Julkaisuseuranta
Alkuviikosta sain käsiini viime vuonna julkaistun Katerina Panagopouloun teoksen The Early Antigonids: Coinage, Money and the Economy (Numismatic Studies 37, ANS 2020). Kyseessä on varsinainen järkäle, sillä kirjalla on painoa 2,7 kiloa.Teos käsittelee nimensä mukaisesti makedonialaisen Antigonidien hallitsijasuvun rahanlyöntiä. Kirjan nimessä puhutaan varhaisista antigonideista, mutta tarkallaan ottaen teos käsittelee ainoastaan kulta- ja hopearahoja, joissa esiintyy…
25.3.2021
Kulttuurihistorian syventävien opintojen opiskelija Päivi Rantanen kommentoi tuoretta Taide-lehdessä julkaistua Leena Kuumolan kritiikkiä dokumenttielokuvasta Neiti Aika. Rantanen pohtii Elina Talvensaaren ohjaaman dokumenttielokuvan arvoa historiallisen ajankuvan välittäjänä ja rakentajana kiinnittämällä huomionsa historialliselle tutkimukselle ominaisiin lähtökohtiin. Kuumolan kritiikki ja Rantasen kommentti ohjaavat pohtimaan millä ehdoilla tutkimme menneisyyden ihmisten elämää sekä kirjoitamme ja kerromme siitä laajemmalle yleisölle. Kommentti…
13.1.2021
Kirkkohallituksen julkaisema raportti käsittelee hengellisen väkivallan ratkaisujaevankelisluterilaisen kirkon piirissä. Raportissa määritelläänhengellisen väkivallan käsitettä sekä jäsennetään väkivallallealtistavia piirteitä uskonnollisissa liikkeissä. Keskiössä on keinojen etsiminen sille, miten hengellistäväkivaltaa ehkäistään, seurauksia hoidetaan ja ilmiöstäkannetaan vastuuta niin kokonaiskirkon, hiippakuntien kuinseurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen tasoilla. Raportti on suunnattu kirkon työntekijöille ja vastuunkantajillesekä uskonnollisuudesta, yhteisöilmiöistä ja kirkon toiminnastakiinnostuneille, hengellisen väkivallan uhreja…
keskiviikko 25. marraskuuta 2020 Kirkon ihmisoikeusfoorumi 2020 -webinaari & ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” -raportin julkaiseminen Webinaari: Uskonnot väkivaltaa vastaan? 3.12.2020 klo 13.00 Kirkkohallituksen webinaarissa pohditaan uskontojen roolia väkivallan ratkaisujen suhteen. Tilaisuudessa julkistetaan Johanna Hurtigin ja Aini Linjakummun kirjoittama raportti ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut”. Ohjelma: 13.00 Tervetulosanat: Johanna Hurtig & Ilkka Sipiläinen 13.05 –…
12.1.2021
sunnuntai 9. helmikuuta 2020 Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot Uskonnollisten liikkeiden piirissä harjoitetaan monenlaista taloudellista toimintaa. Jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat kuin yritykset, joillakin toisilla liikkeillä on puolestaan suuria omaisuuksia.Toisaalta uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset voivat olla aktiivisesti mukana liiketoiminnassa. Heillä voi olla yrityksiä tai he voivat olla mukana muiden yrityksissä esimerkiksi omistajuuden, hallinnoimisen tai…
12.1.2021
sunnuntai 9. helmikuuta 2020 Vanhoillislestadiolaisuuden murros hoitokokouksista yrittäjyyden mallioppilaaksi Näihin aikoihin tulee kuluneeksi 40 vuotta vanhoillislestadiolaisten hoitokokousten kulminaatiopisteestä. Syksyllä 1979 hoitokokoukset kärjistyivät ja tulivat samalla voimallisesti julkisuuteen. Moninaisten ulkoisten reaktioiden ja sisäisten toimenpiteiden myötä hoitokokousten aalto vaimeni vuosikymmenen vaihteen tienoilla.Hoitokokouksiin liittyvää vanhoillislestadiolaisuuden itsereflektiota on voinut lukea vastikään ilmestyneestä kirjasta ”Myrskyjen keskellä”. Eräs syy hoitokokousten syntymiselle…
12.1.2021
perjantai 31. toukokuuta 2019 Politiikka, talous ja työ -kirja nyt avoimena julkaisuna! ”Politiikka, talous ja työ. Lestadiolaisuus maailmassa” -kirja on ladattavissa ilmaiseksi Lapland University Pressin sivuilta. Kirja valottaa Suomen suurimman herätysliikkeen roolia maallisessa yhteiskunnassa, alueella, jota liikkeen piirissä kutsutaan ”maailmaksi”. Miten lestadiolaisuus ja lestadiolaiset tarkkaan ottaen ”maailmassa” vaikuttavat? Millaista poliittista ja taloudellista valtaa liikkeellä ja…
Aini Linjakumpu & Sandra Wallenius-Korkalo: Lestadiolaisuus ”maailmassa” Uskonnolliset yhteisöt muodostavat jäsenilleen ennen kaikkea hengellisen kodin. Yhteiskunnan näkökulmasta uskonto on kuitenkin paljon muutakin. Suomen suurin herätysliike lestadiolaisuus vaikuttaa ”maailmassa” monin tavoin. Aktiivisimmillaan lestadiolaiset ovat olleet puoluepolitiikassa ja yrityselämässä.Tiiviimmätkään uskonnolliset liikkeet eivät ole irrallaan muusta maailmasta. Ne ovat osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisia toimintoja. Tämä pätee myös vanhoillislestadiolaisuuteen…
12.1.2021
Taloudellinen toiminta uskonnollisessa liikkeessä: vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot Uskonnollisten liikkeiden piirissä harjoitetaan monenlaista taloudellista toimintaa. Jotkut uskonnolliset liikkeet toimivat kuin yritykset, joillakin toisilla liikkeillä on puolestaan suuria omaisuuksia. Toisaalta uskonnollisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset voivat olla aktiivisesti mukana liiketoiminnassa. Heillä voi olla yrityksiä tai he voivat olla mukana muiden yrityksissä esimerkiksi omistajuuden, hallinnoimisen tai johtamisen kautta. Vanhoillislestadiolaisuus…
Suomen kielessä on monia pikkusanoja – partikkeleita ja muita kiteytyneitä ilmauksia – jotka ovat kehittyneet jostakin verbimuodosta. Tällaisia ovat esimerkiksi varsin laajasti puhekielessä käytössä olevat kato ja kuule, joiden tausta on katsoa– ja kuulla-verbien 2. persoonan imperatiivimuodoissa. Muodoltaan vastaavanlainen on myös tietsä-ilmaus, joka on muodostettu tietää-verbin yksikön 2. persoonan kysymysmuodosta. On varsin tyypillistä, ettei kato- ja…
16.11.2020 Tehtävä: M. A. Castrénin kirjeet Breakout rooms, n. 10 min:Lukekaa alla olevat neljä lyhyttä otetta M. A. Castrénin kirjeistä. Keskustelkaa pienryhmissä seuraavista kysymyksistä. Tehtävä puretaan yhteisessä keskustelussa. Miten henkilökohtainen ja kansallinen limittyivät M. A. Castrénin teksteissä? Miten hän näki oman roolinsa kansallisessa aatteessa, entä tulevan vaimonsa roolin? M. A. Castrén J. V. Snellmanille 18.10.1844…
Vastakkainasettelu on päivän sana, ja sosiaalisen median väittelyissä ei tunnetusti ole voittajia. Onneksi inkvisiittori Petrus Veronalainen (k. 1252) voi tarjota oppeja siitä, miten täysin päinvastaista mieltä olevien kanssa voi keskustella rakentavasti ja toista kunnioittaen. Petrus itse oli vieraan kohtaamisen ammattilainen. Hän oli nuorena liittynyt dominikaanisääntökuntaan, joka tuolloin keskittyi saarnaamaan ja käännyttämään kerettiläisiä ympäri Eurooppaa. Petrus…
Sata vuotta sitten, tammikuussa 1920, sanomalehdet uutisoivat espanjantaudin pelottavasta leviämisestä eri puolella Suomea. Kyseessä oli 1910-luvun jälkipuoliskolla käynnistyneen influenssapandemian viimeinen Suomeen rantautunut aalto. Uudenlaisesta Espanjassa esiintyneestä epidemiasta oli uutisoitu suomalaisissa sanomalehdissä ensimmäisen kerran kesäkuussa 1918. Helsingin Sanomien saamien tietojen perusteella noin 40 prosenttia espanjalaisista oli sairastunut nopeasti leviävään tautiin, ja muun muassa rautateitä, kouluja, konttoreita…
Suojatessa itseämme ja läheisiämme koronavirukselta olemme jo tottuneet siihen, että lyhyelläkin aikataululla suunnitelmat muuttuvat. Lapsen nuha siirtää koko perheen etätöihin, karhea kurkku peruuttaa mökkiviikonlopun. Siinä missä aiemmin alkavaa flunssaa hillittiin parilla buranalla ja bailaamalla, olemme nyt joutuneet oppimaan elämää viruksen ehdoilla. Tämä on meille uutta mutta lähempänä esimodernien ihmisten kokemusta kuin vanha normaalimme. Sairaudet, sekä…
Rovaniemeläiset ovat tottuneet viettämään syyskuun alkupuolella Rovaniemi-viikkoa. Aluksi kyse on ollut päivän mittaisesta juhlasta, jota on vietetty syyskuun 7. päivänä. Kulttuurihistorian syventävien opiskelija Päivi Rantanen on perehtynyt Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:tä koskeviin asiakirjoihin ja lähteisiin. Hän kertoo yhdistyksen toiminnasta ja siitä mitä kaikkea muuta kyseiseen päivämäärään liittyy. Päivi Rantanen Maassamme perustettiin pian sodan jälkeen lukuisia…
Koronakevään jälkeen harvinaista herkkua on Helsingin yliopistolla tällä viikolla 17.–18.8.2020 järjestettävä ”Sukulaiset ja ystävät – verkostoja setvimässä” -symposium. Turvavälit, käsidesit ja etäyhteydet kuuluvat asiaan, mutta täällä ollaan, tutkimuksellisia ajatuksia ja ideoita vaihtamassa. Kummallista mutta kivaa! Esitelmöin otsikolla ”Perhe- ja ystävyysverkostot 1800-luvun yhteiskunnallisessa ja kansallisessa toiminnassa”. Esitykseen liittyvä sukupuu löytyy täältä.
”Minä vain toisinaan mietin miten elämässä lopulta kävi ja miten minä jouduin tähän ja kaikkea mitä ei koskaan tapahtunut.” (Karin Stolpe teoksessa Polta nämä kirjeet) Useimmiten elämä menee toisin kuin oli kuvitellut, eikä se aina tarkoita, että elämä olisi mennyt paremmin kuin oli ajatellut tai kuvitellut. Karin Stolpen elämän ulkoiset puitteet, jotka voi nähdä vaikkapa…
LATAA NÄKÖISPAINOS TÄSTÄ (1.91MB) Thanatoksen vuoden 2020 ensimmäinen numero sisältää kaksi artikkelia, tutkimuskatsauksen ja kirja-arvion. Julia Kritz ja Anna Liisa Aho käsittelevät artikkelissaan vanhempien ammattihenkilöstöltä saamaa ja toivomaa tukea lapsen saattohoidossa. Kyselytutkimuksessa selvisi, että vaikka vanhemmat saivat ammattihenkilöstöltä tukea, he myös toivoivat kokonaisvaltaisempaa ja laaja-alaisempaa tukea. Artikkeli sisältää suosituksia lasten saattohoidon kehittämiseksi. Heikki Rosenholmin artikkeli…