Julkaisuseuranta
Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia? Kuuntele podcast-alustoilla: Mikä Antropodi? Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja… …
26.8.2023
Lauantaina 26.8.2023 Turun yliopiston Arcanum-rakennuksen Aava-salissa koettiin ainutlaatuinen väitöstilaisuus, jossa tiede ja taide kohtasivat. Hanna-Reetta Schreckin kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja ”Elämäntanssi 1890-1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” tarkastelee tieteidenvälisellä otteella modernin murroksen aikakauden suhdetta ruumiiseen ja ruumiillisuuteen. Tematiikkaa lähestytään kuvataiteilija Ellen Thesleffin taiteellisen ja elämäkerrallisen aineiston kautta. Schreckin väitöskirjan aineistona ovat olleet paitsi Thesleffin maalaukset, myös…
På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/ Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut…
Lukuaika: 3 min. Ortodoksikristillisyys tavataan ymmärtää uskonnoksi, jonka piirissä kauneudella on erityinen arvonsa. Myös kirkkoon liittyneiden kuvauksissa jumalanpalveluselämän kauneus näyttäytyy vahvuutena. Samanaikaisesti sitä ei kuitenkaan pidetä riittävänä syynä kääntymiselle. Estetiikan roolia kääntymisprosesseissa tarkastelee uskontotieteen dosentti Helena Kupari, joka on tutkinut aihetta Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Kauneuden viehätys Musiikkia, resitaatiota, ikoneita, suitsutuksen tuoksu, tuohuksia, lampukoita… ihan…
Eva Johanna HolmbergDosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan…
30.5.2023
Tutkijan aseman reflektointi ja tiedon paikantaminen ovat keinoja lisätä tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta. The post Oman navan kaivelua vai välttämätön osa tutkimusta? Huomioita refleksiivisyydestä appeared first on AntroBlogi.
Lukuaika: 4 min. Religion och religiösa element hittas rätt ofta i deckare. Men hur formar deckargenren religion och religiositet och vilken inställning till religion är det här som får plats? Sofia Sjö, docent i religion, media och populärkultur, reflekterar kring de här frågorna med fokus på nordiska deckare. Präster som löser mordgåtor, mord i religiösa…
Viime päivityksessä viipyilin Elizabeth Gaskellin kirjoittamassa Charlotte Brontën elämäkerrassa ja päädyin sitten myös lukemaan uudelleen Jane Eyren – suomennettuna Kotiopettajattaren romaanin. Kun jotain kirjaa lukee uudestaan eri elämäntilanteissa, käy kiinnostavaksi paitsi kirjan tarina, myös lukukokemuksen muutokset. vaihtelevat. Lapsena olin kiinnostunein Jane Eyren jännittävistä nuoruusvuosista ja kirja jäi kerran toisensa jälkeen kesken siinä kohdilla, kun Jane…
Lukuaika: 3 min. Miten raja elämän ja kuoleman välillä asettuu nykyisessä tekoälyn mahdollistamassa maailmassa? Millaisia sosiaalisia suhteita elävien ja kuolleiden välille on mahdollista rakentaa? Entä millaisia eettisiä, moraalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä näiden suhteiden ylläpitämiseen liittyy? Kenellä on oikeus digitaaliseen jälkielämään? Ja kuka määrittelee sen rajat? Näitä kysymyksiä pohtii median ja kuoleman tutkimukseen erikoistunut…
Minna Lindgrenin uudessa romaanissa Sävelsinkö väitöskirjatutkijan maailma menee apokalyptisenpuoleiseen kaaokseen, kun hän yrittää tutkia juhlitun, dementoituvan säveltäjän työtä etnografian keinoin. Hän toisin sanoen haastattelee 90-vuotiasta säveltäjää, jonka koti on puolittaisessa lahoamisen tilassa ja niin on muistikin. Samaan aikaan myös väitöskirjatutkijan oppiaine, tiedekunta ja yliopisto ovat hajoamisen tilassa. Ohjaava professori istuu seminaarien aikana etänä eri kehittämiskokouksissa…
Henna Paasonen Akatistosrukous Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle, asialle tai tapahtumalle. Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos = ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua…
Missä vietät iäisyytesi? Seuraavaa burnoutia odotellessa? Avaan alla olevassa tekstissä hieman sitä, miten akateeminen kirjoittaminen on omiaan tekemään ihmisen varttihulluksi ellei enemmänkin. Tunna Milonoffin kirjoitusta omasta loppuunpalamisestaan jaetaan nyt ja hyvä onkin. Milonoff tuo esille sen mikä minusta on suoraan sanoen vittumaisinta siinä, että ei enää jaksa: kognitiivisten kykyjen heikkenemisen. Se mikä ei tapa nopeasti,…
Teksti ja kuva: Marika Räsänen Toukokuussa 2019 sain yhteydenoton keskiajantutkijalta, joka toimii myös keskiaikaisten käsikirjoitusten myyjänä tai välittäjänä. Hän kertoi käsikirjoituksesta, josta arveli minun olevan kiinnostunut. Olinkin, mutta en niin paljon, että olisin ostanut sen. Kaikesta huolimatta – tai pikemminkin yhteydenoton ansiosta – vihdoin viime viikolla tapasin ”hänet” ensimmäisen kerran! Alun pitäen välittäjä pyysi minulta…
Museoliitto julkaisi tammikuussa 2023 tutkimuksen, jossa yhdysvaltalainen Institute of Learning Innovation tutki tohtori John H. Falkin johdolla kahdeksan suomalaisen museon ja tiedekeskuksen hyvinvointivaikutuksia. Tutkimuksen mediatiedotteessa nostettiin esiin museokävijöiden antamaan euromääräiseen arvioon perustuva hyvinvointivaikutus. Ymmärrettävistä syistä monet suhtautuivat tulokseen epäuskoisesti. Tutkimusta ei kuitenkaan kannata ohittaa. Se sisältää huomattavan paljon tietoa museoiden asiakkaista ja heidän näkemyksistään museokäynneistä…
Historiallisia romaaneja lukiessa huomaa välillä, että kirjailijat ovat jo pohtineet samoja asioita kuin tutkijat myöhemmin. Esimerkiksi Kaari Utrion romaani Kerstin (1968) tuo esiin 1500-luvun elämästä monenlaisia osuvia havaintoja, ja Ursula Pohjola-Pirhosen romaanissa Rautamarskin tytär (samoin 1968) pohditaan onnistuneesti Ebba Stenbockin asemaa Turun linnan henkisenä johtajana, käskynhaltija Klaus Flemingin kuoltua. Pohjolan-Pirhosen romaanin pohdinnat ovat selvästi perustuneet…
Miten opastaa nuoria ihmisiä vaarallisessa maailmassa? Ongelmaa ovat joutuneet pohtimaan vanhemmat ja kasvattajat maailman sivu. Jo muinaiset sumerilaiset tuskailivat kiittämättömien lasten kanssa, ja Gottlund valitti 1800-luvun alussa, että lapset kurittavat vanhempiaan enemmän kuin vanhemmat lapsiaan. (Ks. https://anulah.wordpress.com/2012/11/03/ennen-lapset-kasvatettiin/) Puoli vuosituhatta sitten eräs karkuripoika koetteli Turun arkkiteini Paulus Scheelin ja Tallinnan porvari Hans Suurpään välejä. Kirkollisten velvoitteidensa…
Jaakko Tahkokallio Joskus on matkustettava kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuin syyskuussa Prahassa pidettyyn latinalaisen paleografian tutkimuksen kattojärjestön Comité intenationale de paléographie latinen konferenssiin. Esittelin käsikirjoitusfragmentteja tutkivan tutkimushankkeeni Books of the Medieval Parish Church alustavia tuloksia, ja päädyin keskustelemaan fragmenteista useiden ulkomaisten kollegojen kanssa. Kuvassa Toivo Haapanen. Lähde Wikipedia commons. Tässä yhteydessä eräs saksalainen tutkija totesi minulle,…
Anita Geritz-Zhuang Glossan syksyn ensimmäisessä esitelmäillassa 15.9. kuultiin professori Samu Niskasen (Helsingin yliopisto) kahdesta keskiajan julkaisutoimintaa tutkivasta projektista, ERC-rahoitteisesta Medieval publishing from c.1000-1500 ja sen Suomen Akatemian rahoittamasta sisarprojektista Authorial Publishing in Early Medieval Europe (c.400-1000). Projekteissa kysytään, millä tavoin keskiaikaiset kirjoittajat toivat teoksiaan julkaisuun, miten heitä ympäröivät piirit osallistuivat tähän julkaisuprosessiin, mitä julkaisu ylipäätään…
25.8.2022
Työskentelin kesällä 2022 kolme kuukautta tutkimusavustajana Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina-hankkeessa. Työtehtäviini kuuluivat Warkauden Lehden numeroiden läpikäynti ja haastattelujen litterointi. Alkukesästä juhannukseen asti aloitin lehtien läpikäynnillä, heinäkuussa litteroin haastatteluja ja vielä työsuhteeni loppupuolella elokuussa palasin lehtien pariin. Kävin lehtiä läpi Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehti- ja aikakauslehtiarkistosta. Tarkoituksena oli löytää artikkeleita ja uutisia A. Ahlströmin Oy:n Varkauden…
Anita Geritz Esitelmöin Turussa maaliskuussa 2022 järjestetyssä Dies medievales -konferenssissa keskiaikaisten enteiden käytöstä uuden ajan alun protestanttisissa ennusmerkkikokoelmissa. Konferenssin teemana oli muistaminen, joten lähdin esitelmääni varten selvittämään, millaisia keskiaikaisia enteitä reformaation jälkeiset ennusmerkkikokoelmien tekijät saattoivat hyödyntää ja millä tavalla he rakensivat niillä kuvaa menneistä vuosisadoista. Keskityin erityisesti yhteen esimerkkiteokseen, joka toimi myös graduni yhtenä lähteenä.…