Julkaisuseuranta
Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö & Liisa Lalu (toim.) Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. Omat päiväkirjani Olen saanut 7-vuotissyntymäpäivänäni lahjaksi muovikantisen, pienellä lukolla varustetun päiväkirjan, johon aika ajoin kirjoitin läpi ala- ja yläkouluvuosien. Teksti on kovin kliseistä ja mietin, onko se nolostuttavaa vai kertooko se vain siitä, että olin lapsi. 7-vuotiaana luettelen…
Ifall finländska ateister konsumerar ateistiskt innehåll skapat av amerikaner och britter, med vilka glasögon betraktar de då religionsfrågor i Finland? Om religioner ser olika ut på olika håll i världen, kan ateismen då vara lika för alla? Robin Isomaa, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, diskuterar ateistiska YouTube-kanaler och deras identitetsskapande betydelse idag. En av de…
Suomen ruotsinkielistä rahvaanperinnettä on kerätty 1800-luvun lopulta lähtien länsirannikon ruotsinkielisiltä alueilta. Aineistoa säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa. Aineistosta on tehty myös Finlands svenska folkdiktning -julkaisu, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva-, nauhoite- ja tekstiaineisto tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen suomenruotsalaisiin uskomuksiin ja kertomuksiin sadan vuoden takaa, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola. Juhannuksen vieton alkulähteistä…
Våren 2020 började e-postmeddelanden jag fick och själv skrev innehålla några välvilliga och kanske bekymrade rader om hälsa och sjukdom. Det blev kutym att inleda eller avsluta meddelanden med förhoppningar om att mottagaren och dennes familj mådde bra och att ingen hade smittats av det skrämmande viruset som spred sig i världen. Plötsligt reproducerade många…
Mitä yhteistä on Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Hugo Simbergin ja Edwin Lydénin taiteessa? Heidän teoksistaan löytyy runsaasti spiritualismiin, teosofiaan ja muihin esoteerisiin virtauksiin liittyviä elementtejä, kertoo Salatun tiedon tie -taidenäyttelyn kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän toimii tutkijana monitieteisessä, Koneen säätiön rahoittamassa Uuden etsijät -hankkeessa. Tuijotan Meri Genetzin vuonna 1938 maalaamaa Omakuvaa. Hurjat, vihreänhehkuiset…
Frida Ehrnsten Nykypäivän ihmiselle raha on itsestään selvyys: raha on vaihdonväline, arvon säilyttäjä ja arvon mitta. Nykyään suuri osa valuutasta liikkuu kuitenkin ainoastaan elektronisessa muodossa, kun vielä joitakin vuosikymmeniä sitten konkreettisilla rahoilla oli huomattavasti isompi merkitys. Tämä muutos on ollut iso ja nopea, mutta yhteiskunnallisella tasolla rahojen käyttöönotto keskiajalla oli varmasti huomattavasti isompi mullistus. Raha…
Prof. Kaius TuoriEurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto Yksi koronan kanssa kärvistelyn kivuliaimpia puolia on – niin minulle kuin varmasti monelle muullekin – selän vikurointi ruokapöydän ääressä työskennellessä. Siinä missä työtä tekee onkin kysymys paitsi istuimesta, joka saa meidät muistelemaan kaiholla ergonomisesti suunniteltua työtuolia, myös työtilasta. Miksi työpaikka on nimenomaan paikka, jossa työtä tehdään, ja mitä paikka…
Pyhiinvaellukset, iloiset juhlat, värikkäät rituaalit… Monille meistä uskonnollinen monimuotoisuus on tuttua. Uskonnottomuutta ja ateismia sen sijaan käsitellään usein sen kautta, että ihmisen elämästä puuttuu jotain. Samantyyppinen monimuotoisuus koskee kuitenkin myös uskonnottomien ateistien elämää, kirjoittaa uskontotieteen tohtorikoulutettava Roosa Haimila. Uskonnottomat ateistit havaitaan tavallisesti uskomusten puuttumisen kautta. Uskonnottomuudella viitataan usein uskonnottomaan identiteettiin tai siihen, ettei ihminen kuulu…
27.5.2020
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan hanke Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa eli USKALLUS on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa kehitetään kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvää opetusmateriaalia. Ajatus on tähdätä osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen käyttäen monia eri lähestymistapoja. Hanke tarjoaa myös uusia näkökulmia uskonnonopetukseen, kertoo yliopistotutkija, dosentti Anuleena Kimanen. Materiaalia perusopetukseen USKALLUS-hanke keräsi pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta…
Ajatus arkistossa ahertavasta historiantutkijasta harvoin sisältää mielikuvaa kenttätutkimuksesta sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään. Kuitenkin myös historioitsijalle kenttätyö voi olla merkittävä osa tutkimusta, kertoo teologian tohtori Petra Kuivala. Tutkijana Kuubassa Tutkimustyöni Kuubassa vuosina 2014–2020 on käsittänyt arkistoaineistojen keräämistä katolisen kirkon ja Kuuban valtion ylläpitämistä arkistoista sekä suullisten historioiden kokoamista haastattelujen muodossa. Aineistot muodostivat lähdepohjan väitöskirjalleni…
Kulttuurien, katsomusten ja kielten moninaisuus on läsnä siellä, missä ihmiset kohtaavat. Koululla on tärkeä rooli osallisuuden ja moninaisuuden vahvistamisessa. Minkälainen on katsomustietoinen opettaja katsomustietoisessa koulussa? Kysymystä pohtivat katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius ja projektisuunnittelija, väitöskirjatutkija Niina Putkonen. Katsomukset koulussa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) koulu nähdään osana monimuotoista yhteiskuntaa ja maailmaa. Koulu resonoi moninaisuutta niin…
Magda Hukari Instituutin harjoittelija Tanti auguri, Ostia! Maaliskuun viimeisenä päivänä saimme kuulla iloisia uutisia: pitkäaikainen tutkimusyhteistyökumppanimme Ostian arkeologinen alue on saanut Euroopan komissiolta Euroopan kulttuuriperintömerkinnän kolmantena kohteena Italiassa. Tunnustuksen on saanut tähän mennessä 48 kohdetta 19 eri Euroopan valtiosta, ja Ostia on näin päässyt arvoiseensa seuraan. Mutta mikä on tämä European Heritage Label, vapaasti käännettynä…
17.4.2020
Viime viikkojen aikana on uutisoitu laajalti Suomen huoltovarmuuden tasosta, kriisijohtamisesta, hoitopaikkojen rajallisesta riittävyydestä ja epäonnistuneista suojavarusteiden hankinnoista koronakriisin yhteydessä. Toisaalta pahimman paniikin laannuttua huomio on kääntynyt varsinaisesta epidemiasta kriisin hoitamisen taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Uuden ajan alun tutkijalle nämä kysymykset peilautuvat vastaaviin ongelmiin ja keskusteluihin, joita käytiin satoja vuosia sitten. Vaikka maailma ja teknologia ovat…
10.4.2020
Kesäkuun alkupäivinä 1855 Kate Mearesin nelivuotias tytär, Maggie, kuoli New Yorkissa raivoavaan kurkkumätään sairastettuaan vain yhden hirvittävän päivän. ”Niin äkillisesti—niin sydäntä särkevästi”, murtunut Kate kirjoitti äidilleen Pohjois-Carolinaan, josta heidän perheensä oli vastikään muuttanut. Hänellä ei ollut ystäviä New Yorkissa, ja niin hän yritti tukeutua äitiinsä kirjeiden välityksellä. Mutta äiti, Eliza DeRosset, oli kaksi kuukautta aiemmin…
1.4.2020
Kaarle Wirta Tampere University In late February, a group of scholars met at the faculty of Social Sciences at Tampere University. Trivium – Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies hosted a workshop on the topic of the early modern Swedish empire. This intense yet inspiring day was organized to discuss the development…
30.3.2020
Vallitsevan koronakriisin keskellä on hyödyllistä ja lohdullistakin pohtia, miten suhteuttaa ja analysoida historian valossa nyt käynnissä olevaa kriisiä – jonka lopputulema on yhä avoin. Sisällissodan muistovuonna 2018 minulle esitettiin kysymys, voisivatko sisällissodan tapahtumat uusiutua Suomessa. Kysymyksen taustalla oli huoli siitä, että Suomi olisi jakautumassa taloudellisesti kahtia. Vastasin, että Suomen itsenäisyyden ajan suurimmat kriisit ovat tulleet…
A new research project, using HTR to study people, mobility, and networks in 16th-century Southern Finland (Prof. Anu Lahtinen (PI), History, Faculty of Arts, University of Helsinki): The research project, funded by The Finnish Cultural Foundation (Suomen Kulttuurirahasto) will use handwritten text recognition technology to index and analyse 16th century documents. The aim of the…
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt prof. (ma) Anu Lahtiselle ja työryhmälle 145 000 euron rahoituksen hankkeelle 1500-luvun suomalaisten yhteisöt, liikkuvuus ja verkostot koneavusteisen lähdeanalyysin valossa. (1) Hankkeen tavoitteena on tutkia tutkia koneavusteisesti 1500-luvun voudintilien tarjoamaa tietoa aikakauden paikallisyhteisöjen ja yksilöiden sosiaalisista suhteista, liikkuvuudesta ja verkostoista. Rahoituksen avulla digitoidaan, indeksoidaan ja tutkitaan erityisesti Uudenmaan ja Kanta-Hämeen voudintilejä…
Lauantaina 1. helmikuuta 2020 tarkastettiin FM Anna-Leena Perämäen väitöskirja Kirjoitettu vaino: Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa. Tutkimus tarkastelee toisen maailmansodan aikaisia juutalaisvainoja viiden nuoren naisen päiväkirjojen kautta. Päähenkilöinä ovat Hélène Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer, jotka kuvasivat kokemuksiaan Ranskassa ja Alankomaissa toisen maailmansodan kurimuksessa. Anita Meyer…
FM Heta Lähdesmäen väitöskirja Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa tarkastettiin lauantaina 18.1.2020 klo 12 alkaen Turun yliopiston Osmo Järvi -salissa. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jukka Nyyssönen Norjan arktisesta yliopistosta, Tromssasta ja kustoksena kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Paikalla oli 130 kiinnostunutta kuulijaa. Lähdesmäen väitöskirja pohtii otsikkonsakin mukaan susien paikkoja viime vuosisada Suomessa. Fokuksessa ovat niin…