Julkaisuseuranta
Tammikuussa 1867, 150 vuotta sitten, Magnus von Wright (1805–1868) asettui kotitalonsa ikkunaan ja luonnosteli näkymän paperille. Hän piirsi lyijykynällään pihan pakkaslumen peittämiä puita ja naapuritalon aitaa. von Wright täydensi puututkielmiaan vielä valkoisella guassivärillä. Aamun huurteinen tunnelma siirtyi luonnoksesta myöhemmin öljyväreillä kankaalle, rakastetuksi Annankatu kylmänä talviaamuna -teokseksi. Maalaus on todennäköisesti viimeinen, jonka von Wright ehti saada valmiiksi…
Kummitustarinoilla on useita eri funktioita, jotka selittävät niiden säilymisen ja kiehtovuuden sukupolvesta toiseen. Tarinoihin sisältyy usein jokin omaa aikaansa kuvaava moraalinen opetus, jota on tarinankerronnalla välitetty kansalle. Monesti kummittelemaan onkin jäänyt karmean kohtalon kokenut uskoton vaimo, hirveyksiä tehnyt murhamies tai huolimattomasti työnsä hoitanut virkailija. Toisaalta myös marttyyrimaiset, miestään ja lapsiaan kaipaavat Valkoiset rouvat sekä itselleen…
Helsingin nopea kasvu ja muutos 1800-luvun jälkipuolella herätti vaihtelevia tunteita uusissa kaupunkilaissukupolvissa. Kaunokirjailijat löysivät nopeasti tuon uudenlaisen tunneilmaston, ja he alkoivat luoda helsinkiläiselämää mielikuvituksessaan. Helsinki-fiktiossa todellisuuden palasia kudottiin osaksi tarinoita ja kaupungin tutut paikat toimivat kulisseina. Vanhin Helsinki-fiktio oli pääosin lehtimiesten kirjoittamaa. Helsinki-kuvaukset olivat ihanteellisia piirroksia (teckningar) ja luonnoksia (skisser) kaupunkielämästä. Romantiikan hengessä dramatiikka oli…
Helsingissä esimerkiksi Pitkänsillan kupeessa on yhä ampumajälkiä, jotka vievät ajatukset kevään 1918 tapahtumiin. Hakasalmen huvilassa käsitellään sisällissotaa draaman ja valokuvainstallaation muodossa helmikuussa 2018. Sisällissota muutti monien suomalaisten ja helsinkiläisten elämän – puhumattakaan niistä, jotka kuolivat sotatapahtumissa ja terrorin seurauksena. Hävinneiden puolella kärsimys jatkui pitkälle sisällissodan jälkeen, jolloin paisutellut viholliskuvat sekä kostomentaliteetti vaikuttivat rangaistus- ja kontrollitoimien…
Museolla työkokeilua tekevä Erkko Siren selvitti Ruiskumestarin talon viimeisen asukkaan, Martta Bröyerin, elämää ja vaiheita. Ruiskumestarin talo avautuu remontin jälkeen kesäkuussa 2017. Sain positiivisena yllätyksenä jo ensimmäisellä työkokeiluviikollani Helsingin kaupunginmuseossa tehtäväkseni aloittaa pienimuotoisen selvityksen Ruiskumestarin talon viimeisen asukkaan, Pro Finlandia -palkitun modernin tanssitaiteilijan Martta Bröyerin elämänvaiheista. Selvityksen tarkoituksena oli valottaa hieman Martta Bröyerin elämää ennen hänen…
Vuonna 1892 mittaili Helsingin katuja masentunut mies, köyhä puuseppä. Vuosi oli ankara, talvi pitkä ja kylmä, kesä sateinen ja kolea. Töitä oli niukasti. Puuseppä oli vuoden vaihteessa jostain syystä joutunut pois entisestä työpaikastaan ja kulki ovelta ovelle, pihalta pihalle etsien työtä. Koska ilman työtä ei ollut leipää. Ei itselle eikä Fina-vaimolle. Puuseppä kirjasi elämäänsä päiväkirjaan,…
Helsingin kaupunginmuseo ja Musiikkiarkisto JAPA käynnistivät syksyllä 2016 Suomi 100 -juhlavuoden hankkeen Itsenäisyyden laulut. Aluksi suomalaisilta kerättiin kyselyllä muistoja ja mielikuvia lauluista, joita on vuosikymmenten mittaan laulettu koulussa ja kapakassa, kirkossa ja kotona, keikoilla ja konserteissa. Kysely tuotti lähes 300 vastausta, jotka sisältävät yli 1 500 laulumainintaa muistoineen. Kaikilta itsenäisyyden vuosikymmeniltä kertyi yli sata vastausta. Eniten…
Signe Branderin panoraamaotokset avaavat laajakuvanäkymän sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Valokuvaaja Signe Brander nousee vuonna 1912 rakenteilla olevan Kallion kirkon torniin ja tallentaa kamerallaan sieltä avautuvan näkymän yli Helsingin kattojen. Tarkoituksena on tallentaa kasvavaa työväenkaupunginosaa ennen kuin tyhjät tontit täyttyvät rakennuksista ja pienet puutalot väistyvät kivitalojen tieltä. Kallion alue on saanut asemakaavan noin kymmenen vuotta aiemmin,…
Yhdeksänkymmentä vuotta sitten rakennetussa pienoismallissa Helsinki on yhtä aikaa tuttu ja vieras. Vuonna 1917 kaupungin museolautakunta toteutti mainion ajatuksen tilata Aktiebolaget modellsnickeriltä Helsinkiä esittävä pienoismalli. Mallin esikuvaksi valittiin vuoden 1878 kartta. Kartan ohella tekijät käyttivät tietolähteinä taidetta, valokuvia ja arkistoaineistoa, mm. tonttikarttoja. Näin pyrittiin saamaan aikaan mahdollisimman elävä ja todellisuutta vastaava pienoismalli. Mittakaavassa 1:500 toteutettu…
Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, niitä yhdistävästä uudisrakennuksesta ja kolmesta sisäpihasta. Yksi rakennuksista tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Kun museokävijä astuu Aleksanterinkatu 16:n porttikongista sisäpihalle, katse kiinnittyy ensimmäiseksi vaaleaksi rapattuun rakennukseen, joka tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Rakennus sijaitsee museokorttelin sisuksissa, ja siinä on kaupunginmuseon tiloja useammassa kerroksessa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Valter Jung vuonna 1923 Svenska…
Millaisia tunteita näyttely saa herättää? Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa tunteet ovat vahvasti esillä. Halutaan ihmisten rakastuvan Helsinkiin. Halutaan herättää muistoja ja uteliaisuutta historiaa kohtaan koskettamalla tunteita. Mutta millaisia tunteita? Entä jos joku pahoittaa mielensä? Museoissa toimii usein hiljainen ennakkosensuuri, joka karsii näyttelyistä särmät. Näyttelytyöryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä ja miten asioita esitetään, ettei kukaan vaan loukkaannu.…
Miltä Helsinki oikein kuulostaa? Kaupunkimaisemaan liittyvät äänet ovat helsinkiläisten yhteistä kulttuuriperintöä, kollektiivista historiaa. Aamukahvia Kauppatorilla on vaikea kuvitella ilman taivaalla liihottavien lokkien ja ohimenevien ratikoiden ääniä. Kaupunkiäänet vaikuttavat meihin jokaiseen eri tavalla. Toisille ne jäävät taustaääniksi, jotka huomaa vasta sitten kun ne vaikenevat. Joihinkin kaupunkilaisiin äänet vaikuttavat voimakkaasti eikä niistä tunnu pääsevän eroon vaikka haluaisikin.…
”Älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä”, kirjoitti Edith Södergran runossaan Tähdet. Kun läheinen suhde katkeaa, askellus muuttuu erilaiseksi ja tasapaino horjuu kun yritämme olla satuttamatta itseämme lisää. Jokaisen hajonneen suhteen raunioilla on menneestä kipeästikin muistuttavia esineitä ja asioita. Mitä niille pitäisi tehdä? Kroatialainen Museum of Broken Relationships tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon entiseen…
Ennen museossa piti olla hiljaa, lähes hartaana, mutta nykyään moni museokävijä mieluusti irrottelee, kun siihen suodaan tilaisuus. Museon annista nautitaan vapautuneesti koko keholla ja kaikilla aisteilla, ja niin lapset kuin aikuisetkin ovat valmiita heittäytymään leikkiin. Museoilta on alettu odottaa elämyksiä ja yllätyksiä kuten muiltakin vapaa-ajan huveilta, vaikkapa elokuvilta ja huvipuistoilta. Yleisön viihdyttäminen saattaa museossa vaikuttaa…
Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, se oli vielä pieni puukaupunki, jonka kadut olivat pitkälti päällystämättömiä. Vuoden 1808 palon jälkeen aloitettu jälleenrakentaminen ja pääkaupungiksi tulo loivat pikkuhiljaa hallinto- ja edustuskaupungin, jossa katujen kuntoon ja valaisemiseen ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Helsingin kaupunkikuva kohenikin huomattavasti 1850-luvulta lähtien, kun katuja ryhdyttiin kiveämään ja kaasuvalot tulivat käyttöön. Katujen…
Tiesitkö, että vielä 1800-luvun alkupuolella nykyisen Pasilan aseman paikkeilla lainehti järvi? Nyt alueen rakennustyömaalle on ilmaantunut lampi. Kauan kateissa ollut Töölönjärvi on palannut hetkeksi. Vielä 1800-luvun alkupuolella lainehti nykyisen Pasilan aseman paikkeilla Töölönjärvi. Se oli pienehkö, pitkulainen järvi, josta vesi laski puroa pitkin Töölönlahteen. Puron kuivunut uoma on edelleen olemassa Töölönlahden pohjoispäässä, radan ja Vauhtitien välisellä…
Lappeenrannan Huhtiniemessä, siellä, mistä vielä viime vuonna etsittiin salaisen kenttäoikeuden uhreja, oli 1980-luvulla hyppyrimäen kupeessa merkillinen, ruostunut ja ruohottunut laite. Se koostui erinäisistä metalliosista, muovista ja vaijereista. Pikkupoikaporukassa usein ihmettelimme, mikä se voisi olla – kunnes lopulta saimme vastauksen paikalle sattuneelta herralta: ”No se on spedelinko!” Mäkihyppy- eli spedelinko oli edesmenneen taiteilija-keksijä Pertti ”Spede” Pasasen…
Viimeisistä todellisista pulan ja puutteen ajoista on Suomessa vuosikymmeniä, mutta kaikki, jotka tuolloin elivät lapsuuttaan ja nuoruuttaan muistavat ne elävästi. Pula-aika koetteli koko yhteiskuntaa ja teki arjen hankalaksi. Kaikesta oli puutetta, ja säästäväisyys oli kansalaishyve. Ihmiset kokeilivat ja jakoivat ahkerasti erilaisia säästäväisyysniksejä. Niitä myös kerättiin ja julkaistiin, ja monia niistä onkin helppo kokeilla myös nykyaikana.…
12.3.2015
Salaperäisesti nimetty laatikko täynnä pyöreäreunaisia valokuvia yli vuosisadan takaa herätti kuvakokoelmien tutkija Ennisofia Salmelan sisäisen Sherlock Holmesin. Salaa otetut kuvat paljastuivat kaupunginmuseon varhaisimpiin johtajiin kuuluvan, innokkaan valokuvaajan Nils Wasastjernan ottamiksi. Tutkijana valokuvien luetteloinnissa jännittävintä ja palkitsevinta lienee, miten työ herättää henkiin sen pienen etsivän, joka lapsena juoksi suurennuslasi kädessä pitkin ojien pohjia. Nyt suurennuslasi muuttuu…
Lukemista harrastava Veli-Pekka Venho keskustelemassa lempikirjoista Hakaniemen hallin Kirjakaappi-liikkeen kauppiaan Aila Linnahalmeen kanssa. Ihan parasta asiakasryhmää Kaupunginmuseon tutkija Katri Lento haastatteli opetuskeskus Haavikon opiskelijoita, jotka ovat ahkeria museokävijöitä ja kulttuurin kuluttajia. Lento tutustui opiskelijoihin haastatellessaan asiakkaita Hakaniemen kauppahalli -dokumentointihankkeeseen. Museo sai kiitosta muun muassa maksuttomasta sisäänpääsystään ja ehdotuksia tulevien näyttelyiden aiheista. Marjo Rasinkankaan lempipaikka Helsingissä…