Julkaisuseuranta
21.12.2018
Euroopan tieteenhistoriallisen seuran (European Society for the History of Science) konferenssi pidettiin tänä vuonna Lontoossa. Syyskuisessa Britanniassa sen osanottajat pääsivät näkemään maan akateemisen yhteisön brexit-tunnelmissaan. Konferenssia isännöineiden brittien tervetuliais- ja pääpuheenvuoroissa kuului sellaisia ilmaisuja kuin ”olemme pimeässä tunnelissa” ja ”haluamme jatkossakin olla osa eurooppalaista tiedeyhteisöä”. Konferenssissa oli satoja osanottajia eri puolilta maailmaa, Kiinasta Yhdysvaltoihin. Esitelmien…
Tutkijan työtä pidetään usein yksinäisenä puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen työnä. Omakohtainen kokemukseni tutkijan työstä on jokseenkin päinvastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee työskentelemään ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteistyössä, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä. Eli juuri niitä samoja taitoja, joita työelämässä…
Miltä näyttävät historiantutkimuksen tila ja tulevaisuudennäkymät vuoden 2018 päättyessä? Kenellä professoreistamme on eniten knoppitietoa alun perin Turun Akatemiaan perustetusta historian oppituolista? Montako toistoa tarvitaan perinteen muodostumiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia historioitsijapaneelissa, joka pidettiin historiantutkimuksen johdantokurssilla 15.11.2018. Panelisteina olivat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen, Euroopan historian professori Laura Kolbe, keskiajan historian apulaisprofessori Samu Niskanen sekä…
Historian yksikössä eletään väittelyiden supersyksyä. Tai ainakin siltä minusta on itsekkäästi tuntunut, kun olen seurannut kustoksen tuolilta tai salin eturiviltä Eeva Kotiojan,[1] Elina Kuorelahden[2] ja Anitra Komulaisen[3] väitöksiä tai odotellessani ensi kuussa tapahtuvaa Aaro Saharin[4] väitöstä. Eeva Kotioja väitteli 15.9.2018. Kuvassa itse väittelijä, vastaväittäjä dosentti Maarit Leskelä-Kärki (TY) sekä kustos, prof. Anu Lahtinen. Kuva: Eeva…
Hanna Isolammi tutkii säveltäjä Väinö Raition tuotantoa ja tarkastelee kriittisesti suomalaisen modernistisen säveltaiteen historiankirjoitusta Kuva Music Finland. Hanna Isolammi vaihtoi kymmenen vuotta sitten soitonopettajan työn musiikkijournalismiin ja musiikintutkimukseen taidemusiikin marginaaligenren parissa. Nyt hän viimeistelee musiikkitieteen väitöskirjaa Helsingin yliopistossa, ja Eteläsalin tutkijapaikalla hän on työskennellyt syksystä 2017 alkaen. Isolammin tutkimusaihe on ”Väinö Raition orkesteriteosten modernismi ja…
Ensimmäisen maailmansodan päättymisen satavuotismuistopäivä on juuri takana. Aika moni suomalainen tyttöoletettu lienee lukenut itsensä 1. maailmansotaan Kanadan kotirintamaa kuvaavan ”Kotikunnaan Rillan” (Rilla of Ingleside, alk. 1921) teinitytön kasvukertomuksen ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Rilla keskittyi kuvaamaan omaa nuoruuttaan päiväkirjateksteissään, mutta samalla ensimmäisen maailmansodan velvoitteet ja kotirintamaan vaikeudet tulivat osaksi hänen elämäänsä, ja maailmansodan päättyessä hän oli jo…
Oletteko joskus katsoneet tieteellisen EU-yhteistyön hakemuslomakkeita? Ne saattavat olla aika tyrmääviä sekä tavoitteiden että sivumäärien osalta. Jos haluaa hakea rahoitusta tutkimushankkeelle, opiskelijavaihtoon tai verkostoitumiseen, on syytä varata paljon aikaa ja kahvia; ja lisäksi on hyvä kysyä apuja byrokratian asiantuntijoilta. Usein on myös hyvä koettaa järjestää valmistelevia tapaamisia. (Jossain vaiheessa voi tietysti herätä kysymys, onko mahdollisesti…
Monet opiskelijat ja valmistuneetkin miettivät, mitä mahdollisuuksia historianopinnot työelämässä tarjoavat. Tässä on yksi tarina tilaushistorian toteutumisesta, vaikka jokainen tapaus on varmasti omanlaisensa. Graduohjaajani otti minuun yhteyttä muutama kuukausi valmistumiseni jälkeen ja kysyi, olisinko kiinnostunut kirjoittamaan yrityshistorian. Kyseessä oli tänä vuonna 60 vuotta täyttävä perheyhtiö Motoral Oy, joka on monipuolinen teknisen tukkukaupan yritys. Myös ajoitus oli…
Janne Saarikiven kolumni Ylellä kirvoittaa minultakin pari kommenttia, olenhan kuitenkin karaistunut yliopistouudistusten tulimeressä ja parinkin yliopiston veteraani. Sirpaleet valvottavat öisin. Saarikivi kertoo tavanneensa korkean virkamiehen, jolla oli kerrottavaa yliopistosta. ”Kaikki on työpaikallasi paremmin kuin ennen, kertoi virkamies, vaikka en ole koskaan nähnyt häntä työpaikallani. Työpaikkani on kuulemma hänen ja hänen ministeriönsä toiminnan ansiosta autonomisempi kuin ennen.…
On kuvaavaa, että Big Mama Thortonista (Winnie Mae Thornton, 1926-1984) on vain tämä yksi varsinainen elämäkertateos, joka ilmestyi vuonna 2014 – ja senkin kirjoittamisen ja ilmestymiseen tarvittiin saksalaisen politiikantutkijan, poliitikon ja vammaisten oikeuksien puolustajan Michael Spörken innostus, joka taas heräsi Big Brother & the Holding Companyn ja Janis Joplinin esittämän Ball and Chain -laulun kautta…
17.8.2018
Olen tutkinut Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessani Hippon piispa Augustinuksen (k. 430) keskeisten teosten varhaiskeskiaikaisiin käsikirjoituksiin tehtyjä reunamerkintöjä. Augustinus oli halki keskiajan laajalti luettu ja arvostettu ’kirkkoisä’, yksi merkittävimmistä oppineen kulttuurin auktoriteeteista. Hänen ajattelunsa vastaanotto ja käyttö on ollut pitkään keskeinen osa latinalaisen keskiajan aatehistorian tutkimusta. Augustinuksen teosten käsikirjoitukset ja niihin tehdyt merkinnät ovat jääneet tähän…
Digital humanities -työkalut kehittyvät koko ajan, mutta käytännössä niiden soveltaminen tutkimukseen on usein varsin aikaa vievää, sillä harva työkalu soveltuu sellaisenaan tutkimukseen. Useissa tapauksissa vaaditaan koodaustaitoja, jotta tutkimusdata ja työkalu saadaan muokattua tutkimuksen kysymyksenasetteluun soveltuvaksi. Jos aikasi tai mielenkiintosi eivät riitä syvempään perehtymiseen, mutta haluaisit kuitenkin kokeilla jotain uutta tutkimusaineistoosi, niin suosittelen Voyantia. Voyant on…
Mitä historiantutkimuksessa tarkoitetaan sanalla teoria? Yhtäältä on olemassa historian teoria, joka on oikeastaan historiantutkimuksen perusteiden filosofista tarkastelua. Tällä keskustelulla on vakiintuneet muotonsa. Sen sijaan kysymys siitä, millaista on historian alalle ominainen teorianmuodostus ja teoreettinen tieto, odottaa vastausta. Matti O. Hannikaisen, Mirkka Danielsbackan ja Tuomas Teporan toimittama artikkelikokoelma Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa (Gaudeamus, 2018) on ainakin…
Tämä sopii myös historiantutkimukseen. ”Löysin asiakirjan joka todistaa että Kekkonen oli alien!” Kun todellisuudessa joku asiakirja voi tarkoitushakuisesti lukemalla viitata tähän suuntaan, joku muistelija on asiasta aivan varma ja joku toinen taas kieltää ehdottomasti. Lopuissa ei lue yhtä mittä tästä asiasta. (Huumorintajuttomille tiedoksi, esimerkki on ainakin minusta kuvitteellinen.) Raamatunkäännökset, niiden tulkinnat ja niiden pohjalta ehdotetut…
Käsittämätöntä kyllä (vastahan se oli eilen jne.), on näköjään kulunut 20 vuotta siitä, kun yhdessä Touko Issakaisen kanssa kirjoittamani Spes farmaciae (farmasian toivot, 1998), Yliopiston farmasiakunnan historia, näki päivänvalon. Tämä muistui mieleeni, kun huomasin, että tällä viikolla (15.2.) oli Sipin päivä – farmasian opetuksen ja farmasian opiskelijoiden kannalta tärkeän Sipi Siintolan (1885-1953) nimipäivä. Samalla siis…
26.4.2017
22.4.2017 pidin esitelmän Satakunnan Historiallisen Seuran Seminaarissa Tuhansien vuosien tulokkaat – Monikulttuurinen Satakunta, joka järjestettiin Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Tässä tiivistetysti esitelmäni sisällöstä. Paljon jää täsmentämättä ja kertomatta. Väitöskirjassani tulen kuvaamaan paluumuuttoa analysoivammin. Tässä keskityn lähinnä kuvaamaan sitä, mistä oli kyse. Esitelmässäni Tulokkaita Karjalasta ja Inkeristä hahmotin siirtokarjalaisten muuttoa ja asettumista Satakuntaan. Toiseksi kuvasin inkerinsuomalaisten…
Kolmivuotinen raha vetelee viimeisiä hönkäyksiään. Harmillisesti ei ole vielä tullut tietoja uusista rahoituksista. Nelivuotisesta työsuunnitelmasta täyttyy kolmas, ja resurssien kohdatessa työni valmistuu sen neljännen vuoden loppuun mennessä. Rahoittajat huomio.Mutta, joulukuussa sain kotijoukkojen esikunnan työvoimaosaston arkistomateriaalin analyysin valmiiksi, ainakin suurimmilta osin ja kirjoittamisen käyntiin kunnolla.Joulun jälkeen kuitenkin tulin kipeäksi ja sitä olen edelleen tätä kirjoittaessa. Hidastaa…
Lokakuussa:- apurahahakemusta- arkistomuistiinpanoj- lukemista- kirjoittamista- paljon kahvia
Huhtikuukin oli ja meni! Välillä tuntuu siltä, että tässä kaiken tekemisen ohessa aika kuluu hirmuista vauhtia.Huhtikuun pääpaino oli arkistomateriaalissa. Tämä siitä huolimatta, että oletin olevani jo vahvemmin kirjoittamisessa kiinni. Pitää sitten vaan kirjoittaa tehokkaammin!Salpalinjan rakennustyömailla ja Linnoitustoimiston papereiden parissa on aika kulunut.Kirjoittamista varten on sentään jo runko valmis välirauhan osalta. Alkuun otetaan ministeriötaso ja se,…