Julkaisuseuranta
Edellisessä osassa vaasalainen myyjätär tunnisti myöhemmin myrkytetyt leivonnaiset työpaikastaan ostetuiksi, mutta ei niiden ostajaa Nybergiksi, jota ainoastaan epäiltiin. Kun käräjiä jatkettiin lauantaiaamuna kymmeneltä, neiti Krüger kutsuttiin uudestaan todistajaksi. Tuomarin käskystä Nyberg pukeutui niihin turkkeihin, joissa hän oli Vaasassa tiettävästi liikkunut. Todistaja ei edelleenkään pitänyt tunnistusta varmana, mutta huomautti jouluaatonaattona Vaasassa käyneen kylmän tuulen, joten hänellä ei ollut…
Huvila Munkkiniemessä Klaus Holma, Nuoruus vanhassa talossa, Otava 1943, 355 s. Kun on joulunpyhinä lukenut Heikki Jartin tarinoita Suomen itsenäisyyden alkuajoilta maaseudun näkökulmasta, on kiinnostavaa vilkaista samaa aikakautta myös urbaanin Suomen suunnalta. Klaus Holma oli nuorena kuollut ihmelapsi, joka eli tässä maassa harvinaista kultaisen nuorison elämää, johon liittyi pitkäaikaista oleskelua ulkomailla, monipuolista…
Edellisessä osassa Carl Johan Slotten vaimolle osoitetun joulupaketin sisältö paljastui strykniinipitoiseksi ja epäilyt kohdistettiin kauppias Nybergiin.Välikäräjistä, jotka alkoivat perjantaina 14.2.1890, tuli mediatapahtuma. Kokkolassa ilmestyneen Norra Postenin raportointia suomennettiin useisiin lehtiin ja Päivälehdellä oli salissa oma kirjeenvaihtajansa. Nyberg oli käynyt Helsingistä hakemassa oikeusavukseen Lauri Kivekkään, joka epäili heti alkuunsa käsittelyn oikeutusta, sillä Nybergiä vastaan ei oltu nostettu…
Kahvia, tupakkaa ja naisten juonia Heikki Jartti, Joulusaunassa II. Uusi-joulu. Otava 1927, 292 s. Heikki Jartti, Joulusaunassa III, Joulujen mentyä. Otava 1931, 603 s. Kirjasarjan kakkososassa on kokoelma otteita ensimmäisen osan saamista arvosteluista. Mukana ovat tietenkin vain myönteiset, mutta ne ovat aika vaikuttavia. Mammuttiromaani on otettu vastaan ilolla ja kiitoksella: sekä Uuden…
Edellisessä osassa lahjapaketin korppuja Tapaninpäivänä syöneet joulunviettäjät tulivat pahoinvoiviksi.Kaikeksi onneksi kukaan Slotten talossa ei kärsinyt pahoinvoinnista pitkään. Koska yhteys nimettömään lahjapakettiin oli kuitenkin selvä, Carl Johan Slotte kävi 29.12.1889 juuri ennen jumalanpalvelusta jättämässä luettavaksi kuulutuksen, jossa lupasi palkinnon lahjakorin alkuperän kertojalle.Myöhemmin samana päivänä Slotte kävi vaimonsa kanssa Alavetelin pastori Onni Nyströmin luona. Tälle kerrottiin joululahjan…
Edellisessä osassa esiteltiin Carl Johan Slotte, jonka palvelustyttö löysi joulupäivänä 1889 eteisestä Maria Slottelle osoitetun käärön.Joulupäivänä ei sopinut liikkua, mutta tapaninpäivänä palvelustytöt lähettivät käärön isäntäväen joulunviettopaikkaan eli Slotten Otto-pojan kotiin. Siellä paketti tietenkin avattiin ja todettiin sen sisältävän 15 joulutorttua, 15 piparileivosta, 25 n. s. ranskalaista korppua ja puolen kilon purkki von Houtenin kaakaota. Käärössä…
Eilispäivän joulu Heikki Jartti, Joulusaunassa I, Vanha-joulu. Otava 1926, 284 s. Rohkenen tässä lainata ystäväni ja kaimani, sosiologi Timo Piiraisen mainiota kiteytystä joulukuusen merkityksestä: sehän on meidän toteemimme: Christmas tree is a totem, in the sense that the great sociologist Emile Durkheim describes a totem in his classic work Elementary Forms of…
Oheinen kirja-arvioni julkaistiin Tiedepolitiikka 3/2021 -lehdessä (ilman tässä olevaa pilapiirrosta, alkusitaattia ja lyhyttä jälkikirjoitusta). Yksinkertaisen ja suoraviivaisen proosan kirjoittaminen ja kiinnostavimpien faktojen laittaminen tekstin alkuun voi olla yllättävän hankalaa, jos on kolme vuotta uppoutunut postmoderniin diskurssiin. David Goodhart (Teoksesta Head, Hand, Heart, 2020) Vaikka löytyykin hulluja totuutta puolustamaan [1] McIntyre, Lee (2021): Totuudenjälkeinen. (Post-Truth) Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita. Helsinki. Jos yrität houkutella…
Davai, davai! Luultavasti kaikki suomalaiset, jotka vähänkin osaavat venäjää, tuntevat sanan davai (давай). Sanatarkastihan se tarkoittaa kehotusta antamiseen (дать, давать), mutta ei sitä yleensä koskaan tarvitse eikä pidä sanatarkasti kääntää. Normaalissa puhekielessä kyse on yleensä käytöstä apuverbinä, ilmaisemassa ehdotusta tai käskyä: mennään(pä) tekemään sitä tai tätä. Asian voi esittää teitittelymuodossa (davajmte, davajte) tai…
Oluen ystävän hapankaalipata Hapankaali on mainio ruoka, josta kannattaa vain syömistä varten poistaa ensin liika happamuus. Ei keittoakaan niin kuumana syödä kuin se keitetään. Kansakunnat ovat historian aikana usein hyökänneet toistaan vastaan juuri sen takia, että toiset tykkäävät hapankaalista ja toiset eivät. Anglosaksit kutsuvat saksalaisia yhäkin nimellä Kraut, mutta ranskalaiset ovat Elsassin välityksellä…
Ison remontin paikka Osmo Soininvaara, 20-luvun yhteiskuntapolitiikka. Teos 2021, 405 s. Pekka Kuusen teos 60-luvun sosiaalipolitiikka hätkäytti aikoinaan maamme poliittista ilmastoa. Se onnistui kääntämään päinvastaisiksi monet perinteiset ja luontaiset käsitykset taloudesta ja yhteiskunnasta, mutta ei tyytynyt vain surkuttelemaan vallitsevien käytäntöjen kehnoutta, vaan myös lupasi yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Ne piti vieläpä…
Sota museossa Wienin sotamuseon julkisivua koristaa suurokokoinen teksti: Sota kuuluu museoon! Siitä kaikki täysijärkiset voinevat olla yhtä mieltä, mutta eihän asia ole vielä sillä selvä, museon kannalta. Miten se sota museossa esitetään, on loputtomien kysymysten aihe. Museoväelle voidaan esittää ja esitetään helposti yhtä mahdottomia tehtäviä kuin historian opettajille. Ei muutamassa vuodessa parin viikkotunnin…
Lewenhauptin Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar (1920) antaa ymmärtää, että Merimaskussa 10.8.1727 syntyneen ratsumestari Fellbomin pojan äiti oli Anna Elisabet Starck. Kastemerkinnässä äitiä ei mainita, mutta on toki mainittu lapsen saama nimi: Alexander Magnus Fellbom.Tämä vietti lapsuutensa (todennäköisesti) Merimaskun Sannaisissa, jossa isänsä oli asunut jo ennen sotaa. Lapsuuden jakoi isosisko Anna Elisabeth (kast. 2.2.1725) ja vähemmän aikaa…
Laittamattomasti sanottu Diletantit ja kaiken maailman intellektuellit herättävät usein pahennusta sillä, että sekaantuvat asioihin, sellaisillakin aloilla, joilla eivät ole auktorisoituja asiantuntijoita. Järjestyneessä yhteiskunnassa tällainen saattaa aiheuttaa hämmennystä ja epäjärjestystä ja on luultavaa, että myös ns. ei-normatiivinen kielenkäyttö saa vahvistusta tällaista reittiä, jota on siis syytä jo periaatteessa karttaa ja varoa. Olisi kuitenkin väärin…
Ihmiskauppaa idässä Jukka Korpela, Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta SKS 2014, 286 s. Kun yksinkertaisin sopuliaines meilläkin on höyrähtänyt ihmettelemään ja kauhistelemaan orjuutta Amerikan puuvillapelloilla ja yrittänyt kaikin tavoin löytää myös omalle kansallemme arvollista sijaansa tuota kurjaa ilmiötä hyväkseen käyttäneiden herrakansojen keskuudessa, on siltä unohtunut katsoa lähemmäs. Olihan sitä orjuutta…
Mummon salaisuus Alex Schulman, Polta nämä kirjeet. Nemo 2020, 277 s. Sven Stolpe ja Olof Lagercrantz tunnetaan hyvin Suomessakin. Ruotsissa he ovat kansakunnan kaapin päälle nostettuja älykköjä, jollaisille meiltä ei oikein voi löytää vastinetta. Ehkäpä joku Paavo Haavikko tai Veijo Meri saattaisi kuulua samaan kategoriaan -vaan tuskin sittenkään. Ruotsissa suuren lehden päätoimittajasta,…
Luetun ymmärtämisestä Vanhan sananlaskun mukaan hölmö jää tuijottamaan sormea, kun sillä yrittää sille kuuta näyttää. Keskustele siinä sitten samaan aikaan sormien ja kuiden ominaisuuksista ja odota, että tulee repliikkejä, joihin on oikeasti kiinnostavaa vastata… Onhan se hienoa, että meidänkin vähäpätöiseen maahamme vihdoin saatiin hyvä lentokone, olipa sitten vaikka Amerikasta asti. Aikoinaan puhuttiin paljon…
Suurvallan synty Motto: Mi huuto ja hurraa kadulla kajaa? -Siellä tyhmyys aasin valjaissa ajaa! Enpä muista ihan äsken nähneeni niin suurta määrää facebook-harrastajia juhlamielellä, suoranaisessa hurmiossa kuin tänään. Tunteet liekehtivät kuin Suomi-Ruotsi-maaottelussa. Yleinen käsitys näyttää olevan, että Suomi on nyt nostettu suurvaltojen joukkoon. Syykin on selvä: on muuten meillä nyt sellaiset pyssyt,…
Eilen huomasin sukututkijan FB-tiedustelusta, että Helsingin yliopiston verkkosivu-uudistus on tuhonnut Kansalaismuistin. Ainakaan siitä ei löydy sivuiltaan sanaakaan ja googlaus yhden sivun sisällöllä ei tuota mitään tulosta.Mutta googlaus kertoi asiaa, jota en tiennyt, vaikka tässä taannoin yritin kartoittaa historiantutkimuksen ja internetin varhaisvaiheita.Hesari kertoi (jo!) 6.11.1998, että "Kansalaismuistiin" toivotaan mukaan satoja asukkaita. Idean toimivuutta testattiin tuolloin Koillis-Helsingissä.Projektin…
Johanna Ilmakunnaksen ja Anu Lahtisen toimittama ”Perheen jäljillä” on ehdokkaana Vuoden historiateokseksi!Lue myös FT Anna Niirasen kirja-arvio Agriolaverkossa:https://agricolaverkko.fi/review/arkea-tunteita-ja-perhesiteita-artikkelikokoelma-perheen-historiasta-keskiajalta-nykypaivaan/”Perheen jäljillä” luotaa 1400-luvulta tähän päivään, millaisissa perheissä ihmiset ovat eläneet. Kirja avaa lukijalle yhtaikaa tuttuja ja odottamattomia näkymiä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Millaisia merkittäviä muutoksia perhesuhteet ovat historian saatossa kokeneet? Historian Ystäväin Liitto on jakanut Vuoden Historiateos –palkintoa…