Toukokuussa 1999 istuin Hyvinkään kaupunginkirjaston lukusalissa ja kävin läpi suomalaisia pienoiselämäkertoja 1500-luvun aatelista. Minun oli määrä kirjoittaa suunnitelmanpätkä Suomen Akatemian hakemukseen, jossa käsiteltiin Suomea johtaneita perheitä 1500-luvulta 2000-luvulle. Omana aiheenani oli Flemingin suku, joten luonnollisesti huomioni kiinnittyi Klaus Flemingiin ja Ebba Stenbockiin. Ja vähitellen yhä enemmän Ebba Stenbockiin, joka ei itse jättänyt jälkeensä paljon lähteitä…

Lue lisää

Kuntavaalien seuraaminen uskontotieteilijän silmin on sekä tavattoman tylsää, että kohtuullisen mielenkiintoista. Tylsää siksi, että kuntavaaleissa harvoin esitetään juuri mitään uskontoon liittyvää; vielä vähemmän kuin muissa vaaleissa. Kiinnostavaa siksi, että myös uskonnon puute voi olla huomionarvoista, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Äystö.  Eräs uskontososiologian suurista kysymyksistä on ollut ”uskonnollisen” ja ”maallisen” eli ei-uskonnollisen voimasuhteiden ja rajalinjojen selvittäminen. Sekularisaatio…

Lue lisää

Väitöskirjassani ”Vain puolittaista suomalaisuutta? Helsinkiläisidentiteetti Eteläsuomalaisessa osakunnassa 1919–1969” tutkin osakuntahistoriaa, joka liittyy kiinteästi suomalaiseen eliitti- ja sivistyshistoriaan. Helsingin yliopiston osakunnat ovat perua 1600-luvulta, jolloin silloisen Turun akatemian ylioppilaat jaettiin alueellisin perustein osakuntiin. Järjestelmän tavoitteena oli valvoa ylioppilaita, mutta 1800-luvun kansallisen herätyksen myötä osakunnille kehittyi fennomaanis-kansallinen tehtävä viedä sivistystä oman osakuntansa alueen ”rahvaan” pariin. Vuosisadan loppuun…

Lue lisää

Sofia Paasikivi Tiedetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen hanke, jossa kehitetään yliopistojen, tiedemuseoiden, tieteentekijöiden ja koulujen välistä vuorovaikutusta. Hankkeessa keski- ja varsinaissuomalaiset kuudesluokkalaiset pääsevät tutustumaan eri alojen tutkimukseen tutkijoiden pitämien työpajojen muodossa. Tarkoituksena on innostaa lapsia tieteen pariin, kertoa heille tutkimustyöstä sekä opettaa ongelmanratkaisua ja tieteellisen tiedon tuottamista. Käynnissä oleva Tiedetestaajat…

Lue lisää

Some-keskusteluissa nousee aina välillä kysymyksiä Suomen ja suomalaisten / suomenkielisten asemasta aikana ennen itsenäisyyttä, erityisesti Ruotsin ajalla. Kolonialismiin tai imperialismiin liittyvät teemat eivät ole ydinaluettani, mutta yleisesti tapaan suositella tiettyjä mielestäni valaisevia teoksia ruotsalaisten tai novgorodilaisten suhtautumisesta suomen kieleen ja suomalaisuuteen sekä suomalaisten asemasta valtakunnanpolitiikassa, resurssien jakamisessa. Koska aihepiiri tulee säännöllisesti esille, kokoan ajan säästämiseksi…

Lue lisää

Henkilöhaastatteluni on tähän mennessä pongattu ainakin Keskisuomalaisesta, Karjalaisesta, Savon Sanomista ja Kouvolan Sanomista. Tässä Keskisuomalaisessa 10.3.2021 ilmestynyt juttu skannattuna kaikille kiinnostuneille, sillä juttu tuntui monessa paikassa olevan vain tilaajille.Olen edelleen niin kovin hämmentynyt siitä, miten toimittajat päätyvät valitsemaan aina kamalimmat tekohymykuvat lehteen.Tässä on muuten asiavirhe: en ole ollut enää vuosiin jyväskyläläinen.Unohdan sen tosin aina itsekin.Kiitos…

Lue lisää

Tia Niemelä Glossan kevään toinen esitelmätilaisuus pidettiin 23.3. klo 17 Zoomin välityksellä. Puhujana tilaisuudessa oli FT Marko Halonen otsikolla “Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia näkökulmia”. Esitelmä toi esiin uusia näkökulmia keskiaikaisten kalentereiden tutkimukseen. Tutkimuskohteena olivat Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Aiempi tutkimus on korostanut kalentereiden sisältämää tietoa pyhimyksistä, mutta esitelmässä tuotiin esiin se, miten yllättävän paljon…

Lue lisää

Riikka Ala-Risku Instituutin amanuenssi, italian kielen ja italialaisen kirjallisuuden tutkija 1. Mikä ihmeen Dantedì?  Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 700 vuotta firenzeläisrunoilija Dante Alighierin (1265–1321) kuolemasta. Juhlavuoden kunniaksi italian kirjakielen isää juhlistetaan ympäri maailmaa kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, elokuvan ja esittävien taiteiden alalla otsikolla ”Dante 700 nel mondo”. Tapahtumat on koottu Italian ulkoministeriön uunituoreeseen Italiana-portaaliin. Jo viime vuonna lanseerattiin…

Lue lisää

En ole muistanut/ehtinyt raportoida täällä blogissa tuoreimmasta julkaisustani. Joulun alla julkaistussa Lähikuva-lehden (3 - 4/2020) teemanumerossa Politiikka ja populaarikulttuuri ilmestyi myös yhteisartikkelimme "Nörttikulttuurin identiteettikriisi. Gamergate, Comicsgate ja Star Wars poliittisten kiistojen näyttämöinä". Kollegoideni Jonne Arjorannan, Essi Variksen ja Tanja Välisalon kanssa jatkoimme jo useampi vuosi sitten aloittamaamme nörttikulttuurin murroksen tematiikkaa käsittelevää tutkimusta. Artikkelissamme käsittelemme nörtteinä…

Lue lisää

Irlantilainen kirjailija, mystikko ja enkelinäkijä Lorna Byrne on vieraillut Suomessa viisi kertaa vuosien 2011 ja 2017 välillä. Hän on puhunut loppuunmyydyille saleille, kuvaillut mahtavia ja värikkäitä enkeleitä sekä kehottanut kuulijoita luottamaan heidän suojelusenkeliensä apuun ja loppumattomaan hyväntahtoisuuteen. Mikä tämän pienen, vaatimattomasti pukeutuvan ja hiljaisella äänellä puhuvan naisen sanomassa vetoaa suomalaisiin naisiin, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Elisa Mikkola.  Rukous- ja keskustelutilaisuus New Yorkissa 2014 © John Gillespie via Flickr Suomen evankelis-luterilaisen…

Lue lisää

Joanna Veinio Johdanto Joukko nuoria miehiä vieraili kesällä 1871 Sauvon kirkossa. He etsivät elementtejä kansallisen muistin osasiksi sekä dokumentoivat häviämässä ja unohtumassa olevia aineistoja. Käyntien tuloksena tiedämme, miltä kirkon kuori-ikkunan lasimaalaukset näyttivät. Sauvon kirkko, kuori-ikkuna. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkillä etsittiin ja dokumentoitiin kotimaan kohteita. Retkien painopisteessä olivat kirkot, jotka dokumentoitiin kuvin ja…

Lue lisää

Suomalaista sosialismia on historiantutkimuksessa pidetty uskonnonvastaisena aatteena. 1900-luvun alun naissosialistien uskontokäsityksiä väitöskirjassaan tarkastelleen historioitsija Mikko Kemppaisen mukaan myös kristillisyydellä ja muilla ajan uusilla uskonnollisilla aatevirtauksilla, kuten tolstoilaisuudella ja teosofialla on ollut oma osansa liikkeen kehityksessä.  Modernin sosialismin vaikutusvaltaisimman teoreetikon Karl Marxin tunnettu luonnehdinta uskonnosta kansan huumaavana oopiumina sekä kommunististen totalitaaristen yhteiskuntajärjestelmien pyrkimys korvata uskonto korottamalla puolue ja valtio ylimmäksi ihmisen elämää…

Lue lisää

Även om vi alla vet att världen ständigt förändras och det som gällde i går, kanske inte gäller i dag, är det svårt att förhålla sig till det faktum att sådant som vi upplever som grundmurat i våra egna liv kan förändras. Annorlunda uttryckt, vi tror det inte fast vi vet att det kan ske.…

Lue lisää

Hur relaterar det feminina, feminism och andlighet till varandra? Med utgångspunkt i sin forskning om kvinnor aktiva i feminin andlighet reder Ella Poutiainen, doktorand vid Åbo Universitet, ut begreppen, men frågar sig också om vi alltid fokuserar på rätt teman när vi diskuterar om andlighet är feministiskt. Kanske har du lagt märke till att din…

Lue lisää

Suomalaisten maantieteellisten mielikuvitusten ja lukutaitojen jäljillä, n. 1850-1940 Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa hankkeessa tarkastelen Euroopan ulkopuolisia alueita koskevan maantieteelliseen tiedon tuottamista ja suomalaisessa yhteiskunnassa liikkumista 1800-luvun keskivaiheilta toiseen maailmansotaan. Syyskuussa 2020 aloittamaani hanketta ohjaa yksinkertainen ja samalla monimutkainen kysymys suomalaisten maantieteellisten mielikuvitusten kehityksestä ja muutoksista ajanjaksona, jolloin Euroopan ulkopuolinen matkustaminen oli mahdollista vain harvoille. Minua…

Lue lisää

Hei kaikki, ajattelin tällä kertaa kertoa että kandiaatintutkielmani Helsingin yliopiston historian laitokselle on viimein yli kahden vuoden työn jälkeen valmis ja julkaistu. Sen aiheena ovat kilvet möyhäisrautakauden, siis viikinkiajan ja ristiretkiajan Suomessa. Kyseessä on ainoa pelkästään kilpiin kohdistuva tutkimus Suomen historiassa. Täytyy suoraan sanoa että aihe oli etenkin alkuun varsin vaikea tutkittava, sillä niin aineelliset…

Lue lisää

Kun usein on tottunut odottamaan hartiat hiukan kyyryssä jotain uutisia yliopistomaailman kriiseistä, niin olipa piristävää lukea jotain muuta, nimittäin uutisia Itä-Suomen yliopistosta (Kuopio, Joensuu): ”Kesäkuun 2021 alusta alkaen apurahatutkijoiden on mahdollista solmia osa-aikainen työsuhde yliopiston kanssa, mikä takaa heille pääsyn työsuhteeseen normaalisti kuuluvien etujen piiriin sekä entistä kiinteämmin osaksi yliopistoyhteisöä.” https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ita-suomen-yliopisto-parantaa-apurahatutkijoidensa-asemaa-tarjolla-osa-aikainen-tyosuhde Apurahatutkijoiden asema on tyypillisesti…

Lue lisää

College stands for learning, for culture, and for power; in particular, it stands for the recognition of an aim higher than money-getting. It is a place where our young men shall see visions; where even the idlest and lowest man of all must catch glimpses of ideals which, if he could see them steadily, would…

Lue lisää

Suomi ja Kolonialismi – keskustelutilaisuus Akatemiatutkija Janne Lahden ja Apulaisprofessori Rinna Kullaan toimittama Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2020 käsitteli Suomea ja kolonialismin historiaa. Tarkoituksena oli kartoittaa kolonialismin historiaa suomalaisessa viitekehyksessä ja osallistua viimeaikaiseen keskusteluun kolonialismin merkityksestä Suomen historiassa ja sen tutkimuksessa. Historian oppiaineen toteuttamassa keskustelutilaisuudessa teemanumeron kirjoittajat ja asiantuntijat käsittelevät Suomen roolia osana globaalia kolonialismin menneisyyttä.…

Lue lisää

Uusi hanke #Ajanluku tutkii 1500-luvun suomalaisten elämää ja liikkuvuutta. Miten löytää eletty arki viranomaisten virkapapereista? Apulaisprofessori Anu Lahtisen (historia, Helsingin yliopisto) johtama hanke tutkii koneavusteisesti lähteitä, jotka valottavat 1500-luvun suomalaisia paikallisyhteisöjä. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen, jonka turvin digitoidaan aineistoja, kehitetään niiden konelukua (handwritten text recognition) ja tutkitaan tiettyjä esimerkkiaineistoja. Joulukuussa 2020 aloitettiin aineistojen…

Lue lisää