Julkaisuseuranta
Kosto on suloista? Leo Tolstoi, Anna Karenina I-II. Suomentanut Eino Kalima. WSOY 1981. 492+ 427 s. Monet muistavat, millä sanoilla Anna Karenina alkaa: Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan. Se perhe, joka romaanin alussa on katastrofin partaalla, ei ole Kareninien kunnianarvoisa perhe, vaan ruhtinas…
Erinomaisen sekavasti liikkuneen arkistokaiveluni lopuksi pari aineistoa "omalta ajaltani eli 1700-luvulta. Muistutuksena osissa 2 ja 3 todettu: on digitoitu kortistoja, joiden avulla voi 1700-luvun osalta hakea sekä ihmisiä että paikkoja. Lisäksi edelleen pätee se, että Kaupunginarkistolla on digitoituna Maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1709-1905, Kämnerinoikeuden pöytäkirjojen liitteet (allegaatit) vuosilta 1702-1868 ja karttoja 1700-luvultakin. (Kansallisarkistolla tietenkin renovoituna raastuvanoikeuden pöytäkirjat ja kämnerinoikeuden pöytäkirjat,…
Neljäs osa, joten korkea aika opetella jotain uutta. Juha Vuorela on eilen mainitun perukirjaesittelyn lisäksi tehnyt myös videon Kunnallisverojen kantokirjoista, joihin en ole koskaan koskenut. Esittelyn perusteella Rahatoimisto. Kunnallisverojen kantokirjat anti ei merkittävästi eroa henkikirjoista.Varmuuden vakuudeksi yritin etsiä Töölön asukkaat varhaisimmasta eli vuodelta 1875. Koska kirjat oli palasteltu kertoen pelkät sivunumerot, piti avata kaksi isoa pdf:ää ennen…
10.11.2021
Pohjoismaisen museoliiton konferenssi Norjan Falstadissa ja Stiklestadissa 16.-18.9.2021Pohjoismaisen museoliiton yhdistysten hallitukset suunnittelivat yhdessä konferenssin tematiikkaa, kun globaali koronapandemia oli ollut vaikuttava tosiasia. Oli aika helppoa valita kriisi aiheeksi sen vuoksi, mutta nopeasti löytyi myös yhteisymmärrys siitä, että emme kutsu kollegoita koolle kahdeksi päiväksi puhumaan ainoastaan koronapandemiasta, vaan museoiden tehtävästä laajassa merkityksessä. Pitkään saimme jännittää, voidaanko…
Jatkan edellisen osan kortistoteemaa ekassa osassa mainitun Helsingin kaupungin historiatoimikunnan Helsingin kaupungin historiaa koskevan aineiston puitteissa.Ensinnäkin täällä on varsinainen väestökortisto rajavuosin 1667 - 1827: A - F, G - L, M - Sj, Sk - Ö. Tämän suhteen suosittelen reipasta lähdekritiikkiä eli kirkonkirjoista kerätyt ja yhdistellyt tiedot kannattaa ottaa enemmänkin mahdollisuutena kuin totena. Siis syytä tarkistaa aina varsinaisista lähteistä.Aikanaan…
Maailma on nyt vaarallinen La Palman saarella on nyt vulkaanista toimintaa. Mikäli vuori eli siis tuo saari kaatuu, syntyy tsunami, jonka on laskettu olevan tuhoisampi kuin mikään ihmiskunnan näkemä tapahtuma. Jotkut kuvittelevat myös Helsingin joutuvan hetkeksi veden valtaan, joten kannattaa ehkä pysytellä vaikkapa Savossa, erityisesti Ylä-Savossa, mutta ehkäpä tuo sadan metrin korkeus meren…
Eilen alkuun saatu Helsingin kaupunginarkiston digitaalinen kaivelu jatkukoon ennestään tutulla aineistolla eli Berndt Aminoffin kokoelmalla, joka on hakulomakkeen Digitoitujen kokoelmien alavetovalikossa "Aminoffin kokoelma". Kyseessä on laiskan ja käsialalukutaidottoman mahdollisuus päästä kiinni Helsingin 1700-luvun ihmisiin ja tontteihin. (Olen kirjoittanut tästä esittelyn myös fyysisten korttien äärellä.) Kokoelmasta on digitoitu ensinnäkin Tonttikortisto omistajia koskevine tietoineen. Sen sisältö vastaa täysin…
Kolme vuotta sitten tein katsahduksen Helsingin kaupunginarkiston digitoituihin aineistoihin ja siitä lähtien on ollut työlistalla perusteellisempi katsaus. Täydellistä tästä ei tule, sillä käyttöliittymässä seikkailu ei ole kovin helppoa eikä hauskaa ja en usko, että sain kaikkea yleisesti mielenkiintoista esiin edes käymällä läpi pudotusvalikon "Digitoidut aineistot". Arkiston omat esittelyt isompaa yleisöä kiinnostavasta aineistostaan eivät ole näkyvillä hakunäkymässä, jonne…
Uuden etsijät -hanke julkistaa keskeiset tuloksensa yhteisjulkaisussa, joka avaa uuden näkökulman suomalaiseen kulttuurihistoriaan Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa...
Seikkailuja Vilho Halme, Punaisten siirtola Bujssa ynnä muita kokemuksia ja seikkailuja Venäjällä ja Muurmannissa vv. 1918-1919, Kirja 1930, 214 s. Tauno Leo Fabritius, Tasavaltalaisena Espanjan sisällissodassa. Finnpublishers 1986, 192 s. Vilho Halme joutui niiden punaisten mukaan, jotka perääntyivät Viipurista rajan yli Venäjälle, kun valkoiset valtasivat kaupungin keväällä 1918. Halme, joka oli jo…
7.11.2021
Loppuvuoden sunnuntaisarjaksi puhtaaksikirjoitan Naantalin seurakunnan saapuneiden kuulutusten (1707-1849) joukosta löytyneen painatteen Luwunlasku Suomen Biblia-Seurain Jäsenistä Talonpoikasesta Säädystä (1845). Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että ulkomaisia vieraita lukuunottamatta (Raamattujakelija suossa ja rattaiden korjaajana & Havaintoja matkalla Viipurista Kuopioon 1817) Suomen pipliaseuran varhaisvaiheen tuntemukseni on lähes yhtä olematon kuin sen myöhemmän toiminnan. Tietoa on kyllä tarjolla, Kansalliskirjasto on digitoinut kirjan Suomen Pipliaseura 1812-1912.…
Salpalinja Suomen suoja -kirja on saanut hyvää palautetta ja myös kiitosta helppolukuisuudesta. Isänpäivä ja kohta joulukin on ovella. Kirjaa on myynnissä kautta maan kirja- tai verkkokaupoissa. Esimerkiksi Haminassa kirjaa myy ainakin Salpakirja Oy:n Kirjaspotti, Suomalainen kirjakauppa ja marraskuun ajan viikonloppuisin la-su klo 10-16 Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7. Kirjaa saa myös kirjoittajalta, soita 040 504 0293 tai…
Kansallismuseon perusnäyttelyn Ruotsin aikaa käsittelevän osuuden avautumisesta alkaa olla puoli vuotta, joten on sopiva aika tarkastella heränneitä reaktioita. Tai niiden vähyyttä.Itsehän suhtauduin näyttelyyn hämmentävän hyväntuulisesti. Kronologiattomuus häiritsi, mutta olin tyytyväinen (suhteelliseen) esinerikkauteen ja erityisesti siihen, että kansanusko tuotiin kristinuskon rinnalle. Sain kannatusta näkemykselleni Annukka Saaristolta: "Itse pidin riisutummasta tilasta ja siitä, että kansanusko oli sijoitettu samaan…
Talkin tuhraajat En katso televisiota joka viikko enkä edes joka kuukausi. Tämä ei ole mitään elvistelyä, syynä on yksinkertaisesti se, että nykyään on hyvin vaikeaa löytää ohjelmia, joiden pariin kannattaisi uppoutua vaikkapa tunniksi, kun tässä elämässä vielä on kiinnostavampaakin tekemistä. Päivittäin sentään käyn läpi muutamien kanavien tarjonnan. Olihan siellä aikoinaan ihan erityinen aikuisille kelvollisen…
Yli kymmenen vuotta sitten mietiskelin kv-podcastin pohjalta sitä, milloin suomen kieleen (tai sen esivaiheeseen) oli tullut lukusanat. Podcastissa kun kerrottiin Amazonin heimosta, jolla oli vain muutamia lukusanoja. Selvittelyni ei edennyt kotikirjahyllyä kauemmas, joten olin iloinen, kun nyt reilusti jälkikäteen verkkokeskustelussa tietooni tuli Kaisa Häkkisen artikkeli Suomen lukusanasysteemin historiaa (Sananjalka 1/1993). Artikkelissa ei rakenneta kronologiaa eikä siinä…
Varhainen kuva, jossa nykyinen Yrjönkatu 23 pilkottaa on A. E. Rosenbröijerin otos 9.3.1895. (Huom! lumityöt)Helsingin kaupunginmuseoTalon ulkonäkö vastaa melko hyvin Helsingin kaupunginarkiston mikrokokoon digitoitua rakennuspiirrustusta, joka luettelon mukaan on vuodelta 1838.Palautettuani mieleen, että tonttikortit saa kaupunginarkiston systeemistä yhdistämällä sanaan Kiinteistökortisto korttelin numeron (tässä tapauksessa 64) sain tietää, että talon oli rakennuttanut kirvesmies Daniel Nyström, mutta pisimpään sitä…
Oltu on Matti Klinge, Täysin palvellut. Siltala 2021, 272 s. Matti Klinge, Terätön veitsi ilman kahvaa. Siltala 2021, 162 s. Tämä kuudes muistelmien nide nyt ilmeisesti jo sitten päättää Klingen monumentaalisen muistelmasarjan. Sen alkuun on kirjoitettu Vergiliuksen kuuluisa lausahdus: Fuimus. Me olimme/olemme olleet. Tarkemmin ottaen Vergilius tuossa viittasi roomalaisten esi-isinä pitämiinsä troijalaisiin…
Luin eilen Ruotsin ja Suomen historiankirjoitusta vertailevaa tekstiä, jossa vilahti termi/käsite "egentliga Sverige". Tekstin kontekstissa oli olennaista vain todeta tätä käytetyn epähistoriallisesti. Itselleni heräsi kuitenkin uteliaisuus siitä, milloin "varsinainen Ruotsi" syntyi.Wikipedia oli avulias aloitus todeten, että kyseessä on ajassa muuttuva käsite, joka viittaa ydinvaltioon. Lisäksi lähdeviitteen kera, että "Termen myntades av E. G. Geijer i Svenska…
Kuten tunnettua, Hauholla on vankka maine vauraiden ”niskavuorelaisten” rusthollien pitäjänä. Ratsutilalliset eli rusthollarit varustivat 1600-luvulla sotaväkeen miehen ja hevosen saaden verohelpotuksia. Ruotujakolaitos, joka toimeenpantiin 1680-luvulla, vakiinnutti rusthollit pysyviksi. Verovapaus teki ratsutilallisista vauraita, joten ei siis ihme, että jo 1700-luvun lopulla rusthollarit mielisivät olevansa talollisten yläpuolella. He solmivat avioliitotkin mieluiten keskenään. Ryhmä pyrki ottamaan haltuun paikallista…
2.11.2021
Eräänä sateisena aamupäivänä joitain viikkoja sitten matkustin metrolla Itäkeskukseen tehdäkseni melko harvinaisen tutkimuksellisen kotikäynnin. Tutkimuskirjallisuuden kautta olin paikantanut perhearkiston kirjekokoelman, jossa oli ymmärtääkseni minua kiinnostavia lähteitä, ja nyt olin menossa tutustumaan niihin. Oikeudellista työtä tekevät naiset ovat yksi tutkimuskohteistani, ja minulla on ollut pitkään työn alla artikkeli asianajotoimistojen naiskonttoristeista maailmansotien välisenä aikana. Vanhoja asianajotoimistoja ei…