Perjantaina 17.5. osallistuin Turussa TUCEMEMS-tutkimuskeskuksen seminaariin kuolemantutkimuksen kysymyksistä ja teorioista. Pidin siellä itsekin esityksen kuoleman historiasta ja valtasuhteista. On tärkeää muistaa, että menneisyyden ihmiset eivät olleet vain rituaalien, uskonnon tai yhteiskuntajärjestyksen toteuttajia, eivätkä edes tunteidensa vietävissä. Heillä oli pyrkimyksiä ja haluja osoittaa ja parantaa asemaansa. Kuolemanrituaalien toteuttaminen oli tähän monesti erinomainen keino. Tiina Mahlamäki  on…

Lue lisää

Uskonnonharjoittaminen on etääntynyt monien suomalaisten arkikokemuksesta, minkä seurauksena populaarikulttuurin rooli mielikuvien tuottajana kasvaa. Populaarikulttuuri muodostaa areenan, jossa käsitykset ja ymmärrys uskonnoista muokkaantuvat, ja jonka kautta myös kohdataan uskonnollisten ryhmien ja liikkeiden edustajia. Sitä, millä tavoin vanhoillislestadiolaisuus esitetään populaarikulttuurissa, pohtii Lapin yliopiston yliopistonlehtori Sandra Wallenius-Korkalo. Suomen suurin kirkollinen herätysliike, vanhoillislestadiolaisuus, on murroksessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana liike…

Lue lisää

25 000 euron palkinto myönnetään tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. The post Vuoden Tiedekynä -palkinto antropologi Anna-Maria Tapaniselle! appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

”Elävä sana on henkinen siemen.” Näillä sanoilla kiteytti FM Juhana Saarelainen lektiossaan Elias Lönnrotin (1802–1884) ydinajatuksen. Elävä sana oli sitä, jota Lönnrot kuunteli ja kokosi ja joka oli Kalevalan raaka-aine, lähtökohta, josta runoteos ja sen eri versiot syntyivät. Väitöskirjassaan Runous, tieto ja kansa. Elias Lönnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa Saarelainen analysoi ennen kaikkea niitä…

Lue lisää

Att studera förhistorisk religion, det vill säga religiösa föreställningar som fanns innan uppkomsten av skriftliga källor, innebär i första hand att studera arkeologiska fynd och hällkonst. Hällkonstens motiv och upplägg ger oss förståelse om vad våra förfäder ansåg viktigt och värt att avbilda, skriver Ville Mantere, doktorand i arkeologi vid Åbo universitet. Älgar, älghuvudbåtar och…

Lue lisää

AlterNATIIVI-podcastin kahdeksannen jakson aiheena on tutkijaidentiteetti, etnografian soveltaminen ja vaihtoehtoiset urapolut. Nykyajan antropologilla on mahdollisuuksia elää ja vaikuttaa monenlaisissa ympäristöissä. The post AlterNATIIVI-podcast: Keskusteluja elämästä ja antropologiasta appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Hyvässä seurassa aika rientää. Ritarihuoneen juhlasalia kiertäville parville muutti vuoden 2009 keväällä 15 tutkijaa, kun biografiakeskus, Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS:n historia -tutkimushanke ja tutkimushallinto yhdistettiin omaksi osastokseen. Tutkimusosastosta tuli SKS:n kuudes osasto. Keväällä 2019 Ritarihuoneen vintillä työskentelee yli 30 tutkijaa, joista pääosa – 23 – määräaikaisina, pääosin omarahoitteisina tutkijoina. Työyhteisössämme on kirjallisuuden-…

Lue lisää

Kuten kaikilla pyhillä kirjoituksilla, Koraanin tekstillä on aikojen saatossa perusteltu niin sotaa kuin rauhaa. Voiko Koraanissa nähdä lähtökohdan uskontojenväliselle dialogille ja rauhanomaiselle rinnakkaiselolle, kysyy islamilaisen teologian yliopistonlehtori, arabian kielen ja islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedt. Islaminvastaisissa kirjoituksissa esitetään ahkeraan, että islam ja sen pyhä kirja, Koraani, eivät salli uskontojen rauhanomaista rinnakkaiseloa. Kirjoittajat viittaavat usein Koraanin…

Lue lisää

Turkin politiikkaa on vuosikymmenten ajan tulkittu uskonnollisen ja maallisen vallan välisenä kamppailuna, joka ohjaa Turkin kehityksen suuntaviivoja. Liiallinen keskittyminen uskonnon ja maallisuuden jakolinjaan peittää alleen monia keskeisiä kehityskulkuja Turkin politiikassa, kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Uskonto on keskeinen tekijä kansainvälisessä politiikassa, mutta sen ilmenemismuotoihin kiinnitetään liian vähän analyyttistä huomiota kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Samaan…

Lue lisää

Nuoria miehiä jo 1700-luvun puolesta välistä kouluttanut Princetonin yliopisto oli 1800-luvun alkupuolella historiansa pahimmassa aallonpohjassa. Varoista oli suuri pula, yliopiston rehtori oli hyvin uskonnollinen ja tiukka ja opetus oli mielikuvituksetonta ja paikoilleen jämähtänyttä. Vaikka maan muissa yliopistoissa alettiin vähitellen soveltaa kokeilevampaa opintosuunnitelmaa, Princetonin opiskelijat joutuivat Bachelor of Arts -tutkinnon suorittaakseen opiskelemaan teologiaa ja Raamatun oppeja…

Lue lisää

Lukutaito on tänä päivänä vahvasti esillä monissa eri yhteyksissä. Siinä missä esimerkiksi medialukutaito on jo varsin yleisesti tunnettu käsite, on uskontolukutaito uudempi ja vähemmän tunnettu tulokas niin akateemisessa kuin laajemmassakin keskustelussa. Mitä uskontolukutaidolla oikein tarkoitetaan? Tätä pohtii Katsomusten päätoimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Johanna Konttori.   Käsiteviidakko Lukutaito. Medialukutaito. Monilukutaito. Kuulostaako tutulta? Entäpä teknologialukutaito, tulevaisuuslukutaito,…

Lue lisää

Högtiden pesach, som också kallas för den judiska påsken, pågår i åtta dagar utanför Israel. De flesta år sammanfaller pesach inte med det kristna påskfirandet, men i år är långfredagen den 19 april, och den första sedermåltiden  under pesach firas samma kväll. Påsktiden tar slut på annandag påsk den 22 april, medan pesach pågår till…

Lue lisää

Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärien tarkastelu kertoo, että Suomi maallistuu. Keitä nämä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat katsomuksellisesti tarkasteltuna ovat, kysyy Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta? Vuoden 2019 alussa uutisoitiin, että 69,7 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Luku on alhaisempi kuin koskaan. Vuoden 2017 tilaston mukaan suomalaisista 26,3 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen…

Lue lisää

Helsingin yliopiston historian oppiaine järjesti tiloissaan 26. maaliskuuta ensimmäisen tutkimustiistai-nimisen kokoontumisen. Kysymyksessä on aloite, jonka puitteissa pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä laitoksen sisällä. Kun tutkijat istuvat kukin arkistoissaan ja huoneissaan työhönsä uppoutuneina, jää kollegiaalisten toveruussuhteiden solmiminen helposti vajaaksi. Sama koskee henkilökunnan ja opiskelijoiden välisiä kontakteja. Itse olen eristäytymisestä erinomainen esimerkki, joten aloite tuntui erinomaisen tervetulleelta. Ensimmäisen tiistaitapahtuman…

Lue lisää

Mindfulness on tämän hetken työelämän henkisistä käytännöistä ehkä merkittävimpiä, mutta sen asemoituminen uushenkisyyden ja uusliberalistisen yksilön vastuuta korostavan ajattelun risteykseen on jäänyt pitkälti huomaamatta, kirjoittaa WeAll-hankkeen tutkimuskoordinaattori, dosentti Mira Karjalainen. Sekulaarilla henkisyydellä viitataan henkilökohtaisen kasvun, sisäisen rauhan, merkityksen tai syvemmän sisäisen ulottuvuuden etsimiseen. Sekulaari henkisyys ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kontekstiin ja tutkimuksessa on herätty…

Lue lisää

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus herättää päiväkodeissa epätietoisuutta siitä, miten sitä tulisi toteuttaa. Henkilöstö ei miellä katsomuskasvatusta tehtäväkseen, vaikka Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma normiasiakirjana tämän määrittää. Äskettäin käynnistynyt opettajankoulutuksen tutkimus- ja kehittämishanke Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa kehittää katsomuskasvatuksen pedagogiikkaa, opettajankoulutusta sekä tukee varhaiskasvatuksen opettajan katsomuskasvatukseen liittyvää ammatillisen osaamisen kasvua. Hankkeesta kertovat sen projektisuunnittelija, jatko-opiskelija Silja Lamminmäki-Vartia ja hankkeen johtaja, dosentti…

Lue lisää

Tuomo Nuorluoto Myöhäisantiikkinen piirtokirjoitus Bar S. Caliston nurkilta (CIL VI 1516). Monumentin pystytti Aur(elia) Publiana Elpidia, imettäjä (nutrix), rakkaalle emännälleen (patrona) ja ylhäissyntyiselle tytölle (clarissima puella) Lucia Septimia Patabiniana Balbilla Tyria Nepotilla Odaenathianalle. Kuten kuvasta näkyy, kiveä on sittemmin koristeltu myös nykyisten roomalaisten toimesta. Kuva: Tuomo Nuorluoto Syksy Roomassa tarjosi monenlaista jännittävää. Uusia ja vanhoja…

Lue lisää

Ufologi och parapsykologi är exempel på idéströmningar som ofta betraktas med skepsis i vårt samhälle i stort och bland forskarna. Men vem är det som dras till de här idéerna och hur tar de sig uttryck i Finland idag? FD Tommy Ramstedt vid Åbo Akademi använder det finska begreppet rajatieto, gränskunskap, för att belysa och beskriva…

Lue lisää

Lauantaina 2. maaliskuuta klo 12 Osmo Järvi -salissa tarkastettiin FM Otto Latvan väitöskirja The Giant Squid. Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s. Vastaväittäjänä toimi professori Sandra Swart Stellenboschin yliopistosta Etelä-Afrikasta.   Otto Latva pitää lektiota.   Tämä ihmistieteellisen eläintutkimuksen (human animal studies) piiriin kuuluva kulttuurihistorian väitös fokusoituu jättiläiskalmariin, joka on…

Lue lisää

Kurt Vonnegutin romaanissa Titaanin seireenit on kohtaus, jossa kaksi miestä on matkalla Marsista Maahan. Toinen, Boaz, haaveilee Hollywoodin yökerhoista ja hauskanpidosta, mutta ei oikeastaan tiedä tarpeeksi voidakseen puhua toiveistaan. Toinen, Unk, on ollut Maassa, mutta ei juuri reagoi Boazin rehvasteleviin yrityksiin kuulostaa maailmaa nähneeltä.  – Jep, Boaz sanoi Unkille yrittäen salata toiveittensa säälittävän epämääräisyyden. –…

Lue lisää