suomessa. Lisäksi keskustelut siitä,…
29.5.2024
Lukuaika: 3 min. Uskonnolla on harvinaislaatuinen voima sekä yhdistää ihmisiä että erottaa näitä toisistaan. Esimerkiksi uskonnolliset sosiaaliset tilat, eli ryhmät ja ihmisten välisyys, kuten myös faktiset tilat kuten kirkkorakennukset, ovat lähteitä sekä lämpimälle turvallisuudelle että ulossulkemiselle, väkivallallekin. Suomen Akatemian rahoittamassa Contested constructions of sense of safety in religious spaces (CoCo) -tutkimushankkeessa tutkitaan turvallisuuden – ja turvattomuuden –…
Viime vuoden syyskuussa radikaalioikeistolaisen Perussuomalaiset -puolueen kansanedustaja Teemu Keskisarja herätti kohua, kun perusteli uutta valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä etteivät suomalaiset voineet olla rasisteja, koska meitä sorrettiin aikoinaan ja jopa kutsuttiin ”pohjolan neekereiksi”.Keskisarjan näkemys perustuu yleiseen tietoon, että suomalaisia pidettiin 1900-luvun alkuun asti eräänlaisina ali-ihmisinä. Tunnetuinta on, että suomalaisia luokiteltiin…
Lukuaika: 3 min. Miten ja missä suomalaiset kohtaavat kuoleman tänä päivänä? Millaisia tapoja ja käytäntöjä kuolemiseen ja kuolemaan nyky-Suomessa liittyy? Entä millainen rooli ja merkitys medialla on suremisessa? Muun muassa näihin teemoihin pureuduttiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä Kuolema Suomessa tänään! Tavat, käytännöt ja uskomukset liikkeessä -paneelikeskustelussa maaliskuussa 2024. Paneelikeskustelusta kirjoittavat väitöskirjatutkija Linda Pentikäinen ja professori…
7.5.2024
Joonas KananenEuroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto. Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle. Aikakauden jalkapallo oli luonteeltaan väkivaltaista, ja…
Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Stockholms Bloodbath (2023, ensi-ilta 2024). Kuuntele myös: ”Stockholm Bloodbath – Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit”, Yle Kulttuuriykkönen (16.1.2024) https://areena.yle.fi/podcastit/1-67449206 ”Suuri osa tästä tapahtui todella.” Jokseenkin näin julistaa tekstitys, kun Mikael Håfströmin Stockholms Bloodbath -elokuva vaatii ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tukholman verilöyly kieltämättä on historiallinen tapahtuma, jossa riittää elokuvallisia juonenkäänteitä. On kahden valtakunnan välinen valtataistelu,…
21.12.2023
Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin pääosin pandemia-aikana, joka takuulla yllätti sitä ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsflöden-hanke sai alkunsa syksyllä 2018, jolloin valmistelimme yhteistä suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sitä, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstejä, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu myös ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niitä voisi…
Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…
FM Satu Sorvali väitteli kulttuurihistoriassa lauantaina 2. joulukuuta 2023 klo 12 tutkimuksella Sapenpurkua ja sanasotia. 1800-luvun lopun suomalaislehdistön ärtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri. Arcanumin Aava-saliin oli kokoontunut 58 kuulijaa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jani Marjanen Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus on alkanut. Kuva: Maarit Leskelä-Kärki. Sorvalin väitöskirja on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto-osion lisäksi viidestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Näistä ensimmäinen, kuten…
Henna Paasonen Akatistosrukous Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle, asialle tai tapahtumalle. Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos = ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua…
Missä vietät iäisyytesi? Seuraavaa burnoutia odotellessa? Avaan alla olevassa tekstissä hieman sitä, miten akateeminen kirjoittaminen on omiaan tekemään ihmisen varttihulluksi ellei enemmänkin. Tunna Milonoffin kirjoitusta omasta loppuunpalamisestaan jaetaan nyt ja hyvä onkin. Milonoff tuo esille sen mikä minusta on suoraan sanoen vittumaisinta siinä, että ei enää jaksa: kognitiivisten kykyjen heikkenemisen. Se mikä ei tapa nopeasti,…
Teksti ja kuva: Marika Räsänen Toukokuussa 2019 sain yhteydenoton keskiajantutkijalta, joka toimii myös keskiaikaisten käsikirjoitusten myyjänä tai välittäjänä. Hän kertoi käsikirjoituksesta, josta arveli minun olevan kiinnostunut. Olinkin, mutta en niin paljon, että olisin ostanut sen. Kaikesta huolimatta – tai pikemminkin yhteydenoton ansiosta – vihdoin viime viikolla tapasin ”hänet” ensimmäisen kerran! Alun pitäen välittäjä pyysi minulta…