Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, niitä yhdistävästä uudisrakennuksesta ja kolmesta sisäpihasta. Yksi rakennuksista tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Kun museokävijä astuu Aleksanterinkatu 16:n porttikongista sisäpihalle, katse kiinnittyy ensimmäiseksi vaaleaksi rapattuun rakennukseen, joka tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Rakennus sijaitsee museokorttelin sisuksissa, ja siinä on kaupunginmuseon tiloja useammassa kerroksessa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Valter Jung vuonna 1923 Svenska…

Lue lisää

Tutkin tässä eräänä päivänä lähdeaineistoani ihan muissa tutkimustehtävissä, kun törmäsin Hackman & Co:n kirjeeseen, jossa keskustellaan urkujen tuottamisesta Saksasta Viipurin saksalais-ruotsalaisen seurakunnan kirkkoon. En muista törmänneeni missään tietoihin näistä kyseisistä uruista, joten laitanpa tähän nyt muistiin, että vuonna 1839 urkuja oltiin tilaamassa hannoverilaiselta urkumestarilta nimeltä herra Meyer. Kyseessä lienee Ernst Wilhelm Meyer.Pietari-Paavalin kirkko sisältä. Kuva…

Lue lisää

Paikallisen kirjaston uutuuskirjahylly ei petä. Nyt se tarjoili Jukka Viikilän romaanin Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016).  Teos on Viikilän esikoisromaani ja nykyisen muodin mukaisesti kirjailija poseeraa näyttäväsi kirjan kansilehdellä. En oikein tiedä mitä ajatella tästä villityksestä mainostaa kirjoja niiden tekijöillä. Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus nykyisen kirjallisuusmarkkinoinnin tilasta verrattuna vaikkapa kirjallisuudentutkimuksen uusimpiin virtauksiin. Mikä on tekijän…

Lue lisää

Hätämaan tietäjä ei juuri esittelyjä kaipaa. Haapaveden, Pulkkilan ja Piippolan seudulla tietäjän tarina on tuttu lähes kaikille. Siltä varalta, että blogiin eksyy lukijoita myös muualta Suomesta, voi alkajaisiksi lukea artikkelin Wikipediasta.Kerätessäni aineistoa nälkävuosiesitykseen hankin antikvariaatista pohjois-pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisun, johon sisältyi myös L. Merikallion artikkeli Hätämaan tietäjä. Myös sanomalehtiarkistosta löytyi useita lehtijuttuja aiheesta. Koska suuri osa sukujuuristani…

Lue lisää

8.8.1861 Helsingistä lähti kohti Pasilaa Suomen ensimmäinen höyryveturi. Porin Kaupungin Sanomia uutisoi tapauksesta seuraavasti:Ensimmäinen höyrywaunu Suomessa lähti wiime torstaina iltapuolella ensikerran liikkeelle, kulkien Helsingin kaupungista Fredriksber'in majapaikkaan ja walmistettua rautatietä, joka taipale on noin 3 suomen wirstaa. Useampia kertoja kulettiin edestakasin, joka kerta aina paremmalla kyydillä, ja wihdoin lastiwaunuilla, joissa oli radan tasoittamiseen tarwittawaa hiekkaa…

Lue lisää

Millaisia tunteita näyttely saa herättää? Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa tunteet ovat vahvasti esillä. Halutaan ihmisten rakastuvan Helsinkiin. Halutaan herättää muistoja ja uteliaisuutta historiaa kohtaan koskettamalla tunteita. Mutta millaisia tunteita? Entä jos joku pahoittaa mielensä? Museoissa toimii usein hiljainen ennakkosensuuri, joka karsii näyttelyistä särmät. Näyttelytyöryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä ja miten asioita esitetään, ettei kukaan vaan loukkaannu.…

Lue lisää

Sain mahdollisuuden vierailla historiantutkijakollegoiden kanssa Malmgårdin kartanossa, Pernajassa, jossa kreivi Creutz ystävällisesti otti meidät vastaan ja saimme astella punaista mattoa linnamaiseen päärakennukseen. Janne Koskinen on blogissaan kertonut linnasta ja suvun historiasta, joten en nyt paneudu siihen enempää.Malmgårdin päärakennuksen kuvasi Ulla IjäsPuutarhahistoriasta kiinnostuneena mielenkiintoni heräsi, kun kreivi näytti Carl von Linnén teoksen latinankielistä ensipainosta (josta on kuva Koskisen…

Lue lisää

Lainasin kirjastosta Mikaela Strömbergin uuden romaanin Sophie. (Schildts & Söderström 2015). En ole lukenut kirjasta arvosteluja tai nähnyt mainoksia, mutta takakansiteksti sai tarttumaan tähän pieneen romaaniin. "Lapsuus kiihkeässä ja loistavassa Pietarissa. Sitten muutto pimeään ja ikävään maahan, jonka voi tiivistää kolmeen sanaan: kiveä, kiveä ja kiveä. Suomeen. Tarina siitä, miten oudosta linnusta, muukalaisesta, kasvoi arvostettu…

Lue lisää

Toisinaan unelmat toteutuvat ja mahdottomasta tulee mahdollista. Uuden Tuulen aktiivit kunnostivat vanhan purjetroolarin Estellen reilun kaupan purjelaivaksi, joka seilasi lopulta Angolaan asti ja takaisin. Estelle merillä. Kuva: Ann-Mari Lintunen. Uusi Tuuli ry:n arkistot siirrettiin Turusta Kansan Arkistoon marraskuussa 2015. Kymmenen vuotta järjestön majapaikkana toiminut Aurinkotehdas oli purkutuomion alla, joten koko toimisto tyhjennettiin. Uuden Tuulen aktiivit…

Lue lisää

Kun puhutaan Vanhankaupunginkosken patoamisesta, mainitaan yleensä sen ensimmäisinä vaiheina viimeistään 1300-luvulla alkanut Padisen luostarin kalastustoiminta sekä Helsingin kaupungin ensimmäinen 1500-luvulla rakennettu mylly. On kuitenkin eri asia puhua koskeen rakennetuista laitteista ja kosken patoamisesta niin, että pato rakennetaan joen poikki. Merkittävin ero on tietenkin se, että jälkimmäisessä tilanteessa kalan kulku kokonaan estyy.Vanhankaupunginkoskella patoamisen vaiheita voidaan varsin…

Lue lisää

Kirjoitin Uutistamoon  tulevasta tutkimuksestani, joka on osahanke suuremmassa siirtolaisuutta ja monietnisiä kaupunkeja koskevassa tutkimushankkeessa.

Lue lisää

Miltä Helsinki oikein kuulostaa? Kaupunkimaisemaan liittyvät äänet ovat helsinkiläisten yhteistä kulttuuriperintöä, kollektiivista historiaa. Aamukahvia Kauppatorilla on vaikea kuvitella ilman taivaalla liihottavien lokkien ja ohimenevien ratikoiden ääniä. Kaupunkiäänet vaikuttavat meihin jokaiseen eri tavalla. Toisille ne jäävät taustaääniksi, jotka huomaa vasta sitten kun ne vaikenevat. Joihinkin kaupunkilaisiin äänet vaikuttavat voimakkaasti eikä niistä tunnu pääsevän eroon vaikka haluaisikin.…

Lue lisää

Työväenmuseo Werstaalla on esillä näyttely Espanjan sisällissodasta (10.3.-14.8.2016). Näyttelyn avasi Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Hänen avajaispuheensa kytki 80 vuotta sitten käydyn sisällissodan tämän päivän konflikteihin: ”Tällä viikolla Euroopan unionin päättäjät laativat yhdessä Turkin kanssa suunnitelmia, joilla Eurooppa – Turkki mukaan lukien – vastaa pakolaiskriisiin. Kun eurooppalaiset hallitusten johtajat puhuvat kriisistä, he tarkoittavat omien kotimaidensa…

Lue lisää

Kävin hiljakkoin tutustumassa Milavida-museossa Tampereella avautuneeseen näyttelyyn Suur-Merijoki - Jugendin helmi. Kartano sijaitsi Viipurin lähellä, noin kolme kilometriä Ykspään junaseisakkeelta. Näyttelyn esittelytekstin mukaan "kartano oli [...] jugendarkkitehtuurin helmi ja aikansa julkisin koti". Kartanon rakennutti pietarilainen, sveitsiläissyntyinen liikemies Maximilian Neuscheller, joka 1900-luvun alussa palkkasi nuoret lupaavat arkkitehdit Herman Geseliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan kesähuvilan,…

Lue lisää

Itä-Savo ehti ensimmäisenä uutisoimaan, että Koitsanlahden hovi myydään tarjouskaupalla.Kuva: kuvapankki.ekarjala.fiMuseovirasto on siis vuosien jahkailun päätteksi siirtänyt Suomen ainoan lahjoitusmaakartanon myytäväksi Senaattikiinteistöille. Avoin huutokauppa alkaa 28.2.2016. Ostajalta vaaditaan varallisuutta ja vastuullisuutta, sillä kauppaa ei voita korkein tarjous, vaan se, joka pystyy osoittamaan korjaussuunnitelman sekä lupautumaan pitämään ainakin osan rakennuskannasta avoinna yleisölle. Ei siis liene pelkoa, että ostajista…

Lue lisää

”Älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä”, kirjoitti Edith Södergran runossaan Tähdet. Kun läheinen suhde katkeaa, askellus muuttuu erilaiseksi ja tasapaino horjuu kun yritämme olla satuttamatta itseämme lisää. Jokaisen hajonneen suhteen raunioilla on menneestä kipeästikin muistuttavia esineitä ja asioita. Mitä niille pitäisi tehdä? Kroatialainen Museum of Broken Relationships tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon entiseen…

Lue lisää

”Lähes jokaisella verstaan miehellä oli usein jotain firapeliä tekeillä, piilotettuna pöytänsä alle tai työkalulaatikkoonsa.” Turkulainen metallityöntekijä s.1929 Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden tehdasteollisuudessa sotien jälkeen tekemiä oheistöitä, jotka työntekijä teki yleensä itselleen, työpaikallaan, työpaikan välineillä ja materiaaleilla. Firabelitöillä työntekijät pystyivät tuottamaan itselleen käyttökelpoisia hyödykkeitä, joilla oli myös merkittävää vaihtoarvoa. Firabelitöinä tehtiin yleensä erilaisia kotitaloustavaroita tai koriste-esineitä. Firabeleja…

Lue lisää

Ennen museossa piti olla hiljaa, lähes hartaana, mutta nykyään moni museokävijä mieluusti irrottelee, kun siihen suodaan tilaisuus. Museon annista nautitaan vapautuneesti koko keholla ja kaikilla aisteilla, ja niin lapset kuin aikuisetkin ovat valmiita heittäytymään leikkiin. Museoilta on alettu odottaa elämyksiä ja yllätyksiä kuten muiltakin vapaa-ajan huveilta, vaikkapa elokuvilta ja huvipuistoilta. Yleisön viihdyttäminen saattaa museossa vaikuttaa…

Lue lisää

Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, se oli vielä pieni puukaupunki, jonka kadut olivat pitkälti päällystämättömiä. Vuoden 1808 palon jälkeen aloitettu jälleenrakentaminen ja pääkaupungiksi tulo loivat pikkuhiljaa hallinto- ja edustuskaupungin, jossa katujen kuntoon ja valaisemiseen ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Helsingin kaupunkikuva kohenikin huomattavasti 1850-luvulta lähtien, kun katuja ryhdyttiin kiveämään ja kaasuvalot tulivat käyttöön. Katujen…

Lue lisää

Tiesitkö, että vielä 1800-luvun alkupuolella nykyisen Pasilan aseman paikkeilla lainehti järvi? Nyt alueen rakennustyömaalle on ilmaantunut lampi. Kauan kateissa ollut Töölönjärvi on palannut hetkeksi. Vielä 1800-luvun alkupuolella lainehti nykyisen Pasilan aseman paikkeilla Töölönjärvi. Se oli pienehkö, pitkulainen järvi, josta vesi laski puroa pitkin Töölönlahteen. Puron kuivunut uoma on edelleen olemassa Töölönlahden pohjoispäässä, radan ja Vauhtitien välisellä…

Lue lisää