Eettinen arviointi on yhä useamman tutkimushankkeen edellytyksenä riippumatta siitä, kuinka arkaluontoisia tutkimusaihe ja -asetelma ovat. The post Eettinen ennakkoarviointi kansainvälisen tutkimushankkeen koetinkivenä appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Lukuaika: 3 min. Suomi on maailman onnellisin maa kuudetta kertaa peräkkäin. On kiinnostavaa, että maailman onnellisimman maan naiset, jotka elävät korkean elintason maassa, kääntyvät arjessaan enkeleiden puoleen. Mitä enkelihenkisyys antaa heille, kysyy filosofian tohtori Elisa Mikkola. Suomalainen uskonnollinen maisema on muuttunut 2000-luvulla. Maallistuminen, yksilöllistyminen, mediatisaatio sekä moniarvoisuus- ja kulttuurisuus kuvastavat muutosta. Eräänä selityksenä uskonnollisuuden vähenemiseen…

Lue lisää

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä antropodin jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa. Kuuntele podcast-alustoilla: Mikä Antropodi?… …

Lue lisää

Lukuaika: 4 min. I våra vardagsmiljöer finns ett stort antal platser, som folktron ansett vara skrämmande och övernaturliga. Denna fruktan för det övernaturliga kan ses som ett uttryck för en äldre form av helighetsupplevelse. John Björkman, doktorand i nordisk folkloristik vid Åbo Akademi, har besökt ett drygt hundratal övernaturliga folktroplatser i sydvästra Finland, bland annat…

Lue lisää

Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Stockholms Bloodbath (2023, ensi-ilta 2024). Kuuntele myös: ”Stockholm Bloodbath – Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit”, Yle Kulttuuriykkönen (16.1.2024) https://areena.yle.fi/podcastit/1-67449206 ”Suuri osa tästä tapahtui todella.” Jokseenkin näin julistaa tekstitys, kun Mikael Håfströmin Stockholms Bloodbath -elokuva vaatii ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tukholman verilöyly kieltämättä on historiallinen tapahtuma, jossa riittää elokuvallisia juonenkäänteitä. On kahden valtakunnan välinen valtataistelu,…

Lue lisää

Lukuaika: 3 min. Kansallista identiteettiä on Suomessa rakennettu vahvasti mytologian ja uskonnon vastakkainasettelulle. Arkaainen, jo esihistorialliselta ajalta periytyvä mytologinen perinneaines on yhtäältä keskeinen osa juhlittua kansallisuusaatetta ja nykypäivän itseapu-henkisyyttä, mutta samalla teologisesti arvotettuna väärää uskontoa, tuomittavaa pakanuutta. Kaksijakoinen luokitus mytologiasta teologian vastaparina on sinnikkäästi jatkanut elämäänsä kansanomaisessa ja akateemisessakin keskustelussa. Vastakkainasettelu ei ole viaton asia,…

Lue lisää

Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin pääosin pandemia-aikana, joka takuulla yllätti sitä ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsflöden-hanke sai alkunsa syksyllä 2018, jolloin valmistelimme yhteistä suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sitä, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstejä, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu myös ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niitä voisi…

Lue lisää

Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…

Lue lisää

FM Satu Sorvali väitteli kulttuurihistoriassa lauantaina 2. joulukuuta 2023 klo 12 tutkimuksella Sapenpurkua ja sanasotia. 1800-luvun lopun suomalaislehdistön ärtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri. Arcanumin Aava-saliin oli kokoontunut 58 kuulijaa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jani Marjanen Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus on alkanut. Kuva: Maarit Leskelä-Kärki. Sorvalin väitöskirja on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto-osion lisäksi viidestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Näistä ensimmäinen, kuten…

Lue lisää

Kansankielisen kirjallisuuden jalanjäljillä Susanna NiiranenDosentti, keskiajan ja uuden ajan alun tutkija, Jyväskylän yliopistoSuomen Rooman instituutin tutkijastipendiaatti Italialaisten ja oksitaanien suhde oli keskiajalla mutkattoman läheinen. Ihmiset vierailivat, työskentelivät, opiskelivat, kävivät kauppaa ja hankkivat puolisoita Alppien molemmin puolin. Keski- ja Pohjois-Italiassa guelfien ja ghibelliinien valtataistelu 1100–1200-luvuilla aiheutti kanssakäymiseen oman pikantin piirteensä, kun italialaiset viettivät poliittisista syistä aikaa…

Lue lisää

Lauantain Hesaria lukiessa 14.10.2023 vähän harmitti, että taas oltiin lehdessä sitä mieltä että tutkijoita ei kiinnosta. Tällä kertaa ”porvarillisena pidetty lotta-liike ei ole naistutkijoita kiinnostanut” (kirjailija Silja-Elisa Laitosen haastattelu). Meillä nyt kuitenkin on Lotta Svärd -liikkeen järjestötutkimusta, tekijöinä mm. nykyiset professori Tiina Kinnunen sekä dosentit Marjo-Riitta Antikainen, Seija-Leena Nevala-Nurmi, Maritta Pohls jne. Tutkielmia paikallisista lotista tai…

Lue lisää

Lauantaina 26.8.2023 Turun yliopiston Arcanum-rakennuksen Aava-salissa koettiin ainutlaatuinen väitöstilaisuus, jossa tiede ja taide kohtasivat. Hanna-Reetta Schreckin kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja ”Elämäntanssi 1890-1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” tarkastelee tieteidenvälisellä otteella modernin murroksen aikakauden suhdetta ruumiiseen ja ruumiillisuuteen. Tematiikkaa lähestytään kuvataiteilija Ellen Thesleffin taiteellisen ja elämäkerrallisen aineiston kautta. Schreckin väitöskirjan aineistona ovat olleet paitsi Thesleffin maalaukset, myös…

Lue lisää

På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/ Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut…

Lue lisää

Eva Johanna HolmbergDosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan…

Lue lisää

Viime päivityksessä viipyilin Elizabeth Gaskellin kirjoittamassa Charlotte Brontën elämäkerrassa ja päädyin sitten myös lukemaan uudelleen Jane Eyren – suomennettuna Kotiopettajattaren romaanin. Kun jotain kirjaa lukee uudestaan eri elämäntilanteissa, käy kiinnostavaksi paitsi kirjan tarina, myös lukukokemuksen muutokset. vaihtelevat. Lapsena olin kiinnostunein Jane Eyren jännittävistä nuoruusvuosista ja kirja jäi kerran toisensa jälkeen kesken siinä kohdilla, kun Jane…

Lue lisää

Henna Paasonen Akatistosrukous Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle, asialle tai tapahtumalle. Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos = ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua…

Lue lisää

Missä vietät iäisyytesi? Seuraavaa burnoutia odotellessa? Avaan alla olevassa tekstissä hieman sitä, miten akateeminen kirjoittaminen on omiaan tekemään ihmisen varttihulluksi ellei enemmänkin. Tunna Milonoffin kirjoitusta omasta loppuunpalamisestaan jaetaan nyt ja hyvä onkin. Milonoff tuo esille sen mikä minusta on suoraan sanoen vittumaisinta siinä, että ei enää jaksa: kognitiivisten kykyjen heikkenemisen. Se mikä ei tapa nopeasti,…

Lue lisää

Teksti ja kuva: Marika Räsänen Toukokuussa 2019 sain yhteydenoton keskiajantutkijalta, joka toimii myös keskiaikaisten käsikirjoitusten myyjänä tai välittäjänä. Hän kertoi käsikirjoituksesta, josta arveli minun olevan kiinnostunut. Olinkin, mutta en niin paljon, että olisin ostanut sen. Kaikesta huolimatta – tai pikemminkin yhteydenoton ansiosta – vihdoin viime viikolla tapasin ”hänet” ensimmäisen kerran! Alun pitäen välittäjä pyysi minulta…

Lue lisää

Museoliitto julkaisi tammikuussa 2023 tutkimuksen, jossa yhdysvaltalainen Institute of Learning Innovation tutki tohtori John H. Falkin johdolla kahdeksan suomalaisen museon ja tiedekeskuksen hyvinvointivaikutuksia. Tutkimuksen mediatiedotteessa nostettiin esiin museokävijöiden antamaan euromääräiseen arvioon perustuva hyvinvointivaikutus. Ymmärrettävistä syistä monet suhtautuivat tulokseen epäuskoisesti. Tutkimusta ei kuitenkaan kannata ohittaa. Se sisältää huomattavan paljon tietoa museoiden asiakkaista ja heidän näkemyksistään museokäynneistä…

Lue lisää

Jaakko Tahkokallio Joskus on matkustettava kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuin syyskuussa Prahassa pidettyyn latinalaisen paleografian tutkimuksen kattojärjestön Comité intenationale de paléographie latinen konferenssiin. Esittelin käsikirjoitusfragmentteja tutkivan tutkimushankkeeni Books of the Medieval Parish Church alustavia tuloksia, ja päädyin keskustelemaan fragmenteista useiden ulkomaisten kollegojen kanssa. Kuvassa Toivo Haapanen. Lähde Wikipedia commons. Tässä yhteydessä eräs saksalainen tutkija totesi minulle,…

Lue lisää