Tämän tutkimuksen aiheena on varhainen tiilen käyttö ja tiilirakentaminen keskiajan Suomessa. Siinä selvitetään, missä ja milloin tiilen käyttö alkoi, mitä tiilestä aluksi rakennettiin ja miten käyttö kehittyi ja laajeni. Lisäksi tarkastellaan tahoja, jotka vaikuttivat tiilirakentamiseen ja pohditaan lyhyesti, mikä tiilen merkitys rakennus¬materiaalina varhaisimmassa vaiheessa oli. Aihetta lähestytään kolmen erilaisen arkeologisen ja rakennusarkeologisen aineiston kautta. Yksi…

Lue lisää

Viime aikoina hurjaan suosioon kiirinyt toimittaja Maria Petterssonin projekti Historian jännät naiset herättää monenlaisia ajatuksia. Sosiaalisesta mediasta lähtenyt ja lopulta joukkorahoituksen avulla kirjaksi (2020), sittemmin myös podcastiksi, muodostunut projekti nostaa esiin erilaisia aiemmin historian varjoon ja unohduksiin jääneitä naisia ja heidän tarinoitaan. Kirja noudattelee perinteisen kollektiivisen elämäkerran kaavaa ja sisältää lukuisia pienoiselämäkertoja, jotka on jaoteltu…

Lue lisää

Artikkelissa takastellaan suomalaisten SS-miesten värväysmotivaatiota, rintamakokemusta ja sodan jälkeistä vaikenemista Thomas Kühnen esittämien aseveljeyttä koskevien havaintojen valossa. Haave rintamamiehen kokemuksesta ja aseveljeydestä toi suomalaiset SS-miehet yhteen, aseveljeys kantoi heidät läpi jaettujen vaarojen ja kauhujen, ja aseveljeys sitoi lopuksi SS-miehet yhteen sodan jälkeen suljettuun piiriin, josta ei kunniakoodin mukaan ollut lupa kertoa ulospäin asioita, jotka saattaisivat…

Lue lisää

Jatkosodan jälkeen vuonna 1945 säädettyyn maanhankintalakiin kuului kielipykälä, joka rajoitti suomenkielisen siirtoväen asutustoimintaa ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa. Pykälä ja sen merkitys nousivat 1945–1946 merkittävän keskustelun alaisiksi, etenkin pääministeri J .K. Paasikiven taistellessa pykälän puolesta. Artikkelissa käydään läpi kielipykälän syntyyn johtanutta keskustelua, pykälän perusteella laadittuja sijoitussuunnitelmia ja kielipykälän muita vaiheita. Artikkeli perustuu vähän käytettyihin J. K.…

Lue lisää

Kirjoittaja tutkii artikkelissaan kahta Belgian Eurovision laulukilpailuun lähettämää kappaletta, osallistujaa ja esitystä. Telex-yhtyeen ”Euro-Vision” (Haag 1980) ja Pas de deux -ryhmän ”Rendezvous” (München 1983) olivat omana aikanaan poikkeuksellisen hämmentäviä, ironisoivia ja provosoivia esityksiä. Kumpikin jäi finaalissa kolmanneksi viimeiseksi.Telex ja Pas de deux pyrkivät haastamaan sekä Euroviisujen audiovisuaalisia ja musiikillisia konventioita että kilpailun arvoja ja ihanteita.…

Lue lisää

Eurovision laulukilpailu on muuttunut historiansa aikana kansallisten radio- ja tv-yhtiöiden välisestä sävellys- ja sanoituskilpailusta eri maiden ja niitä edustavien laulajien tai yhtyeiden väliseksi esiintymiskilpailuksi siten, että tapahtuman viihteellisyys ja kilpailullisuus on samalla lisääntynyt. Tarkastelen artikkelissani kolmen Suomea vuosina 1987–1993 kilpailussa edustaneen esityksen audiovisuaalista rakentumista erityisesti viihteellisyyden, kilpailullisuuden ja kansallisten piirteiden esiin tuomisen tai tuomatta jättämisen…

Lue lisää

Eurovision laulukilpailua koskevaa tutkimusta on ilmestynyt melko runsaasti 2000-luvulla, mutta televisioestetiikkaan ja -tuotantoon liittyviä kysymyksiä on tutkimuksessa tarkasteltu vain vähän. Tässä artikkelissa tartun usein esitettyyn ajatukseen, että Eurovision laulukilpailussa korostuvat nykyisin entistä enemmän visuaalisuus ja spektaakkeli. Kysyn, miten euroviisukappaleiden audiovisuaalinen näytteillepano on kehittynyt ohjelman historian aikana ja millaiseksi tuotannon luonne on kehittynyt 2000-luvulla.Artikkelin pääasiallinen tutkimusaineisto…

Lue lisää

Autismikirjon piirteet ulottuvat sosiaalisten taitojen, kommunikaation, mielikuvituksen, tarkkaavuuden siirtämisen ja yksityiskohtien huomioimisen alueille. Näillä osa-alueilla esiintyviä piirteitä voidaan seuloa autismikirjon osamäärän (engl. autism spectrum quotient, AQ) avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada suomalaiset viitearvot AQ:lle sekä tarkastella, erotteleeko AQ-lomake suomalaisia autismikirjon nuoria aikuisia oman sukupuolen nuorista aikuisista, joilla ei ole autismikirjon diagnoosia. Lisäksi tarkastellaan ryhmien…

Lue lisää

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia autismikirjon naisten ja miesten tavasta orientoitua sosiaalisiin tilanteisiin, tulkita niitä ja kertoa niistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka autismikirjon naiset (n = 7) ja miehet (n = 24) ja verrokkiryhmän naiset (n = 11) ja miehet (n = 24) kuvaavat sosiopragmaattisesti monimutkaisissa videoleikkeissä esiintyvien henkilöiden tunteita. Tarkastelimme tutkittavien vapaata kerrontaa…

Lue lisää

Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaanliittyy usein epätyypillisiä piirteitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan autismikirjonpoikien puheen lausumanloppuista nousevaa intonaatiota ja sen käyttöä kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aihe on tärkeä, koska vaikka autismikirjoon liittyviä prosodisia piirteitä onkin jo tutkittu melko…

Lue lisää

Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon…

Lue lisää