Julkaisuseuranta
Kävin läpi vanhoja sanomalehtipoimintojani blogissa ja lyhyeksi jäänyt Arvoituksellinen ilmoitus vuodelta 2016 herätti halun kokeilla löytyisikö nyt enemmän tietoa. Ei paljoa, mutta jotain.Vuonna 1792 herra Oxelström esiintyi kuninkaallisen oopperan tuotannossa Drottning Kristina. Johan Henrik Kellgrenin teosten toimittaja ei ollut löytänyt hänestä mitään lisätietoa. Ehkä tämän jälkeen on tehty lisätutkimusta?Åbo Tidningissä 11.9.1805 Turkuun saapuvien matkustajien joukossa…
Katsaukset saman päivämäärän tapauksiin aiempina vuosina ovat olleet pitkään suosittua täytettä sanomalehtien palstoilla. Ruotsin 1700-luvun lehdissä varhaisin eteeni tullut sarja alkoi Tukholmassa ilmestyneessä Dagligt Allehandassa 26.11.1772. Konsepti oli niin hakusessa, että tapahtumakokoelma kattoi julkaisupäivän sijaan kaksi edellistä päivää. Lähes kaikki listauksen tapahtumat koskevat kuninkaallisia. Mitä nyt ensimmäisenä on päivän tarkka ajoitus Jeesuksen 40. paastopäivälle vuonna 30.Kahden päivän…
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi Hesarin juttu talvisodan jälkeen tuntemattomien vainajien kasvokuvista tehdystä julkaisusta, jonka tarkoituksena oli saada omaisille tieto kuolemasta. Sama teema tuli sattumalta vastaan Dagligt Allehandassa 3.4.1776. Joku Loviisassa oli ajatellut, että perheenjäsenet haluaisivat tietää armeijan rullista (*) kuoleman tai muun syyn takia poistuneista ja lähetti lehteen vuoden verran nimiä. Vastaavaa formaattia en ole aiemmin…
Turun kaupungilla on hupaisa sivu Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa. Tietoihin luvataan ottaa korjauksia, joten niillä on jonkinasteista luotettavuutta. Uskotaan siis, että vuonna 1773 "Kansalaiset nauttivat maamme ensimmäisestä julkisesta konsertista Turun Akatemian juhlasalissa." Myöhemmästä konserttielämästä on varmasti huolellista selvitystä, mutta laiskuudessani lainaan käsillä olevaa Panu Savolaisen väitöskirjaa: "Säännölliset ’julkiset’ konsertit Turussa alkoivat vuonna 1791 Turun soitannollisen seuran…
Vaikka olen moneen kertaan mainostanut Ruotsin 1700-luvun sanomalehtien sisältävän "vaikka mitä", en (ajan painotekniikan ymmärtäen) odottanut muotikuvasarjaa vuonna 1777. Ilman Otto Sylwanin tutkimustyötä olisi jäänyt löytämättäkin, sillä Dagligt Allehanda ei ole tutkimukseni kohteena eikä KB:n sivusto tarjoa mitään tekniikkaa kuvien hakuun. Kaikkien kuvien väitetään olevan naisten kampauksia. En ole alan ekspertti, mutta väittäisin yhtä ajan normien…
Vihannin Hanhikosken taloon syntyi 23.8.1758 poika, joka sai nimekseen Matti. Hänellä oli kolme vuotta vanhempi sisar Liisa, joka oli syntynyt perheen äidin kotitilalla Möykkylässä. (RK Vihanti 1751-1775, Veikko Perttusen puhtaaksikirjoitukset Vihanti 1765, Vihanti 1772)Kesällä 1760, tarkemmin sanottuna 25.6.1760, lapset olivat illalla Piehinginjoen rannalla kaksistaan. Tuskin kaksivuotias Matti putosi jokeen ja viisivuotias sisarensa samoin, yrittäessään auttaa.…
Blasius Ludvig TeppatiDigitaler Portraitindex(luvaton kuvakaappaus)Sara Charlotan isänisä oli Torinosta kotoisin oleva Blasius Ludvig Teppati, joka 1670-luvun alussa tuli Ruotsiin opettamaan italiaa ja ranskaa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Tukholmassa.[1, 2] Hänen poikansa Carl kastettiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa keväällä 1675. Kun poikansa Ludvig vietiin kasteelle joulukuussa 1676, Blasius oli jo kuollut. [3] Kummassakaan kastekirjauksessa ei mainita lasten…
Muistitietoon perustuen Michael Michelsson syntyi vuonna 1671 Hailuodossa. Tätä ei voi kirkonkirjoista tarkistaa eikä myöskään saman tallentajan tietoa, että Michael vuonna 1700 vei vihille lesken Limingasta. Leskellä oli ennestään kaksi lasta ja avioliitossa syntyi kolme yhteistä.Nämä kolme lasta ja vaimo jäivät liekkien uhriksi, kun venäläiset polttivat kotitalon. Michael onnistui pakenemaan metsään, jossa liikkumalla hän vältteli…
Näkymä EdinburghiinSamuel Scott, WikimediaAlkukuusta ilmoitettiin, että British Newspaper Archive on avannut osan digitoiduista sanomalehdistään ilmaiseksi saataville. Perinteiseen tapaan testailin haulla Finland ja keskityin 1700-lukuun leikkien, että ajanhukalla oli jotain tekemistä väitöskirjatutkimuksen edistämisen kanssa. (Ihan oikeasti oli hyödyllistä huomata, että lehtien rakenne poikkesi ruotsalaisista. Lähdekritiikkikin sai yllättävän runsasta harjoitusta.)Suurin osa jutuista liittyi sotiin tai sotien uhkaan,…