Tutkin Alvar Aallon Paimion tuberkuloosiparantolan päärakennuksen viereisen puutarhan symboliikkaa ja kytköksiä muihin taiteisiin. Tässä päärakennus, Geometrinen puutarha ja ruumishuone, Ruusukellari muodostavat kokonaisuuden. Geometrinen puutarha on ainutlaatuinen esimerkki modernin funktionaalisen puutarhan avantgardesta. Siinä Kesähallien terassointi muuttui potilaiden kävelyjä varten puutarhakäytäväksi, joka muistuttaa painokoneen sivua, filmin kuljetinta, liukuhihnaa, tai taljaa, josta löytyy inspiraatiolähde Aallon kirjastosta. Osoitan Dante…

Lue lisää

Säynätsalon kunnantalo (1952) on Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuurin keskeinen merkkiteos. Vähälle huomiolle on jäänyt jo 1940-luvun alussa alkanut Aallon tiivis yhteistyö kunnan kanssa. Hän laati useita asemakaavoja, joista tärkeimmät koskivat keskustan uudelleenjärjestelyä. Aalto laati keskuksesta useita vaihtoehtoja, mutta perusajatus säilyi: keskeisaihe oli kiilamaisen kolmion muodostama ”Piazza triangolare”. Se jalostui avoimesta torista metsäiseksi aukioksi. Tarkastelemme Piazza…

Lue lisää

Kirja-arvio: Oscar Ortiz-Nieminen, Kaikenlaiselle toiminnalle tilaa riittää, kaikenlaisille seurakuntalaisille paikkoja on: monitoimikirkkoarkkitehtuuri Helsingin seudulla 1900–1960-luvuilla (Helsingin yliopisto, 2021).

Lue lisää

Kirja-arvio: Marja-Leena Ikkala, Etiikka ja esoteria rakennusmuodoissa. Rudolf Steinerin ensimmäinen ja toinen Goetheanum (Helsinki: Helsingin yliopisto, 2021).

Lue lisää

Kirja-arvio: Kristo Vesikansa, Philip Tidwell & Laura Berger, New Standards – Timber Houses Ltd. 1940–1955 (Helsinki: Garret Publications, 2021).

Lue lisää

Arkkitehdit ovat 1900-luvun lopulta lähtien siirtyneet työskentelemään pääosin digitaalisille alustoille. Varhaiset suunnittelusovellukset noudattelivat vielä arkkitehtuuripiirustuksen vuosisataisia konventioita, mutta esimerkiksi kolmiulotteisen tietomallinnuksen myötä rakennettua ympäristöä on päädytty ajattelemaan arkkitehtuurigrafiikan perinteistä selkeämmin erkanevin tavoin. Suunnitelmien ”fotorealistinen” havainnollistaminen taas on kytkenyt arkkitehtuurin hahmottamisen uudella tavalla tietokonegrafiikan ja laajemman kuvallisen kulttuurin virtauksiin. Tietokoneavusteista arkkitehtuuria koskevassa tutkimuksessa on toistaiseksi painotettu…

Lue lisää

Artikkelini aiheena on suomalaisen oopperan uudisrakennushankkeen varhaisvaiheet 1910-luvulla. Keskityn kolmeen vuonna 1916 tehtyyn toteutumattomaan suunnitelmaan, joista kahden piirustukset ovat päätyneet Arkkitehtuurimuseon ja yhden Helsingin kaupunginarkiston kokoelmiin. Arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöströmin tekemät kaksi suunnitelmaa laadittiin alun perin liitteiksi Helsingin kaupunginvaltuustolle lähettyihin oopperan tontin valintaa koskeviin asiakirjoihin. Kolmas suunnitelma on Hilding Ekelundin diplomityö ”Oopperatalo Munkkiniemeen”. Kaikki kolme…

Lue lisää

Julkaisu

Helsingin keskustakirjasto Oodi (2012–2018) on kaupungin uusin maamerkki, suomalaisen nykyarkkitehtuurin merkkiteos keskellä uudistuvaa metropolialuetta. Oodi on myös kaupungin keskeinen infrastruktuuriliittymä, joka mahdollistaa kuntalaisille suunnattujen monipuolisten palveluiden hyödyntämisen. Oodin kiistattoman rakennustaiteellisen arvon ohella keskustakirjastoa tulisi siksi tarkastella myös hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurina. Vaikka arkipuheessa infrastruktuuri mielletään usein liikenne- ja viestintäjärjestelmien sekä sähkö- ja viemäriverkostojen kaltaisiksi rakenteiksi, on huomattava,…

Lue lisää

I artikeln undersöks den urbana badhuskulturen i Finland ur ett klassperspektiv. Industrialiseringen och urbaniseringen hade lett till sanitära utmaningar i städerna och urbana badhus uppfördes som ett led i att höja hygiennivån och främja invånarnas hälsa. I Finland inrättades ett fyrtiotal urbana badhus med olika badformer och avdelningar för olika samhällsklasser sida vid sida med…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee kuvataiteilijana, taideteollisena suunnittelijana ja arkkitehtinakin toimineen Birger Carlstedtin (1907–1975) 1930-luvun vaihteessa itselleen suunnittelemia ateljeekoteja ja -talo Villa Fyrenäsiä. Kotien toistuvina elementteinä olivat Marcel Breuerin Wassily-tuolit, omat maalaukset ja itsesuunnittelut abstraktikuvioiset matot. Selvitän, mikä merkitys näillä julkisuudessa esitellyillä, mutta sittemmin tutkimushistoriassa katveeseen jääneillä kodeilla oli Carlstedtin taiteilijakuvassa. Teoreettisena lähtökohtana on Alina Paynen tutkimus, jossa…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan kuntien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää ja uhkailua: Millaista häirintää kuntien luottamushenkilöt kohtaavat ja millaisia vaikutuksia häirintäkokemuksilla on? Tutkimuksessa yhdistetään aineistoja aineistotriangulaation avulla. Aineistoina on käytetty haastatteluja ja kyselyä. Laadullisen, tätä tutkimusta varten kerätyn haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytetään narratiivisesti orientoitunutta sisällönanalyysia. Häirintäilmiötä kehystetään teoreettisesti poliittisen kulttuurin ja kompleksisen hallinnan tarkastelujen avulla. Tutkimus osoittaa, että luottamushenkilöt kohtaavat…

Lue lisää

Sosiaalisen median alustat ovat länsimaissa keskeisiä poliittisen viestinnän ja julkisuuden areenoita. Vaikka nopeiden mediaympäristössä tapahtuvien muutosten merkityksiä politiikalle on tutkittu paljon, tiedetään yhä vähän siitä, mikä merkitys dataistuneella tietoympäristöllä on poliitikkojen arjelle. Artikkelissa ilmiötä lähestytään kysymyksenä politiikan syvästä medioitumisesta. Syvän medioitumisen ymmärtäminen on tärkeää, jotta uusien media- alustojen asemaa ja valtaa politiikassa voitaisiin paremmin ymmärtää.…

Lue lisää

Kirjoitus perustuu väitöstilaisuudessa pidettyyn lektioon.

Lue lisää

Katsaus aluevaalien äänestämisestä.

Lue lisää

Kirja-arvio kuudesta perussuomalaisia käsittelevästä kirjasta.

Lue lisää

Maailmanlaajuisen terveyskriisin jatkuessa valtiot ovat joutuneet tarjoamaan totutusta poikkeavia ratkaisuja vaalien järjestämiseen tai siirtämään niitä kokonaan. Koronapandemia on lisännyt tarvetta uudelleenarvioida äänestämisen helpottamiseen tähtääviä menetelmiä. Tämä puolestaan on nostanut ratkaistavaksi kysymyksen vaalikäytännöistä laajemminkin. Suurimmassa osassa koronapandemian aikana pidetyistä valtiollisista vaaleista äänestysaktiivisuus laski. Vaikka äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus on eriytynyt myös normaalina aikana, tilanne on ollut aiempaa monimutkaisempi…

Lue lisää