Seuraamani Business of Fashion -uutissivusto kertoi viime viikolla Google tuovan digitaalisesti näytille muodin historiaa We Wear Culture -sivustolla. Se on osa Googlen Art and Culture -sovellusta. Tämä sovellus on taas osa Googlen aiemmin Cultural Institute -nimellä kulkenutta projektia, joka syntyi vuonna 2011 Googlen työntekijä Amit Soodin henkilökohtaisena projektina ja josta myöhemmin kehittyi Google Art Project. Soodin…

Lue lisää

Tiesittekö, että 1. kesäkuuta on maailman maitopäivä? Ei hätää, en minäkään ennen kuin luin asiasta Kansallisarkiston FB-sivulta. Kun oma sukututkimus alkaa kyllästyttää, voi laajentaa omaa osaamistaan ja tutkia myös lehmien sukua. Sekin onnistuu Kansallisarkistossa.Lehmien sukupuut tuskin kuitenkaan ulottuvat omien esivanhempieni aikoihin.Vuonna 1749 kruunun virkamies Carl Borg sekä lautamiehet Johan Kananen ja Johan Karvola saapuivat Haapavedellä…

Lue lisää

Helsingissä esimerkiksi Pitkänsillan kupeessa on yhä ampumajälkiä, jotka vievät ajatukset kevään 1918 tapahtumiin. Hakasalmen huvilassa käsitellään sisällissotaa draaman ja valokuvainstallaation muodossa helmikuussa 2018.  Sisällissota muutti monien suomalaisten ja helsinkiläisten elämän – puhumattakaan niistä, jotka kuolivat sotatapahtumissa ja terrorin seurauksena. Hävinneiden puolella kärsimys jatkui pitkälle sisällissodan jälkeen, jolloin paisutellut viholliskuvat sekä kostomentaliteetti vaikuttivat rangaistus- ja kontrollitoimien…

Lue lisää

Kävin alkuviikosta tutustumassa äskettäin avautuneeseen näyttelyyn Kasvun aika - Nokian tehdasyhdyskunnan historiaa sotavuosista 2000-luvun kynnykselle. Näyttely on avoinna Nokian Taidetalossa syyskuun alkupuolelle ja sisäänpääsy ei maksa mitään.Maisemakuva Nokialta Harjulta Tyttölään. Tampereen museot.Näyttelyn on koonnut ja esittelytekstit laatinut FT Keijo Rantanen. Jo edellinen Nokian kaupungin ja teollisuuden syntyä Suomen itsenäisyyttä edeltävänä ajanjaksona luodannut näyttely oli Rantasen…

Lue lisää

Museolla työkokeilua tekevä Erkko Siren selvitti Ruiskumestarin talon viimeisen asukkaan, Martta Bröyerin, elämää ja vaiheita. Ruiskumestarin talo avautuu remontin jälkeen kesäkuussa 2017. Sain positiivisena yllätyksenä jo ensimmäisellä työkokeiluviikollani Helsingin kaupunginmuseossa tehtäväkseni aloittaa pienimuotoisen selvityksen Ruiskumestarin talon viimeisen asukkaan, Pro Finlandia -palkitun modernin tanssitaiteilijan Martta Bröyerin elämänvaiheista. Selvityksen tarkoituksena oli valottaa hieman Martta Bröyerin elämää ennen hänen…

Lue lisää

Vuosina 1867-1868 Suomessa koettiin suuri nälänhätä, katastrofi joka vei hautaan noin kahdeksan prosenttia koko Suomen väestöstä.Toki nälkä oli ollut tuttu vieras Suomessa, sillä suurina kuolonvuosina 1500- ja 1600-luvun taitteessa koetteli Suomea ja koko Pohjois-Eurooppaa paha nälänhätä. Perimätiedon mukaan Haapavedellä ja lähiseuduilla myivät nälän riivaamat ihmiset hädässään lapsiaan orjiksi Venäjälle. Haapavedellä asutus oli kasvanut jatkuvasti vuoteen…

Lue lisää

Vuonna 1892 mittaili Helsingin katuja masentunut mies, köyhä puuseppä. Vuosi oli ankara, talvi pitkä ja kylmä, kesä sateinen ja kolea. Töitä oli niukasti. Puuseppä oli vuoden vaihteessa jostain syystä joutunut pois entisestä työpaikastaan ja kulki ovelta ovelle, pihalta pihalle etsien työtä. Koska ilman työtä ei ollut leipää. Ei itselle eikä Fina-vaimolle. Puuseppä kirjasi elämäänsä päiväkirjaan,…

Lue lisää

Tilasin Oulusta pinon papereita luettavaksi kansallisarkistoon, ja jotta painoraja täyttyisi, tilasin saman tien ison erän. Papereiden joukossa oli Haapaveden opiston opiskelijoiden kirjoittamia aineita. Ilmeisesti opiston vastaanotto ei ollut järin sydämellinen, sillä eräs vuosina 1899-1900 ja 1909-1910 opistolla opiskellut henkilö kirjoittaa seuraavasti:Kotimökissä poikaressuna. Kunnankokouksesta tulee naapureita kertoen siellä olleen kysymyksessä jonkun koulun perustaminen. Sitä varten kuului…

Lue lisää

Luin hiljakkoin Anders Ramsayn muistelmateoksen Från barnaår till silverhår (suom. Muistoja lapsen ja hopeahapsen), jossa Ramsay muisteli seikkailujaan impregnoitujen kankaiden valmistamisen parissa. Meno oli varsin villiä, kun 1880-luvulla kaikki halusivat vedenpitäviä viittoja, takkeja ja kenkiä.Mainostoimisto Erva-Latvalan arkisto, ELKA. Nähtyäni oheisen mainoksen tämä Ramsayn muistelma palasi mieleeni. Impregnoidut kankaat olivat siis käytössä vielä 1940-luvulla. Viime vuonna vietettiin…

Lue lisää

Vuonna 1776 Pohjois-Amerikassa oli pitkin talvea ja kevättä keskusteltu kolmentoista englantilaisen siirtokunnan irrottautumisesta emämaasta Britanniasta. Kanta itsenäistymiseen oli kaikkea muuta kuin selvä, mutta tavoitteena oli, että itsenäisyysäänestys olisi yksimielinen. Vielä äänestyspäivänä tilanne oli kuitenkin täpärä. Kun kaikkien siirtokuntien edustajat olivat äänestäneet, Pennsylvanian viisihenkinen delegaatio odotti vielä yhden jäsenensä, John Mortonin päätöstä.John Mortonin terveydentila ei enää…

Lue lisää

Teollinen vallankumous on usein esitetty koneenrakentajien sankaritarinana. Historioitsija Sven Beckert laajentaa näkökulmaa puhumalla sotakapitalismista ja puuvillasta. Luin Sven Beckertin vuonna 2014 valmistuneen Empire of Cotton -teoksen, joka päätyi myös Pulitzer-ehdokkaaksi vuotta myöhemmin. Vaikka tekstiiliteollisuudesta ja puuvillaplantaaseista on kirjoitettu lukemattomia tutkimuksia, onnistuu Harvardin yliopiston historianprofessori Beckert kuvaamaan koskettavasti kansainvälisen kapitalismin kehitystä yhden raaka-aineen näkökulmasta. Tarina valkoisesta…

Lue lisää

Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman järjestämät valtakunnalliset veteraanikonepäivät on vuosittainen kesätapahtuma entisessä kotikaupungissani Oulaisissa.Kotiseutuyhdistys ja sukututkijat ovat perinteisesti olleet mukana tapahtumassa, ja erinäisten sattumusten kautta päädyin kokoamaan sukututkijoiden osastolle videoesityksen Oulaisista ja lähiseuduilta Amerikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta.Tässä blogissa joudun tyytymään hieman riisuttuun versioon alkuperäisestä, sillä tekijänoikeussyistä ei esitykseen voi blogissa liittää musiikkia. Kokosin kuitenkin esitykseen kuuluvasta musiikista Youtube-soittolistan,…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseo ja Musiikkiarkisto JAPA käynnistivät syksyllä 2016 Suomi 100 -juhlavuoden hankkeen Itsenäisyyden laulut. Aluksi suomalaisilta kerättiin kyselyllä muistoja ja mielikuvia lauluista, joita on vuosikymmenten mittaan laulettu koulussa ja kapakassa, kirkossa ja kotona, keikoilla ja konserteissa. Kysely tuotti lähes 300 vastausta, jotka sisältävät yli 1 500 laulumainintaa muistoineen. Kaikilta itsenäisyyden vuosikymmeniltä kertyi yli sata vastausta. Eniten…

Lue lisää

My PhD thesis Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistajaMarie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismoderinssaViipurissa focused on consumption choices of a merchantwidow named Marie Hackman (1776–1865). She was themistress of a country house called Herttuala, near Vyborg (sw.Viborg). Herttuala’s garden was an important, if not the mostimportant, place of consumption for Marie. ‘Garden is my lover’,she described…

Lue lisää

Signe Branderin panoraamaotokset avaavat laajakuvanäkymän sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Valokuvaaja Signe Brander nousee vuonna 1912 rakenteilla olevan Kallion kirkon torniin ja tallentaa kamerallaan sieltä avautuvan näkymän yli Helsingin kattojen. Tarkoituksena on tallentaa kasvavaa työväenkaupunginosaa ennen kuin tyhjät tontit täyttyvät rakennuksista ja pienet puutalot väistyvät kivitalojen tieltä. Kallion alue on saanut asemakaavan noin kymmenen vuotta aiemmin,…

Lue lisää

Keväällä aloitin suomentamaan Eric Castrénin maisterintyötä Historisk och oeconomisk beskrifning öfver Cajanaborgs-län eli Historiallinen kuvaus Kajaanin läänistä. Tarina jatkuu jälleen muutaman sivun verran, suoraan siitä mihin edellinen osa päättyi. Työssä mainitusta talonpoikien johtajasta Vesaisesta voi lukea muun muassa täältä. Suuren suuresta Daniel Cajanuksesta puolestaan löytyy artikkeli Wikipediasta.Daniel CajanusWikimedia CommonsTämän läänin talonpojat ovat enimmäkseen työteliäitä ja…

Lue lisää

Lupaamani tiedot Hätämaan tietäjän esipolvista ovat valitettavasti jääneet työkiireissä taka-alalle. Kun työn alla oleva urakka valmistuu pian vuodenvaihteen jälkeen, riittää aikaa jälleen myös blogille.Vaikka Hätämaan tietäjä eli Juho Aaponpoika Luomajoki yhdistetään Piippolan Leskelään, hänen sukujuurensa ovat suurelta osin Haapavedellä, erityisesti Ainalin kylässä. Toki esivanhempien joukosta löytyy myös poikkeuksia - Luomajoen äidinäiti oli lähtöisin Paavolasta, isänisä…

Lue lisää

Pääsin eilen käymään Naisten pankin tiernapoikajuhlassa tamperelaisessa palatsissa eli Pikkupalatsissa. Itse muistan eräästä aiemmasta työpaikasta, että kyseisessä talossa toimi 1900-luvun lopussa Canonin toimisto, josta tilattiin paikalle kopiokoneiden huolto. Nyt talo on aivan erinäköinen ja toisenlaisessa käytössä. Parhankankaan perhe on vuodesta 2001 alkaen kunnostanut rakennuksen entiseen loistoonsa. Eteisessä huomasin kauniit alkuperäiset julkisivupiirustukset, joissa allekirjoittajan oli Fr. Thesleff. Sukunimi oli…

Lue lisää

Yhdeksänkymmentä vuotta sitten rakennetussa pienoismallissa Helsinki on yhtä aikaa tuttu ja vieras. Vuonna 1917 kaupungin museolautakunta toteutti mainion ajatuksen tilata Aktiebolaget modellsnickeriltä Helsinkiä esittävä pienoismalli. Mallin esikuvaksi valittiin vuoden 1878 kartta. Kartan ohella tekijät käyttivät tietolähteinä taidetta, valokuvia ja arkistoaineistoa, mm. tonttikarttoja. Näin pyrittiin saamaan aikaan mahdollisimman elävä ja todellisuutta vastaava pienoismalli. Mittakaavassa 1:500 toteutettu…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, niitä yhdistävästä uudisrakennuksesta ja kolmesta sisäpihasta. Yksi rakennuksista tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Kun museokävijä astuu Aleksanterinkatu 16:n porttikongista sisäpihalle, katse kiinnittyy ensimmäiseksi vaaleaksi rapattuun rakennukseen, joka tunnetaan Valkoisen salin rakennuksena. Rakennus sijaitsee museokorttelin sisuksissa, ja siinä on kaupunginmuseon tiloja useammassa kerroksessa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Valter Jung vuonna 1923 Svenska…

Lue lisää