Mediakentän kamppailu 2000-luvun digitaalisen murroksen tuomien mullistusten kanssa on muuttanut toimintaympäristöä peruuttamattomasti ja pakottanut myös yleisradioyhtiöt tarkistamaan strategioitaan ja toimintatapojaan. Suomessa tämä kehitys on 2000-luvun aikana johtanut useisiin Yleisradio-lain uudistuksiin, rahoitusmallin muutokseen lupamaksuista verorahoitukseen ja Ylen sisäisiin uudelleenarviointeihin asiakaskunnasta ja ohjelmistosta. Ylen uudet tulkinnat julkisen palvelun tehtävästä työntävät perinteiset normatiiviset määritelmät julkisen palvelun diversiteetistä ja…

Lue lisää

Vuosina 2010–2018 esitetty Uusi päivä oli Ylen ensimmäisiä monialustaisia draamatuotantoja. Sarja brändättiin aluksi perhesarjaksi, mutta alusta alkaen sarjalla pyrittiin myös tuomaan Ylelle lisää nuoria katsojia. Tämän vuoksi sarjan sisältökokonaisuuteen kuului televisiodraaman ohella laajat nettisisällöt useissa sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, Snapchatissa, Spotifyssa ja Youtubessa. Tätä sosiaalisen median sisällöntuotantoa varten sarjalla oli oma nettitiimi.Keväällä…

Lue lisää

Organisaatioiden oppimista koskevissa teorioissa nähdään, että organisaatiokulttuurin todellinen uudistuminen tapahtuu työtilanteissa, joissa tuotannon osapuolet pystyvät oppimaan toinen toisiltaan. Haasteena onkin saada mukaan kehittämiseen kaikkien työntekijöiden innovatiivisuus ja luovuus.Yleisradio toteutti vuonna 2022 ensimmäistä kertaa Moves Like Summeri -tanssikampanjan, joka oli osallistava reality- ja tapahtumatuotanto TikTokissa, YouTubessa ja Ylen omilla alustoilla. Siinä iso joukko audiovisuaalisia mediaosaajia teki…

Lue lisää

Median jakaman tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa keskeisesti se, onko tieto ymmärrettävää. Julkisen puheen laadun tulisi olla sellaista, että sen pystyvät vastaanottamaan ja ymmärtämään tasavertaisesti kaikki. Julkinen puhe edellyttää selkeää artikulaatiota ja sen tulee olla riittävästi tavallisen keskustelupuheen kaltaista, jotta sitä on helppo seurata.Mediakulttuurissa koetut muutokset heijastuvat myös muutoksiin kielessä ja puhetavoissa. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, onko normatiivisena…

Lue lisää

Suomen kuuluisin taidemusiikin säveltäjä Jean Sibelius (1865–1957) lopetti aktiivisen säveltämisen 1920-luvun lopulla. Samoihin aikoihin radiolähetykset yleistyivät Euroopassa. Suomessa alan keskeinen toimija oli vuonna 1926 perustettu Yleisradio, joka sai valtiollistamisen seurauksena monopoliaseman vuonna 1934. Tämä artikkeli tuo esille sen, miten etenkin 1930-luvulla radion ja säveltäjän välille syntyi kiinteä suhde, jolla oli merkitystä niin radiotoiminnan kehitykselle kuin…

Lue lisää

The New York Times haastoi joulukuussa OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista. Tämä ja muut tapaukset kielivät siitä, että oppimisen ajatellaan kuuluvan vain ihmisille. ChatGPT:n ja vastaavien työkalujen takaa löytyvät laajat kielimallit kuitenkin haastavat tätä käsitystä ja laittavat kysymään onko oppimisen käsitettä laajennettava kattamaan myös erilaiset oppivat koneet ja järjestelmät. Kun kielimalleja verrataan aivojen toimintaan havaitaan,…

Lue lisää

Julkaisu

Artikkelissa tarkastelen Magnus von Wrightin keskeneräiseksi jäänyttä luonnontieteellistä kuvitusta Nuori harmaalokki; keskeneräinen (1836) posthumanistisen tulkintakehyksen kautta erityisesti sukupuuton tutkimuksen kontekstissa. Artikkelissani tarkastelen, millä tavoin 1800-luvulla valmistunut teos näyttäytyy, kun se altistetaan posthumanistiselle luennalle ja liitetään osaksi keskustelua sukupuutosta. Artikkelin viimeisessä luvussa liitän tulkintani osaksi keskustelua institutionaalisesta vallankäytöstä ja pohdin, kuinka taidehistoria, taiteentutkimus ja museoissa toteutettava…

Lue lisää

Jatkuvasti kehittyvällä digitaalisella aikakaudella sosiaalisen median rooli yritysten, erityisesti mikroyrittäjien, viestintästrategioiden kehittämisessä on tärkeämpää kuin koskaan. Mikroyrittäjien ulkoinen viestintä usein lähtee liikkeelle yrityksen tarpeista, tahdosta ja suunnittelusta. Laadukkaan viestinnän tulisi sisältää kahdensuuntaista vuorovaikutusta potentiaalisten asiakkaiden kanssa, sillä sosiaalinen media altistaa yrityksen julkisuudelle. Hallinnan puute ja yksisuuntainen viestintä ilman selkeää strategiaa altistavat yritykset resurssien tuhlaamiselle.

Lue lisää

I artikeln granskas konstnärsgruppen Salong 3+ konstnärliga arbete och verk genom begreppen rum, kropp och identitet. Det här är den första summeringen av gruppens arbete som gjorts inom akademisk konsthistoria. Gruppen verkade med bas i Åbo under åren 1989–1995 och deras verksamhetsförutsättningar diskuteras utifrån en ännu relativt oskriven historia av den finländska konstens kontext i…

Lue lisää

Tässä artikkelissa luodaan yleiskuva suomalaisesta journalismista videonjakoalusta TikTokissa. Tarkastelua varten on kerätty 3 795 videon suuruinen aineisto vakiintuneiden mediatoimijoiden tileiltä. Analysoimme tässä tutkimuksessa videoihin liittyvää metadataa määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tavoitteemme on selvittää, millaista suomalainen, journalistiseksi ymmärrettävissä oleva sisältö TikTokissa on tällä hetkellä, ja mitä sen aiheista ja toimivuudesta on pääteltävissä hashtagien ja eri sitouttavuusindikaattorien…

Lue lisää

This article aims to explore the discourse construction through the institutional apparatus and technologies within Pyhä-Luosto National Park, one of the first two national parks established in Finland, by analysing visitors’ reviews. This article investigates the causes behind the differing levels of emphasis that tourists of various languages (Finnish and other languages) and cultural backgrounds…

Lue lisää

Vihapuhe on sukupuolittunut ja intersektionaalinen ilmiö, joka kohdistuu erityi­sesti vähemmistöihin ja pyrkii näiden vaientamiseen ja ulossulkemiseen julkisesta keskustelusta. Tarkastelemme artikkelissamme Instagramissa toimivien suoma­laisten kehopositiivisuusaktivistien keinoja vastustaa vihapuhetta ja tuottaa vastapuhetta. Suhteutamme tunnistamiamme strategioita vallitsevaan vastapuhe­tutkimukseen ja tutkimukseen niin kehopositiivisuusaktivistien käyttämistä kuin feministisistä verkkotaktiikoista. Hyödynnämme etenkin bell hooksin vastaan­ puhumisen (talking back) käsitettä, joka korostaa syrjinnän…

Lue lisää

Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kaupunkitilaa 1960- ja 1970-lukujen modernistisen kaupunkiuudistuksen eli niin kutsutun saneerauksen keskellä. Tutkimuksen tapausesimerkkinä toimii Tampereen Amurin kaupunginosa, jonka muutosta tarkastellaan sotien jälkeistä modernismia kriittisesti käsitelleiden tekstien rinnalla. Kaupunkitila nähdään sosiaalisesti tuotettuna, tilallisten käytäntöjen, suunnitteluprosessissa muotoutuneiden käsitysten ja tiloihin erityisesti muistoissa liitettyjen merkitysten vuorovaikutteisena kokonaisuutena, kulttuureja tuottavana rakennettuna ympäristönä. Tutkimuksen primääriaineistoa ovat…

Lue lisää

Julkaisu

Artikkeli analysoi suomalaisten päätoimittajien näkemyksiä toimitusten etnisestä monimuotoisuudesta. Artikkelissa monimuotoisuutta lähestytään konstruktiivisen professiokäsityksen ja diskursiivisuuden näkökulmista. Artikkelia varten on haastateltu kymmentä suomalaista päätoimittajaa touko–elokuussa 2022. Analyysissa esitetään erilaisia päätoimittajien haastatteluista esiin nousseita tulkintarepertuaareja. Tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että päätoimittajat haluavat lisätä etnistä monimuotoisuutta toimituksissaan, koska se liitetään ajatukseen journalismin tavoitteesta edustaa koko yhteiskunnan kirjoa. Etnisen…

Lue lisää

Lectio praecursoria: Lorella Scaccon taidehistorian alan väitöskirja “A Phenomenological Approach to Media Art Environments: The Immersive Art Experience and the Finnish Art Scene” tarkastettiin Turun yliopistossa 13.5.2023. Vastaväittäjänä toimi FT, museonjohtaja Leevi Haapala (Kiasma, Kansallisgalleria) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto).

Lue lisää