Kulttuuriperinnön tutkimuksen väitöskirjatutkija Veera Mäkitalo kertoo kuinka kulttuuriperintö ja luonto yhdistyvät hänen tutkimuksessaan ja elämässään. Luonto. Se on ollut minulle aina läsnä elämässä. Nuoruuden leikit suuntautuivat useasti ulos ja varsinkin metsään. Ojista kerättiin mitä herkullisimpia luonnontuotteita yhdistettäväksi mitä mielikuvituksellisempiin ruokiin leikkimökissä. Toisinaan lasketeltiin pitkin kuusen oksia alas puusta. Siskoni vieläkin välillä pohtii, minkä takia Barbiet…

Lue lisää

Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…

Lue lisää

The project Rethinking the Late Medieval Relic organises a lecture on environmental history (open to all, see more information from here) and a round-table discussion entitled  “Marvels of the Premodern Forest” with the special guest Associate Professor Edward Schoolman. Time: Friday 8th December 14:15-16:30 Programme of the round-table: Short presentations by Ilari Aalto: ”Frightnening forests…

Lue lisää

Katselin eilen vanhoja saksalaisen rahaliike Münzen und Medaillen myyntilistoja 1960-luvun alusta etsiessäni proveniensseja ja silmiini pisti sivu, joka oli otsikoitu ”The Bargain Page for Beginners”. Näillä sivuilla oli lähinnä edullisia alle 10 Saksan markan hintaisia rahoja, kun luettelon muut rahat vaihtelivat hinnoiltaan paristakymmestä useampaan tuhanteen Saksan markkaan. Reaktioni otsikointiin oli kaksijakoinen: huvittunut ja hieman hämmästynyt.…

Lue lisää

Arkistojen aarteita Suomen Pelimuseolla. Nintendo Entertainment System (NES)- peliohjain ja kuvaputkitelevision värisevä ruutu tekevät 1980-luvun Super Mario Bros-pelikokemuksesta käsinkosketeltavan. Kuva: Annukka Saarva. Kun kohdeyleisö on kokonainen kaupunki, tapahtuma on suunnitteilla kaupungissa ensimmäistä kertaa ja Porin kaupunginkirjaston vetämän hankkeen suunnittelutiimissä ovat mukana myös Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön -tutkinto-ohjelman opiskelijat, on asetelma vähintäänkin mielenkiintoinen. Retropelipäivänä Porin…

Lue lisää

Entinen Porin yliopistokeskuksen opiskelija-aktiivi Esa Keskinen kirjoittaa, kuinka mokasi opintonsa, mutta sai niiltä silti lähes kaiken. Timo Riihentupa ja Esa Keskinen huipulla. Kuva Elina Hämäläinen. Opiskelu-urani ei ole järin kehuttava. Siihen kuuluvat kesken jäänyt maisterin tutkinto ja pitkälti päälle kolmisensataa opintopistettä.  Aloitin opintoni Kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa digitaalinen kulttuuri pääaineenani muinaisina aikoina vuonna 2011. Olen…

Lue lisää

Osallistuin viime syksynä työpajaan Cinema as space of encounters before, during and after WWII. Se järjestettiin Kristiansandissa Norjassa 29.-30. syyskuuuta 2022. Loppuvuoteen sijoittunut väitökseni ja pian alkanut postdoc-tutkijuus piti minut kiireisenä, mutta nyt ennätin vihdoin kirjoittaa muutamia huomioitani elokuvakulttuurin ja toisen maailmansodan tutkimuksesta pohjoismaissa. Kyse oli ensimmäisestä kolme työpajan sarjassa, joka kulkee otsikolla Cinema, War…

Lue lisää

Anatolian Seldžukeja Äskettäinen Turkin matkamme suuntautui seudulle, jotka olivat olleet Rūmin Seldžukien ydinaluetta. Siinä, missä Bysantin ja Osmani-dynastian keskus oli Bosporilla, niin Seldžukki-dynastian pääkaupunki Anatoliassa oli Konya (kreik. Ikonion), jossa piipahdimme lyhyesti. Myös Antalya (kreik. Attaleia) toimi sulttaanin residenssinä. Vuonna 1229 rakennettu Sultanhanı on suurin ja tunnetuin Seldžukki-dynastian aikaisista karavaaniseraljeista. Seldžukki-dynastia polveutui Keski-Aasian turkkilaisista. Vuonna…

Lue lisää

Maamme on jo pidempään kipuillut väestönkasvunsa kanssa. Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja toisaalta väestön erittäin alhainen syntyvyys ovat aiheuttaneet sen, että väestönkasvumme on paljolti maahanmuuton varassa. Vuonna 2010 naista kohden syntyi 1,8 lasta, nyt luku on n. 1,3. Huomattakoon, että lapsen hankinta on jokaisen naisen tai parin henkilökohtainen asia. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsen…

Lue lisää

Julkisen oikeusaputoiminnan juuret Suomessa löytyvät 1800-luvun lopulla perustetuista köyhäinasianajajan viroista. Köyhäinasianajan tehtävä oli tarjota vähävaraisille ihmisille oikeudellisia neuvoja ja avustaa heitä oikeudenkäynneissä. Oikeusavun tarjoaminen nousi keskeiseksi kysymykseksi 1800-luvun teollistuvassa yhteiskunnassa, jossa kasvava työväestö kohtasi uudenlaisia oikeudellisia ongelmia muun muassa työ- ja vuokrasuhteisiin liittyen. Harvalla oli kuitenkaan varaa kääntyä juristin puoleen. Ruotsissa ensimmäinen kunnallinen köyhäinasianajaja oli…

Lue lisää

Odottavaa festivaalitunnelmaa perjantaisena iltapäivänä. Kuva: Niko Hakkarainen, 2023 Ympäröivien koivujen lehdet kahisevat kevyessä kesätuulessa ja ohuet pilvivanat maalaavat kirkkaan sinistä taivasta. On toistaiseksi hiljaista, mutta takanani vähitellen vilkastuva ihmisvilinä tuo mukanaan puheensorinaa. Edessäni Lokkilavan edustan penkkirivit alkavat hiljalleen täyttyä. Näissä merkeissä alkoi heinäkuisena perjantai-iltapäivänä ensimmäinen Pori Jazz -kokemukseni. Korkea aika olikin. Porissa jo neljä vuotta…

Lue lisää

”Mut mä liikun kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin. Tahdon ettei mikään ois kuin ennenkin”, lauloi taannoin Ismo Alanko. Keski-iän- ja muissa henkilökohtaisissa kriiseissä voidaan tavoitella irtiottoa entisestä, mutta yhteiskunnan kriisissä katse ja toiveet ovat menneisyydessä. Vaikka kriisien syistä, seurauksista ja vakavuudesta voidaan olla eri mieltä, tässä ajassa elävät jakavat tunteen toistuvista kriiseistä. Jonkinlaista omistajansa kriisiä…

Lue lisää

YK:n väestöpäivää vietetään vuosittain heinäkuun 11. päivänä. Perinne juontaa vuoteen 1987, jolloin asiantuntijoiden mukaan kyseisenä päivänä maailman väkiluku saavutti viiden miljardin rajan. Järjestön mukaan ilmastonmuutos kohtelee ankarasti kaikkein köyhimpiä ja samalla korkean syntyvyyden maita. YK:n mukaan ilmastonmuutos ei ole yhteydessä kehitysmaiden suureen väestönkasvuun. Viime vuoden marraskuussa maapallon väkiluku ylitti kahdeksan miljardin rajan – kasvua on…

Lue lisää

Suomeen saapui viime vuonna lähes 50 000 maahanmuuttajaa. Luku kasvoi neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Filippiineiltä hoitohenkilökunnan ja Intiasta erityisosaajien saapumiset näkyivät selvinä piikkeinä. Luku ei sisällä Ukrainasta EU:n tilapäisen suojelun direktiivin perusteella saapuneita. Heidän lukumääränsä kaksinkertaistaa viime vuoden maahanmuuttolukumme. Keskustelu kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta kulminoitui huhtikuussa käytyihin eduskuntavaaleihin, joissa erityisesti perussuomalaiset painottivat maahanmuuttopolitiikan terävöittämistä. Puolueen vaaleja varten julkaisemassa…

Lue lisää

Åbo Akademin kirjaston arkistossa suuressa harmaassa laatikossa säilytetään ainutlaatuista kokoelmaa Offentliga nöjen i Åbo under 1800-talet. Se koostuu pääasiassa 1830-1860-luvuilla painetuista kiertäneiden näytösten julisteista. Kun ensimmäisen kerran avasin laatikon ja poimin siististi taitettujen valkoisten papereiden välistä esiin lähes 200 vuotta vanhoja julisteita, uskalsin tuskin hengittää. Niin helposti repeävältä tuntui vanha ja karhea lumppupaperi, jonka epätasaista…

Lue lisää

Kaunokirjallisuuden klassikoiden arvo ja merkitys on tietyllä tapaa selviä jo niiden saavuttaman klassikkoaseman vuoksi. Klassikkoja voidaan luonnehtia monella eri tavalla, mutta eri luonnehdintoja yhdistää se, että niissä nostetaan esille, miten klassikot kestävät aikaa. Klassikoissa on jotain pysyvää ja arvokasta, joka säilyy alati muuttuvassa maailmassa. Niissä on jotain niin yleismaailmallista ja toisaalta niin monitulkintaista, että ne…

Lue lisää

Luin vuosi sitten Édouard Louis’n kirjan Ei enää Eddy (En finir avec Eddy Bellegueule 2014, suom. Lotta Toivanen) ja tällä viikolla olen lukenut hänen uusintaan Muutos: metodi (Changer: méthode 2021, suom. Lotta Toivanen). Huonosti voiva yhteisö käpertyy itseensä ja koettaa vetää kaikki mukaan samaan olemisen harmauteen, ja tyttömäisen oloista koulupoikaa hyljeksitään armotta. Kukaan ei saa…

Lue lisää

Anna Soudakova (2020): Mitä männyt näkevät. Atena, 244 s.  ISBN 978-952-300-654-6. Anna Soudakova (2022): Varjele varjoani. Atena. 273 s. ISBN 978-951-142-339-3. Seitsemän vuotta sitten viimeistelin edesmenneen kollegani Arno Tannerin kanssa kirjaamme ”Venäjänkieliset Suomessa – huomisen suomalaiset”. Teoksessa suomalaiset ja venäläistaustaiset kirjoittajat pohtivat monipuolisesti nopeasti kasvavan vähemmistömme kulttuurisia ja yhteiskuntapoliittisia ilmiöitä. Tuolloin venäjänkielisiä oli maassamme noin…

Lue lisää

Haluatko kasvattaa pojastasi rehdin miehen? Thomas Hughesin klassikko ”Tom Brownin kouluvuodet” (Tom Brown’s school days, 1857) antaa hiukan oudon oloisen mutta suositun vinkin: lähetä lapsi pois sisäoppilaitokseen, jossa pennalismia, epämääräisiä koulutehtäviä ja ”reilua” nujakointia riittää. Kirjan päähenkilö, Tom Brown, käy Rugbyn yksityiskoulua (engl. public school, suomennoksessa ”julkinen koulu”) toki selviää oivallisten tovereiden ja brownilaisen sinnikkyytensä…

Lue lisää

Tämän vuoden Lukuviikko järjestetään 17.–23.4.2023. Lukuviikkoa on järjestetty eri muodoissa jo vuodesta 1977, ja se on yksi Suomen pitkäikäisimmistä lukutaitokampanjoista. Mutta millä lailla lasten lukemisesta ja lukumotivaation kehittämisestä keskusteltiin 1800-luvun alussa? Yli 200 vuotta sitten Viipuriin asettunut kirjailija Jaakko Juteini (Jacob Judén) kirjoitti teoksessaan Lyhyt neuwo lapsen opettajalle (1816) miten lasta ei tulisi pakottaa lukemaan opetteluun.…

Lue lisää