Julkaisuseuranta
Jaakko Tahkokallio Joskus on matkustettava kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuin syyskuussa Prahassa pidettyyn latinalaisen paleografian tutkimuksen kattojärjestön Comité intenationale de paléographie latinen konferenssiin. Esittelin käsikirjoitusfragmentteja tutkivan tutkimushankkeeni Books of the Medieval Parish Church alustavia tuloksia, ja päädyin keskustelemaan fragmenteista useiden ulkomaisten kollegojen kanssa. Kuvassa Toivo Haapanen. Lähde Wikipedia commons. Tässä yhteydessä eräs saksalainen tutkija totesi minulle,…
Anita Geritz-Zhuang Glossan syksyn ensimmäisessä esitelmäillassa 15.9. kuultiin professori Samu Niskasen (Helsingin yliopisto) kahdesta keskiajan julkaisutoimintaa tutkivasta projektista, ERC-rahoitteisesta Medieval publishing from c.1000-1500 ja sen Suomen Akatemian rahoittamasta sisarprojektista Authorial Publishing in Early Medieval Europe (c.400-1000). Projekteissa kysytään, millä tavoin keskiaikaiset kirjoittajat toivat teoksiaan julkaisuun, miten heitä ympäröivät piirit osallistuivat tähän julkaisuprosessiin, mitä julkaisu ylipäätään…
25.8.2022
Työskentelin kesällä 2022 kolme kuukautta tutkimusavustajana Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina-hankkeessa. Työtehtäviini kuuluivat Warkauden Lehden numeroiden läpikäynti ja haastattelujen litterointi. Alkukesästä juhannukseen asti aloitin lehtien läpikäynnillä, heinäkuussa litteroin haastatteluja ja vielä työsuhteeni loppupuolella elokuussa palasin lehtien pariin. Kävin lehtiä läpi Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehti- ja aikakauslehtiarkistosta. Tarkoituksena oli löytää artikkeleita ja uutisia A. Ahlströmin Oy:n Varkauden…
Anita Geritz Esitelmöin Turussa maaliskuussa 2022 järjestetyssä Dies medievales -konferenssissa keskiaikaisten enteiden käytöstä uuden ajan alun protestanttisissa ennusmerkkikokoelmissa. Konferenssin teemana oli muistaminen, joten lähdin esitelmääni varten selvittämään, millaisia keskiaikaisia enteitä reformaation jälkeiset ennusmerkkikokoelmien tekijät saattoivat hyödyntää ja millä tavalla he rakensivat niillä kuvaa menneistä vuosisadoista. Keskityin erityisesti yhteen esimerkkiteokseen, joka toimi myös graduni yhtenä lähteenä.…
1.2.2022
A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden paperitehtaan paperikone 4:n rakennustyömaa, paperikonesali 10.2.1977. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Stora Enson kokoelma. – – Edellisissä blogikirjoituksissa tutkijat Pasi Saarimäki, Anne Häkkinen ja Emmi Villman ovat avanneet hankkeen aineistojen keruuta ja muun muassa valtavaa haastattelu-urakkaa. Tässä kirjoituksessa valotamme hieman sitä, millä tavalla Varkauden museoiden aineisto on hankkeen käytössä ja kuinka tutkimushanke…
9.12.2021
Teolliseen työhön liitetyt mielikuvat yksitoikkoisena liukuhihnatyönä muuttuvat hitaasti, kuten mielikuvilla yleensä on tapana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun loppupuolella 2021 osaavista koneistajista olevan Suomessa pulaa. Yhtenä syynä pätevien hakijoiden puutteeseen mainittiin se, että alalle ei hakeuduta, koska nuorten käsitykset teollisuustyöstä ovat vanhanaikaisia. (HS 23.10.2021) Tutkimushankkeemme pureutuu juurikin selvittämään, millaista ammatillista osaamista (puunjalostus, metalli- ja teknologia)teollisuudessa…
Yksi useamman vuoden kestänyt projekti on nyt takana. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuihin kuuluva tuorein opus Fantasia. Lajit, ilmiö ja yhteiskunta vietti juuri julkkareitaan. 540-sivuinen järkäle vastaa muun muassa kysymyksiin, mitä fantasia on, millainen on sen traditio, miksi sitä luetaan ja kuinka sitä tutkitaan. Teoksessa käydään läpi fantasian historiaa, sen alalajeja ja ilmiöitä, fantasian yleisöjä ja yhteiskuntaa…
18.6.2021
Toukokuun alussa kirjoitin siitä, miten ajanjaksolla ennen Ahlströmiä (1909) tutkimuskirjallisuus on käsikirjoituksen laadinnassa merkittävässä roolissa, koska hankkeelle hyödyllistä alkuperäisaineistoa on ensimmäiseltä vuosisadalta niukalti. Jatkan nyt teemaa kertomalla missä määrin ja millaisin sisällöin olen kuitenkin voinut hyödyntää sanomalehtiaineistoa ja Paul Wahl & Co:n arkistoaineistoa täydentämään jo rakentamaani kuvaa Varkauden teollisesta menneisyydestä mutta myös tarjoamaan uutta tietoa.…
28.3.2021
Henkilöhaastatteluni on tähän mennessä pongattu ainakin Keskisuomalaisesta, Karjalaisesta, Savon Sanomista ja Kouvolan Sanomista. Tässä Keskisuomalaisessa 10.3.2021 ilmestynyt juttu skannattuna kaikille kiinnostuneille, sillä juttu tuntui monessa paikassa olevan vain tilaajille.Olen edelleen niin kovin hämmentynyt siitä, miten toimittajat päätyvät valitsemaan aina kamalimmat tekohymykuvat lehteen.Tässä on muuten asiavirhe: en ole ollut enää vuosiin jyväskyläläinen.Unohdan sen tosin aina itsekin.Kiitos…
En ole muistanut/ehtinyt raportoida täällä blogissa tuoreimmasta julkaisustani. Joulun alla julkaistussa Lähikuva-lehden (3 - 4/2020) teemanumerossa Politiikka ja populaarikulttuuri ilmestyi myös yhteisartikkelimme "Nörttikulttuurin identiteettikriisi. Gamergate, Comicsgate ja Star Wars poliittisten kiistojen näyttämöinä". Kollegoideni Jonne Arjorannan, Essi Variksen ja Tanja Välisalon kanssa jatkoimme jo useampi vuosi sitten aloittamaamme nörttikulttuurin murroksen tematiikkaa käsittelevää tutkimusta. Artikkelissamme käsittelemme nörtteinä…
Syksyn mittaan hankkeen tutkijat ovat uppoutuneet jo niin Varkaudessa majaansa pitävien teollisuusyritysten työntekijöiden haastatteluihin kuin esimerkiksi raudanvalmistamisen vaikeuksista Varkauden ruukilla 1830-luvulla kertoviin kirjallisiin lähteisiin. Ajatukset ja näkemykset ovat teollisesta osaamisesta ehtineet jo sen verran saada muotoaan, että hanketta ja jo kertynyttä osaamista esiteltiin erilaisilla foorumeilla loppusyksystä 2020. Normaalissa maailman ajassa ihmisiä kohdattaisiin samassa fyysisessä seminaari-…
6.8.2020
Tämä blogipostaus on kevyesti muokattu versio loppusanoista väitöskirjassani ”Yhteiskunnan, kansakunnan ja kansan asialla: Järjestöt, yhteiskuntapolitiikka ja asiantuntijuus Suomessa 1930–60-luvuilla”. Teksti sisältää muutamia viittauksia väitöstutkimukseni johtopäätöksiin; tutkimuksen tiivistelmä (ja pian myös itse työ) on luettavissa E-thesis-palvelussa. Vierastan yleisesti ottaen historiantutkimuksen perustelemista sen merkityksellä nykypäivälle. Sillä on merkitystä, totta kai – menneisyys ja sen selittäminen ja analysointi…
Lähetin viime viikolla kolme tekstiä eteenpäin toimittajille. Samalla jäin pohtimaan sitä, miten tutkijat puhuvat tutkimuksestaan. Yhteiskunnan muututtua tietoyhteiskunnaksi uusimman tiedon on oltava mahdollisimman monen saatavilla muun muassa tasavertaisuuden nimissä. Yliopistojen tasolla se tarkoittaa sitä, että pyrimme mahdollisuuksien mukaan julkaisemaan tutkimustemme tuloksia avointen julkaisukanavien (open-access) kautta eli sellaisissa akateemisissa julkaisuissa, jotka ovat vapaasti saatavilla verkossa -…
Oli aika ennen koronavirusta. Silloin pääsi näkemään kollegoja ja jopa edistämään omaa sarjakuvatutkimusta. Se aika oli helmikuun loppu ja paikka oli Tukholma, jossa järjestettiin Comics and Society -porukan talvisymposium teemanaan sarjakuva ja feminismi. Tässä lyhyt, nostalginen katsaus siihen matkaan, jolloin kolme sarjakuvatutkijaa saattoi ihan hyvin viettää kaksi yötä pienessä laivanhytissä matkoillaan Turusta Tukholmaan ja takaisin.Tukholman…
Tammikuu oli ja meni ja tuntui kestäneen puoli ikuisuutta. Viime viikot ovat olleet sen verran hektisiä opetuksen kanssa, että aika ja tila ovat liikkuneet ihan omaan tahtiinsa. Viime tiistai tuntui iltakuuden aikoihin kestäneen jo yhden viikon verran. Nyt kuitenkin yksi tämän kevään haastavimmista työviikoista on paketissa, joten ajattelin luoda katsauksen vuoteen 2020 - mitä kaikkea…
Joskus Facebookissa käyminen voi olla yllättävän hyödyllistä. Satuin nimittäin pongaamaan Don Rosan faniryhmästä italialaisen Alberto Saraccon ilmoituksen, jossa hän kertoi pitävänsä esitelmän Disney-sarjakuvien matematiikasta Jyväskylän yliopistossa.Tartuin heti kiinni aiheeseen ja selvitin, että Saracco oli kutsuttu vierailemaan matematiikan luentosarjaan keskiviikkona 15.1. Pistin päivän kalenteriin, ja kun aikataulu ja sijainti selvisivät, suuntasin innoissani matematiikan ja tilastotieteen laitokselle.…
Nyt se on fakta: olen jälleen tutkija. Apurahatutkija, post doc -tutkija, tutkijatohtori… Miten sitä haluaakaan itseään määritellä.Jee, hyvä minä!Sain siis Kalevalaseuralta kolmen kuukauden rahoituksen Kalevala-aiheisten sarjakuva-adaptaatioiden tutkimukseen. Tarkoitukseni on tutkia pääosin suomalaisen nykysarjakuvan (eli rajaukseni mukaan 1990-luvulta eteenpäin) tulkintoja Kalevalan tarinoista keskittyen visualisointiin ja suomalaisuuden myyttiin. Eniten minua kiinnostaa, painaako Akseli Gallen-Kallelan perintö sarjakuvataiteilijoita Kalevala-versioiden…
Sain viime syksynä sähköpostia Suomalaiselta Lääkäriseura Duodecimilta. He pyysivät minua puhumaan kesän taide ja hyvinvointi -seminaarissa sarjakuvien terapeuttisuudesta. Olin ensin hieman hämmentynyt ja minun piti ihan tarkastaa, oliko viestin lähettäjä varmasti oikea henkilö. Kyllä oli ja kutsu samaten tähän Terveyttä taiteesta -seminaariin, jonka teemana tänä vuonna oli kuva. Seminaari järjestettiin Savonlinnassa 15.7., minulle maksettiin matkat…