Julkaisuseuranta
Tolkku ja tolkuttomuus Anna Kontulan kirjassa (ks. eilinen blogi) käsitellään kiinnostavia asioita ja niitä kannattaa vilkaista vielä kerran. Theodor Adorno ym. kirjoittivat aikoinaan kirjan autoritaarisesta persoonallisuudesta. Tähän heitä innoitti ns. massayhteiskunnan nousu ja autoritaaristen liikkeiden menestys eri puolilla Eurooppaa ja erityisesti Saksassa. Ns. kriittistä teoriaa kehittänyt Adorno osoitti käytännössä olevansa varsin löyhästi todellisuudessa…
Dagmar Hagelborg-Raekallion (s. 1871) muistelmissa Kaiu Suomen laulu (1934) lapsuus Viitasaarella saa kuvausta runsaalla tusinalla sivulla. Hänen isänsä oli kanttori Konstantin Ferdinand Sarlin ja äitinsä tämän toinen vaimo Charlotta Margareta Granberg. Sarlin ei ollut ajalle tyypillinen kanttori vaan kouluja käynyt ja yritteliäs, mistä voi lukea Viitasaaren seuran sivuilta. Granberg oli jämsäläisen sahakirjuri-kirkonvähtärin tytär, (jonka sisaresta olen…
Huonoja ihmisiä Anna Kontula, Pikkuporvarit. Pohdintaa aikamme hengestä. Into 2021, 194 s. Antti Eskola jossakin pamfletissaan 70-luvulla (?) hahmotteli kuvan kaikkein kauheimmasta ihmisestä. En muista enää, millainen se konkreettisesti oli, mutta ainakin siinä oli kyse maailman arvottamisesta rahan kautta. Vain se, millä oli hinta, oli arvokasta ja juuri hintansa verran arvokasta tämän…
Project Gutenbergiin ladattu suomalainen kirja johdatti ajattelemaan jakauksen paikan merkityksellisyyttä 1800-luvulla.Antero Warelius raportoi Tyrväältä 1800-luvun puolivälissä:Vanhimmilla miehillä ovat hiukset leikkaamattomat ja harjatut otsalta ylöspäin, ilman jakausta, keski-ikäisillä jakauksessa otsalta päänlaelle ja tasoitetut yliympäri, nuoremmilla jakaus toisen korvan puolessa; varsin uudenaikaiset, semmenkin herrastavaiset, antavat keritä tukkansa tyynemmin.Huomattavaa on että ikäluokilla on yhtenäiseksi tunnistettava tyyli. Lisäksi on…
Vihoviimeisyydestä Meillä Suomessa ja suomessa näyttää olevan tapana yhä useammin jättää anglosaksiset ilmaukset kääntämättä tai sitten kääntää ne sana sanalta ja vieraat rakenteet säilyttäen käännöslainoiksi tyyliin pitkässä juoksussa, parasta ikinä, ja niin edelleen. Muuan anglosaksisen maailman erityisesti suosima sana on ultimate, joka tietenkin tarkoittaa viimeistä. Sitä käytetään nykyään lähes aina erinomaisuuden synonyyminä, mikä…
Kun nyt on vielä helppoa ja hauskaa selata Kansallisarkiston digitoimaa materiaalia, kävin jälleen kerran läpi Kaupunkikartat-kokoelman Helsinki-karttoja. Tällä kertaa silmäni havaitsivat kartan kopiointikirjauksen, jossa viitattiin Kungliga biblioteketin kokoelmiin kuuluvasta laitoksesta Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas. Lisäajoitustiedon toivossa googlailin ja huomasin KB:n digitoineen tämän tullikartaston useassa osassa.Tarkistushaku blogiteksteihini kertoi, että olin huomannut mahdollisesti samaan kokonaisuuteen kuuluvan Kristiinankaupungin kartan…
Omaa tietään kulki vain Robert Brantberg, Von Döbeln. Suurmiehen elämäkerta. Readme 2016, 262 s. Lainasin otsikon itse asiassa Runebergin runosta von Fieandt, mutta minusta se voisi sopia ainakin yhtä hyvin Döbelnille. Harva korkea sotilasjohtaja sentään on saanut kuolemantuomiota tottelemattomuudesta kuten von Döbeln, mieleen tulee lähinnä Suvorov vertailukohtana. Klassiseen roomalaiseen tapaan molemmat olisi…
Koronapandemia on kurittanut maailmantaloutta jo kaksi vuotta, jotka ovat opettaneet varovaisuuteen talousnäkyminen ennustamisessa. Virusmuunnosten aikaansaamat uudet tautiaallot ja niistä aiheutuneet rajoitustoimet ovat toistuvasti lykänneet talouden paluuta normaaliin. Siksi pientä epävarmuutta on ilmassa vielä nytkin, kun näyttää, että omikronaallon hiipuessa kauan kaivattu normaali olisi koittamassa. Koronasykli päättymässä Koronapandemian alkuvaiheessa, parisen vuotta sitten, talousennusteet olivat varsin synkkiä…
7.2.2022
Arto Tenttula Miten tehdä historiantutkimusta eettisesti? Voiko menneisyyden ihmisiä ja ilmiöitä tutkia miten vain, kunhan pyrkii olemaan Leopold Ranken (1795–1886) tavoin objektiivinen tutkimuksessaan? Historiantutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä suunnanmuutoksia, liittyen erityisesti lingvistiseen käänteeseen ja uusiin historioihin. Lingvistisen käänteen jälkeen historian lähteitä ei enää jaotella niinkään historiallisen autenttisuuden mukaan, koska historian hahmottamisen nähdään erilaisissa ihmisten…
7.2.2022
Muun muassa UNESCOn tutkimusten mukaan yli 80 % museoesineistä säilytetään varastoissa, ja niistä 60 % on varastoitu kokoelmien turvallisuuden kannalta riittämättömästi. Suurin osa kokoelmaesineistä ei ole julkisesti esillä.Uusi Working Group on Collections in Storage -työryhmä on perustettu selvittämään ja analysoimaan tämänhetkistä tilannetta ympäri maailmaa yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten komiteoiden kanssa.Hae mukaan 14.2. mennessä. Hakemukset (max…
Vuonna 1806 Britanniassa perustettiin hyväntekeväisyysseura Society of Friends of Foreigners in Distress ja se on Wikipedian perusteella edelleen toiminnassa. Seuran vuosikirja 1813 eksyi tuoreeltaan jonkun suomalaisen käsiin, joka Åbo Allmänna Tidningissä 31.3.1814 selostaa sen sisältöä. Jo tuolloin oli autettu yli 800 onnetonta. Ulkomaisilla hädänalaisilla ei ollut (tietenkään) oikeutta yleiseen köyhäinapuun. Useimmat avustetut olivat saksalaisia, mutta joukossa…
8.1.Samaan aikaan kuin Suomessa (ehkä, mahdollisesti) tapettiin piispa, tämän kotimaassa murhattiin arkkipiispa, jonka elämästä tehdyn näyttelyn huippuhetket ovat videolla. [eli Curators' tour of Thomas Becket: murder and the making of a saint exhibition | #BritishMuseumTours]11.1.Tutustuin Riksarkivetin viimeisimpiin digitointeihin. Voisiko joku keskiajan ymmärtäjä selittää, mitä kuvassa tapahtuu? [Kukaan ei väittänyt tietävänsä, mutta uskottavimmaksi tulkinnaksi muodostui viinirypäleiden…
Savon miesten kirjavia kohtaloita Biografiska anteckningar om Savolax Brigadens män 1808-1809. Samlade af E.S. Tigerstedt. Med 53 porträtt m.m. Helsingfors Söderström & C:o 1908, 230 s. Kuten tunnettua, J.L. Runeberg, ainakin oman kertomuksensa mukaan, sai innoituksen ”Vänrikkeihinsä” luettuaan Savon prikaatin vaiheista tuossa sodassa kertovaa kirjaa: Mukaani vein sen, kääntelin sivuja jonkin hetken,…
Dorothy Gladys Spicerin kirjassa The book of festivals (1937) selostetaan Suomen kohdalla Runebergin päivän vietoksi seuraavaa.This great festival honors Finland's national poet. Schools are closed. In Helsinki, shop windows display busts and pictures of Runeberg, which generally are placed against a blue background and surrounded by lilies-of-the valley, blue and white being the colors of…
Kirja-arvio:Snyder, Timothy (2020): Our Malady – Lessons in Liberty and Solidarity. The Bodley Head. Lontoo.Timothy Snyder tunnetaan Suomessa parhaiten Tyranniasta -pamfletistaan vuodelta 2017. Siinä hän tarjoaa – pitkälti Trumpin innoittamana – käytännönohjeita totalitarismin/autoritaarisuuden välttämiseksi (esim. harrasta small talkia, lue lehtiä, osallistu keskusteluihin ja puolusta instituutioita). Suomeksi häneltä on ilmestynyt myös holokaustia käsittelevä teos Musta maa.Our Malady -pamfletissaan Snyder kertoo…
Kirjoittaja: Ossi TammistoOlen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Karunan vanha puukirkko sai syntynsä (voit lukea siitä ja muuta mielenkiintoista kirkon varhaisvaiheista täältä: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/09/naimakauppoja-ja-kiistaa-papin.html ). Mutta miten tuo pyhäkkö päätyi nykyiselle paikalleen Helsingin Seurasaareen? Siihen tarinaan tahdomme nyt katseemme kohdistaa, varsinkin kun tänä vuonna tulee täyteen 110 vuotta kirkon muutosta. Laitoin tähän juttuun tekstin pituuteen nähden runsaasti…
Edellisessä osassa 1880-luvun päättyessä talonpoikaisissa naisissa arvostettiin vielä pulskaa muotoa, mutta puhe terveydestä alkoi lisääntyä. Lehti Terveys julkaisi numeroissaan 4/1890 ja 5/1890 artikkelin Mistä tulee liikanainen lihavuus ja mitä siihen?, joka alkoi Nykyajan tieteellisen ja sivistyneen maailman huomiota herättäneisiin lääketieteellisiin kysymyksiin kuuluu myös kysymys liiallisesta lihavuudesta. Varsinkin varakkaissa ja korkeimmissa kansanluokissa yhä suureneva itravatsaisten joukko on…
Miten sanamagia ruokkii syrjintää ja sensuuria Historiassa ei ole ollut hetkeä, jolloin olisi ollut parempi olla elossa kuin nyt, koskien erityisesti naisia, etnisiä ryhmiä ja mitä tahansa vähemmistöjä. Michael Shermer 2020 Miksi meidän pitäisi viehättyä siitä, että feministit alkavat myötätunnon nimissä kieltää puheoikeuksia etnisen perimän ja ihonvärin mukaan? Ei rasismi muutu yhtään inhimillisemmäksi, vaikka sillä olisi myötätuntoisen feminiinisyyden…
3.2.2022
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon, jonka Emil Uuttu piti Museoviraston 24.–25.11.2021 Helsingissä järjestämässä Kenen kulttuuriperintö? Merkitykset, kokemukset ja vuoropuhelu -seminaarissa. Kuva: Kuvakaappaus Finna-palvelun hausta asiasanalla ”sukupuolivähemmistöt”. Osallistun keskusteluun museoesineiden julkisista kuvailutiedoista historian harrastajana. Huomioni koskevat Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-hakupalvelusta löytyviä digitalisoituja, transihmisiä koskevia aineistoja ja niiden julkisia kuvailutietoja. Kuvailen hakuyrityksiäni, hakutulosnäkymiä ja aihesanalistoja runoanalyysin ajattomassa preesensissä. Rajasin puheenvuoroani…
3.2.2022
Päivystävän folkloristin Tuukka Karlsson väittelee 12.2.2022 klo 10. Väitöspaikkana on Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Jonathan Roper (Tarton yliopisto) ja kustoksena professori Lotte Tarkka (Helsingin yliopisto). Saliin otetaan yleisöä saapumisjärjestyksessä korkeintaan 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä Zoomissa. Tutkimukseni tarkastelee vienankarjalaisia loitsuja ja niiden roolia tietäjien instrumentteina. Ollaan siis samojen…