Kesän 1876 Yleistä näyttelyä varten tuotettiin näyttelykatalogin lisäksi satasivuinen katsaus Suomen suuriruhtinaskunta : tilastollisia tietoja Suomen ensimäisen yleisen näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta, jonka kirjoitti K. E. F. Ignatius. Ensisijaisesti ulkomaiselle yleisölle (*) kirjoitetussa esittelyssä on tuttuja teemoja:Järvirikkauden suhteen ei mitään maata Europassa, ci kenties koko maan päällä, taideta asettaa Suomen rinnalle. Lasketaan että järvet tekevät noin 12…

Lue lisää

Suomen kuvalehti 95/1876Museovirasto, CC BY 4.0Se osa Runnipuistoa, joka oli suljettu näyttelön aituuksen sisään, oli laitettu erin-omaisella huolella. Hienoa heinää oli kylvetty nurmikoille ja se pidettiin alin-omaisella leikkaamisella aina tasaisena, kauniina. Lammikko oli puhdistettu, varustettu joutsenparilla, ja sen veteen oli Turun rautatehdas asettanut mitä somimman rautaisen huvimajan, joka oli sillalla yhdistetty rantaan. Tämä maja näytti…

Lue lisää

Monella lähteminen oli kiinni rahoituksesta tai vielä pahemmista murheista. Tervolasta 8 p. Elokuuta. Lukiessani Uutta Suometarta näen kuinka Etelä-Suomen asukkaat tänä kesänä ovat saaneet nautita iloista ja riemullista elämää. — Heitä on armollinen keisarimme perheineen käynyt tervehtimässä, heillä on ollut ja on vieläkin Suomen Yleinen näyttely ja muita huvituksia. Kulkuneuvoina on heillä rautatiet ja höyrylaivat, heillä…

Lue lisää

Keskushallin yläosa Spåren huvilan ja katolisen kirkon välissäHelsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0.(Jatkoa eiliseen Helsinkiin saapumiseen.)Seuraavana päivänä olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa läsnä. Sen tapaukset ovat jo sanomalehdissä kerrotut. Sen kumminkin sanon, että ruotsinkieli sielläkin oli päällimmäisenä, eikä niinkuin yleisö edeltäpäin toivoi. Kyllä se jälemmin suomennettiin. Mutta eikös tuo jo aikaan nähden olisi ollut sopivampi päinvastoin, ainakin se…

Lue lisää

Viime viikolla kävimme täältä kaksissa miehin Helsingissä Suomen yleistä näyttelöä katsomassa, ja samassa olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa. Matkamme alkoi 29 p. viime kuussa [elokuussa] ilman mitään erityisyyttä; vaikka vähän ensin arvelutti matkamme alussa tuo kuuluisa kieliseikka, että miten tultaisiin toimeen pääkaupungissamme ilman tuota kulturia, vaan kohta poistuikin tuo pelkomme, kun astuimme rautatien vaunuihin, jossa palvelusväki ei…

Lue lisää

Eilen avattiin, yhteydessä seitsemännen yleisen maanviljelyskokouksen kanssa, n. s. tilapäinen näyttely. Siihen kuuluu kaikenlaisia koti-eläimiä sekä maanviljelyksen, karjan ja kalastuksen tuotteita. Tahdomme tällä kertaa ottaa puheeksi koti-eläimet, jotka epäilemättä ovat tärkein ja miellyttävin osa koko tilapäisessä näyttelyssä. Astuessamme Kaivopuistoon ja yleiseen näyttelyyn vievää katua ja tultuamme katolisen kirkon edustalle, huomaamme oikealla puolella pienen kunniaportin-tapaisen rakennuksen, jonka…

Lue lisää

Heti portaita ylös tultuamme, kohtaa meitä edesmenneitten ja nyky aikaisten arkitektien piirroksia. Siellä on Engelin kaavat yli-opiston ja senatin ynnä Nikolainkirkon rakennuksiin sekä Edelfeltin kuva uuteen laboratori-huoneesen. Heillä oli kumpaisellakin kauniit aatteet eläissään. Näiden jälkeen alkaa maalaukset. Mutta niihin tarvitsee pitkät ajat se, joka niitä mielii juurtajaksain tutkia. (Hämäläinen 31.8.1876)Riis. HKM, CC BY 4.0Maalaustaiteessa on…

Lue lisää

Carl Larssonin puupiirros Taidesalin portaikostaMuseovirasto, CC BY 4.0Rappusille astuessamme on meitä molemmin puolin, toisella runoilija Franzén'in ja toisella säveltäjä ja soittoniekka Beethowen'in suuret rintakuvat ja vastapäätä edessämme taideniekka Sjöstrandin tekemä Kalevalan uroon Kullervon jättilaskokoinen vartalokuva. [...] Vielä ovat tässä osastossa kansallisen aineensa vuoksi merkittävät Sjöstrandin Ilmarinen sammon takojana, Takasen Aino ja Stenberg'in Väinämöinen ja Ilmarinen.…

Lue lisää

Museovirasto, CC BY 4.0Käytyämme keskussalissa, välisalissa, konesalissa ja näyttelyrakennuksen ulkopuolellakin, on vihdoin aika tutustua taidesaliin eli rakennuksen pohjoimpaan osaan. Osa kävijöistä aloitti suoraan täältä, osa tuli taidesaliin välisalista. Ilmeisesti molemmissa tapauksissaAlakertaan myös oli sama määrä rappusia laskeuttava, kun yläkertaan noustava, mikä oli täytynyt maan epätasaisuuden tähden tällä tavoin rakentaa. Niinmuodoin tuli alakerrassa olevaan saliin menemään…

Lue lisää

Erityisesti koti-interiööreistään tunnettu Carl Larsson ei vielä kesällä 1876 ollut perheellinen mies eikä ikääkään ollut kuin 23 vuotta. SBL:n artikkelin mukaan Larsson oli vuodesta 1875 Ny Illustrerad Tidningin avustaja. Käsialaansa on esimerkiksi oheinen Johan Ludvig Runebergia esittävä kansikuva tammikuulta 1876. (Digitointi SLS:n kokoelmista)Näin ollen on täysin uskottavaa, että pariin kertaan tässä sarjassa jo esitetty avajaiskuva…

Lue lisää

Arkadia-teatteri Turun kasarmin vieressä 1860-luvullaEugen Hoffers. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0Varmaankin lienee kesällä moni matkustavainen, käytyänsä itäisen ja läntisen Henrikinkadun välistä Esplanadia Espoon tulliporttia kohti, seisattunut erään ulkomuodoltaan erinomaisen kummalliselta näyttävän puuhökkelin edustalle, arvellen: olleeko tuo joku muinoinen hyljätty kasarmi tai vankihuone. Tämä rakennus on Arkadia-niminen vanha teaterihuone, jossa suomalaisen näytelmätaiteen on täytynyt pesiä. Ehkä miellyttäisi…

Lue lisää

Museoviraston digitoimassa kuvakollaasissa numero 4 edustaa melko erikoista ompelukoneratkaisua. Se mainitaan Suomalaisen virallisen lehden näyttelyraportissa 2.9.1876Muutamia viikkoja sitten nähtiin kansaa aina paljon erään ompelukoneen ympärillä, jonka herra Hackstedt Evoisista piti käymässä, Kone itsessään ei ole muita etevämpi, vaan se mikä veti kansan huomion puoleensa oli koira, joka pani koneen käymään. Koira juoksenteli luisulla radalla, joka pyöri…

Lue lisää

Astuttuamme täältä toiseen haara osastoon eli n.s. koneosastoon, kohtaa silmämme ensinnäkin rautatien konepajassa valmistetun höyryveturin postivaunuineen. Jos olemme asiantuntijoita, saammehan sitä tähystellä tarkemmin, ellei, niin käännymme katselemaan tämän kummallakin puolen löytyviä näytteitä Suomen eri konetehtaista, valimoista j.n.e. (Keski-Suomi 22.7.1876)  Kyseinen veturi näyttelyssä Charles Riisin kuvaamanaHelsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0Sitten seuraa joukko erilaisia koneita melkein kaikista…

Lue lisää

Juna Viipurin edustalla 1870-luvun painokuvassaMuseovirasto, CC BY 4.0Tämän kesäiset Helsingin olot olivat kaikkialla maassamme kääntäneet huomion puoleensa. Suomen yleinen teollisuusnäyttely kehoittaa siis lähtemään pääkaupunkiin. Sinne matkaaminen rautatiellä on vilpasta laatua. Tuskin kerkiät muuta huomaamaan, kuin tulisia tervehdyksiä ja lämpimiä jäähyvästiä tuttavan kesken asemapaikoilla. Näetpä välistä isossa kiiruussa flegmatinki käyttävän hyvällä menestyksellä sangvinien omaisuuksia, jommoiseksi siellä…

Lue lisää

Historianharrastajalle Yleisen näyttelyn mielenkiintoisin asia oli osakuntien keräämät kansatieteelliset esineet ja luomat esillepanot. Yksityiskohtaisin ja asenteellisin kuvaus näistä julkaistiin Satakunnassa 23.9.1876.Monen muun nähtävän ohella, joista edellä on kerrottu, on myöskin näyttelön yhteyteen liitetty, ylioppilasosakuntain toimittama, Suomen kansan elämää ja vaatepartta esittelevä kansatieteellinen museio, erittäin opettavainen ja hupaisa nähdä. Tämä museio on kokoelma Suomen kansan vanhimpia…

Lue lisää

Viimme heinäkuun 12 p:nä sanoimme pienen suomalaisen matkaseuruuden kanssa hyvästimme Leppävirran kauniille rannoille, määrätyllä päämaalilla: suomen suureen kaupunkiin Helsinkiin, nykyiseen koko maamme aineellisien ja henkisien rientoen toteutumisen kokouspaikkaan, se on, ensimäiseen suomen suureen näyttelöön. Sijamme saatua höyryalus Saimassa, oli koko merimatka enemmän juhlakulkua kun matkalaisen vaellusta, jonka siksi tekivät Saiman silloin rasvatyyni veden pinta ihanain täydessä…

Lue lisää

Tämä maurilais/marokkolaistyylinen ravintola ei esiinny alla olevassa tekstissä eikä sitä ole mainittu muuallakaan.Ote kuvakollaasista. Museovirasto, CC BY 4.0Vaikka kynäilijän ammatti tätä nykyä ei ole helpointa täällä maamme pääkaupungissa uutisten onkijalle, varsinkin jos hänen täytyy pienen sanomalehden ahtaihin palstoihin supistaa kaikki, mitä täällä saapi kuulla ja nähdä sekä vielä lisäksi mitä puuhataan keisarin ja hänen perheensä…

Lue lisää

Kertauksena eilisestä: "Jos astumme ulos näyttelyhuoneesta sen pihamaalle, näemme pihan keskellä suihkulähteen, muutamia tiilipatsaita ja erään hautakivien näyttelyn." (Satakunta 12.8.1876)Mutta ei tässä suinkaan kaikki.Molempain kylkirakennusten välillä oleva osa puistosta, joka, niinkuin myöskin soukka kaistale aina merenrantaan saakka, kuuluu näyttelypiiriin, on koristettu suurella ja hyvin kauniilla suihkulähteellä, joka korkealle heittää vesisuihkunsa ja muuten siellä olevat suuret…

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 94/1876Väsyneenä kävelemisestä ja katselemisesta näyttelöhuoneessa ovat varmaankin useimmat näyttelövieraista poikenneet herra Ekberg'in ravintolaan välisalin läntisellä kupeella ja virvoittaneet itseään kahvikupillisella taikka myös tukevammallakin suuruksella. Sieltä sitten ulos puistoon astellessaan on ollut tämä kuva tässä heidän silmiensä edessä. Pienestä lammikosta, joka oli kivillä, näkinkengillä ja sammalilla reunoitettu, nousi vesisuihku ylös ilmaan, loistaen moniväriseltä päivänpaisteessa…

Lue lisää

Jo esitelty Pietari Päivärinta ei ollut ainoa, joka toivoi tai sai rahoituksen yleisessä näyttelyssä käyntiin. Lähimaillaan asunut P. W. A. oli Oulun Wiikko-Sanomiin lähettämässään tekstissä todennut:Jokainen tietää, että tänä kesänä pidetään Helsingissä, maamme pääkaupungissa, näet, Suomen yleinen näyttelö. Sattuisikko löytymään joku, jonka huomio olisi ollut niin kovin jähmetyksissä, ettei tietäisi koko asiasta mitään ja siis…

Lue lisää